Aika: Keskiviikko 9.12.2015 klo 16.45 18.40

VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko 9.12.2015 klo 16.45 18.40 Paikka: Terveyskeskus/ Vanha alasairaala, Kokoustila Apteekki, Alasairaalankatu 3, 37100 Nokia Läsnä: Vilho Siltanen puheenjohtaja Pentti Matikka varapuheenjohtaja Heidi Rekola jäsen Aila Vaimare jäsen Pois: Sirpa Häyhtiö jäsen Jari Lehtonen jäsen Muut osallistujat: Riikka Sujamo sihteeri 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi vammaisneuvoston päätösvaltaiseksi. 2. PÖYTÄKIRJAN TARKISTUS Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja viimeksi laaditussa muodossa. 3. LAUSUNNON ANTAMINEN/ VANHAINKODIN LAAJENNUS Vammaisneuvostoon oli kutsuttu arkkitehti Pekka Lassila, mutta esteen vuoksi hän ei päässyt paikalle esittelemään piirustuksia. Uusi esittelyaika on keväällä 2016. Vammaisneuvosto antaa lausunnon vasta saatuaan esityksen virallisista kuvista. 4. PALAUTE VALTAKUNNALLISILTA VAMMAISNEUVOSTOPÄIVILTÄ Etukäteen Valtakunnallisten vammaisneuvostopäivien anti vaikutti erityisen mielenkiintoiselta ja puheenvuorojen sisällöissä käsiteltiin paljon ajankohtaisia asioita. Nokian vammaisneuvostosta päiville osallistuivat pj Vilho Siltanen ja vpj Pentti Matikka. Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät olivat kuitenkin monilta osin pettymys. Puheenvuoroesityksissä kaikki henkilöt lukivat ppttekstit suoraan sanasta sanaan. Kaikki esitykset ovat luettavissa osoitteessa: www.vane.to/ajankohtaista

Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen etenee. Ajankohtaista tietoa lakiuudistuksesta saa esimerkiksi THL:n sivuilta: https://www.thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/laki-jaoikeuskaytanto/vammaislainsaadannon-uudistus Lakiuudistuksesta kerrottiin, että sen sisällöissä voidaan nähdä uuden hallituksen kärkihankkeet. Aikatauluna kerrottiin, että sen valmistelua jatketaan seuraavan kahden vuoden ajan (2016 2017) ja laki tulisi voimaan vuonna 2019. Kehitysvammalakiin tulee kuitenkin vielä nykyisellään 1.3.2016 alkaen muutos. Lainmuutoksen avulla Suomi voi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen. Lainmuutoksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. STM Tiedote 166/2015). YK:n yleissopimuksen ratifiointi vammaisten ihmisten oikeuksista on loppusuoralla. Positiivisena pidettiin päivien striimausta sekä verkostoitumista. Suurta ihmettelyä kuitenkin herätti paikan esteellisyys ja myös majoituksen järjestelyt olivat heikosti suunniteltu. 5. SAAPUNEET KIRJEET - Vanhusneuvosto on lähestynyt vammaisneuvostoa sähköpostitse. Toiveena on, että jatkossa vanhus- ja vammaisneuvosto voisivat kerran vuodessa kokoontua yhdessä keskustelemaan yhteisistä asioista. Tavoitteena on, että ensimmäinen tapaaminen järjestyisi keväällä 2016. Vammaisneuvoston pj on yhteydessä suoraan vanhusneuvoston puheenjohtajaan. - VR tiedottaa vammaispalveluihin tulleista muutoksista. Lisätietoja: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/vammaispalvelut - Kynnys ry:n uutiskirjeessä mm. uuden hallituksen valinta ja Kalle Könkkölän ihmisoikeuspalkinto. 6. MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT - Vammaisneuvoston kokouksessa 30.9.2015 käsiteltiin yksityishenkilöltä tullut kirjettä liittyen henkilökohtaisen avun työterveyshuoltoon. Kokouksessa käsiteltiin vammaispalvelun vastaus asiaan. (Liite 1). - Nokian Uutisten yleisönosastopalstalla on ilmestynyt kirjoitus, jossa ihmetellään samaa asiaa kuin Vammaisneuvostokin. Uimahallin edessä Välikadulla on kaksi (2) invapysäköintipaikkaa, jotka on kyltein merkitty. Jostain syystä kahden invapysäköintipaikan tilalle on kuitenkin maalattu merkit kolmelle (3) pysäköintipaikal-

le. Tilanne tulee korjata niin, että paikat maalataan uudelleen siten, että ne osoittavat paikat kahdeksi (2) invapysäköintipaikaksi. - Kaupunginjohtaja on nimennyt liikenneturvallisuustyöryhmän, jossa vammaisneuvostolla on kaksi edustajaa. Työryhmä ei ole kuitenkaan syystä tai toisesta kokoontunut lainkaan vuonna 2015. - Uusi yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Lain hengen mukaisesti vammaisneuvostossa käytiin keskustelua Nokian keskusta-alueen esteellisyydestä ja esimerkiksi nostettiin Toivontorin R-kioskin ja lääkärinaseman esteelliset sisäänkäynnit. Lisäksi Kauppakadulla sijaitsevan lääkäriaseman sisäänkäynti ei ole esteetön. Vammaisneuvosto aloittaa selvitystyön kuka vastaa näiden paikkojen isännöinnistä. - Vammaisneuvosto esittää toiveen talviajalle siitä, ettei lumia luotaisi invapysäköintipaikoille. - Vammaisneuvoston sihteeri tiedotti kaupungin vammaispalvelujen muuttuvasta puhelinajasta 1.1.2016 alkaen. Nykyisin puhelinaika on arkisin klo 11.30 12.00. Uusi puhelinaika on 1.1.2016 alkaen klo 9-10 joka arkipäivä. Asiasta on tiedotettu Hyvä Asukas - lehdessä vammaispalvelun nettisivuilla. 6. SEURAAVA KOKOUS Seuraava vammaisneuvoston kokous on torstaina 4.2.2016. Kokouspaikkana Kokoustila Apteekki, Alasairaalankatu 3. 7. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18.40 Muistion kirjasi: sihteeri Riikka Sujamo

LIITE 1 VAMMAISNEUVOSTO Pj. Vilho Siltanen SELVITYS 9.12.2015 SELVITYS VAMMAISNEUVOSTOLLE LIITTYEN HENKILÖ- KOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖTERVEYSHUOLTOON Vammaisneuvostoa on lähestytty sähköpostilla vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollosta. Koska viesti tuli juuri ennen vammaisneuvoston edellistä kokousta, päätettiin sen käsittely siirtää seuraavaan 9.12.2015 pidettävään kokoukseen. Sovittiin, että vammaisneuvoston sihteeri esittelee asiaa vammaisneuvostolle, jonka jälkeen päätetään mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Vammaisneuvostolle esitetyssä viestissä pyydetään vammaisneuvostoa pohtimaan miten henkilökohtaisten avustajien työterveyspalveluiden järjestäminen olisi sujuvampaa. Viestissä kerrotaan seuraavaa: Nyt työnantaja maksaa avustajan työterveystarkastuksen ja muun lakisääteisen toiminnan. Hakee kelalta kelaosuuden takaisin (tämä kestää) ja vasta sitten voi periä lopun kunnalta. Lisäksi viestissä kerrotaan lisätietoja Kelan perusteista maksaa korvauksia: Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain perusteella. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Jatkossa myös työpaikkaselvityksestä/ perusselvityksestä tulee korvaamisen edellytys. Työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset korvataan työnantajalle vuoden 2016 lopussa päättyvältä tilikaudelta vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys. Sen tekevät työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työterveyshuollon perusselvitys tehdään viimeistään vuoden 2016 aikana. Tämä tarkoittaa siis, että työpaikkaselvityksestä tulee korvaamisen edellytys ja työnantaja voi saada työterveyshuollon korvauksia vain, jos työpaikalla on tehty työterveyshuollon perusselvitys.

Vammaisneuvostolle osoitetussa viestissä kerrotaan, että on kohtuutonta odottaa vammaisen henkilön, joka toimii työnantajana, omatoimisesti hoitavan kaiken tämän. Tämä tarkoittaa myös rahan sitomista kiinni pitkäksi aikaa, joihin kaikilla ei ole varaa. Viestissä kerrotaan, että monissa kunnissa on käytäntönä, että kunta on tehnyt sopimukset jonkun palveluntuottajan kanssa. Tätä palveluntuottajaa käytettäessä kunta toimii sijaismaksajana, jolloin vammaisen ei tarvitse laittaa rahojaan kiinni vaan kunta hoitaa finanssipolitiikan. Mikäli vammainen haluaa käyttää jotain muuta palveluntuottajaa niin silloin maksaa itse ja hoitaa itse paperit kelaan jne. Seuraavaksi Nokian kaupungin vammaispalvelujen ohjeistus henkilökohtaisen avustajan työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä: Työntekijälle on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä työterveyshuolto. Työnantajan on järjestettävä ja kustannettava vähintään lakisääteinen työterveyshuolto (työterveyshuoltolaki 4 ). Työterveystarkastuksen voi ostaa yksityiseltä työterveyshuollolta, esim. Työterveyshuolto Viisarilta tai yksityiseltä lääkäriasemalta. Työnantaja maksaa ko. tarkastuksen, jonka kustannuksista Kela korvaa 60 %. Työnantajan on haettava korvausta Kelasta työterveyshuollon ohjeiden mukaisesti työterveyshuollon laskutuksen jälkeen Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksella, jonka saa Kelan toimistosta. Saatuaan korvauspäätöksen, työnantaja toimittaa siitä jäljennöksen vammaispalvelutoimistoon. Em. kustannus korvataan seuraavan avustajan palkkaukseen maksettavan avustuksen mukana. Avustajalta ei saa periä maksuja lakisääteisestä työterveyshuollosta. Sairaanhoito ei kuulu lakisääteisen työterveyshuoltoon, joten sairastapauksissa avustajat käyttävät normaaleja terveyspalveluita. Nokian kaupungin vammaispalvelun ohjeistukset noudattavat Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeita. Kuntaliitto ohjeistaa asiasta seuraavasti: Henkilökohtainen avustajajärjestelmä on vammaispalvelulain mukainen taloudellinen tukitoimi, jonka avulla vammainen henkilö palkkaa työntekijän (henkilökohtaisen avustajan) avustamaan itseään päivittäisissä toiminnoissa. Kun henkilökohtainen avustaja on työsuhteessa avustettavaansa, avustaja kuuluu myös työterveyshuollon piiriin (työterveyshuoltolaki 2 ja työturvallisuuslaki 2 ). Avustettavan työnantajan on järjestettävä ja kustannettava vähintään lakisääteinen työterveyshuolto (4 ). Työterveyshuoltoon voi kuulua avustettavan eli työnantajan harkinnan perusteella myöskin sairaanhoitoa sovitussa laajuudessa (14 ). Vammainen henkilö työnantajana voi valita työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi terveyskeskuksen tai yksityisen lääkäriaseman. Työterveyshuoltopalveluita tuot-

tava terveyskeskus tai muu palveluntuottaja määrittelee lakisääteisen työterveyshuollon toiminnan sisällön yhteistyössä työnantajana toimivan vammaisen kanssa. Avustajalta (työntekijältä) ei saa periä maksuja lakisääteisestä työterveyshuollosta. Jos avustajalle järjestetään sairaanhoitopalveluita, sen määrästä ja laajuudesta voidaan sopia vapaasti. Jos kustannuksiin haetaan sairausvakuutuslain mukaista korvausta, ei avustajalta (työntekijältä) saa periä mitään maksuja. Sairausvakuutuslain nojalla työnantaja saa korvausta työterveyshuollosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Avustettava työnantajana hakee työterveyshuollon kustannuksiin sairausvakuutuslain (1224/204) 13 luvun mukaisesti. Työnantajan omavastuuosuudeksi jäävät kustannukset voidaan korvata vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain nojalla (9 ). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos opastaa työterveyshuollosta seuraavasti: Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä kaikille työntekijöilleen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja työolojen kehittämiseksi. Työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhoitoa. Työterveyshuoltolainsäädännön perusajatuksena on, että työnantaja käyttää työturvallisuuslain perusvelvoitteiden toteuttamisessa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta. Lisäksi henkilökohtaiseen apuun liittyy työehtosopimus, joka on solmittu Heta-liiton (Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto Ry) sekä työntekijöitä edustavan JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen Liitto). Huomioitavaa on kuitenkin, että työehtosopimuksen piirissä ovat vain työnantajaliittoon kuuluvat työnantajat. Työehtosopimuksessa ei ole mainittu työterveyshuoltoa, mutta Heta-liitto painottaa omilla internet-sivuillaan, että kunnan tulee neuvoa esimerkiksi lakisääteisten vakuutusten ottamisessa sekä työterveyshuollon järjestämisessä. Useita henkilökohtaisia avustajia edustaja JHL kuvaa työterveyshuollon järjestämistä seuraavasti: Myös henkilökohtaisia avustajia koskee työterveyshuoltolaki. Laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto. Samoin siinä määritellään työterveyshuolloin sisältö ja toteuttaminen. Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon järjestämisestä on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa käy ilmi työterveyshuollon palvelujen sisältö ja laajuus. Sopi-

muksen tekevät työnantaja ja palvelujen tuottaja. Työterveyshuollon tuottajana voi olla terveyskeskus tai esimerkiksi yksityinen lääkäriasema. Työterveyshuollon sisällöstä: Lakisääteinen työterveyshuolto on lähinnä ennaltaehkäisevää neuvontaa ja seurantaa. Työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi. - Tämä tarkoittaa esim. työpaikan vaaratilanteiden kartuttamista, työjärjestelyjen vaikutusta ja tapaturma- ja väkivaltavaaraa. - työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen ja työntekijöiden terveydentilan ja työkyvyn selvittämistä, arviointia ja seurantaa. - toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi - neuvonta ja ohjaus koskien työn terveellisyyttä ja turvallisuutta. Lakisääteinen työterveyshuolto ei siis pidä sisällään sairaudenhuoltoa, mutta se voidaan sisällyttää työterveyshuollon sopimukseen. Kela on antanut 15.5.2014 (Dno 3/310/2014; liite 1) muistion vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon korvausten hakeminen ja maksaminen, jossa prosessia avataan hyvin seikkaperäisesti. Tässä muutamia otteita muistiosta: Vammaispalvelulain mukaan kunnilla on erilaisia vaihtoehtoja järjestää henkilökohtaisen avustajan palvelut. Yksi vaihtoehdoista on se, että vaikeavammainen toimii avustajansa tai avustajiensa työnantajana. Tällöin vaikeavammaisen on huolehdittava työnantajille säädetyistä velvoitteista, myös työterveyshuollon järjestämisestä. Kun vammainen henkilö toimii työnantajana henkilökohtaisille avustajilleen, hän on velvoitettu järjestämään heille myös vähintään työterveyshuoltolain 12 :n mukaisen ehkäisevän työterveyshuollon. Työnantaja voi valita työterveyshuoltolain 7 :n mukaisen palveluntuottajan. Työnantaja myös maksaa kaikki työterveyshuollon kustannukset ja hakee niistä korvausta sairausvakuutuslain edellyttämällä tavalla. Työnantajan omavastuuosuudeksi jäävät kustannukset voidaan korvata vammaiselle henkilölle vammaispalvelulain 9 :n nojalla. Työterveyshuoltolain 6 :n mukaan työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus. Lain 11 :ssä säädetään, että työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Kuntainfossa 4/2009 ohjeistetaan kuntia vammaispalvelulain soveltamisesta. Ohjeessa todetaan, että työnantajamallia sovellettaessa kunnan viranomaisten on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaamisessa. Infon mukaan kunta korvaa avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset kokonaisuudessaan. Ohjeessa todetaan myös, että osa työnantajavelvoitteista voidaan delegoida kolmannelle osapuolelle. Näistä toiminnoista esimerkkeinä mainitaan palkanlaskenta ja -maksu, koulutus ja avustajavälitykseen liittyvät palvelut. STM:n ohjeistuksessa ei erikseen mainita työterveyshuoltoa toimintona, jonka kunta voisi ottaa hoitaakseen vaikeavammaisen puolesta. Sairausvakuutuslaki ja työterveyshuoltolainsäädäntö lähtevät siitä, että työnantaja itse hoitaa työterveyshuoltoon liittyvät asiat yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa. Työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslainsäädäntö eivät tunne käytäntöä, jossa työnantajavelvoite olisi siirretty työnantajalta itseltään jollekin muulle taholle. Työterveyshuoltolainsäädäntö korostaa työterveysyhteistyötä työnantajan ja palveluntuottajan välillä. Jos työnantajavelvoitteet siirretään toiselle taholle esimerkiksi valtakirjalla, työterveyshuoltolain alkuperäinen tarkoitus ei toteudu täysimääräisesti. Kunnat maksavat henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon kustannukset käytännössä kokonaisuudessaan, vaikka vaikeavammainen toimii työnantajana. Tähän liittyen Kelassa on v. 2009 tehty korvauslinjaus, jonka mukaan korvaus aiheutuneista työterveyshuollon kustannuksista on voitu maksaa kunnalle edellyttäen, että hakemus on tehty vammaisen henkilön henkilötunnuksella koskien kutakin kalenterivuotta ja että vammainen henkilö on valtuuttanut valtakirjalla kunnan hakemaan korvausta puolestaan. Hakemukseen on merkitty korvauksen saajan tilinumeroksi kunnan tilinumero. Nokian kaupungin vammaispalvelut on selvittänyt asiaa laajasti mm. konsultoimalla muiden seutukuntien käytänteitä liittyen henkilökohtaisten avustajien työterveyshuoltoon ja kuten edellä näkyy tutustumalla uudelleen valtakunnallisissa päätöksentekotahoissa asiasta tekemiä tulkintoja. Pääsääntöisesti seutukunnissa noudatetaan käytäntöä, että työnantaja maksaa työterveyshuollosta johtuneet kulut ja hakee ensin Kelasta korvausta, jonka jälkeen kunnan vammaispalvelusta korvausta loppusummaan. Nokian kaupungin vammaispalvelut on päättänyt aloittaa henkilökohtaisten avustajien työterveyshuollon järjestämisessä suoralaskutus-käytännön, joka tarkoittaa seuraavaa: Jos vammainen henkilö ei pysty tai halua hoitaa avustajalleen järjestämänsä työterveyshuollon korvausten hakemista, voidaan työterveyshuollon korvaamisessa toimia seuraavasti: kun kunta maksaa työterveyshuollon ja vaikeavammainen henkilö antaa valtakirjan kunnalle, kunta hakee korvauksen työnantajan puolesta noudattaen vuonna 2009 tehtyä korvauslinjausta.

Hakemus tehdään työnantajana toimivan vaikeavammaisen nimellä ja henkilötunnuksella kalenterivuoden ajalta tilinumeroksi laitetaan sen tahon tilinumero, jolle vaikeavammainen on antanut valtakirjan (tässä tapauksessa Nokian kaupunki). Hakemuksen allekirjoittaa Nokian kaupunki, jonka vammainen henkilö (työnantaja) on valtakirjalla tähän valtuuttanut. Selvityksen laatinut vammaispalvelun sosiaaliohjaaja Riikka Sujamo ja sen on hyväksynyt vammaistyön johtaja Kirsi Lempiäinen-Pellinen.