Kestävä matkailu, vastuu ja arktisen ympäristön muutos Professori Jarkko Saarinen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Arktisen meren matkailuseminaari, Kalajoki, 15.2.2019
Tourism is without any question the best export in the world. You can continue to sell tourism forever, for as long as it does not destroy itself Arthur Gillis, CEO, Protea-Marriott Hotels
Arktisen meren matkailuseminaari, Kalajoki, 15.2.2019 Arktinen matkailu / Arctic tourism
Arktinen matkailu? 1. Jotakin erityistä, there s something about the Arctic in tourism 2. (ja siten) liian kapeasti ymmärrettyä ja 3. haavoittuvaa
2. Erityisyys: lumi ja jää Lähde: Shuttestock Määritetty ulkoa Sesongit?!
Haavoittuva ympäristö: luonto ja elinkeinot globaali ilmastonmuutos IPCC, 2018 Lämpenemisen maantieteellinen jakauma nykyilmastosta vuosisadan loppuun (skenaario A1B)
Suomi, Kalajoki ja arktisuus? Arktinen neuvosto: Suomesta 3 pohjoista maakuntaa, Valtioneuvoston kanslia: Arktinen Suomi Suomi on ja on aina ollut arktinen maa.... Arktisuus on Suomessa läsnä kaikkialla yhteiskunnassa Matkailun aluerakenteessa?: läpäisyperiaatteella? Profiloimatta? Lappi? =Napapiiri? VisitFinland 2011->
Ilmastonmuutos Nyt! Tilannekuva: matkailun kasvun ja kestävyyden haasteet Matkailun kestävyysongelman ratkaisu: kenen vastuu? Arktisen meren matkailuseminaari, Kalajoki, 15.2.2019
Kestävyys: ihmiskeskeinen lähtökohta Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa Kestävä matkailu on matkailua, joka vastaa nykymatkailijoiden ja kohdealueiden tarpeisiin samalla suojellen ja rakentaen kehitysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa
Ilmastonmuutos: IPCC 2018 Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreehko raportti toimi perustana joulukuussa 2018 pidetylle ilmastokonferenssille Puolan Katowicessa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano Raportti antaa ihmiskunnalle aikaa 12 vuotta: merkittävät päästövähennykset on saatava aikaan vuoteen 2030 mennessä Tavoite on rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen Vuoteen 2100 mennessä maapallon keskilämpötilan arvioidaan olevan 1,1-6,4 C jakson 1980 1999 keskilämpötilaa korkeampi
Maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii nopeita ja kauaskantoisia muutoksia maankäyttöön, energiaan, teollisuuteen, rakennuksiin, liikenteeseen ja kaupunkeihin Hiilidioksidipäästöjen tulisi pienentyä 45 % 2030 mennessä nollapäästöihin tulisi päästä vuoteen 2050 mennessä Hillipäästöt=hiilinielut (e.g. metsät)
IPCC 2018 raportti: Ympäristöministeriö 2018
IPCC (2018)
Matkailu ja ilmastonmuutos YK:n Kioton ilmastosopimus 1997: tavoitteena oli vähentää vuosina 2008 2012 ilmastolle haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä 5 % vuoden 1990 päästötasosta Yksi keskeinen taloudenala, joka jäi Kioton pöytäkirjan rajoitusten ja päästökaupan ulkopuolelle oli matkailu maailman suurin ja nopeimmin kasvava ala Ilmastovaikutusten kannalta matkailuliikenne ja erityisesti lentoliikenteen rooli ovat ongelmallisia Lentoliikenteen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 3-5 % (minimissään)
Kansainvälinen lentoliikenne on voimakkaasti kasvava ala Päästöt noin kaksinkertaistuneet vuodesta 1990! (2012) Jäävuoren huippu! -kv. lentoliikenteen saapuneet matkustajat
Tilannekuva: matkailun kehityksen suuntana 1,5 C vai jokin ihan muu?
Mikä on lentoliikenteen ongelma matkailun kestävyydelle? Kaukomatkailun ekologinen jalanjälki (Gössling et al. 2002): Matka sinne Kohteessa ja takaisin < 3 % >97% EJ: kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen/ryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.
Kaikki turhaa? Päinvastoin! (1) Paikallinen kestävyys on tärkeää! Elämiselle ja vetovoimaisuudelle, ja ympäristölle (2) Päästöt sidotaan (ja kompensoidaan) paikallisesti Hiilinielut ja tuulivoimalat etc. sijaitset jossakin (3) Imagoarvo Matkailutalous vs muut luontoa hyödyntävät elinkeinot (4) Erityisen tärkeää arktisen matkailun yhteydessä Haavoittuva alue ja kaukana kysyntäalueista Muutos luo myös mahdollisuuksia!
Matkailu ja ympäristö: Tragedy of Commons? kuluttaessaan vapaata resurssia tuottaja/kuluttaja saa sen hyödyn itselleen, mutta tämän resurssin kulumisen haitat jakautuvat kaikkien (resurssin) käyttäjien kesken Vuonna 2018 ilmastonmuutoksesta johtuneet luonnonkatastrofit aiheuttivat n 190 mrd euron taloudelliset tappiot (Mami Mizutori, YK:n katastrofiriskien hallintojärjestön pääjohtaja) Eivät jakaudu tasan!
Ongelman ratkaisu: Vastuu kestävyydestä? I Vastuulliset matkailijat? Yleinen oletus vastuullisuuden kasvusta uusi matkailu/matkailija (1990-l) Trendianalyysit ja think tank selvitykset tukevat Pääosa akateemisesta tutkimuksesta ei tue: huolimatta yleisistä ympäristöasenteista ympäristöasiat eivät ole (vielä) konkretisoituneet (ks. Palacio & McCool 1997; Skidmore, 2008; Swarbrooke & Horner, 1999; Cohen et al., 2013;) Arjen normit, matkailu ja liminaalitilat?
II Vastuulliset yritykset? Monet yritykset ovat omaksuneet vastuullisuutta (mm. CSR) Lippulaivoja; mutta globaalisti hyvin pieni osa vie vastuullisuuden lakisääteisten velvollisuuksien yli Vastuullisuuden ja kestävyyden periaatteet (esim. Sertifikaatit) usein talousorientoutuneita Esim. sosiaalisen kestävyyden kriteeri X keskuksessa 75 % työntekijöistä paikallisia Hyvä tavoite? (työvoimapula) Periaatteet joustavia ja mahdollistavat valikoivan käytön Esim. TOI
III Epämuodikas säätely? Aikaa 12 vuotta Matkailun kestävyysongelmassa ei ole kyse tiedon puutteesta Kuluttajat ja elinkeino on tietoinen asiasta Markkinahäiriö: markkinat eivät toimi optimaalisesti Nykyisiä tahi tulevaisuuden negatiivisia ulkoisvaikutuksia ei kyetä huomioimaan Niiden haittojen osalta jotka eivät rajoitu matkailutoimijoihin itseensä Markkinahäiriö: toimijoiden oman edun tavoittelu johtaa yleisen edun kannalta tehottomaan lopputulokseen Julkisen vallan tehtävä on puuttua markkinahäiriöihin Säätely, verotus jne.; Ruotsin malli?
jarkko.saarinen@oulu.fi Kiitos