Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella Kärkihankekiertue Joensuu 30.1.2019 Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi / Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Antti Kaseva, Turun ammattikorkeakoulu Sirppujoen veden laadun ja tulvasuojelun parantaminen hanke
Biohiilisuodattamon pilotointi Toteutetaan Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen 2018-2019 hankkeessa Koekenttä Sirppujoen varressa Uudessakaupungissa: biohiilisuodattamo säätösalaojitus ja tulvapenger Sirppujoen alueella haasteena tulvat, happamat sulfaattimaat, tasaisuus, luontaisten kosteikkopaikkojen puuttuminen Turun AMK, ProAgria Länsi-Suomi/MKN, Uussaaren tila, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Tmi Heikki Mustonen Maanmittauslaitoksen taustakarttasarja 1/2019
Suodattamon tavoite ja toimintaperiaate Tavoitteena peltosalaojavesien puhdistaminen ravinteista ja raskasmetalleista Suodatusmateriaalina koivuhake ja biohiili Kaksi suodattamolinjaa: toisessa pelkkä hake ja toisessa biohiiltä ja haketta kerroksittain - Testataan parantaako biohiili puhdistustehoa Perustuu mekaaniseen pidätykseen ja mikrobien hajotukseen partikkelien pinnalla (biofilmi) Selvitetään myös voidaanko massaa hyödyntää maanparannusaineena riippuen raskasmetallien tai muiden epäpuhtauksien määrästä.
Biohiili vesien puhdistuksessa Valmistetaan orgaanisesta aineesta pyrolyysillä eli kuumentamalla hapettomissa oloissa (400-600 C) Huokoinen materiaali, pinta-alaa jopa 500 m 2 /g Imee vettä 5x painonsa verran Pidättää ravinteita, raskasmetalleja, orgaanisia yhdisteitä, kiintoaineita Voidaan käyttää erilaisissa suodatusrakenteissa suoraan ojissa tai ojanpenkoilla, maaperässä, pintamaassa, padoissa ja altaissa Kuva: Carbons Finland Oy
Video suodattamon rakentamisesta ProAgrian Youtube-kanavalla (2 min): https://youtu.be/kkb_4ma7chu
Liiketoimintapotentiaali Pieni tilantarve: 1 ha peltoa -> n. 14 m 2 suodatusala Toimivuudesta pelto-oloissa Suomessa ei vielä ole kokemuksia ja tuloksia. Tästä hankkeesta alustavia tuloksia syksyllä 2019. Kustannuksissa ja ratkaisuissa on monia vaihtoehtoja kohteen mukaan Biohiili kallista ja tuotanto vielä vähäistä Suomessa. Toimivia ratkaisuja käytössä muualla: USAssa hakesuodattamot ovat kokonaan maan alla, päällä viljelyä Tukholmassa biohiiltä käytetään katujen hulevesialueilla ja puiden kasvualustoissa
Yhteistyö ja hanketyö Käytännön kokeiluissa oleellista yhteistyö maatilojen kanssa. Haasteena maatalouden kiirekausien rytmin sovittaminen hanketyön aikatauluihin. Kokeilulle optimaalisinta paikkaa voi olla vaikea löytää. Pilotissa jouduttiin käyttämään pumppuja. Lisäksi pehmeässä maaperässä oli haastavaa saada rakenteet tiiviiksi. Urakoitsijoilta tarvitaan ymmärrystä pilottiluonteisen työn toteutuksessa Käytännön esimerkit ja pellonpiennartilaisuudet kiinnostavat viljelijöitä ja asiantuntijoita Hankeaika on liian lyhyt luotettavien tulosten saamiselle, seurantaa tarvitaan hankkeen jälkeen
Lisätietoja https://lansi-suomi.proagria.fi/hankkeet/sirppujoenvedenlaadun-ja-tulvasuojelun-parantaminen-10144 (mm. tarkemmat piirrokset) Terhi Ajosenpää Antti Kaseva Maisema- ja ympäristöasiantuntija Insinööri, projektipäällikkö terhi.ajosenpaa@proagria.fi antti.kaseva@turkuamk.fi puh. 043 825 1221 puh. 040 355 0909 ProAgria Länsi-Suomi Turun ammattikorkeakoulu Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä