Fiskarsin ruukin historiaa Torsti Salonen
Fiskarsin ruukki Fiskarsin tila kuului 1600-luvun alussa panttioikeudella läheiselle Gennäsille, joka oli Boije af Gennäs -suvun säterikartano. Turkulainen kauppias Jacob Wolle sai 1647 luvan rakentaa sinne rautatehtaan, muttei kyennyt toteuttamaan hanketta. Boije af Gennäs Wollen velkoja Peder Thorwöste lunasti tilan ja rakennutti ruukin vuonna 1649. Masuuni sekä kanki- ja nippuvasarapaja.
Fiskarsin ruukki Peder Thorwöste kuoli 1659 ja vanhin poika Johan Thorwöste (1636-1712) sai Fiskarsin sekä Antskogin.
Fiskarsin ruukki Johan Thorwöste perusti uuden ruukin Juvankoskelle Viipurin lähelle vuonna 1687 ja asui siellä. Vuonna 1703 Thorwöste pakeni venäläisiä Fiskarsiin, jossa kuoli 1712. Poika Johannes Thorwöste (1680-1750) peri Fiskarsin ja Antskogin. Ison vihan aikana 1713-1721 Thorwöste oli Ruotsissa. Palasi Turun akatemian fysiikan professoriksi. Akatemian (yliopiston) rehtori 1728-1729, sitten kirkkoherra Liedossa ja Taivassalossa.
Fiskarsin ruukki Thorwöstella ei ollut varaa ruukkien kunnostamiseen. Vuonna 1731 hän myi Fiskarsin ja Antskogin tukholmalaiselle kauppiaalle John Montgomerielle. 1730-luvulla ruukit jälleenrakennettiin.
Fiskarsin ruukki Montgomerie asui Tukholmassa. Maa-alueita laajennettiin hankkimalla muun muassa Kosken kartanon ja ruukin Perniöstä, Kullan masuunin Tenholasta ja Haapaniemen kartanon Kiskosta. Raudantuotantomenetelmiä kehitettiin. Investoinnit ajoivat Montgomerien konkurssiin vuonna 1752. Tukholmalainen kauppahuone C & W Tottie tuli Fiskarsin omistajaksi. Vuonna 1754 omistukset myytiin tukholmalaisille liikemiehille John Jennings ja Robert Finlay.
Fiskarsin ruukki Omistajat asuivat Tukholmassa, mutta lisäsivät maaomistuksia ostamalla mm. Gennäsin kartanon sekä Pohjanmaalta Orisbergin kartanon ruukkeineen. Kuparinjalostus alkoi Orijärven malmin löydyttyä vuonna 1759. Karjalohjan Kärkelä hankittiin kuparin jalostusta varten vuonna 1766. Vuonna 1764 Robert Finlay lunasti kaiken itselleen.
Vuonna 1761 tehtiin uudistussuunnitelma.
Vuonna 1765 rakennettiin uusi isännöitsijän talo ja konttori.
Fiskarsin ruukki Robert Finlaylla oli omistuksia monissa ruotsalaisissa ruukeissa. Tukholman Skeppsbroaatelia, tuhlailevat elämäntavat. Teki konkurssin vuonna 1771. Konkurssihallinto hoiti Fiskarsia vuoteen 1778, jolloin se myytiin amsterdamilaiselle kauppahuoneelle Jean & Carl Hasselgrenille. Kauppahuoneen ruotsalainen asiainhoitaja Bengt Magnus Björkman osti Fiskarsin omistuksineen vuonna 1783.
Fiskarsin ruukki Bengt Magnus Björkman (1745-1824) kehitti metallinjalostusta. Pajat uusittiin, masuunin tilalle kuparipaja vuonna 1802. Kupari- ja messinkiesineiden tuotanto aloitettiin. Omisti ruukkeja myös Ruotsissa ja asui Tukholmassa.
Fiskarsin ruukki Haminan rauhansopimus vuonna 1809 kielsi Ruotsissa asuvilta ruotsalaisilta maanomistuksen Suomessa. Björkman myi omistuksensa vanhimmalle pojalleen Bengt Ludvig Björkmanille (17911826) vuonna 1815. Seuraavana vuonna tämä myi Pohjanmaan kartanot veljelleen Lars Björkmanille (aateloituna 1834 Björkenheim). Bengt Ludvig Björkman asettui asumaan Fiskarsiin.
Vuosina 18151822 rakennettiin uusi päärakennus (Pehr GranstedtCarlo Bassi-Carl Ludvig Engel).
Vuosina 18151822 rakennettiin uusi päärakennus (Pehr GranstedtCarlo Bassi-Carl Ludvig Engel).
Fiskarsin ruukki Bengt Ludvig Björkman ajautui vaikeuksiin taloudessa ja työväen kanssa. Tuomittiin vuoden vankeuteen työntekijän pahoinpitelystä. Kartano ruukkeineen oli konkurssikypsä. Marraskuussa 1822 Björkman myi kaikki omistuksensa Turun akatemian apteekkari John (Johan) Julinille. Julin hyödynsi kemian taitojaan ja käytännöllistä organisointitaitoaan toiminnan kehittämisessä.
Fiskarsin ruukki John Jacob Julin (17871853) oli Oulun apteekkarin poika. Teki opintomatkoja Englantiin, Ruotsiin ja KeskiEurooppaan. Suomen ensimmäisen säästöpankin perustaja 1822. Naimisissa neljästi, toinen vaimo skotlantilainen Emilia Lindsay.
Julin käynnisti valimon, konepajan ja Suomen ensimmäisen hienotaepajan. Höyrykoneiden, maatalouskoneiden, veitsien ja saksien valmistus aloitettiin.
Saimaan kanavan metallirakenteita 1845-1856.
Hienotaepaja rakennettiin 1832 (Carl Ludvig Engel), muutoksia 1851 ja 1888. Nykyään hotelli Tegel.
Fiskars 1830-luvulla.
Tornirakennus: kauppa, koulu, tallit 1827-1842.
Työväelle rakennettiin uudet asunnot 1828-1852.
Majatalo Värdshus vieraita varten 1836 (A.F Granstedt).
Fiskars 1830-luvulla (Pehr Kruskopf).
Ruukin alue vuonna 1855.
Fiskarsin ruukki Julin oli monipuolisesti sivistynyt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Societas pro Flora et Fauna Fennican jäsen. Hankki monipuolisen kirjaston. Perusti työväen lapsille koulun vuonna 1824. Kirjasto työväelle vuonna 1840. Kehitti maa- ja metsätaloutta: vuoro- ja suoviljelyä. Järjesti maan ensimmäisen karjanäyttelyn. Oli perustamassa Mustialan maanviljelyskoulua.
Fiskarsin ruukki von Julin John Julinista tuli vuorineuvos 1835 ja hänet aateloitiin nimellä von Julin vuonna 1849. Tunnuslauseeksi otettiin Toimi, totuus ja toivo.
Fiskarsin ruukki John von Julinin vuonna 1853 tapahtuneen kuoleman jälkeen perikunta hoiti omaisuutta vuoteen 1866, jolloin vanhin poika Emil Lindsay von Julin (1835-1898) sai Fiskarsin, Antskogin, Orijärven ja Kärkelän.
Perikunta investoi valssauslaitokseen 1858-1859.
Fiskarsin ruukki Fiskars ajautui talouskriisiin 18601870-luvun vaihteessa ja johto annettiin pikkuveli Albert von Julinille (1846-1906). Hänen johdollaan Fiskarsista muodostettiin sukuosakeyhtiö vuonna 1883.
Fiskarsin ruukki Rouva Hélène Mannerheimin os. von Julin kuoltua vuonna 1881 osa lapsista, muun muassa Carl Gustaf Emil asuivat sukulaisten luona esimerkiksi Fiskarsissa. Eno Albert von Julin vastasi kasvatuksesta.
Albert von Julin laajensi teollisuutta ostamalla Åminneforsin ruukin 1890 sekä Skogbyn masuunin 1902. Kapearaiteinen rautatie Fiskarista Pohjankurun satamaan 1891-1952.
Työväestölle rakennettiin seuraintalo Lukaali vuonna 1896 (Waldemar Aspelin).
Vuonna 1938 taiteilija Lennart Segerstråle maalasi Lukaalin seinämaalaukset.
Fiskarsin ruukki Fiskarsin teollisuuslaitokset 1900-luvun alussa.
Fiskarsin ruukki Albert von Julinista tuli vuorineuvos 1890luvun lopussa ja hän kuoli 1906. Emil Lindsay von Julinin poika Albert Lindsay von Julin (1871-1944) tuli johtoon setänsä jälkeen.
Albert Lindsay von Julinin kuoleman jälkeen Fiskarsin kartanon päärakennusta on 1950luvulta lähtien käytetty suvun ja yrityksen tilaisuuksiin ja edustamiseen.
Fiskarsin ruukki 1920-luvulta lähtien Fiskars-yhtiö kasvoi valtakunnalliseksi ja 1980-luvulta lähtien maailmanlaajuiseksi yritykseksi. Tuotantoa Fiskarsissa alettiin supistaa 1970luvulta lähtien ja se loppui 2000-luvun alussa. Tilalle taiteilijoita ja käsityöläisiä sekä turismia. Fiskars on maan johtava taidekäsityökeskus, jossa on yli 200 eri alan ammattilaista. Taidenäyttelyitä 1818/1855 rakennetussa Kuparipajassa.
Fiskarsin ruukki Esimerkiksi keraamikko Karin Widnäs on työskennellyt Fiskarsissa vuodesta 1995 alkaen. Onoma on käsityöläisten yhteinen myymälä.
Alueen vanhoja rakennuksia ja ympäristöä on kunnostettu ja entistetty 1980-luvulta lähtien.
Alueen vanhoja rakennuksia ja ympäristöä on kunnostettu ja entistetty 1980-luvulta lähtien.
Fiskarsin ruukki Kirjallisuutta: Carlson, C.E.: Fiskars 350 (1999) Holmström, Laura: Från tider som flytt: minnen och hågkomster (Minnen från Fiskars) (1994) Ärrälä, Ilkka & Törmä, Anu: Työtiloja Fiskarsissa (2011) https://docplayer.fi/1466144-fiskars-1649-365-vuotta-suomen-teollisuuden-historiaa.htm