HARJOITTELUTYÖRYHMÄN RAPORTTI

HARJOITTELUTYÖRYHMÄN RAPORTTI TAMPEREEN YLIOPISTO TOUKOKUU 2008

1. Tehtävä Rehtori asetti 8.2.2008 työryhmän selvittämään harjoittelutuen myöntämisen perusteita Tampereen yliopistossa. Työryhmän tavoitteena oli selvittää, kuinka harjoittelutuki riittäisi aiempaa useammalle opiskelijalle siten, että harjoittelun asema vahvistuisi edelleen eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa ja näin harjoittelujärjestelmän perimmäinen tarkoitus eli opiskelijoiden työllistyminen paranisi. Työryhmään kuuluivat: opinto- ja kansainvälisten asiain osaston osastopäällikkö Mikko Markkola (puheenjohtaja), amanuenssi Kaisa Lammi (johtamistieteiden laitos), koulutuspoliittinen vastaava Carita Maisila (TAMY), lehtori Kaarina Melakoski (tiedotusopin laitos), amanuenssi Leena Pohjasmäki (kasvatustieteiden laitos), amanuenssi Sari Saastamoinen (kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta), amanuenssi Anne Sannikka (taideaineiden laitos), projektipäällikkö Maarit Similä (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta) ja professori Jari Stenvall (johtamistieteiden laitos). Sihteerinä toimi Reeta Eloranta (Ura- ja rekrytointipalvelut). Työryhmä kokoontui neljä kertaa. Työryhmä kuuli asiantuntijana lehtori Mervi Jehkosta psykologian laitokselta. Työskentelynsä tueksi työryhmä tutustui vertailtavuuden perusteella valikoitujen yliopistojen (Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Vaasan yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto) tukikäytänteisiin. Työryhmän tuloksista tiedotetaan yliopistoyhteisölle Työelämää ja opintoja -iltapäivässä elokuussa 2008. 2

2. Harjoittelujärjestelmä Tampereen yliopistossa Yliopiston hallitus on kohdentanut vuosittain määrärahan harjoitteluun. Rehtori jakaa tämän määrärahan päätöksellään suoraan ainelaitoksille, jotka jakavat tuen omien kriteeriensä mukaan edelleen opiskelijoilleen. Ainelaitos ja työnantaja tekevät ennen harjoittelun aloittamista harjoittelusopimuksen, jossa määritellään mm. harjoittelijan työtehtävät, harjoitteluaika ja yliopiston myöntämän harjoittelutuen suuruus. Työnantaja maksaa opiskelijalle harjoitteluajalta työehtosopimuksen mukaisen palkan ja laskuttaa harjoittelusopimuksen perusteella myönnetyn tuen yliopistolta harjoittelujakson päätyttyä. Tuki on tarkoitettu korvaukseksi työnantajan panoksesta opiskelijan ohjaukseen. Tuki jaetaan ns. harjoittelutukikuukausina ja sen suuruus on yleisesti 1100 euroa/ harjoittelukuukausi 1. Opinto- ja kansainvälisten asioiden osaston ohjeissa laitoksille määritellään tuen jaon periaatteet vuodelle 2008 seuraavasti: Työharjoittelutuen jaon lähtökohtana on pidetty harjoittelujärjestelmän tavoitteita eli yliopistoopintoihin liittyvän työharjoittelun kehittämistä sekä yliopiston ja työelämän vuorovaikutuksen edistämistä. Kunkin laitoksen määrärahan suuruuteen on vaikuttanut harjoittelun merkitys ja asema opinnoissa, laitoksella opiskelevien opiskelijoiden määrä sekä harjoittelutuen tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Jaossa on myös huomioitu edellisiltä vuosilta säästöön jäänyt määräraha. (Liite 8.) Vuonna 2008 harjoittelumääräraha on suuruudeltaan 1 092 300 euroa ja sillä voidaan toteuttaa 993 tukikuukautta (suuruudeltaan 1100 euroa). Näiden lisäksi vuonna 2008 jaettiin harjoittelun kehittämiseen tarkoitetusta erillismäärärahasta 28 tukikuukautta vastaava määrä puheopin laitoksen, International School of Social Sciences (ISSS) maisteriohjelman sekä yliopiston Porin yksikön tukemiseen. Opinto- ja kansainvälisten asioiden osaston ohjeissa laitoksille työharjoittelun koordinaatio määritellään seuraavasti: Työharjoittelua hoidetaan Tampereen yliopistossa yhteistyönä opinto- ja kansainvälisten asiain osaston, ura- ja rekrytointipalvelujen ja ainelaitosten kanssa. Ura- ja rekrytointipalvelut organisoi harjoittelumäärärahajaon ja harjoitteluohjeistuksen valmistelun sekä huolehtii tukikuukausien käytön seurannasta. Lisäksi ura- ja rekrytointipalvelut käsittelee harjoittelupaikkailmoitukset, vastaa niihin liittyviin työnantajatiedusteluihin ja hoitaa harjoittelusopimusten tallentamisen. Ainelaitokset organisoivat harjoittelun omien käytäntöjensä mukaisesti rehtorin päätöksen ja opinto- ja kansainvälisten asiain osaston antamien yleisohjeiden perusteella. Lisäksi ainelaitokset tekevät harjoittelusopimukset ja ohjaavat opiskelijoita harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä. (Liite 8.) 1 Tästä poikkeuksena on tiedotusopin laitos, jolla työnantajalle maksettava korvaus harjoitteluohjaajan järjestämisestä on 1365 euroa koko neljän kuukauden mittaisen harjoittelun ajalta. 3

3. Työryhmän työskentelyn lähtökohdat Harjoittelu on osa akateemisen asiantuntijuuden kehittymistä. Se avaa hyväksymään teoreettisen opetuksen ja käytännön yhteyden. Työelämässä yliopisto-opinnoissa omaksutut tiedot ja taidot saavat merkityksen. Harjoittelu liittyy tiiviisti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden kehitykseen. Työvoimapula ja toisaalta esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman aiheuttamat paineet vaikuttavat myös harjoittelumahdollisuuksiin. Uuden tutkintoasetuksen tuomat painotukset näkyvät oppiaineiden panostuksessa tukea opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymistä. Rehtorin päätöksen (3.12.2007) valmistelun yhteydessä saatujen laitosten lausuntojen perusteella voidaan todeta, että harjoittelun asema ja merkitys on vahvistunut eri oppiaineissa tukemaan opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua ja sen myötä työllistymismahdollisuuksia uuden tutkintoasetuksen tavoitteiden mukaisesti. Vuosittain jaettava harjoittelumääräraha on ollut samaa tasoa jo usean vuoden ajan. Määrärahan valmistelun yhteydessä pyydetyissä laitosten lausunnoissa paine määrärahan nostamiselle on vuosittain lisääntynyt keskimäärin 50 80 kuukaudella. Vuonna 2007 laitokset esittivät harjoittelutukikiintiöihinsä yhteensä 117 tukikuukauden lisäystä. Kysyntää lisäävät vielä mukaan järjestelmään tulleet uudet pääaineet Porissa ja puheopin laitoksella. Kummassakin harjoittelu on ollinen osa opintoja. Kysyntää tuelle on siis huomattavasti enemmän kuin sitä on mahdollisuutta jakaa. Laitokset ovat omalta osaltaan vuosina 2000 2007 jo selvästi tehostaneet harjoittelumäärärahojensa käyttöä. (Ks. myös Laine 2001, Kyllönen 2007.) Laitosten harjoitteluyhdyshenkilöt, ura- ja rekrytointipalvelut sekä yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden valtakunnallinen Aarresaari-verkoston tekevät edelleen jatkuvaa yhteistyötä työnantajien rahoitusosuuden kasvattamiseksi. 4. Harjoittelumanifesti-kiertue Akavan liitot tapasivat Tampereen yliopistolla 1.4.2008 vararehtori Juhani Lehtoa, opinto- ja kansainvälisten asioiden päällikköä Mikko Markkolaa ja Ura- ja rekrytointipalveluiden edustajaa Reeta Elorantaa valtakunnallisen Harjoittelumanifesti-kiertueen puitteissa. Harjoittelumanifesti-projektin kärkinä ovat harjoittelupaikkojen haun ja tukikäytänteisiin liittyvän rahanjaon kriteerien selkeys, oikeudenmukaisuus ja avoimuus harjoittelun laatu; harjoitteluksi ei saa laskea mitä tahansa työkokemusta, eikä harjoittelua saa korvata kirjatenteillä harjoittelun ohjaus; harjoittelu on ohjattua oman alan työskentelyä harjoittelusta on saatava kunnon palkka. Näitä asioita on otettu huomioon työryhmän työskentelyssä. Harjoittelumanifesti-projektin verkkosivut sijaitsevat osoitteessa: http://www.harjoittelumanifesti.fi/ 4

5. Harjoittelun asema opinnoissa Tampereen yliopistossa harjoittelun sijainti opinnoissa ja sen ollisuus osana opintoja vaihtelee oppiaineittain (liite 1). Harjoittelun merkitys on opiskelijalle koulutusalasta ja pääaineesta riippumatta suuri. Harjoittelu avaa yhteyksiä teoreettisen opetuksen ja käytännön välillä ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oman alan työkokemuksen kartuttamiseen ja kontaktien luomiseen. Rehtorin päätöksessä 3.12.2007 esitetään: Yliopistojen harjoittelujärjestelmä on keskittynyt suureksi osaksi tukemaan niitä oppiaineita, joissa harjoittelu on ollista. Tukijärjestelmän ulkopuolelle jää useita oppiaineita. Harjoittelujärjestelmää kehitetään edelleen siten, että sen kautta syntyvä tieto ja työelämäyhteydet ovat laitosten kaikkien opiskelijoiden saatavissa ja hyödynnettävissä. (Liite 7.) Työryhmä totesi, ettei harjoittelun puuttuminen saa olla este valmistumiselle. Tämä tulee ottaa huomioon myös opetussuunnitelmatyössä pohdittaessa harjoittelun asemaa opinnoissa. Työryhmä pohti myös vaihtoehtoisia tapoja suorittaa harjoittelua. Opetusministeriön asettama Aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa -työryhmä (2007) 2 esittää, että korkeakouluun hakeneella ja siellä opiskelevalla tulee olla mahdollisuus hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Vuonna 2006 Tampereen yliopistoon kirjautuneista opiskelijoista noin 40 prosentilla oli korkeakoulututkinto tai opiskelupaikka korkeakoulussa syyskuussa 2005 3. Työryhmä totesi, että harjoittelun suorittamistavoissa on hyvä olla joustavuutta. Joissain oppiaineissa, joissa monilla opiskelijoista on jo työkokemusta takanaan, ollinen harjoittelu on jo nyt mahdollista suorittaa aikaisemman alaan liittyvän työkokemuksen pohjalta. Vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin syytä pitää mielessä, että harjoittelun tarkoitus ja kriteerit toteutuvat riittävällä tasolla. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä työelämätaitojen merkitys osana opintoja korostuu sekä alemmissa että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa. Tutkintoasetuksen 4 mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Nämä painotukset korostavat myös harjoittelun merkitystä osana opintoja ja tutkintojen tavoitteiden täyttymistä. Kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään siirtyminen tuo mahdollisesti muutoksia harjoittelukenttään. Tutkintoasetuksen 5 mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi kuulua asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voi puolestaan kuulua asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Pakollisena harjoittelu kuuluu asetuksen mukaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoihin, sosiaalityön koulutukseen, proviisorin tutkintoon sekä psykologian 2 Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. 3 Jussila, Matti & Ahrio, Leena 2007. Havaintoja uusien opiskelijoiden koulutustaustasta vuoden 2006 päävalinnoissa. Opinto- ja kansainvälisten asiain osaston julkaisusarja. Tutkimuksia ja selvityksiä 51. 4 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19.8.2004. Asetus tuli voimaan 1.8.2005. 5 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Annettu Helsingissä 19.8.2004. Asetus tuli voimaan 1.8.2005. 5

maisterin tutkintoon. Alemmista korkeakoulututkinnoista harjoittelu on ollista farmaseutin tutkinnossa. Työryhmä totesi, että oppiaineet ovat erilaisia ja tutkinnonuudistuksen vaikutuksiin on vielä vaikea ottaa kantaa. Asiaa seurataan ja arvioidaan. 6. Harjoittelun viestintä Tulevaisuudessa työnantajakuvan merkitys tulee olemaan entistä tärkeämpi. Työryhmä totesi, että viestinnässä on huomioitava se, miten harjoittelu voi palvella työnantajakuvan rakentumista. Myös työnantajien ja yliopiston välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitys tulee jatkossa korostumaan. Yhteistyön pohjaksi on tärkeää, että harjoittelusta aiheutuvat kustannukset jakautuvat kestävällä tavalla. 79 prosenttia ura- ja rekrytointipalveluiden palautekyselyyn vastanneista työnantajista näki kestävimmäksi harjoitteluyhteistyömalliksi jonkin muun, kuin harjoittelujakson toteuttamisen kokonaan yliopiston tuella (liite 5). Yliopiston harjoitteluun panostaman harjoittelutukimäärärahan mahdollisimman laajan ja monipuolisen jakautumisen varmistamiseksi on tärkeää kasvattaa työnantajien osallistumista harjoittelun palkkakuluihin entisestään. Työnantajien maksuosuus on lisääntynyt 2000-luvun alusta. Vuonna 2007 työnantajat kustansivat Tampereen yliopistossa suoritettujen osarahoitteisten harjoittelujen palkkakuluista kuitenkin vain 36 prosenttia. Määrät vaihtelevat työnantajasektoreittain. (Liite 2.) 6 Työryhmä totesi, että työnantajien rahoitusosuuden lisäämiseksi tulisi kiinnittää huomiota harjoittelun viestintään. Kautta linjan pitäisi pyrkiä pois ajattelusta, jossa harjoittelupaikkoja haetaan harjoittelusta maksettavan tuen perusteella. Esimerkiksi työnantajien ohjeistuksessa harjoittelun merkitys jää laskutuskäytänteiden varjoon. Työryhmä päätyi esittämään, että työnantajille suunnatuissa ohjeissa korostetaan vahvemmin harjoittelun sisällöllistä merkitystä ja erityisesti työnantajien saamaa hyötyä. Ohjeistusta uudistettaessa on kuitenkin huomioitava, että tuen laskutuskäytännöt pysyvät selkeinä ja ymmärrettävinä, jotta sekaannuksilta rahaliikenteessä vältyttäisiin. Aikaisempina vuosina laskuttamattomat tuet ovat vaikeuttaneet harjoittelujärjestelmän toimivuutta ja aiheuttaneet turhaa työtä harjoittelun yhdyshenkilöille laitoksilla. Nykyään harjoittelusopimuksessa on selkeä ohje, jonka mukaan harjoittelutuki on laskutettava viimeistään saman kalenterivuoden aikana, jolloin harjoittelu päättyy. 7. Työnantajayhteistyö ja palautejärjestelmän kehittäminen Työryhmä keskusteli vaihtoehtoisista tavoista toteuttaa työnantajayhteistyötä. Esimerkiksi tiedotusopin laitoksella työpaikkojen harjoitteluohjaajille tarjotaan säännöllisesti koulutuspäivä kerran vuodessa. Tällaisia yhteistyön malleja on hyvä kerätä. Myös työnantajat kaipaavat kontaktia yliopiston kanssa. Ura- ja rekrytointipalveluiden keväällä 2008 toteuttamassa harjoittelutyönantajille suunnatussa palautekyselyssä työnantajien puolelta kehitysehdotuksina esille nousivat mm. harjoittelujakson sisällön selkeämpi määrittely ennen harjoittelujaksoa ja toive saada palautetta opiskelijoiden arvioista harjoittelujakson päätyttyä. 6 Tässä on huomattava, että näissä luvuissa näkyvät vain harjoittelut, joihin on käytetty harjoittelutukea ja jotka näin ollen on merkitty opiskelijatietojärjestelmään (OPSU). 6

Laitoksilla on tarvetta työnantajilta saatavalle tiedolle ja työnantajilla toiveita päästä kosketukseen yliopiston kanssa. Työryhmä ehdottaa, että työnantajilta saatavaa tietoa aletaan kerätä säännöllisesti palautekyselyn muodossa. Palautekysely toteutettaisiin keskitetysti Ura- ja rekrytointipalveluiden toimesta ja sen toteutusta kehitettäisiin Ura- ja rekrytointipalveluiden vuonna 2008 toteuttaman palautekyselyn pohjalta. Palautekyselyn tuloksia välitetään työnantajille Ura- ja rekrytointipalveluiden sivujen kautta. Työryhmä totesi, että sekä työnantajilta että opiskelijoilta saatavan palautteen siirtyminen opetussuunnitelmatyöhön on varmistettava. Harjoittelu on syytä huomioida myös osana opiskelijan HOPS-työtä. Palautejärjestelmän kokonaisuutta voisi tarkentaa ja systematisoida myös laitostasolla. Esimerkiksi harjoitteluraporteista saatavan tiedon olisi hyvä tulla myös harjoittelusta vastaavien yhdyshenkilöiden käyttöön harjoittelun kehittämistyön pohjaksi. 8. Yksittäiselle opiskelijalle myönnettävä harjoittelutuki Harjoittelutuen riittävyyden takaamisessa on tärkeää tarkastella myös yksittäiselle opiskelijalle myönnettävän tukirahan määrää. Yliopisto odottaa kaikkien harjoittelupaikkojen osallistuvan harjoittelijoiden palkanmaksuun joko koko harjoittelun ajalta tai ns. osarahoitusmallin mukaisesti. Harjoittelutuki ei ole palkkatuki, vaan sen avulla pyritään varmistamaan opiskelijan harjoittelupaikalla saama ohjaus. Kunnallistieteiden keskuksessa on käytössä malli, jossa opiskelijat pääsääntöisesti saavat yhden tukikuukauden. Erityisin perustein voidaan myöntää lisäkuukausia. Vuonna 2007 työnantaja kustansi kunnallistieteiden keskuksen harjoitteluiden palkkakuluista 50 %, mikä on tiedotusopin laitoksen jälkeen korkein työnantajan työharjoitteluista maksama osuus (liite 3.). Työryhmä keskusteli mahdollisuudesta laajentaa tätä käytäntöä. Harjoittelupaikkoja hakiessaan opiskelijat joutuvat kilpailuasetelmaan sekä muiden yliopistojen opiskelijoiden että joillain aloilla myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden kanssa. Jos Tampereen yliopistossa siirryttäisiin säännönmukaisesti jakamaan harjoitteluun vain yhden kuukauden tukea, tähän kaivattaisiin myös valtakunnallisia linjauksia ja yhteistyötä, jotteivät Tampereen yliopistossa opiskelevat joutuisi eriarvoiseen asemaan muiden yliopistojen opiskelijoihin nähden. Tampereen yliopistossa yksi opiskelija voi opintojensa aikana saada harjoittelutukea korkeintaan 4 kuukautta. Pääsääntöisesti opiskelijoille jaetaan harjoittelutukea 2 tukikuukauden verran. Tästä poikkeuksena on esimerkiksi psykologian laitos, jonka olliseen 5 kuukauden mittaiseen harjoitteluun myönnetään yleensä 3 kuukauden harjoittelutuki. Opiskelijoiden henkilökohtaiset tilanteet vaihtelevat. Työryhmä totesi, että tukea tulisi pääsääntöisesti jakaa niin, että mahdollisimman moni opiskelija saisi tilaisuuden työelämävalmiuksiaan tukevaan harjoitteluun. Yksittäistapauksissa, joissa opintojen joustava eteneminen niin vaatii, voidaan laitoksilla käyttää harkintaa tuen myöntämisessä samalle opiskelijalle useampaan kertaan. Käytännössä harjoittelupalkan neuvottelijana toimii yleensä opiskelija. Oman neuvotteluasemansa tueksi opiskelija tarvitsee tietoa ja perusteita. Välityskanavana tiedolle voisi toimia Ura- ja rekrytointipalveluiden verkkosivut. Tavoitteena on eri osapuolten yhteistyön avulla kasvattaa työnantajien rahoitusosuutta entisestään ja saada heitä aktiivisemmin osallistumaan harjoitteluajan palkkakuluihin. 7

9. Harjoittelijan palkka Vuonna 2008 Tampereen yliopistossa ohje harjoittelijoiden palkkaukseen määritellään yleisessä harjoittelusopimuksessa seuraavasti: Tuen määrä on 1.100 euroa/kk. Harjoittelijan palkka on työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 850 euroa/kk. Yliopistoharjoittelijoiden palkkaperusteita sekoittaa se, että ammattikorkeakouluista tulee samoille aloille palkatta työskenteleviä harjoittelijoita. Keskustelua on käyty myös valtakunnallisen Aarresaari-verkoston harjoittelutyöryhmän kokouksessa 12.3.2008, jossa todettiin, että olisi hyvä jos yliopistot pääsisivät yksimielisyyteen harjoittelijoiden yhtenäisestä minimipalkasta, joka olisi valtakunnallisesti 1000 euroa/kk. Tampereen yliopiston hallintokeskus on tehnyt 24.2.2006 päätöksen Tampereen yliopistossa toimivien harjoittelijoiden palkasta: Tampereen yliopistossa tulee perustutkinto-opiskelijan palkan olla harjoittelutehtävissä vähintään 1000,00 euroa kuukaudessa. Harjoittelijan palkka voi olla korkeampi tehtävien vaativuudesta riippuen. Työryhmä ehdottaa, että Tampereen yliopiston opiskelijoiden minimipalkkasuositukseksi harjoittelusta määritellään 1000 euroa/kk. On huomattava, että harjoittelijan palkka ja työnantajan yliopistolta harjoittelun jälkeen laskuttama harjoittelutuki eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa. Työryhmä ehdottaa, että viestintää harjoittelijan palkkauksesta muutetaan harjoittelusopimukseen seuraavasti: Harjoitteluaika on XX(määrittyy sopimuksen mukaan) kk. Harjoittelijan palkka on kunkin alan työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 1000 euroa/kk. Yliopisto tukee harjoittelua XX(määrittyy sopimuksen mukaan) eurolla. Jos vähimmäispalkan alarajaa päädytään korottamaan, se ei siis vaikuta opiskelijalle myönnettävän harjoittelutuen suuruuteen, vaan tukimäärän yli jäävä osa jää työnantajan maksettavaksi. 10. Harjoittelu yliopiston yksiköissä Työryhmä keskusteli myös harjoittelusta yliopiston omilla ainelaitoksilla. Ohjeistuksessa laitoksille mainitaan, että harjoittelua omalla laitoksella on kuitenkin ehdottomasti pidettävä poikkeuksena. Vuonna 2007 yliopiston ainelaitoksilla työskenteli 46 harjoittelijaa. Harjoittelukuukausia oli yhteensä 109 kappaletta, joista 90 toteutettiin harjoittelutukirahalla. Työnantajan maksuosuus oli näissä harjoitteluissa 18 prosenttia. Yliopiston yksiköissä toteutetuissa harjoitteluissa työnantajan maksuosuus oli 32 prosenttia. (Liite 2.) Työryhmä totesi, että sisällöllisesti harjoittelu yliopiston yksiköissä yleensä vastaa oppiaineen työllistymiskenttää. On kuitenkin huolehdittava siitä, että työnantajan riittävä maksuosuus toteutuu myös yliopiston sisällä. 8

11. Harjoittelun hyödyntämistä tukevia menetelmiä On tärkeää, että opiskelija myös ymmärtää, miten harjoittelu liittyy omaan osaamiseen. Laitoksilla ja oppiaineilla on käytössään erilaisista menetelmiä kääntää harjoittelun tuomia taitoja osaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi ennen ja jälkeen harjoittelun toteutettavat harjoitteluseminaarit 7. Työryhmä totesi, että olemassa olevia hyviä käytäntöjä on hyvä levittää. Laitoksia ja oppiaineita kannustetaan tarkastelemaan harjoittelua enemmän pedagogisesta ja työelämävalmiuksien kehittymisen näkökulmasta. Esimerkkejä laitosten käytännöistä: Portfolio (Kasvatustiede): Opiskelijat työstävät hakuvaiheesta lähtien portfoliota, joka toimii oman oppimisen ja reflektoinnin välineenä sekä ohjaavalle opettajalle näytettävänä dokumenttina. Harjoitteluportfolio sisältää kuvauksen harjoittelupaikasta, tiivistelmän oppimispäiväkirjasta, liitteinä erilaista työhön liittyvää materiaalia sekä työtodistuksen. Harjoittelujakson jälkeen harjoittelukokemuksia pohditaan palauteseminaarissa portfolioiden pohjalta. Teemahaastattelu (Tiedotusoppi): Opiskelija kirjoittaa neljän kuukauden harjoittelustaan raportin, jossa on hän paitsi evaluoi omaa kehitystään, myös peilaa omaa kehitystään ja kokemustaan alan työntekijän teemahaastattelussa esiin tulleisiin asioihin. Teemahaastattelun aihe vaihtelee vuosittain. Aiheina voivat olla alan käytännöt, työtavat tai vastaavat ammatti-identiteettiin liittyvät asiat. Kesän 2007 haastattelun teemana oli journalistinen tiedonhankinta ja raportin kirjoitusohjeissa mainittiin muun muassa näin: "Raportin / esseen tärkein tavoite on koota omia kokemuksia journalistisesta työstä ja erityisesti uutisten ja muiden julkaistavien juttujen tiedonhankintatavoista ja lähteiden käytöstä sekä eritellä omia kokemuksia suhteessa haastateltavan sanomisiin. Tarkoitus on myös, että arvioit omaa oppimistasi kesän aikana. Mitä olet toimittajana oppinut? Pohdi ja perustele myös journalistisia ratkaisujasi kesän aikana. Ovatko ne muuttuneet ja jos, niin miten ja miksi." Lisäksi teemahaastattelu puretaan sanatarkasti erilliseen tiedostoon tutkimuskäyttöä varten. Teemoista neuvotellaan journalismin tutkijoiden kanssa. Teemaraportti (Kunnallistieteet): Kunnallisalan opiskelijoiden harjoittelu koostuu työharjoittelusta, harjoitteluraportista sekä teemaraportista. Opiskelija laatii harjoittelun eri vaiheista ja työtehtävistä harjoitteluraportin. Lisäksi opiskelijat laativat teemaraportin, joka on noin 10 sivun laajuinen kirjallinen harjoitustyö. Teemaraportissa käsitellään kunnan tai muun yhteisön (harjoittelupaikan) toimintaa ja/tai taloutta. Suositeltavaa on, että raportin aihe liittyy kunnallispolitiikan, kunnallistalouden tai kunnallisoikeuden alueelle. 7 Mm. Kuhalainen 2003. Vinkkejä ja linkkejä harjoitteluohjeistusten tekoon. <http://www.uta.fi/projektit/yhtis/selvitykset/harjoitteluohjeistus.pdf> 9

12. Harjoittelun tietojärjestelmien kehittäminen Nykykäytännön mukaan harjoittelusopimukset tallennetaan sekä laitoksille että Ura- ja rekrytointipalveluihin harjoittelutukikuukausien käytön seurantaa varten. Laitokset täyttävät harjoittelusopimukset usein sähköisesti, allekirjoituttavat ne työnantajalla ja lähettävät sen jälkeen kopiot sopimuksista Ura- ja rekrytointipalveluihin tallennettavaksi opiskelijatietojärjestelmän harjoitteluosioon. Työryhmä keskusteli mahdollisuudesta suoraviivaistaa tätä prosessia. Ehdotuksen mukaan harjoittelusopimus voitaisiin luoda verkkoon sähköisenä lomakkeena, johon kirjatut tiedot tallentuisivat suoraan opiskelijatietojärjestelmään. Työryhmä ehdottaa, että selvitetään mahdollisuuksia kehittää tietojärjestelmiä niin, että laitosten ja Ura- ja rekrytointipalveluiden päällekkäinen työ vähenisi ja työaikaa vapautuisi näin muihin harjoittelun kehittämistoimiin. 10

Työryhmä esittää: Harjoittelujärjestelmän kehittämistyötä jatketaan valtakunnallisessa yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän vaikutuksia harjoittelujärjestelmään arvioidaan. Harjoittelun seurantaa ja arviointia sekä harjoittelusta saatavan palautteen siirtymistä opetussuunnitelmatyöhön kehitetään laadun turvaamiseksi. Harjoitteluun liittyvässä viestinnässä pyritään korostamaan harjoittelun sisällöllistä merkitystä harjoittelutuen sijasta. Työnantajille suunnattuun viestintään kiinnitetään huomiota. Työnantajien harjoitteluun liittyvää ohjeistusta muutetaan niin, että työharjoittelun merkitys ja työnantajien saama hyöty tulevat selkeämmin esille. Samalla kuitenkin pidetään huolta siitä, että laskutuskäytännöt pysyvät selkeinä. Yhteydenpitoa työnantajiin systematisoidaan. Työnantajille tarjotaan säännöllinen mahdollisuus antaa palautetta kyselyn muodossa. Erilaisia vuorovaikutuksen käytänteitä on jo olemassa laitoksilla. Näitä hyviä käytänteitä kootaan yhteen myös muiden tietoon. Eri osapuolten yhteistyön avulla pyritään kasvattamaan työnantajien rahoitusosuutta entisestään ja saamaan heitä aktiivisemmin osallistumaan harjoitteluajan palkkakuluihin. Harjoittelijan minimipalkkasuositusta nostetaan 1000 euroon kuukaudessa. Harjoittelijan palkka ja työnantajan yliopistolta harjoittelun jälkeen laskuttama harjoittelutuki eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa. Työryhmä ehdottaa, että viestintää harjoittelijan palkkauksesta muutetaan harjoittelusopimukseen seuraavasti: Harjoitteluaika on XX kk. Harjoittelijan palkka on työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 1000 euroa. Yliopisto tukee harjoittelua XX eurolla. Selvitetään mahdollisuuksia kehittää tietojärjestelmiä niin, että sopimusten kirjauksessa opiskelijatietojärjestelmään vältettäisiin laitosten ja Ura- ja rekrytointipalveluiden päällekkäistä työtä. 11

LIITE 1. HARJOITTELUN PAKOLLISUUS, VAIHTOEHTOISUUS JA VAPAAEHTOISUUS TAMPEREEN YLIOPISTOSSA Tilanne keväällä 2008. Tiedot saattavat muuttua 1.8.2008 alkaen. Humanistinen tiedekunta Pakollista vaihtoehtoista vapaaehtois -ta Historiatieteen ja filosofian laitos Museologian perusopinnot: vap harjoittelu 6 op (30 työpäivää) Musiikintutkimuksen laitos Etnomusikologia 6 op syventävissä opinnoissa Kieli- ja käännöstieteiden laitos Kielikonsulttiopinnot 5 op vap 8 (2 kk), tekninen viestintä 4 op (3 kk) Taideaineiden laitos - Suomen kirjallisuus vap 6 op syventävissä opinnoissa - Yleinen kirjallisuustiede vap 6 op syventävissä opinnoissa - Teatterin ja draaman tutkimus 10 op syventävissä opinnoissa Näyttelijäntyön laitos Puheopin laitos Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Yhdyskuntatieteiden laitos - Aluetieteen ja ympäristöpolitiikan koulutusohjelma Johtamistieteiden laitos - Hallintotiede vap - Yrityksen hallinto vap - Markkinointi vap Kunnallistieteiden keskus: kunnallisoikeus, kunnallispolittikka ja kunnallistalous Oikeustieteiden laitos Kliininen harjoittelu 25 op (4 kk) syventävissä opinnoissa 8 op aineopintojen loppuvaiheessa 8 op (3 kk) aineopintojen loppuvaiheessa 8 op (3 kk) aineopintojen loppuvaiheessa. Jakson lisäksi myös ollinen 4 op raportti. JOIK ja KUOI 8 op (3 kk), VOIK 6 op, YJUR ja VAKT 5 op (3 kk) Taloustieteiden laitos - Finanssihallinto ja 8 op (3 kk) aineopintojen 8 Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen oppiaineissa työharjoittelu on vapaaehtoista kaikissa muissa aineissa paitsi teknisen viestinnän maisteriopinnoissa ja kielikonsulttiopinnoissa, joihin kuuluu ollinen työharjoittelu. 12

julkisyhteisöjen laskentatoimi - Kansantaloustiede vap - Laskentatoimi vap Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Politiikan tutkimuksen laitos vap Psykologian laitos Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos - Sosiaalipolitiikka - Sosiaalityö loppuvaiheessa KVPO 12 op (2 kk), VALT 10 op (2 kk) Kandidaatintutkintoon kuuluu 80 h ollista harjoittelua, johon ei käytetä tukea. Psykologiharjoittelu 30 op (5 kk) syventävissä opinnoissa. 10 op (3 kk) aineopintojen loppuvaiheessa 15 op (3 kk) syventävissä opinnoissa - Nuorisotyö vai 6 op (3 kk) perusopinnoissa Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos - Sosiologia - Sosiaalipsykologia Tiedotusopin laitos Naistutkimuksen laitos Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Tay:n opettajankoulutuslaitos Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotutkimuksen laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Lääketieteen laitos Terveystieteen laitos vai opettajaharjoittelu vap vap vap 9 op (2 kk) syventävissä opinnoissa 9 op (2 kk) syventävissä opinnoissa 6 op (4 kk) aineopintojen loppuvaiheessa 10 op (2 kk) naistutkimuksen maisteriohjelmassa 10 op (9 viikkoa) syventävissä opinnoissa 6 op (3 kk) aineopintojen loppuvaiheessa TILT 2-8 op aineopintojen loppuvaiheessa 2-15 op (2 op = 3 viikkoa) aineopintojen loppuvaiheessa 10 op (3 kk) syventävissä opinnoissa Tiedot: Kyllönen 2007: Työharjoittelu tasapainoon; tietoja päivitetty keväällä 2008 laitosten verkkosivuilta. 13

LIITE 2. HARJOITTELUKUUKAUDET TYÖNANTAJALUOKITTAIN VUONNA 2007 Työnantajaluokka Rahoitusaika kk Yht. kk Harj. lkm Työnant. maksuosuus Yliopisto Työnant. Palkaton % Valtio, valtion liikelaitos 363 171 1 535 183 32 Kunta, kuntaytymä 220 141 0 361 113 39 Muu julkisen hallinnon organisaatio 2 1 0 3 1 33 Yksityinen yritys 168 161 0 329 97 49 Järjestö tai vastaava 91 44 3 138 49 32 Tampereen yliopisto, ainelaitos 90 20 0 110 46 18 Tampereen yliopisto, yksikkö 101 48 0 149 47 32 Kaikki harjoittelut yhteensä 1035 586 4 1625 536 36 Tiedot: Tampereen yliopiston opiskelijatietojärjestelmä 14

LIITE 3. TUETTU HARJOITTELU AINELAITOKSITTAIN VUONNA 2007 Rahoitusaika kk Työnant. Yht. kk Harjoitt. Yliopisto Työnantajosuus rahoitus- lkm % Historiatieteen ja filosofian laitos 36 7 16 % 43 18 Informaatiotutkimuksen laitos 80 40 33 % 120 40 Johtamistieteiden laitos 68 34 33 % 102 34 Kasvatustieteiden laitos 46 20 30 % 66 23 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 67 14 17 % 81 28 Kunnallistieteiden keskus 46 46 50 % 92 30 Lääketieteen laitos 10 0 0 % 10 7 Matematiikan ja tilastotieteen laitos 17 7 29 % 24 9 Musiikintutkimuksen laitos 5 2 29 % 7 3 Oikeustieteiden laitos 87 61 41 % 148 46 Politiikan tutkimuksen laitos 82 31 27 % 113 41 Porin yksikkö 18 10 36 % 28 11 Psykologian laitos 63 42 40 % 105 21 Puheopin laitos 10 2 17 % 12 4 Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos 65 34 34 % 99 35 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos 99 51 33 % 153 56 Taideaineiden laitos 28 11 28 % 39 14 Taloustieteiden laitos 54 30 35 % 85 26 Terveystieteen laitos 26 9 26 % 35 14 Tiedotusopin laitos 62 103 63 % 165 42 Tietojenkäsittelytieteiden laitos 14 7 33 % 21 7 Yhdyskuntatieteiden laitos 51 26 34 % 77 27 Kaikki harjoittelut yhteensä 1034 587 36 % 1625 9 536 Tiedot: Tampereen yliopiston opiskelijatietojärjestelmä 9 Sisältää palkatonta harjoittelua 4 kk. 15

LIITE 4. HARJOITTELUN RAHOITUSRAKENTEET VUONNA 2006 HELSINGIN, JYVÄSKYLÄN, OULUN, TAMPEREEN, TURUN JA VAASAN YLIOPISTOISSA SEKÄ TAMPEREEN TEKNILLISESSÄ YLIOPISTOSSA Tilanne Perustutk. opiskelijat Harjoittelumääräraha Harjoittelutuki/kk Tukikuukausia Tuettavat sektorit v. 2006 (N) ( ) ( ) /harjoittelija HY 31 866 1 900 000 1 189 yksi - kolme kaikki JY 12 771 942-1 192 10 yksi - kolme kaikki OY 13 646 700 000 1 190 kaksi - kolme kaikki TaY 12 582 1 092 300 1 100 kaksi - neljä kaikki TTY 10 525 Ei määrärahaa 11 - - - TY 13 264 588 000 1 105 enintään kolme kaikki 12 VY 5 000 202 000 1 150 yksi - kuusi 13 kaikki Tuetun harjoittelun käytänteet yliopistoissa ja korkeakouluissa 2006 (Aarresaari-verkosto 2006) kyselyn vastaukset sekä keskustelut TTY:n ura- ja rekrytointipalveluista vastaavan Adeccon kanssa. 10 Laitokset suosinevat alarajaa, jolloin raha riittää useammalle opiskelijalle. 11 TTY ei jaa harjoittelumäärärahaa. Opiskelijat hyväksyttävät esimerkiksi alaan liittyvät kesätyönsä laitoksillaan harjoitteluksi. 12 Yksityiselle sektorille muutamaan paikkaan erityisesti aloille, joissa on heikko työllisyystilanne. 13 Ulkoisissa paikoissa yliopisto maksaa yleisimmin 2 kk ja yliopiston sisäisissä paikoissa 2-3 kk. Itse hankittuihin paikkoihin yliopisto tarjoaa yhden tukikuukauden. 16

LIITE 5. PALAUTEKYSELY HARJOITTELUTYÖNANTAJILLE Mikä on mielestänne kestävän harjoitteluyhteistyön kannalta toimivin malli työharjoittelun rahoitukseen? 0/3kk 21 % Ei kiinteää mallia 11 % 3/3kk 3 % 2/3kk 14 % 1/3kk 51 % Kaaviossa esitetään työnantajan maksamien kuukausien määrä verrattuna kolme kuukautta kestävään harjoittelujaksoon (työnantajan osuus/ harjoittelun pituus). 17

LIITE 6. TYÖHARJOITTELUN YLEISOHJE HARJOITTELUPAIKOILLE Työharjoittelu on merkittävä osa yliopisto-opintoja. Harjoittelu on keskimäärin kolme kuukautta kestävä työjakso julkisenhallinnon organisaatiossa, järjestössä tai yrityksessä. Työharjoittelujakso antaa opiskelijalle mahdollisuuden soveltaa yliopistossa saamaansa opetusta käytännön työelämään. Työharjoittelutuesta sopiminen Tampereen yliopistossa on vuonna 2008 käytössä työharjoittelutukijärjestelmä. Harjoittelupaikalle maksettavan tuen määrästä sovitaan ennen työharjoittelujakson alkua tehtävässä kirjallisessa sopimuksessa. Tämä harjoittelijakohtainen sopimus tehdään kahtena kappaleena. Mahdollinen harjoitteluajan muutos on aina tehtävä kirjallisesti. Opiskelijalla ei ole valtuuksia itsenäisesti sopia harjoittelupaikan kanssa muutoksista harjoitteluaikaan tai tukiajankohtaan. Laskutuskäytäntö Harjoittelutuen maksamisessa työnantajalle käytetään laskutusmenettelyä. Harjoittelijakohtaisen sopimuksen allekirjoituksella yliopisto oikeuttaa harjoittelupaikan laskuttamaan harjoittelun päätyttyä sopimuksessa sovitulta ajalta harjoittelutuen. Työharjoittelutuki on pääsääntöisesti tarkoitettu vain työharjoittelun osittaiseen tukemiseen. Harjoittelupaikan odotetaan omalta osaltaan osallistuvan harjoittelijan palkanmaksuun. Tuen määrä on 1.100 euroa/kk. Työharjoittelijan palkka on työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 850 euroa/kk. Tukisumma on aina samansuuruinen riippumatta harjoittelijalle maksetusta todellisesta palkasta eli kuukaudessa tukena laskutettava määrä on aina 1.100 euroa/kk. Lasku työharjoittelutuesta voidaan lähettää verkkolaskuna. Verkkolaskuosoitteemme on: Verkkolaskuosoite 003701556684 OVT-tunnus 003701556684 Verkkolaskuoperaattori Itella Information Oy Itellan operaattorivälittäjätunnus 003710948874 Yhteyshenkilömme/Itella puh. 0205388500, s-posti: helpdesk@itella.net Mikäli ette vielä lähetä verkkolaskuja, tulee paperimuotoiset laskut lähettää alla olevaan osoitteeseen: Tampereen yliopisto PL 5256 01051 Laskut Tämä osoite tulee näkyä sekä paperimuotoisessa laskussa että sen postikuoressa. 18

Laskussa tulee näkyä harjoittelusopimuksessa mainitun opiskelijan ainelaitoksen ja yhdyshenkilön nimi. Laskun liitteenä tulee olla kopio harjoittelusopimuksesta. Harjoittelutuki on laskutettava mahdollisimman pian harjoittelujakson päätyttyä, viimeistään saman kalenterivuoden aikana, jolloin harjoittelu päättyy. Työharjoittelija määräaikaisessa palvelussuhteessa Opiskelija on työharjoittelujaksonsa ajan määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa harjoittelupaikkaansa. Harjoittelupaikka vastaa opiskelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti ja tekee opiskelijan kanssa työsopimuksen tai antaa tälle virkasuhteesta nimittämiskirjan. Työharjoittelu osana opintoja Työharjoittelu on osa opintoja, joten sen tulisi olla suunniteltua, ohjattua ja valvottua. Työnantaja nimeää harjoittelijalle ohjaajan, joka vastaa harjoittelun sisällöstä. Työnantajan toivotaan toimivan yhteistyössä opiskelijan ainelaitoksen kanssa, jotta sekä harjoittelupaikka että opiskelija saisivat työharjoittelujaksosta parhaan mahdollisen hyödyn. Lisätietoja työharjoittelusta Lisätietoja työharjoittelua koskevista asioista antavat ainelaitosten työharjoittelun yhdyshenkilöt. 19

LIITE 7. TAMPEREEN YLIOPISTO REHTORIN PÄÄTÖS 3.12.2007 TAMPEREEN YLIOPISTON AINELAITOSTEN TYÖHARJOITTELUMÄÄRÄRAHA VUONNA 2008 Työharjoitteluun vuodelle 2008 varattu määräraha on samaa tasoa kuin kuluvan vuoden määräraha. Tällä päätöksellä jaetaan vuoden 2008 työharjoittelun tukemi-seen ja kehittämiseen varattuja määrärahoja ainelaitoksille 1 092 300 euroa. Harjoittelutuen suuruus on 1 100 euroa kuukaudelta. Määräraha riittää 993 tukikuukauteen, joiden lisäksi harjoittelun kehittämiseen varatusta erillismäärärahasta käytetään 28 tukikuukautta vastaava määrä jaettavaksi puheopin laitoksen, International School of Social Sciences (ISSS) maisteriohjelman sekä yliopiston Porin yksikön harjoittelun tukemiseen. Tutkintoasetuksen mukaisesti harjoittelua voi kuulua sekä kandidaatin- että maisterin tutkintoon. Laitoksilla on uuden tutkintoasetuksen tavoitteiden mukaisesti vahvistettu harjoittelun asemaa opetussunnitelmissa sekä sen merkitystä asiantuntijuutta ja työllistymismahdollisuuksia edistävänä opintojen osana. Yliopistojen harjoittelujärjestelmä on keskittynyt suureksi osaksi tukemaan niitä oppiaineita, joissa harjoittelu on ollista. Tukijärjestelmän ulkopuolelle jää useita oppiaineita. Harjoittelujärjestelmää kehitetään edelleen siten, että sen kautta syntyvä tieto ja työelämäyhteydet ovat laitosten kaikkien opiskelijoiden saatavilla ja hyödynnettävissä. Yliopistojen yhteisenä pyrkimyksenä on, että kaikki työnantajat osallistuisivat harjoittelijoiden palkkauskustannuksiin. Näin harjoittelutukea voidaan myöntää aiempaa useammille opiskelijoille. Tämä valtionvarainministeriön ohjeisiin perus-tuva linjaus vahvistaa sekä harjoittelua hoitavan henkilökunnan että opiskelijan asemaa neuvoteltaessa työnantajan osallistumisesta harjoittelujakson palkkaukseen. Työharjoittelutukea voidaan käyttää aivan samoin edellytyksin sekä valtion-hallinnossa, kunnissa, järjestöissä että yrityksissä. Työharjoittelutukea ei kuitenkaan saa maksaa ulkomaiselle työnantajalle. Ennen harjoittelujakson alkua tehdään harjoittelusopimus. Työnantaja laskuttaa sopimuksen mukaisen määrän harjoittelu-tukea laitokselta harjoittelujakson päätyttyä. Harjoittelumääräraha on tarkoitettu pääsääntöisesti yliopiston (laitoksen) ulkopuolella tapahtuvaan harjoitteluun. Harjoittelua omalla laitoksella on ehdottomasti pidettävä poikkeuksena. Harjoittelijaa ei myöskään saa ottaa yliopiston ulkopuolella tapahtuvan harjoittelun ajaksi laitoksen palvelukseen. Harjoittelija voidaan nimittää laitoksen palvelukseen vain, mikäli harjoittelu todella suoritetaan omalla ainelaitoksella. Lisäksi edellytetään, että harjoittelijan työnkuva tukee harjoittelijan opintojen edistymistä ja asian-tuntemuksen kasvua. Opiskelija on aina määräaikaisessa palvelussuhteessa työhar-joittelupaikkaansa. Työharjoittelutuki maksetaan aina työharjoittelupaikalle eikä se ole opiskelijalle maksettavaa palkkaa tai suhteessa opiskelijalle maksettavaan palkkaan. Määrärahaa ei ole rajoitettu käytettäväksi vain opiskelijoiden palkkauskustannusten korvaamiseen, vaan laitos voi käyttää sitä muullakin tavoin työharjoittelun kehittämiseen. 20

Osa harjoittelumäärärahasta on aikaisempina vuosina varattu lukuvuoden aikana ilmeneviä äkillisiä tarpeita varten lisätukikuukausina jaettavaksi. Käytännöstä luovuttiin edellisvuoden määrärahajaossa, eikä siihen ole katsottu tarpeelliseksi palata. Lisätukikuukausina jaettavaa rahaa ei näin ollen sisällytetä vuodelle 2008 jaettavaan harjoittelumäärärahaan. Ura- ja rekrytointipalveluille osoitetaan 29 000 euroa työharjoittelun tukipalvelujen ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. Laitosten laatimia muutosesityksiä on käytetty keskeisenä perusteena työharjoittelutuen jakoa valmisteltaessa. Jaossa on myös huomioitu aiemmilta vuosilta säästöön jäänyt määräraha. Laitosten tukikuukausien lukumäärä ja jaettu määräraha euroina ilmenevät liitteenä olevasta taulukosta. Rehtori Krista Varantola Osastopäällikkö Mikko Markkola LIITE Työharjoittelumäärärahan jako vuodeksi 2008 Harjoittelun yleisohjeet laitoksille JAKELU Laitokset Kirjaamo Hallintokeskuksen osasto ja yksiköt Talousosasto Ura- ja rekrytointipalvelut Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto 21

Työharjoittelumäärärahan jako vuodeksi 2008 Tiedekunta/laitos/yksikkö Tukikuukaudet Määräraha euroina Humanistinen tiedekunta Historiatieteen laitos 36 39600 Kieli- ja käännöstieteiden laitos 68 74800 Musiikintutkimuksen laitos 6 6600 Näyttelijäntyön laitos 0 0 Puheopin laitos 20 22000 Taideaineiden laitos 33 36300 Informaatiotieteiden tiedekunta Informaatiotutkimuksen laitos 81 89100 Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos 16 17600 Tietojenkäsittelytieteiden laitos 12 13200 Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos 48 52800 Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta Johtamistieteiden laitos 56 61600 Kunnallistieteiden keskus 48 52800 Oikeustieteiden laitos 90 99000 Taloustieteiden laitos 30 33000 Yhdyskuntatieteiden laitos 58 63800 Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 0 0 Lääketieteen laitos 0 0 Terveystieteen laitos 16 17600 Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ISSS 6 6600 Naistutkimuksen laitos 2 2200 Politiikan tutkimuksen laitos 78 85800 Psykologian laitos 63 69300 Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos 90 99000 Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos 62 68200 Tiedotusopin laitos 70 77000 Sosiaalityö, Porin yksikkö 32 35200 YHTEENSÄ 1021 1123100 22

LIITE 8. OHJE LAITOKSILLE TAMPEREEN YLIOPISTO 3.12.2007 Opinto- ja kansainvälisten asiain osasto Tampereen yliopiston laitoksille TYÖHARJOITTELU TAMPEREEN YLIOPISTOSSA VUONNA 2008 Yliopisto-opiskelijoiden opintoihin liittyvän työharjoittelun järjestämiseen tarkoitettu määräraha on jaettu yliopiston laitoksille rehtorin päätöksellä 3.12.2007. Työharjoittelutuen jaon lähtökohtana on pidetty harjoittelujärjestelmän tavoitteita eli yliopistoopintoihin liittyvän työharjoittelun kehittämistä sekä yliopiston ja työelämän vuorovaikutuksen edistämistä. Kunkin laitoksen harjoittelumäärärahan suuruuteen on vaikuttanut harjoittelun merkitys ja asema opinnoissa, laitoksella opiskelevien opiskelijoiden määrä sekä harjoittelutuen tehokas ja tarkoituksenmukainen käyttö. Jaossa on myös huomioitu edellisiltä vuosilta säästöön jäänyt määräraha. Työharjoittelun koordinointi ja organisointi Työharjoittelua hoidetaan Tampereen yliopistossa yhteistyönä opinto- ja kansainvälisten asiain osaston, ura- ja rekrytointipalvelujen ja ainelaitosten kanssa. Ura- ja rekrytointipalvelut organisoi harjoittelumäärärahajaon ja harjoitteluohjeistuksen valmistelun sekä huolehtii tukikuukausien käytön seurannasta. Lisäksi ura- ja rekrytointipalvelut käsittelee harjoittelupaikkailmoitukset, vastaa niihin liittyviin työnantajatiedusteluihin ja hoitaa harjoittelusopimusten tallentamisen. Ainelaitokset organisoivat harjoittelun omien käytäntöjensä mukaisesti rehtorin päätöksen ja opinto- ja kansainvälisten asiain osaston antamien yleisohjeiden perusteella. Lisäksi ainelaitokset tekevät harjoittelusopimukset ja ohjaavat opiskelijoita harjoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Työharjoittelupaikkojen hankkiminen, välitys ja seuranta Työnantajat tarjoavat harjoittelupaikkoja sekä keskitetysti valtakunnallisen Aarresaari.net - sivuston että oman yliopistomme Harjoittelupaikat.netti -sivuston kautta. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan harjoittelupaikkoja itsenäisesti omien kontaktiensa ja erilaisten tietolähteiden avulla. Myös ainelaitosten omat kontaktit ovat ensisijaisen tärkeitä. 23

Ura- ja rekrytointipalvelut julkaisee vastaanottamansa harjoittelupaikkatarjoukset verkkosivuillaan. Harjoittelutukipäätöksen saatuaan opiskelija hakee harjoittelupaikkaa oman suuntautumisensa ja mielenkiintonsa mukaan ja lähettää hakemuksen suoraan työnantajille. Ainelaitos kuitenkin hyväksyy harjoittelupaikan, määrittelee harjoittelun sisällölliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Laitos myös arvioi, millaista ohjausta ja yhteistoimintaa harjoittelupaikan kanssa harjoittelun tavoitteiden toteutuminen edellyttää. Harjoittelun yhdyshenkilöt valvovat myös, että laitos täyttää ne harjoittelun määrälliset tavoitteet, jotka sille myönnetyn määrärahan perusteella kuuluvat. Työharjoittelutuen käyttö Harjoittelurahasta käytetään nimitystä harjoittelutuki. Harjoittelutuki on tarkoitettu palkkauskulujen osittaiseen korvaamiseen ja kaikkien harjoittelupaikkojen odotetaan osallistuvan harjoittelijan palkanmaksuun. Harjoittelutukea tulee käyttää pääasiallisesti ns. osarahoitusmallin mukaisesti, jossa harjoittelijasta aiheutuvat kulut jaetaan laitoksen ja harjoittelupaikan kesken niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin harjoittelupaikoissa. Harjoittelutuen maksussa noudatetaan laskutuskäytäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelupaikka maksaa palkan harjoittelijalle ja laskuttaa sovitun tukimäärän opiskelijan ainelaitokselta mahdollisimman pian harjoittelun päätyttyä, kuitenkin viimeistään saman kalenterivuoden aikana, jolloin harjoittelu päättyy. Laskutuskäytäntö varmistaa sen, että harjoittelija on juridisesti palvelussuhteessa todelliseen harjoittelupaikkaansa. Määräraha maksetaan harjoittelupaikoille harjoittelutukena, jonka suuruus on 1.100 euroa kuukaudelta. Tukisumma on aina samansuuruinen riippumatta harjoittelijalle maksetusta todellisesta palkasta. Työharjoittelijan palkka on toimialan oman työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 850 euroa/kk. Harjoittelutukea ei voida maksaa kuukautta lyhyemmältä jaksolta. Yksi opiskelija voi opintojensa aikana saada harjoittelutukea korkeintaan neljä (4) kuukautta. Harjoittelusopimus Työharjoittelusta solmitaan aina harjoittelusopimus yliopiston ainelaitoksen ja työharjoittelupaikan välillä. Sopimuksessa määritellään harjoittelun kesto ja harjoittelijan työtehtävät. Harjoittelusopimuksessa tulee selkeästi määritellä aika, jolta harjoittelupaikka tulee laskuttamaan tukea. Harjoittelusopimus on siis ensisijaisesti sopimus harjoittelutuen maksusta. Harjoittelun kokonaiskuvan muodostamiseksi on kuitenkin hyvä laatia ja lähettää ura- ja rekrytointipalveluihin sopimukset myös sellaisista harjoitteluista (tai harjoitteluna hyväksyttävistä työjaksoista), joihin ei käytetä harjoittelutukea. Palkanmaksu sekä muut työ- ja virkasuhteen ehdot kirjataan opiskelijan ja harjoittelupaikan välillä tehtävään työsopimukseen, nimittämiskirjaan tai vastaavaan asiakirjaan. Mikäli nimittämiskirja toimii myös harjoittelusopimuksena, tulee harjoittelujakson rahoituksen (käytettyjen harjoittelukuukausien määrän) selvitä siitä yksiselitteisesti. Työharjoittelun päätyttyä harjoittelupaikka antaa harjoittelijalle työtodistuksen. 24

Harjoittelija työ- tai virkasuhteessa Työharjoittelija otetaan aina harjoittelupaikkaan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Opiskelija voidaan nimittää ainelaitokselle vain, jos laitos on käytännössä opiskelijan harjoittelupaikka ja tehtävä vastaa laitoksen harjoittelulle asettamia tavoitteita. Harjoittelua omalla laitoksella on kuitenkin ehdottomasti pidettävä poikkeuksena. Harjoittelupaikka maksaa harjoittelijalle palkan noudattaen oman alansa työ- tai virkaehtosopimusta ja huolehtii työnantajalle lain mukaan kuuluvista velvoitteista harjoittelijan osalta. Harjoittelu ulkomailla Ulkomailla tapahtuvan harjoittelun osalta on noudatettava samoja menettelyjä kuin kotimaassakin suoritettavan harjoittelun osalta. Harjoittelijan tulee olla palvelussuhteessa harjoittelupaikkaan. Suomalaisen yrityksen tai valtion ulkomaan yksiköissä harjoittelevat ovat aina palvelussuhteessa lähettävään harjoittelupaikkaan. Harjoittelutukea ei saa maksaa ulkomaiselle työnantajalle. Harjoitteluaika Tuetun työharjoittelujakson pituus voi vaihdella yhdestä (1) neljään (4) kuukauteen. Työharjoittelua voidaan järjestää ympäri vuoden. Ainelaitos huolehtii siitä, että opiskelija on todella työharjoittelussa sen ajan, jolta hänestä maksetaan harjoittelutukea harjoittelupaikalle. Ainelaitokset voivat valvoa tätä oman käytäntönsä mukaisesti esimerkiksi pyytämällä harjoittelun päätyttyä kopion työtodistuksesta tai käyttämällä erillistä lomaketta, jolla pyydetään harjoittelupaikalta selvitys työssäoloajasta. Lisätietoja Lisätietoja työharjoitteluasioista antavat tarvittaessa ura- ja rekrytointipalveluissa uraohjaaja Eira Helminen (puh. 7517), harjoittelusihteeri Johanna Tuomikoski (puh. 7872) ja opinto- ja kansainvälisten asiain osastossa allekirjoittanut (puh. 6230). Osastopäällikkö Mikko Markkola LIITE harjoittelusopimus 25

TAMPEREEN YLIOPISTO 33014 Tampereen yliopisto, (03) 3551 111 HARJOITTELUSOPIMUS Harjoittelija Nimi Osoite Syntymäaika Opiskelijanro Puh. Laitos Pääaine Harjoittelu on ollista vaihtoehtoista vapaaehtoista Harjoittelun yhdyshenkilö Tampereen yliopistossa Nimi E-mail Laitos Puh. Fax Harjoittelupaikka Yritys/laitos Osoite Harjoittelun ohjaaja E-mail Puhelin Fax Valtio Valtion liikelaitos Kunta, kuntayhtymä Yritys Järjestö tai vastaava Harjoitteluaika Harjoittelutuki maksetaan ajalta Yhteensä euroa Työnantajan omarahoittama aika Työtehtävät Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Tampereen yliopiston puolesta tämä sopimus oikeuttaa sopimuspuolena olevan työnantajan laskuttamaan harjoittelijan ainelaitokselta sopimuksessa sovitulta ajalta harjoittelutuen viimeistään saman kalenterivuoden aikana, jolloin harjoittelu päättyy. Tuen määrä on 1.100 euroa/kk. Harjoittelijan palkka on työehtosopimuksen mukainen, kuitenkin vähintään 850 euroa/kk. Työnantaja vastaa harjoittelijasta työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti. Työnantaja tekee harjoittelijan kanssa kirjallisen työsopimuksen tai antaa tälle nimittämiskirjan. Kopio tästä tulee liittää laskuun harjoittelutukea laskutettaessa. Harjoittelun päätyttyä harjoittelija saa harjoittelupaikasta työtodistuksen. Työharjoittelupaikka Tampereen yliopiston laitos Päiväys Allekirjoitus 26

27