Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina Jouko Kumpula Luke

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonvarakeskus inventoi jälleen porolaitumet

Miten porolaidunten tilaa voitaisiin parantaa? Jouko Kumpula Luke, Kaamanen

TOKAT Poronhoidon paikkatiedot ja työkalut maankäytön suunnitteluun. TOKAT-aloitusseminaari Rovaniemi Kari Oinonen SYKE

Hanke-esittely Kestävä biotalous porolaitumilla Jouko Kumpula, Sari Stark ja Heli Saarikoski Porolukutyöryhmän kokous

Poronhoitoalueen talvilaitumet vuosien laiduninventoinnissa

KEMIN-SOMPIO MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET PORONHOIDOSSA JA PORONHOIDON HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Ville Hallikainen, Anu Akujärvi, Mikko Hyppönen, Pasi Rautio, Eero Mattila, Kari Mikkola

Poronhoidon paikkatietojen hyödyntäminen Uusia toimintamalleja ja työkaluja suunnitteluun

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

POROT. Porotalouden paikkatietokanta ja sen hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa. Kari Oinonen, SYKE,

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pyhä-Kallion paliskunta ja maankäyttö. Mikko Ylinampa Pyhä-Kallion paliskunta

PORONHOITO MUUTTUVASSA LAIDUNYMPÄRISTÖSSÄ

POROLAIDUNYMPÄRISTÖ JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET

POROTALOUS SUUNNITELMA

PORONHOITO JA MAANKÄYTTÖ

Porokysely 2017 Poronomistajien vastauskooste. 3/23/2018 Poron omistajat trk

Poronhoitoalueen pohjoisosan talvilaitumet vuosina

Poronhoitoalueen pohjoisimman osan (13 paliskuntaa) talvilaidunten uusintainventointi vuosina

Porokysely 2017 Vapaa-ajan asunnon omistajien vastauskooste. 3/23/2018 Vapaa-ajan asunnon omistajat/trk

TOKAT-hankkeen aineistojen ja menetelmien hyödyntämismahdollisuudet paliskunnissa

RISTÖN VALINTA GPS-PAIKANNUSTEN

Ennen poro ruokki poromiehen, nyt poromies ruokkii poron

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Tietoja ja työkaluja alueidenkäytön suunnittelun tueksi. Kari Oinonen, SYKE Lapin MRL-päivät,

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Poronhoidon palvelupaketit

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

Porotalouden aluetaloudellisten vaikutusten laskentamenetelmän kehittäminen (POROTA)

1. Ominaisuustietojen kuvaus Lisätietoja... 19

Piha- ja peltoporoongelma

TOKAT-aineistojen hyödyntäminen Metsähallituksen luonnonvarojen suunnittelussa. Lauri Karvonen Rovaniemi

VAATIMUS METSÄHALLITUKSEN HAKKUIDEN VÄHENTÄMISESTÄ KEMIN-SOMPION PALISKUNNAN ALUEELLA

Porolaidunten inventoinnin kehittäminen

Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien talvilaitumet

Kauppakuja 2 A Savukoski Dnro 172/2017

Metsätalouden ja poronhoidon väliset suhteet Ylä-Lapissa

Porojen laitumia koskevia arviointituloksia 1970-luvulta alkaen

Luonnonsuojelualueiden merkitys ja käyttö Suomen poronhoidossa

Porojen laitumia koskevia pinta-alatuloksia poronhoitoalueen etelä- ja keskiosista

Mauri Nieminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Poronhoidon asema alueidenkäytössä ja poronhoitoon liittyvät tietotarpeet

Porojen lisäruokinta ja tarhaus. Porotalouden investointien rahoitus Keijo Alanko

Tenojokilaakson poroesteaidan ympäristöselostus 2012

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 561/2017

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Copyright Pöyry Finland Oy

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto PL Helsinki Dnro 0455 /2016

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 0178/2016

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Porojen liikennekuolemat vuosina Pahimmat kolaripaliskunnat ja tieosuudet

Ylä-Lapin talvilaidunarvioinnin tuloksia

Porot-hankkeen sidos- ja kohderyhmätapaaminen Pyhätunturilla

Kunnantie Pello Dnro 877/2015

Porotalouden tutkimusohjelma

POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta

PORTIN TUULIVOIMAPUISTO SALLA

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

Lisäpotkua Porosta Poroon liittyvän pienyrittämisen esiselvitys -hankesuunnitelma

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Linnankatu 1-3 PL Oulu Dnro 407/2015

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hankkeen ohjausryhmän kokous Saariselkä klo

Suomen metsävarat

Työryhmämuistio MMM 2003:15 Selvitys Ylä-Lapin metsä- ja porotalouden yhteensovittamisesta Helsinki 2003

TUULIVOIMARAKENTAMINEN JA POROELINKEINO TOKAT-SEMINAARI

KEMIJÄRVEN TUULIPUISTOT POROTALOUSSELVITYS

Porot-hankkeen maastoretki Kuusamoon ja Sallaan

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET POROLAITUMIIN JA PORONHOITOON. Minna Turunen, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

PL Rovaniemi Dnro 0404/2016

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Pohjois-Pohjanmaan liitto Sepänkatu Oulu Dnro 323/2015

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Metsätieto ja sähköiset palvelut

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta

Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja Metsähallitus sopivat tällä asiakirjalla seuraavaa:

METSÄHALLITUS LAATUMAA TOLPANVAARAN-JYLHÄNVAARAN TUULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN

Poronhoitajien kriisiapuselvitys. Anneli Pohjola Lapin yliopisto Peto ongelman monet kasvot seminaari Lapin liitto

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus PL Oulu Dnro 0558/2016

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Porojen talvilaitumet Suomen poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa luvun alussa

Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö-hankkeen nykytila ja muutamia ehdotuksia tarkasteluihin

YLÄ-LAPIN METSÄKIISTAN RATKAISU TUTKIMUSTA JA POLITIIKKAA

Porotalouden tietohuollon kehittäminen

ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN TÄYDENNYS, LUONNOS LIITE 8

Porojen talvilaitumien kunto poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien merkkipiireissä ja kehitys 1970-luvun puolivälistä alkaen

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Paikkatietojärjestelmät

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Hannu Linjakumpu Lapin ELY-keskus

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Porojen talvilaitumien kunto Ylä-Lapin paliskunnissa vuonna 2004

Riittääkö puu VMI-tulokset

Transkriptio:

Porolaiduntutkimusten toteuttaminen vuosina 2016-2019 Jouko Kumpula Luke

Poronhoitoalue ja sen osa-alueet Saamelaisalue 13 pohjoisinta paliskuntaa Erityisalue Kaikki 20 pohjoisinta paliskuntaa Muu alue Muut 34 paliskuntaa

Porolaiduntutkimus ja sen haasteet Tavoite: Selvittää laidunresurssien määrä, laatu (kunto) ja käytettävyys sekä niiden muutokset poronhoitoalueella. Myös eri tekijöiden vaikutukset laidunten tilaan ja käytettävyyteen tulisi selvittää. Samalla poronhoidon sekä maankäytön ja metsätalouden välisistä ristiriidoista tulisi tuottaa laitumiin liittyvää taustatietoa. Poronhoidon vaikutukset? Maankäytön vaikutukset? Metsätalouden vaikutukset? Laiduninventointi Laidunten määrä Laiduntutkimus Laidunten kunto Laidunten käytettävyys Poronhoidon sekä maankäytön ja maanviljelyn väliset ristiriidat laidunympäristössä? Poronhoidon metsätalouden väliset ristiriidat laidunympäristössä?

Luken porolaiduninventoinnin tavoitteet ja aikataulu Arvioidaan poronhoitoalueen 20 pohjoisimman paliskunnan jäkälälaidunten kunto ja jäkäliköiden kunnossa tapahtuneet muutokset viimeisen 10 vuoden aikana inventoimalla paliskuntiin perustettua 625 pysyvää jäkälälaidunten koealuetta. Koeala on saatu inventoitua uudelleen kesinä 2016-2018 nyt kolmannen kerran ja koealaaineistojen käsittely on parhaillaan menossa. Analysoidaan jäkälälaitumilla tapahtuneiden kunnon muutosten syitä. Erityisesti poromäärien, laidunkierron, metsätalouden ja maankäytön vaikutuksia jäkäliköiden kunnon muutoksiin selvitetään. Nämä analyysit tehdään tammi-helmikuussa 2019. Kartoitetaan satelliittikuvien avulla tärkeimpien talvilaidunten määrät ja sijainti kaikissa poronhoitoalueen 54 paliskunnassa. Näitä laitumia ovat jäkäliköt ja luppolaitumet sekä varpu- ja heinävaltaiset kangasmaat. Nämä kartoitukset ovat valmiit. Analysoidaan metsien rakenteessa ja luppolaidunten määrissä tapahtuneita muutoksia viimeisten 30 vuoden aikana kaikissa paliskunnissa. Näitä analyysejä tehdään parhaillaan. Kartoitetaan muun maankäytön ja infrastruktuurin peitto- ja häiriöalueet kaikissa 54 paliskunnassa. Nämä kartoitukset on tehty. Porolaiduninventoinnin tulokset raportoidaan maaliskuun 2019 lopussa ja tuotetut ja laiduntiedot ja -kartoitukset liitetään myöhemmin myös Syken paikkatietojärjestelmään (Liiteri) osaksi Porotalouden paikkatietokantaa. 4

Porolaidunten luokittelu ja kartoitus satelliittikuvilta Alustavat luokitukset on tehty kaikista paliskunnista Syken ja Luken yhteisissä hankkeessa ja ne on nyt viimeistelty Luken Porolaidunseuranta-hankkeessa. Koko poronhoitoalueen luokitusten luotettavuutta on arvioitu VMI:n maastokoealojen perusteella ja luokituksen luotettavuutta voidaan pitää kokonaisuutena hyvänä. Poronhoitoalueen laidunmetsien rakenteessa tapahtuneita muutoksia on analysoitu mm. tarkastelemalla eri ikäluokkien määriä metsämaalla sekä vertaamalla metsämaan ikäluokkien muutoksia aikaisempien ja uusimpien luokitusten välillä.

Mänty- ja kuusivaltaisten laidunmetsien ikärakenne poronhoitoalueella nyt tehdyn laidunluokituksen perusteella

Maankäytön peitto- ja vaikutusalueet porolaitumilla Alustava kartoitukset tehty kaikista paliskunnista Syken ja Luken yhteisissä hankkeessa ja ne on nyt viimeistelty Luken Porolaidunseuranta-hankkeessa. Häiriöalueiden laajuus on arvioitu erikseen kunkin maankäyttömuodon. ja infrastruktuurityypin osalta. Häiriöalueilla porojen laidunnus vaikeutuu monien syiden vuoksi (porot joko välttävät häiriöalueita tai toisaalta porojen laidunnus näillä alueilla aiheuttaa ongelmia muiden elinkeinojen, asutuksen, matkailun tai muun maankäytön kanssa).