Työryhmän selvitys avustusjärjestelmän uudistamisesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/922/00.02.10/2018 Esittelijä: puh. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva 05 616 2001 Valmistelija/lisätiedot: puh. II kaupunginsihteeri Kujansivu Alina 040 724 8776 Hyvinvointipalvelujen 040 5229 373 kehittämispäällikkö Natunen Sanna etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Työryhmän toimeksianto Kaupunginhallitus on 28.5.2018 262 päättänyt asettaa työryhmän selvittämään kaupungin avustustoiminnan uudistamista ja nimennyt siihen edustajat. Työryhmän tulee selvittää ja tehdä esitys avustustoiminnan uudistamisesta ennen vuoden 2019 talousarvion käsittelyä. Selvityksessä tulee ottaa kantaa koko kaupungin avustustoiminnan kokonaisuuteen. Selvityksessä tulee huomioida myös yhdistysten esitys järjestötalosta. Työryhmä: Puolakka Helena, pj. Haakana Pia Hartikainen Maria Kujansivu Alina Natunen Sanna Pötry Päivi-Linnea Rahman Mirka (varalla Kallio Jorma) Räikkönen Sirpa (varalla Hölkki Kimmo) Haverinen Elina, siht. Nykyisen avustusjärjestelmäprosessin kuvaus Kaupunki jakaa vuosittain sekä yleisavustuksia että kohdeavustuksia. Yleisavustusten hakuaika on vuosittain 1.12.-31.1. Yleisavustusta voivat hakea: - asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistykset - nuorisoyhdistykset
- pelastustoimintaa harjoittavat järjestöt - sosiaali- ja terveysjärjestöt - järjestöt, jotka järjestävät erityisryhmille soveltuvaa liikuntatoimintaa kaupungin asukkaille - muut kansalaisjärjestöt - hakijat, joiden toimintaa ei voida selkeästi sijoittaa kaupungin muiden toimialojen alaisuuteen Kohdeavustusten hakuaika on auki ympäri vuoden. Kohdeavustusta voi hakea: - Lappeenrannassa järjestettävien valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien, suurtapahtumien ja muiden yleisötapahtumien järjestämiseen - kulttuurijärjestöjen ohjaaja- yms. ryhmätoimintaan - kulttuuritapahtumien järjestämiseen - erityisryhmien liikunnanohjaustoimintaan - vammaisten harraste- ja kilpaurheilun tukemiseen - nuorisotapahtumien järjestämiseen - kaupungin strategian hyvinvointinäkökulmaa tukevaan toimintaan - hakijat, joiden toimintaa ei voida selkeästi sijoittaa kaupungin muiden toimialojen alaisuuteen Lisäksi on muita avustuksenomaisia tukia, jotka ovat luonteeltaan muuta kuin tapahtuma- tai ohjaustoiminta-avustuksia. Tällaisia ovat muun muassa Perintökaaren varoista jaettavat toimintaavustukset vanhusten ja vammaisten itsenäisen selviytymisen ja kodinomaisen asumisen tukemiseen. Lappeenrannan kaupunki jakaa myös vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustuksia harrastuksiin, joiden toteuttajina ovat paikalliset seurat ja järjestöt ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset. Harrastusavustus jaetaan hakemuksesta ja päätökset tehdään viranhaltijapäätöksenä. Edellisten lisäksi kaupungin markkinoinnin yhteistyösopimuksia voivat hakea valtakunnallisesti tai kansainvälisesti menestyneet, aikuisten SM-tason yksilö- ja joukkuelajien seurat, joiden markkinointiarvo ja imago tuovat Lappeenrannan kaupunkia erityisen laaja-alaisesti esille valtakunnallisessa mediassa. Markkinointiyhteistyösopimukset eivät sisälly avustusjärjestelmän uudistamisprosessiin. Avustusta haetaan ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella Etelä- Karjalan verkkoasiointipalvelussa. Myös paperisen hakemuksen jättäminen on mahdollista asiakaspalvelukeskus Winkissä ja Joutsenon kirjastossa. Perintökaaren varojen haku tapahtuu vapaamuotoisella paperisella hakemuksella, sähköistä lomaketta ei käytetä. Kaikkiin hakemuksiin tulee liittää avustuksen käyttämiskauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yleisavustuksen maksamista varten on toimitettava myös
edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot. Avustushakemuksia käsittelee ja valmistelee lautakuntien hyväksyttäväksi noin 10 henkilöä eri toimialoilla. Valmistelutyötä ohjaa kaikille hakijoille yhteiset säännöt ja hakukriteerit sekä eri toimialojen omat säännöt. Käsiteltäviä hakemuksia on vuodessa 170-180 kappaletta ja kiireisin aika ajoittuu vuodenvaihteeseen ja alkuvuoteen. Kaupungin myöntämissä avustuksissa on pyritty siihen, että sama hakija ei saisi tukea kuin yhdestä rahoituslähteestä, minkä vuoksi avustuksia valmistelevat viranhaltijat käyvät hakemuksia yhdessä läpi päällekkäisyyksien välttämiseksi. Lautakuntien avustuspäätöksen jälkeen hakijoille lähetetään päätöksestä pöytäkirjanote sekä tilityslomake, jonka palautettuaan avustus maksetaan hakijan tilille, kun vaadittavat liitteet on toimitettu. Verkkoasiointipalvelussa ei ole mahdollista hoitaa maksatuksia, joten toimialoilla tehdään tilitystä vastaan sähköinen maksuosoituslomake ja lähetetään se Saitaan maksuunpanoa varten. Nykyinen avustusjärjestelmä on melko kankea ja joiltakin osin myös epäselvä ja sangen työllistävä suhteessa sillä aikaan saatuun vaikuttavuuteen. Se ei myöskään riittävällä tavalla anna mahdollisuuksia kaupungin strategian mukaiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen eri toimijoiden kanssa. Hakukriteerit ja yhteenveto kaupungille jätetyistä hakemuksista sekä jaettavana olevat määrärahat vuonna 2018 Kaikille hakijoille yhteiset säännöt: - hakijan kotipaikka on oltava Lappeenranta - hakijan ei tarvitse olla rekisteröitynyt yhdistys (poikkeuksena nuorisojärjestöjen yleisavustus) - toiminnan tulee sijoittua Lappeenrantaan - kohdeavustuksen saajan tulee tuoda markkinoinnissa esille, että kaupunki tukee toimintaa / tapahtumaa - tapahtumaan myönnetyn kohdeavustuksen saajan tulee ilmoittaa tapahtumasta Etelä-Karjalan tapahtumakalenterissa http://tapahtumat.ekarjala.fi - tapahtumaan myönnetyn kohdeavustuksen saajan tulee käyttää markkinoinnissaan kaupungin markkinointilogoa, joka on ladattavissa kaupungin verkkosivulta www.lappeenranta.fi/fi/kaupunkimme/lappeenrannantunnukset Kohdeavustusta myönnettäessä huomioidaan: - toiminnan määrä, laatu sekä kunnallinen vaikuttavuus (työllistävät ja ympäristövaikutukset, kohderyhmät yms.) - omatoimisuus - muilta kuin kaupungilta saadut avustukset
- avustustarve ja taloudellinen asema - uutta toimintaa tarkastellaan kriittisesti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta Yleisavustukset haettavissa 1.12. 31.1. klo 15. Sitä voivat hakea: - asukas- ja kyläyhdistykset - kotiseutuyhdistykset - pelastustoimintaa harjoittavat yhdistykset - sosiaali- ja terveysjärjestöt - muut kansalaisjärjestöt - hakijat, joiden toimintaa ei voida selkeästi sijoittaa kaupungin muiden toimialojen alaisuuteen Kohdeavustusta voi hakea ympäri vuoden. Sitä voivat hakea: - Lappeenrannassa järjestettävien valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien, suurtapahtumien ja muiden yleisötapahtumien järjestäjät - hakijat, joiden toimintaa ei voida selkeästi sijoittaa kaupungin muiden toimialojen alaisuuteen 1. Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistysten avustukset Toimiala Määräraha v. 2018 Hakemuksia kpl Kaupunginhallitus 405 441 187 Asukas- ja kyläyhdistykset 10 560 23 Kotiseutuyhdistykset 5 723 5 Asukas- ja kyläyhdistyksille myönnetään avustuksia seuraavasti: o toimintansa aloittavalle yhdistykselle myönnetään starttiavustus 300 o pienin myönnettävä avustus on 200, ellei hakija hae pienempää tukea Nykyisen toimintamallin haasteet Asukas- ja kyläyhdistysten toiminta on hyvin moninaista ja itsenäistä. Avustuksen myöntämisen perusteena olevaa toimintaa on hyvin työlästä ja haastavaa arvioida objektiivisesti. Samoin avustuksen myöntämisen perusteena olleen toiminnan toteutumista on hyvin haastavaa seurata. Edelleen myönnetyn avustuksen todellista tarpeellisuutta toiminnan mahdollistamiseksi on vaikea arvioida objektiivisesti. Työryhmän ehdotus
Asukas- ja kyläyhdistysten toiminnan mahdollistamista pidetään tärkeänä ja tuettavana toimintana. Asukas- ja kyläyhdistysten toiminta on hyvin alueellista ja kohdentuu aina tietylle alueelle ja sen asujaimistolle ja sen vuoksi kaupungin tuen on tarkoituksenmukaista kohdentua suoraan yksittäisille asukas- ja kyläyhdistyksille. Tästä syystä työryhmä katsoo, että avustuksia on edelleen tarkoituksenmukaista jakaa, mutta niiden jakoperiaatteet ja -kriteerit tulee yksinkertaistaa. Työryhmä ehdottaa, että laaditaan portaittainen avustusjärjestelmäasteikko, jonka mukaan avustuksia myönnetään yhdistyksille. Hakiessaan avustusta yhdistys itse valitsee oman yhdistyksen toiminnan tason ja toimittaa hakemuksen mukana talousarvion ja toimintasuunnitelman, joka on sitoutettu asteikon määreisiin. Avustustenkäsittelijän on helppo verrata hakemusta ja sen liitteitä asteikon määreisiin. Järjestelmä helpottaa työmäärää hakemusten käsittelyssä, selkeyttää myöntämisperusteita ja takaa hakijoiden tasapuolisen kohtelun. Koska käyttöönotettava portaikko selkeyttää avustusten myöntämisperusteita eikä edellytä harkintaa, työryhmä ehdottaa, että avustuspäätökset tehdään jatkossa viranhaltijapäätöksinä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Ennen päätöstä asiasta voidaan pyytää asukas- ja alueneuvoston lausunto. Uudistamisprosessin edetessä pohditaan, miten tarkistetaan jatkossa, että hakemuksen mukaiset toimenpiteet on suoritettu ja myönnetty avustus on käytetty hakemuksessa määritellyn toiminnan toteuttamiseen. Ehdotus käyttöönotettavasta portaikosta Haettava avustus Perusteet haettavalle avustukselle Tulee olla eriteltyinä toimenpiteinä toimintasuunnitelmassa 200 perustoiminnan ylläpito yhdistyksen kokoukset 500 perustoiminnan ylläpito yhdistysten kokoukset vuodessa 1-2 asukastapahtumaa tiedottamista nettisivujen/ somen kautta osallistuminen alueelliseen asukastoimintaan talkootoiminnan organisointi 700 perustoiminnan ylläpito yhdistysten kokoukset vuodessa 3 tai enemmän asukastapahtumaa, tiedottamista nettisivujen/ somen kautta osallistuminen alueelliseen asukastoimintaan aktiivinen toiminta jäsenistön kanssa talkootoiminnan organisointi
900 perustoiminnan ylläpito yhdistysten kokoukset vuodessa 3 tai enemmän asukastapahtumaa, tiedottamista nettisivujen/ somen kautta osallistuminen alueelliseen asukastoimintaan aktiivinen toiminta jäsenistön kanssa talkootoiminnan organisointi isompien tapahtumien järjestäminen yhteistyökumppaneiden kanssa 300 aloittelevien yhdistysten perusavustus 2. Pelastustoimintaan myönnetyt avustukset Toimiala Määräraha v. 2018 Hakemuksia kpl Kaupunginhallitus 405 441 187 Pelastustoimintajärjestöt 6 750 3 Pelastustoimintajärjestöt ovat hakeneet yleisavustusta toimintaansa vuoden vaihteessa avoinna olevana hakuaikana. Hakemusten määrä on ollut vähäinen, alle 5 kappaletta vuodessa. Nykyisen toimintamallin haasteet Vähäisen määrän vuoksi avustushakemusten käsittelyssä ei ole ollut suurempia ongelmia vastaanottavassa päässä, mutta hakijoille nykyinen malli on voinut olla epäselvä ja monimutkainen. On syytä pohtia ja käydä keskustelua maakunnallisen pelastuslaitoksen kanssa, onko pelastustoimintajärjestöjen avustusten oikea paikka kaupunginhallituksen avustustoimikunnassa. Työryhmän ehdotus Maakunnallisen pelastuslaitoksen kanssa käydyn keskustelun pohjalta työryhmä ehdottaa, että pelastustoimintaan varatut avustusmäärärahat (6 750 ) siirretään pelastuslaitoksen jaettavaksi siten, että ne kohdentuvat Lappeenrannassa järjestettävään toimintaan. Asiasta tehdään erillinen sopimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. 3. Tapahtuma-avustukset
Toimiala Määräraha v. 2018 Hakemuksia kpl Kaupunginhallitus 405 441 187 Suurtapahtumat 50 000 14 Muut tapahtumat ja kohteet 41 467 15 Tapahtuma-avustukset ovat jaossa ympäri vuoden. Tapahtumaavustuksia on myönnetty erityyppisille tapahtumille suurtapahtumista pienempiin tapahtumiin. Avustuksia myönnettäessä on kiinnitetty erityishuomiota siihen, että ne tukevat kaupungin strategiaa tapahtumatoiminnan edistämisessä. Edelleen huomiota on kiinnitetty siihen, kuinka suuren joukon tapahtuma tavoittaa, millaista alueellista ja valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sillä saavutetaan, onko se pääsymaksullinen vai pääsymaksuton ja miten se tukee kaupungin sekä tapahtumatoiminnan strategiaa. Usein avustus myönnetään kohdistetusti johonkin tiettyyn kustannuserään tapahtuman osalta, kuten kaupungilta vuokrattavien tilojen vuokriin tai tapahtuman markkinointiin. Avustuksen saajien on tullut huolehtia siitä, että heidän materiaaleissaan näkyy kaupungin osallistuminen tapahtumaan logon tai vastaavan muodossa. Nykyisen toimintamallin haasteet Kaupunki tukee tapahtumia tapahtuma-avustusten lisäksi tapahtumapalveluiden tekemien tuotantosopimusten kautta. Tapahtumien tukeminen kahta eri kautta aiheuttaa monesti epätietoisuutta hakijoiden keskuudessa ja aika ajoittain myös väärinkäsityksiä. Avustusten myöntäminen tapahtumiin ei ole myöskään strategian toteutumisen ja kaupungin resurssien (tilat, kalusteet) käytön kannalta kaikkein tarkoituksenmukaisin ja joustavin tapa edistää tapahtumatoimintaa kaupungissamme. Tapahtumien tukeminen tulisi keskittää tiettyyn nykyaikaiseen toimintamalliin, jotka voisivat olla esimerkiksi tapahtumajärjestäjien ja kaupungin välillä tehtäviä yksi- tai useampivuotisia yhteistyö-/kumppanuussopimuksia. Näin tapahtumayhteistyötä olisi mahdollista viedä eteenpäin pitkäjänteisesti ja joustavasti, sitä voitaisiin myös suunnata paremmin vastaamaan strategian tavoitteita ja samalla voitaisiin hyödyntää paremmin kaupungin tila- ym. resursseja. Kumppanuuden avulla olisi myös mahdollista saada kattavampaa raportointia tapahtumien tuottamasta näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta. Työryhmän ehdotus
Kaupungissa toteutettavan tapahtumatoiminnan tukeminen on tärkeää ja kaupungin strategian mukaista toimintaa ja sitä tulee jatkaa ja vahvistaa kehittämällä kokonaisvaltaisempi toimintatapa. Työryhmä ehdottaa, että suorista tapahtuma-avustuksista luovutaan ja siirrytään tapahtumien ja kaupungin elävöittämisen edistämisessä erikseen määriteltäviin yksi- tai useampivuotisiin kumppanuussopimuksiin. Kumppanuussopimuksissa huomioidaan erityisesti kaupungin strategiasta nousevat sekä tapahtumatoiminnan strategiset tavoitteet ja niissä määritellään molempien osapuolien vastuut ja velvollisuudet. Kumppanuuksien edellytyksenä on, että toiminta kohdistuu Lappeenrantaan, mutta toimijan kotipaikan ei välttämättä tarvitse olla Lappeenranta. Kumppanuuksien toteuttamiseksi tapahtuma-avustusmäärärahat sekä tapahtumapalveluiden yhteistyökumppanuuksiin ja ostopalveluihin varatut määrärahat keskitetään samalle kustannuspaikalle. Kaupunginhallitus määrittelee strategiset tavoitteet ja linjaukset tapahtumakumppanuuksille. Tapahtumakumppanuudet valmistellaan tapahtumapalveluiden ja toimialojen edustajista koostuvassa työryhmässä ja päätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 4. Sote-järjestöille myönnettävät avustukset Toimiala Määräraha v. 2018 Hakemuksia kpl Kaupunginhallitus 405 441 187 Sote-järjestöt 240 941 29 Yleisavustus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia myönnettiin vuonna 2018 yhteensä 241 941, josta niin sanottuihin kumppanuuksiin osoitettiin 137 500, yleisavustuksiin 19 300 ja jäsenmaksuihin 3 650. 80 500 on kohdennettu muihin varauksiin kuten Ylämaan Koskenkadun allasvuokraan kuntaliitossopimuksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia on myönnetty järjestölle, yhdistykselle ja/tai säätiölle, jolla on yhteistoimintasopimus Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) ja/tai kaupungin kanssa ja joiden palvelut täydentävät merkittävästi Eksoten ja/tai kaupungin palveluita. Avustuksia on voinut hakea toimintaan, joka tukee Lappeenrannan kaupungin strategian hyvinvointinäkökulmaa. Hakijalle on eduksi, jos toiminta
Lappeenrannan kaupungin alueella täydentää Eksoten palveluja. Avustuksia ei ole myönnetty järjestöjen perustehtäviin, kuten kokouksiin, tutustumismatkoihin, tapahtumiin tai tilavuokriin. Kumppanuussopimukset on solmittu laajempaa toimintaa järjestävien Heikintalon, Saimaan Kriisikeskuksen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MML) kanssa. Sopimus on edellyttänyt toimijoilta avustuksen hakemista. Eksoten jakamat avustukset ja jäsenmaksut Eksoten perustamisen yhteydessä on päätetty, että Eksote ei pääsääntöisesti jaa avustusmäärärahoja järjestöille. Avustusten jakamisvastuu jäi kunnille harkinnanvaraiseksi. Lappeenrannan kaupunki on pyytänyt Eksotelta selvitystä mahdollisista järjestöjen tukimuodoista. Vuonna 2018 Eksote tuki alueen järjestöjä seuraavasti: 1. Eksote on maksanut Kehitysvammaliitto ry:n henkilökunnan lukumäärään perustuvan jäsenmaksun (300 ) ja Lastensuojelun keskusliitto jäsenmaksun (120 ). 2. Aikuisten psykososiaaliset palvelut on tehnyt kumppanuusyhteistyötä Etelä-Saimaan A-Killan (13 000 ), Imatran A-Killan (7 000 ) ja Irti huumeista ry:n (11 900 ) kanssa. Näistä Lappeenrannan kaupunki myönsi avustusta vuonna 2018 Irti Huumeista ry:lle. 3. Työelämäosallisuutta tukevat palvelut tukee ja tekee yhteistyötä alueen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. Laptuote, Ekta, Hyötyhalli jne.). Tukimuodot koostuvat hankkeiden omavastuuosuuksien avustamisesta, toimintaavustuksista ja palkkatukityöllistämisestä (avustus yhdistyksille palkan ja palkkatuen välisiin kustannuksiin). Koko Eksote alueella tuen suuruus on noin 360 000. 4. Eksoten maahanmuuttopalvelut ei osoita suoraa rahallista tukea järjestöjen avustamiseen. Maahanmuuttopalvelut maksaa Etelä-Karjalan Martat ry:n yhteistyön osalta (kurssitoiminta) kurssien järjestämisestä pienen ns. omavastuuosuuden (n. 500 / vuosi). Lisäksi Eksote on maksanut Nicehearts ry:n Naapuriäidit -hankkeen omavastuuosuuden n. 11 000 vuonna 2018. Toiminta liittyy Me-talon toimintaan. Lappeenrannan kaupunki on myös tukenut Nicehearts ry:tä. 5. Eksoten sponsoriyhteistyö kohdistuu joihinkin alueen urheiluseuroihin (mm. Cats ry ja Pesä Ysit ry) ja muun muassa Unicef kävelyyn. Sponsorirahoitus on noin 4 500 vuoden 2018 osalta. 6. Eksote tekee verkostoyhteistyötä ja tarjoaa asiantuntija-apua sosiaali- ja terveysjärjestöille. Eksote on myös osoittanut ilmaisia toimitiloja järjestöjen käyttöön muun musaa Lappeenrannan Isoa apu palvelukeskuksesta, Kuutinkulmasta sekä Keskussairaalasta.
Nykyisen toimintamallin haasteet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten haku ja jako tapahtuu samassa yhteydessä kaupungin muun avustustoiminnan kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöavustuksia on jaettu vain kerran vuodessa. Hakijoiden toiminta ja yhdyspinta on ensisijaisesti Eksotella. Kaupungilla ei ole konkreettista tietoa monenkaan järjestön toiminnasta tai yhteistyömuodoista Eksoten kanssa. Kaupunki ei itse pysty hakemusten pohjalta arvioimaan toimijoiden roolia ja yhteistyön tärkeyttä, vaan hakemuksista pyydetään aina Eksoten lausunto. Käytännössä hakuajan umpeutumisen ja päätöksenteon välinen aika on lyhyt ja siten myös lausuntoaika. Lausuntojen laatu ja taso vaihtelee vastuualueittain. Kaupunki tekee päätösesitykset puhtaasti Eksoten lausuntojen pohjalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä kunnilta perustettaville maakunnille 2020. Uudistuksen valmistelu on vielä kesken ja toteutuminen epävarmaa. Kunnille jää edelleen laaja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisvastuu, jossa myös järjestöyhteistyö on merkittävässä roolissa. Osa niin sanotuista potilasjärjestöistä saa kaupungilta jo nyt toimintaavustusta esim. liikuntaryhmien järjestämiseen. Järjestöjen kuuleminen avustustoiminnan uudistuksessa 18.8.2018 Kansalaisfiesta -tapahtumassa kuultiin järjestöjä avustusmuodoista. Ko. tilaisuudessa järjestöt toivoivat ensisijaista tukea tilakustannuksiin. Kaupunki on yhdessä maakuntavalmistelijoiden kanssa kartoittanut järjestöjen avustustarpeita kyselyllä. Kysely välitettiin laajalla jakelulla eri toimijoille. Lappeenrannan alueella toimivista järjestöistä kyselyyn vastasi 73 järjestöä. Järjestöt, joilla oli oma tila käytettävissä, toivoivat selvästi toiminta-avustuksia ja puolestaan ne järjestöt, joilla ei ollut omaa tilaa käytössään, toivoivat yhteistä tilaa joko yhtä isompaa tai useita erillisiä tiloja eri puolille kaupunkia. Lappeenrannan alueelta kyselyyn vastaajista 31 oli sosiaali- ja terveys-, eläkeläis- tai vammaisjärjestön edustajia. Näistä 21 toivoi maksutonta tilaa mieluummin kuin rahallista toimintaavustusta. 10 toivoi pientä rahallista-avustusta toiminnan tukemiseen. 31 sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajasta 9 toivoi yhtä yhteistä järjestötaloa ja 23 puolestaan erillisiä tiloja eri puolilta kaupunkia. Vuoden 2018 sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleisavustusta saaneille (15 järjestöä) tehtiin vielä erillinen sähköpostikysely viikolla 40 41. Kyselyyn vasta 8 järjestöä. Kaikki vastanneet
pitivät kaupungin jakamaa rahallista avustusta merkittävänä. Puolet vastaajista kannatti järjestötalon avaamista Lappeenrantaa ja puolet piti mahdollisena rahallisen avustuksen korvaamista ilmaisella tilalla. Järjestöjen näkemykset avustusmuodosta eroavat merkittävästi toisistaan. Työryhmän ehdotus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamista pidetään tärkeänä. Työryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia Lappeenrannan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskäytäntöihin: 1. Kumppanuussopimuksin toimivilta järjestöiltä Heikintalo (79 000 ), Saimaan kriisikeskus (34 500 ), Mannerheimin lastensuojeluliito (24 00 ) ei edellytetä avustushakemusta, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 2. Heikintalon (79 000 ) ja Saimaan kriisikeskuksen (34 500 ) avustusmääräraha voidaan siirretään Eksoten hallinnoitavaksi ja velvoittaa Eksote jakamaan avustukset vähintään kaupungin osittaman määrärahan suuruisena ko. toimijoille aina vuoteen 2020 asti (maakunnan alkamisajankohta). Mahdollisesta siirrosta sovitaan Eksoten kanssa palvelusopimusneuvotteluiden yhteydessä joko 2019 tai 2020. Mahdollinen määrärahojen siirto Eksotelle ei lisää tilastoituja sote-menoja. Kumppanuussopimusten osalta noudatetaan edellisen kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijoilta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 3. Mannerheimin lastensuojeluliiton avustus (24 000 ) ja kumppanuussopimus voidaan siirretään hallinnoitavaksi lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen suoraan hyvinvointi- ja sivistystoimialan budjettiin. Kumppanuussopimuksen osalta noudatetaan kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijalta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimus viedään tiedoksi lasten- ja nuorten lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle.
4. Kaupunginhallituksen jatkuva päätös: Ylämaan Koskenkodin allasvuokran varaus (64 500 ) säilyy kaupungilla aina vuoteen 2029 asti. Avustusmääräraha säilyy maakunta- ja sote-uudistuksen alkuun asti sosiaalija terveystoimen oman toiminnan kustannuspaikalla ja toteutuu laskutuksen kautta. 5. Syöpäyhdistyksen jäsenmaksu 3 650 voidaan säilyttää kaupungilla. Avustusmääräraha säilyy maakunta- ja soteuudistuksen alkuun asti sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan kustannuspaikalla ja toteutuu väestömäärän mukaan laskutuksella eikä edellytä hakumenettelyä. 6. Veljeskodin avustus (3 491 ) siirretään Perintökaaren varoista rahoitettavaksi ja ei edellytä hakumenettelyä. 7. Lappeenrannanseudun työttömien työnhakijoiden (12 500 ) vuonna 1997 sovitusta ja aika-ajoin päivitetty tilaavustus muutetaan kumppanuussopimuksen muotoon ja edellytetään yhteistyön tiivistämistä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimuksen osalta noudatetaan kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijalta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 8. Jatketaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja työllisyystoimijoiden toiminta-avustuksien jakamista (n. 19 000 /vuosi). Vuosittain jaettavat avustuskohteet linjataan Eksoten ja kaupungin strategisia tavoitteita tukeviksi. Haku toteutetaan yhdessä kaupungin muiden järjestöavustusten haku-aikataulun ja menettelytapojen mukaan. Esitys vuosittain jaettavista sote-järjestöavustuksista viedään kaupunginhallitukselle päätettäväksi. 5. Vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustukset Toimiala Määräraha v. 2018 Hakemuksia kpl Kaupunginhallitus 405 441 187 Vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan avustaminen 50 000 98 Vuoden 2018 syksyn haussa tuli yhteensä 110 hakemusta. Avustusmäärärahaa on varattuna vuoden 2018 aikana tulleisiin
hakemuksiin yhteensä noin 45 000 euroa. Kokonaisuudessaan avustuksiin on varattu rahoitusta 50 000 /vuosi. Harrastustoiminta-avustuksia on jaettu seuraavilla kriteereillä: 1. Kotikunta Lappeenranta 2. Voimassa oleva tai alkamassa oleva harrastus jossakin seurassa, kerhossa, yhdistyksessä ja/tai oppilaitoksessa, joka toimii Lappeenrannassa. 3. Tukea myönnetään vain sellaisiin harrastuksiin, joiden kustannukset ovat nousseet Lappeenrannan kaupunginvaltuuston päättämien junioreiden liikuntamaksujen käyttöönoton tai taiteen perusopetukseen kohdistettujen avustusleikkausten seurauksena. 4. Harrastusavustusta voidaan myöntää vain yhden harrastuksen lukukasimaksuun/ lapsi tai nuori. 5. Tulo- ja varallisuusrajat 6. Harrastusavustuksesta tuetaan tulevia lukukausimaksuja tai vastaavia kausimaksuja. Myönnetty avustus voi olla korkeintaan lukukausimaksun suuruinen ja se maksetaan suoraan harrastuksen järjestäjälle. 7. Tukea ei makseta jos hakijan tiedot eivät ole tunnistettavissa tai hakija ei toimita pyydettyjä selvityksiä toimeentulosta. Nykyisen toimintamallin haasteet Vähävaraisten lasten- ja nuorten harrastusavustus on ollut erittäin pidetty tukimuoto hakijoiden keskuudessa. Tukimuoto otettiin käyttöön valtuustokauden 2013 alussa, koska kaupunki joutui yhtenä säästötoimenpiteenä korottamaan urheilutilojen vuokria ja karsimaan taiteen perusopetuksen tukia. Taloushallinnon arvion mukaan tukimuodolle ei enää ole perustetta, vaan säästötoimenpiteiden kerrannaisvaikutus on tasaantunut vuosien saatossa. Kaupungin tuki on alun perin kohdistunut harrastuksiin, joita on järjestetty kaupungilta vuokratuissa tiloissa tai taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Harrastusavustushakujen yhteydessä on esiintynyt tilanteita, joissa lapsen harrastuksen järjestäjä sijaitsee toisen kunnan alueella vanhempien työn tai perheen asuinalueen takia. Tuen ulkopuolelle on jäänyt Lappeenrannan reuna-alueilla asuvia (harrastuksen järjestäjä esim. Imatralla toimiva seura). Kaupunki on maksanut myönteisen päätöksen saaneiden lasten/ nuorten harrastuslaskun laskua vastaan. Käytännössä perhe toimittaa harrastuslaskun kaupungille ja samalla hakijan eli perheen tulotiedot on tarkistettu. Tulotietojen tarkistus on haastavaa muun muassa uusioperheiden, yksinhuoltajaperheiden ja myös yrittäjien osalta. Tulotiedoissa huomioidaan asuinkunnan kulutusyksikkökohtiaset tulot. Tulo- ja varallisuustietojen tarkistaminen ja salassa pidettävien tietojen kysyminen ja säilyttäminen vaatii runsaasti työaikaa ja on osittain
tulkinnanvaraista. Kaupunki ei n pysty kontrolloimaan mahdollista päällekkäisyyttä esimerkiksi sosiaalitoimen avustusten tai muiden avustusten antajien kanssa, koska mahdolliset muut tukimuodot eivät ole kaupungin tiedossa. Harrastusavustuksen rinnalla kaupunki on kehittänyt voimakkaasti lasten iltapäiväkerhotoimintaa ja tekee tiivistä yhteistyötä taiteen perusopetuksen oppilaitosten, seurojen ja järjestöjen kanssa. Liikuntatoimi on käynnistänyt Syke-100 -hankeen, jonka avulla nuorille (yli 13 v.) on tarjolla laaja valikoima niin kaupungin omia kuin järjestöjen ja yritysten järjestämää harrastustoimintaa ilmaiseksi. Lisäksi kaupunki on palkannut 15 liikunnan ohjaajaa kehittämään koulupäivän aikaista ja välittömästi koulupäivän yhteydessä tehtävää liikuntaharrastusta. Liikunnan ohjaajien tehtävänä on myös kehittää perheille suunnattua harrastustoimintaa. Liikuntatoimi on ottanut käyttöön eskareiden uimahallikortin (10 krt ilmaiseksi), perheiden uimahallilipun 12 / krt/ perhe sekä lasten ja nuorten BMI -kortin. Varhaiskasvatuksen Isosti ja kovaa -hankkeessa on kehitetty lapsiperheiden liikuntamuotoja ja liikunnallisetta päiväkotien arkea. Kulttuuripuolen harrastusmahdollisuuksia on sisällytetty koulujen kerhotoimintaan ja kulttuurikeskus Metku kehittää toimintaa edelleen kaupungin strategisella rahoituksella. Kaupunki on myös ilmoittautunut mukaan valtakunnalliseen harrastuspassikokeiluun ja tavoitteen on turvata kaikille lappeenrantalaisille lapsille ja nuorille harrastus. Kaupunki toteutti kyselyn harrastusavustuksesta sekä harrastusten järjestäjille että avustusta syksyn 2018 haussa saaneille perheille. Kysely lähetettiin yhteensä 80 perheelle. 87 % vastaajista piti hakuprosessia helppona ja 82,6 % piti tärkeänä, että juuri kaupunki myöntää tuen. 43,5 % perheistä ilmoitti että ei pystyysi jatkamaan lapsen harrastusta ilman kaupungin taloudellista tukea. 56,5 % vastaajien lapsista/nuorista osallistui koulujen tai seurakunnan järjestämään kerhotoimintaan. Harrastuksen järjestäjistä kyselyyn vastasi 85 toimijaa. 64,3 % oli tyytyväisiä kaupungin harrastustukikäytäntöön. Vähän alle 40 % vastaajista arvioi, että tuki on vaikuttanut seuran harrastaja määriin positiivisesti. Valtaosa seuroista ja järjestöistä n. 79 % oli valmiita jakamaan avustuksen itse, jos kaupunki osoittaisi määrärahan tätä tarkoitusta varten. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksista 1/4 oli valmis jakamaan avustuksen itse. Määrärahan jakaminen eri toimijoille voisi kuitenkin lisästä tuen jakautumista samoille lapsille. Taiteen perusopetuksen oppilaitoksista suurin osa (3/4) toivoi, että juuri kaupunki jatkaa edelleen tuen jakamista. Työryhmän ehdotus
Lasten ja nuorten harrastustoiminnan avustamista pidetään tärkeänä ja avustuksen jakamista tulee jatkaa edelleen vuonna 2013 päätettyjen kriteereiden mukaisesti ja päätökset tehdään viranhaltijapäätöksellä. Tuen jakoprosessia pyritään kehittämään ja keventämään. 6. Perintökaaren määrärahoista jaettavat toimintaavustukset Määräraha Hakemuksia v. 2018 kpl Perintökaari 338 500 17 Perintökaaren rahaston avustusta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella ja se on tarkoitettu järjestöille, säätiöille, yhdistyksille ja kaupungin omille toimialoille ikääntyneiden ja vammaisten kodinomaisen asumisen tukemiseen. Haku on toteutettu samaan aikaan kaupungin järjestöavustushakuprosessin kanssa. Rahaston varoja voidaan myöntää vain toimintaan, joka tukee vanhusten ja vammaisten selviytymistä kotihoidossa ja kodinomaisissa olosuhteissa. Tulkinta toiminnasta on laaja. Nykyisen toimintamallin haasteet Sähköinen hakemus ei palvele avustuksen saajia, joten haku on toteutettu vapaamuotoisesti kerran vuodessa (hakemuksia noin 20 kpl). Avustushakuihin on tullut runsaasti Eksoten omaa toimintaa koskevia avustushakemuksia. Työryhmän ehdotus Perintökaaren määrärahan hakemuskäytäntöjä ei ole tarvetta muuttaa. Vuosittain myönnettävä avustussumma ilmoitetaan etukäteen hakuilmoituksessa samoin Eksotelle mahdollisesti jaettavan määrärahan enimmäismäärä. Vuosittain jaettavat avustukset voidaan päättää kaupunginhallituksessa. 7. Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan kohdeavustukset Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 56 000 46 Järjestöjen kohdeavustukset 30 300 30 Avustuksia myönnetään vain kulttuuri-, taide- tai perinnetoimintaan. Avustusta voi hakea kulttuuritapahtumien ja - hankkeiden järjestämiseen ja ryhmän ohjaajan palkkakuluihin (palkkakulut maksetaan vain järjestölle, ei palkkana yksityishenkilölle).
Kohdeavustusta myönnettäessä huomioidaan: - toiminnan määrä, laatu ja kunnallinen vaikuttavuus (työllistävät ja ympäristövaikutukset, kohderyhmät yms.) - omatoimisuus - muilta kuin kaupungilta saadut avustukset - avustustarve ja taloudellinen asema - uutta toimintaa tarkastellaan kriittisesti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta Nykyisen toimintamallin haasteet Tapahtuma-avustuksia myönnetään sekä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan että avustustoimikunnan kautta. Rajanveto siitä, kumman toimielimen alaisuuteen hakemus kuuluu, on epäselvä ja hakijoiden suuntaan sekava. Hakuaikaa on koko vuosi, mutta avustusten hakeminen ja jakaminen painottuu alkuvuoteen, jolloin loppuvuoden hakijat saavat usein vähemmän avustusta tai jäävät jopa ilman; järjestelmä ei ole tällä hetkellä tasapuolinen. Avustuksille ei ole yhtenäisiä myöntämisperusteita, vaan jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Työryhmän ehdotus Työryhmä ehdottaa, että kulttuuri- ja liikuntalautakunnan myöntämät kohdeavustukset kohdennetaan selkeästi kulttuuritoiminnan tukemiseen ja niille määritellään selkeät jakosäännöt ja kohteet, joihin avustusta voidaan myöntää. Tapahtumia edistetään vain edellä tapahtuma-avustusten kohdalla kuvattujen kumppanuussopimusten kautta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alainen vuosittainen avustussumma jaetaan tapahtumiin/ kumppanuussopimuksiin ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Selkeästi tapahtumatoimintaan myönnetty määräraha siirretään samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen varattavien kumppanuussopimusten kanssa. Määrärahat jakautuivat vuonna 2018 siten, että tapahtumien järjestämiseen myönnettiin 18 000 ja muuhun kulttuuritoimintaan 12 300. Vuonna 2017 määrärahat jakautuivat siten, että 14 700 myönnettiin tapahtumien järjestämiseen ja 15 600 muuhun kulttuuritoimintaan. Lisäksi kulttuuritoiminnan kustannuspaikalta on vuosittain myönnetty Galleria Pihatolle 16 200 suuruinen avustus. Työryhmä ehdottaa, että kahden vuoden keskiarvon mukaan kulttuuritoiminnan määräraha jaetaan siten, että tapahtumatoiminnan kustannuspaikalle siirretään 16 350 ja
kulttuuritoiminnan tukemiseen jätetään 13 950 entiselle kustannuspaikalleen. Galleria Pihatolle vuosittain varattu 16 200 säilyy ennallaan. Kulttuuriavustuksille luodaan yhteneväiset myöntämisperusteet ja määritellään jakosäännöt siten, että jaettavalla avustussummalla saadaan lisäarvoa kaupungin kulttuuritoimintaan. 8. Erityisliikuntatoimintaan myönnetyt avustukset Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 56 000 46 Erityisryhmien liikunnanohjaus 9 500 15 Yleisavustus erityisliikuntatoiminnan järjestämiseen Avustus myönnetään erityisliikunnan tukemiseksi ottaen huomioon järjestön avustustarpeen, erityisliikuntatoiminnan määrän ja laadun sekä yhteiskunnallisen merkityksen. Avustus tulee kohdentaa jakovuoden toimintaan. Avustus on kertaluonteinen ja harkinnanvarainen, eikä sitä voida myöntää tilavuokriin. Jakoperusteina huomioidaan: - liikuntatoiminta kohdistuu erityisryhmiin (vammaiset, pitkäaikaissairaat ja iäkkäät henkilöt) - erityistä tukea tarvitsevien lasten- ja nuorten liikunnan järjestäminen sekä ohjaajien koulutus - liikunta on ohjattua, suunnitelmallista ja säännöllistä - ohjaajien, avustajien ja osallistujien määrä - järjestöjen välinen yhteistyö erityisliikuntatoiminnassa Kohdeavustus vammaisten harraste- ja kilpaurheilun tukemiseen Kohdeavustus on tarkoitettu vammaisten harrasteliikunnan sekä kilpaurheilun tukemiseksi. Kohdeavustuksella voidaan tukea yksittäisiä kilpailuja tai urheilijaa. Avustusta voidaan kohdentaa myös esimerkiksi vammaisliikuntaa mahdollistaviin liikuntavälineisiin, ohjaajakoulutukseen tai avustajakuluihin. Nykyisen toimintamallin haasteet Paperisten hakemusten suuri määrä hakemuksia käsittelevässä päässä on työllistävää ja aikaa vievää. Hakijat ovat kokeneet sähköisen hakulomakkeen hankalaksi täyttää ja lomakkeiden vaihteleva ulkoasu aiheuttaa hämmennystä. Työryhmän ehdotus Erityisryhmien liikunnanohjausavustusta pidetään tärkeänä ja jatketaan edelleen. Hakuohjeita, -prosessia ja -lomakkeita selkiytetään vuoden 2019 aikana.
9. Nuorisojärjestöavustukset Toimiala Määräraha Hakemuksia v. 2018 kpl Lasten ja nuorten lautakunta 37 000 17 Nuorisojärjestöavustukset 37 000 17 Yleisavustusta myönnetään paikallisen nuorisoyhdistyksen yleisen toiminnan tukemiseen, koulutus- ja kurssitoimintaan, leiritoimintaan, kansainväliseen toimintaan ja työntekijöiden palkkaamiseen. Avustus on harkinnanvarainen ja jakoperusteena huomioidaan seuraavaa: Hakijan toiminnan laajuus - järjestön jäsenistä tulee vähintään 2/3 olla alle 29-vuotiaita - toiminnan määrä ja laajuus Hakijan taloudellinen asema - järjestöllä tulee olla vähintään yksi tilikausi - avustuksen saamisen tarve - oma varainharkinta Lisäksi hakijan valtiolta, kunnalta, seurakunnalta ja muualta saatavissa oleva tuki vaikuttaa avustusta alentavasti. Avustusta ei myönnetä: - toimintaan, johon on myönnetty jotain muuta Lappeenrannan kaupungin avustusta - toimintaan, joka on hyvien tapojen vastaista ja loukkaavaa yksityishenkilöille - piirijärjestöille - nuorisoyhdistyksille toimitilojen rakentamiseen ja perusparantamiseen - koulun, oppilaitoksen tai muun laitoksen toimesta järjestettävään nuorisotoimintaan - yliopiston aineyhdistyksille tai kerhoille - oppilaitosten oppilaskunnille - verotusoikeuden omaavan yhteisön toimintaan Nykyisen toimintamallin haasteet Hakijoilla on ollut ongelmia toimittaa avustushakemuksen liitteitä kaupungin vaatimassa aikataulussa ja tästä syystä hakemusten käsittely on monesti viivästynyt. Myös avustussäännöissä on ollut tulkintavaikeuksia erityisesti oman varainhankinnan kohdalla ja kaupungin on mahdotonta tarkastaa tietojen paikkansapitävyyttä. Työryhmän ehdotus
Nuorisotoimi jakaa edelleen yleisavustusta nuorisojärjestöille ja kohdeavustusta nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämiseen. Vuoden 2019 aikana tarkistetaan ja tarkennetaan jakosääntöjä. Sääntöjen päivitys tehdään yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa. Yhteenveto työryhmän ehdotuksista Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistykset Avustusten myöntämistä jatketaan, mutta jakoperiaatteita ja kriteerejä yksinkertaistetaan esityksessä ehdotetun portaikon mukaisesti. Koska käyttöönotettava portaikko selkeyttää avustusten myöntämisperusteita eikä edellytä harkintaa, työryhmä ehdottaa, että avustuspäätökset tehdään jatkossa viranhaltijapäätöksinä. Ennen päätöstä asiasta voidaan pyytää asukas- ja alueneuvoston lausunto. Pelastustoimintaan myönnetyt avustukset Pelastustoimintaan varatut avustusmäärärahat (6 750 ) siirretään pelastuslaitoksen jaettavaksi siten, että ne kohdentuvat Lappeenrannassa järjestettävään toimintaan. Asiasta tehdään erillinen sopimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Tapahtuma-avustukset Tapahtuma-avustuksista luovutaan ja tapahtumatoiminnan tukemista jatketaan erikseen määriteltävin kumppanuussopimuksin. Kumppanuuksien toteuttamiseksi tapahtuma-avustusmäärärahat sekä tapahtumapalveluiden yhteistyökumppanuuksiin ja ostopalveluihin varatut määrärahat keskitetään samalle kustannuspaikalle. Sopimuksien valmisteluun kootaan työryhmä tapahtumapalveluiden ja toimialojen edustajista. Päätökset tehdään kaupunginhallituksen määrittelemien tapahtumatoiminnan strategisten linjausten ja tavoitteiden mukaisesti viranhaltijapäätöksinä. Strategiset linjaukset ja tavoitteet sekä kumppanuusmallin tarkempi määrittely tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi v. 2018 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustukset Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustamista pidetään tärkeänä. Työryhmä ehdottaa seuraavia muutoksia Lappeenrannan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskäytäntöihin: 1. Kumppanuussopimuksin toimivilta järjestöiltä Heikintalo (79 000 ), Saimaan kriisikeskus (34 500 ), Mannerheimin lastensuojeluliito (24 00 ) ei edellytetä avustushakemusta, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään
yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. 2. Heikintalon (79 000 ) ja Saimaan kriisikeskuksen (34 500 ) avustusmääräraha voidaan siirretään Eksoten hallinnoitavaksi ja velvoittaa Eksote jakamaan avustukset vähintään kaupungin osittaman määrärahan suuruisena ko. toimijoille aina vuoteen 2020 asti (maakunnan alkamisajankohta). Mahdollisesta siirrosta sovitaan Eksoten kanssa palvelusopimusneuvotteluiden yhteydessä joko 2019 tai 2020. Mahdollinen määrärahojen siirto Eksotelle ei lisää tilastoituja sote-menoja. Kumppanuussopimusten osalta noudatetaan edellisen kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijoilta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupungin hallitukselle. 3. Mannerheimin lastensuojeluliiton avustus (24 000 ) ja kumppanuussopimus voidaan siirretään hallinnoitavaksi lasten ja nuorten lautakunnan alaisuuteen suoraan hyvinvointi- ja sivistystoimialan budjettiin. Kumppanuussopimuksen osalta noudatetaan kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijalta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimus viedään tiedoksi lasten- ja nuorten lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. 4. Kaupunginhallituksen jatkuva päätös: Ylämaan Koskenkodin allasvuokran varaus (64 500 ) säilyy kaupungilla aina vuoteen 2029 asti. Avustusmääräraha säilyy maakunta- ja sote-uudistuksen alkuun asti sosiaalija terveystoimen oman toiminnan kustannuspaikalla ja toteutuu laskutuksen kautta. 5. Syöpäyhdistyksen jäsenmaksu 3 650 voidaan säilyttää kaupungilla. Avustusmääräraha säilyy maakunta- ja soteuudistuksen alkuun asti sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan kustannuspaikalla ja toteutuu väestömäärän mukaan laskutuksella eikä edellytä hakumenettelyä. 6. Veljeskodin avustus (3 491 ) siirretään Perintökaaren varoista rahoitettavaksi ja ei edellytä hakumenettelyä.
7. Lappeenrannanseudun työttömien työnhakijoiden (12 500 ) vuonna 1997 sovitusta ja aika-ajoin päivitetty tilaavustus muutetaan kumppanuussopimuksen muotoon ja edellytetään yhteistyön tiivistämistä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimuksen osalta noudatetaan kohdan (1.) menettelytapaa eli kumppanuustoimijalta ei edellytetä erillistä hakumenettelyä, vaan avustus myönnetään vuosittain käytävien kumppanuusneuvotteluiden pohjalta. Neuvottelut käydään yhdessä Eksoten kanssa. Kumppanuussopimukset viedään tiedoksi kaupungin hallitukselle. 8. Jatketaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja työllisyystoimijoiden toiminta-avustuksien jakamista (n. 19 000 /vuosi). Vuosittain jaettavat avustuskohteet linjataan Eksoten ja kaupungin strategisia tavoitteita tukeviksi. Haku toteutetaan yhdessä kaupungin muiden järjestöavustusten haku-aikataulun ja menettelytapojen mukaan. Esitys vuosittain jaettavista sote-järjestöavustuksista viedään kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Vähävaraisten lapsiperheiden harrastusavustukset Lasten ja nuorten harrastustoiminnan avustamista pidetään tärkeänä ja avustuksen jakamista tulee jatkaa edelleen vuonna 2013 päätettyjen kriteereiden mukaisesti ja päätökset tehdään viranhaltijapäätöksellä. Tuen jakoprosessia pyritään kehittämään ja keventämään. Perintökaaren määrärahoista jaettavat avustukset Perintökaaren määrärahan hakemuskäytäntöjä ei ole tarvetta muuttaa. Sen sijaan vuosittain myönnettävä avustussumma ja avustuksen saajat (esim. vain järjestöt ja seurat, säätiöt, yhdistykset) olisi hyvä linjata etukäteen, samoin Eksotelle jaettavan määrärahan enimmäismäärä. Sisällytetään Veljeskodin avustus (3 491 ) Perintökaaren varoista rahoitettavaksi. Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan kohdeavustukset Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan myöntämät kohdeavustukset kohdennetaan selkeästi kulttuuritoiminnan tukemiseen ja niille määritellään selkeät jakosäännöt ja kohteet, joihin avustusta voidaan myöntää. Kulttuuritapahtumia edistetään vain edellä tapahtuma-avustusten kohdalla kuvattujen kumppanuussopimusten kautta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alainen vuosittainen avustussumma jaetaan tapahtumiin/ kumppanuussopimuksiin ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Selkeästi tapahtumatoimintaan myönnetty määräraha siirretään samalle kustannuspaikalle
tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen varattavien kumppanuussopimusten kanssa. Erityisliikuntatoimintaan myönnetyt avustukset Erityisryhmien liikunnanohjausavustusta jatketaan edelleen, mutta hakuohjeita, -prosessia ja -lomakkeita selkiytetään vuoden 2019 aikana. Nuorisojärjestöavustukset Nuorisojärjestöille myönnettävien avustusten jakamista jatketaan edelleen, mutta vuoden 2019 aikana tarkistetaan ja tarkennetaan jakosääntöjä. Sääntöjen päivitys tehdään yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa. Järjestötalo Järjestötalon toimintaa pilotoidaan vuoden 2019 aikana yhteistyössä järjestöjen ja Varaamo hankkeen kanssa ja selvitetään järjestötalon todellinen tarve ja toimintakäytännöt. Toimitilat järjestöille pyritään löytämään kaupungin olemassa olevista tiloista kaupungin omaa toimintaa tiivistämällä. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee avustusjärjestelmän uudistusselvityksen tiedoksi ja päättää hyväksyä työryhmän ehdotukset seuraavasti: - Asukas-, kylä- ja kotiseutuyhdistykset Avustusten myöntämistä jatketaan, mutta jakoperiaatteita ja kriteerejä yksinkertaistetaan esityksessä ehdotetun portaikon mukaisesti. Koska käyttöönotettava portaikko selkeyttää avustusten myöntämisperusteita eikä edellytä harkintaa, työryhmä ehdottaa, että avustuspäätökset tehdään jatkossa viranhaltijapäätöksinä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Ennen päätöstä asiasta pyydetään asukas- ja alueneuvoston lausunto. - Pelastustoimintaan myönnetyt avustukset Pelastustoimintaan varatut avustusmäärärahat (6 750 ) siirretään pelastuslaitoksen jaettavaksi siten, että ne kohdentuvat Lappeenrannassa järjestettävään toimintaan. Asiasta tehdään erillinen sopimus Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. - Tapahtuma-avustukset Tapahtuma-avustuksista luovutaan ja tapahtumatoiminnan tukemista jatketaan erikseen määriteltävin kumppanuussopimuksin. Kumppanuuksien toteuttamiseksi tapahtuma-avustusmäärärahat sekä tapahtumapalveluiden yhteistyökumppanuuksiin ja ostopalveluihin varatut määrärahat
keskitetään samalle kustannuspaikalle. Sopimuksien valmisteluun kootaan työryhmä tapahtumapalveluiden ja toimialojen edustajista. Päätökset tehdään kaupunginhallituksen määrittelemien tapahtumatoiminnan strategisten linjausten ja tavoitteiden mukaisesti viranhaltijapäätöksinä. Strategiset linjaukset ja tavoitteet sekä kumppanuusmallin tarkempi määrittely tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi v. 2018 loppuun mennessä. - Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja Perintökaaren avustukset Sosiaali- ja terveysjärjestöavustusten kumppanuustoimijoilta ei edellytetä enää hakumenettelyä vaan avustusmääräraha sovitaan erikseen vuosittain käytävissä neuvotteluissa. Kumppanuussopimuksen viedään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta-avustusten ja Perintökaaren avustusten jakamista jatketaan edelleen ja kaupunginhallitus päättää vuosittain jaettavat avustukset. - Vähävaraisten lapsiperheiden harrastus avustus Harrastusavustusten jakamista jatkeetkaan nykyisillä kiriteereillä ja nykykäytännön mukaisesti päätökset tehdään viranhaltijapäätöksellä ja viedään kaupunginhallitukselle tiedoksi. Hakuprosessia kehitetään. Tarvittaessa kaupunginhallitus täsmentää harrastusavustusten myöntämiskriteereitä. - Järjestötalo Järjestötalon toimintaa pilotoidaan vuoden 2019 aikana yhteistyössä järjestöjen ja Varaamo hankkeen kanssa ja selvitetään järjestötalon todellinen tarve ja toimintakäytännöt. Toimitilat järjestöille pyritään löytämään kaupungin olemassa olevista tiloista kaupungin omaa toimintaa tiivistämällä. Edelleen kaupunginhallitus saattaa seuraavat työryhmän ehdotukset käsiteltäväksi kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle sekä lasten ja nuorten lautakunnalle: - Kulttuuri-, taide- ja perinnetoiminnan kohdeavustukset Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan myöntämät kohdeavustukset kohdennetaan selkeästi kulttuuritoiminnan tukemiseen ja niille määritellään selkeät jakosäännöt ja kohteet, joihin avustusta voidaan myöntää. Kulttuuritapahtumia edistetään vain edellä tapahtuma-avustusten kohdalla kuvattujen kumppanuussopimusten kautta. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan alainen vuosittainen avustussumma jaetaan tapahtumiin/ kumppanuussopimuksiin ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. Selkeästi tapahtumatoimintaan myönnetty määräraha siirretään samalle kustannuspaikalle tapahtumien edistämiseen ja kaupungin elävöittämiseen
varattavien kumppanuussopimusten kanssa. Lautakunta päättää millä tasolla avustukset myönnetään. - Erityisliikuntatoimintaan myönnetyt avustukset Erityisryhmien liikunnanohjausavustusta jatketaan edelleen, mutta hakuohjeita, -prosessia ja -lomakkeita selkiytetään vuoden 2019 aikana. Lautakunta päättää millä tasolla avustukset myönnetään. - Nuorisojärjestöavustukset Nuorisojärjestöille myönnettävien avustusten jakamista jatketaan edelleen, mutta vuoden 2019 aikana tarkistetaan ja tarkennetaan jakosääntöjä. Sääntöjen päivitys tehdään yhteistyössä alueen järjestöjen kanssa. Lautakunta päättää millä tasolla avustukset myönnetään. Päätös Hyväksyttiin.