Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2018

Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 218 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa kuutiometrissä AOT4 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 4 ppb (8 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 8 µg/m 3, vähennetään 8 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8. 2. mitatut pitoisuudet. BaP BC C5H6 CO NMVOC NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM benzo(a)pyreeni mustahiili bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM1 hiukkaset joiden halkaisija on alle 1 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 35 t, typen oksidien päästöt noin 2 2 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 6 t, hiilivetypäästöt noin 1 8 t ja hiukkaspäästöt noin 8 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Mondi Powerflute Oy:n puolisellutehdas sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on keskeinen merkitys etenkin kaupunkialueella. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 199-luvulta, tosin hiukkas- ja hiilivetypäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Rikkidioksidipäästöt hieman kasvoivat vuonna 218 Mondi Powerflute Oy:n päästöjen kasvun myötä. Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä olivat noin 94 t, typen oksidien päästöt noin 44 t, hiilimonoksidipäästöt noin 1 8 t, hiilivetypäästöt noin 27 t ja hiukkaspäästöt noin 27 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on merkitystä taajamien ilmanlaatuun. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 199-luvulta, tosin rikkidioksidipäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Vuosi 218 alkoi erittäin lauhana, mutta helmi- ja maaliskuussa oli puolestaan varsin kylmää. Sateisen huhtikuun jälkeen kevät päättyi harvinaisen lämpimään toukokuuhun. Alkukesästä kesäkuussa satoi paikoin runsaastikin, mutta loppukesä oli helteinen. Ajoittain elokuussa tuli runsaita sateita. Vielä syyskuussakin oli harvinaisen lämmintä. Loka- ja marraskuussa syksy jatkui vähäsateisena. Loppuvuosi oli melko lauha ja sateet jäivät vähäisiksi. Vuonna 218 rikkidioksidin pitoisuudet Sorsasalossa ja Siilinjärven Kuuslahdessa olivat alhaisia. Korkeimmat pitoisuudet Sorsasalossa mitattiin kesäaikaan. Sorsasalossa rikkidioksidipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin vuonna 217. Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-huhtikuussa sekä loka-joulukuussa sekä Kuopion kaupunkialueella että Siilinjärven keskustassa. Siilinjärven keskustassa typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Kuopiossa. Typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet laskussa 199- luvulta ja pitoisuuksien lasku jatkuin vuonna 218. Otsonin pitoisuudet ovat olleet kasvussa 199-luvulta ja pitoisuuksien vuosikeskiarvo kohosi edelleen vuonna 218. Vuonna 218 otsonipitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin edellisinä vuosina, mikä johtui pitkään jatkuneista aurinkoisista ja helteisistä sääjaksoista keväällä ja kesällä. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ylittivät kansallisen ohjearvon maalis- ja huhtikuussa Tasavallankadulla ja huhtikuussa Siilinjärven

Sorakujalla. Vuorokausikeskiarvoa koskevan raja-arvotason 5 μg/m 3 ylityksiä mitattiin vuonna 218 Kuopiossa selvästi enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä, että katupölykausi keväällä oli pahempi kuin aiempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Siilinjärven Sorakujalla olivat varsin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella ja myös kevään katupölykausi oli Siilinjärvellä lähes samanlainen kuin Kuopiossa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Kuopiossa kohosivat parin edellisen vuoden tasoa korkeammiksi. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kuopiossa vuonna 218 kohosi selvästi vuoden 217 tasosta. Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli selvästi korkeampi kuin Kuopion Kasarmipuistossa. Pienhiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi-, heinä- ja lokakuussa. Talvella pitoisuudet olivat koholla pakkasjaksoilla ja kesällä hellejaksoilla. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa paikallisten puun pienpolton ja tieliikenteen päästöjen lisäksi merkittävästi kaukokulkeuma. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa olivat hieman korkeampia kuin parina edellisenä vuonna. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisimmat, mitä alueella on mitattu. Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatu oli vuonna 218 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi kevään katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjakso sekä keväällä ja kesällä korkeahkot otsonipitoisuudet. Talvikuukausien pakkasjaksot näkyivät tuloksissa lyhytaikaisina ajanjaksoina, jolloin useiden epäpuhtauksien pitoisuudet olivat koholla. Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatuun vaikuttaa valtaosin tieliikenteen päästöt. Siilinjärven Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen ja tuotantolaitosten lähistöllä hengitettävien hiukkasten pitoisuustaso vastasi keskimäärin tilannetta Kuopion kaupunkialueella. Rikkidioksidipitoisuudet alueella olivat alhaisia.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 4 MITTAUSPISTEET... 7 PÄÄSTÖ 1 Yleistä... 1 Rikkidioksidipäästöt... 11 Typen oksidien päästöt... 13 Hiilimonoksidipäästöt... 15 Hiukkaspäästöt... 17 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 19 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt... 2 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 218... 23 RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 25 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 25 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 26 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 28 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 3 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 3 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 32 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 34 OTSONI (O3).. 37 Muodostuminen.. 37 Otsonin pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.... 37 HIUKKASET (PM).... 39 Yleistä hiukkasista... 39 Yleistä mittaustuloksista... 4 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 4 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 42 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 44 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 46 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 48 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 49 Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä 49 Pölyepisodit vuonna 218..... 52

PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 58 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 58 ILMANLAATUINDEKSI... 59 Yleistä... 59 Ilmanlaatuluokat vuonna 218... 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 61 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 63 LIITE 2 Ilmanlaatuluokkien määräytyminen. 65 LIITE 3 Mittausasemien kuvaukset. 66 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 74 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-218. 76 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Siilinjärvellä vuosina 1986-218 82 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 21-218 mittauksista 88 LIITE 8 Saastetuuliruusut 1

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 218 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin, Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) ja Siilinjärven kunnan lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

ILMANLAADUN ARVIOINTI 2 Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (48/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/217). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (113/217). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (48/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (79/217) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (79/217) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (79/217) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 79/217 ja 113/217 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 213) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP).

5 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 1 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 1 % 2% TRS Pb PMc 5% 2%.5 % As C 6 H 6.7% CO 1% SO 2 2%.2% Cd Ni.3%.6% BaP.1% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 217) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

6 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa.

7 Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 218 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa sekä Siilinjärven keskustassa Sorakujalla. Lisäksi Siilinjärvellä mitattiin Yara Suomi Oy:n tuotantolaitosten sekä rikastushiekka- ja louhosalueen vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Vuonna 218 nämä mittaukset kohdistuivat Kuuslahden alueelle louhos- ja läjitysalueen koillis-itäpuolella. Säätiedot ovat olleet käytettävissä Haminalahden, Kasarmipuiston, Tasavallankadun, Sorsasalon ja Sorakujan mittausasemilta. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET KUOPIOSSA JA SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 218 Mittausasema Edustavuus SO 2 TRS NOx O 3 PM 1 PM 2,5 Sääparametrit Haminalahti, Kuopio teollisuus/maaseutu x x Kasarmipuisto, Kuopio kaupunkitausta/keskusta x x x x x Maaherrankatu, Kuopio liikenne/keskusta x x Tasavallankatu, Kuopio liikenne/esikaupunki x x x Sorsasalo, Kuopio teollisuus/esikaupunki x x x Kuuslahti, Siilinjärvi teollisuus/maaseutu x x Sorakuja, Siilinjärvi liikenne/keskusta x x x x

8 HAMINALAHTI: TRS SORSASALO: SO2, TRS KASARMIPUISTO: NO2, O3, PM1, PM2,5 MAAHERRANKATU: NO2, PM1 TASAVALLANKATU: NO2, PM1

9 KUUSLAHTI: SO2, PM1 SORAKUJA: NO2, PM1, PM2,5 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 3 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 4.

1 PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava päästölähde on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Mondi Powerflute Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia:, Morenia Oy:n kivenlouhimo- ja murskaamo, NCC Industry Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, YIT Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Skanska Industrial Solutions Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi maaseututaajamissa lämpökeskuksia: 1 kpl Juankosken taajamassa, 2 kpl Karttulan taajamassa, 1 kpl Maaningan taajamassa sekä 6 kpl Nilsiän ja Tahkon alueella. Myös suuressa osassa Siilinjärveä, erityisesti keskustaajamassa ja Vuorelassa tärkein ilmanlaatuun vaikuttava päästölähde on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat Yara Suomi Oy:n lannoitetehtaat sekä sen yhteydessä toimiva kaivos ja kaivoksen rikastushiekka-alueet. Päästötiedot on esitelty tarkemmin liitteissä 5 ja 6. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon YLVAtietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 217, mistä johtuen vuoden 218 päästötietona on käytetty vuoden 217 tietoa. LIISA-tietokantaan on tehty vuodesta 215 lähtien niin merkittäviä muutoksia, että päästöjen kehitys vuodesta 215 eteenpäin ei ole kaikin osin vertailukelpoinen vanhempiin tietoihin.

1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 t / a 11 Rikkidioksidipäästöt HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 215, joten vuosille 216 ja 217 tässä raportissa on käytetty vuoden 215 päästötietoja. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Rikkidioksidipäästöt ovat peräisin rikkipitoisten polttoaineiden poltosta ja teollisuusprosesseista. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 35 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet lähes 9 % 21-luvulla, kun ne sitä ennen olivat varsin vakaalla tasolla lähes 2 vuotta. Vuonna 218 rikkidioksidipäästöt hieman kasvoivat, kun Mondi Powerflute Oy:n päästöt kasvoivat noin 1 tonnia vuodesta 217. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-218 16 14 12 1 8 6 4 2 KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE

Päästö (t/a) 12 Tärkeimmät rikkidioksidin päästölähteet Kuopiossa ovat Mondi Powerflute Oy:n tuotantolaitokset ja Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. 1 % 1 % Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 218 12 % 3 % 22 % ATRIA OYJ KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY KIINT. KOHT. LÄMMITYS 61 % Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 94 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet noin 1/5:aan 198-luvun lopulta. Viime vuosina päästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. 6 Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä v. 1986-218 5 4 3 2 YARA SUOMI OY SAVON VOIMA OYJ YHT. 1

1988 1991 1994 1997 2 23 26 29 212 215 218 Päästö (t/a) 13 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Siilinjärvellä ovat Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset. Rikkidioksidipäästöt Siilinjärvellä v. 218 2 % 1 % 1 % 1 % ADVEN OY, Rissala SAVON VOIMA OYJ YHT. YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema KIINT. KOHT. LÄMMITYS 95 % Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). Typen oksidien päästöt vuonna 218 olivat Kuopiossa noin 2 2 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka. Vuonna 218 pienenivät sekä Mondi Powerflute Oy:n että Kuopion Energia Oy:n typenoksidien päästöt. 6 5 4 3 2 1 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1988-218 KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 Päästö (t/a) 14 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 218 olivat, tieliikenne, Mondi Powerflute Oy:n voimalaitokset sekä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset. Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 218 3 % 1 % 19 % 12 % 6 % 1 % 23 % KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 25 % 1 % Typen oksidien päästöt vuonna 218 olivat Siilinjärvellä noin 44 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 199-luvun puolivälistä. Erityisesti ovat pienentyneet tieliikenteen päästöt. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Typen oksidien päästöt Siilinjärvellä v. 1986-218 SAVON VOIMA OYJ YHT. YARA SUOMI OY TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET

1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 Päästö (t/a) 15 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Siilinjärvellä vuonna 218 olivat, tieliikenne ja Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset.. 11 % Typen oksidien päästöt Siilinjärvellä v. 218 3 % 2 % 1 % 4 % ADVEN OY, Rissala SAVON VOIMA OYJ YHT. 9 % 31 % YARA SUOMI OY YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 38 % 1 % RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE Hiilimonoksidipäästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 4 6 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. 12 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-218 1 8 6 4 2 TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE

1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 216 218 Päästö (t/a) 16 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä tieliikenteestä. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 218 6 % 17 % 32 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE 45 % Hiilimonoksidin päästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 1 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 198-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. 35 3 25 Hiilimonoksidipäästöt Siilinjärvellä v. 1986-218 2 15 1 TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS 5

1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 Päästö (t/a) 17 Siilinjärven hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä tieliikenteestä. Hiilimonoksidipäästöt Siilinjärvellä v. 218 3 % 22 % 22 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE 53 % Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 218 olivat noin 8 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet 21-luvulla, joskin viime vuosina päästöt ovat olleet melko tasaiset. 25 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-218 2 15 1 5 MONDI POWERFLUTE OY KUOPION ENERGIA OY YHT. MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

Päästö (t/a) 18 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Mondi Powerflute Oy:n voimalaitos. Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 218 1 % 2 % 15 % 5 % 1 % 2 % 27 % KUOPION ENERGIA OY YHT. MONDI POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT MUUT LAITOKSET 2 % Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 5 % on hengitettäviä hiukkasia (PM1) ja noin 45 % pienhiukkasia (PM2,5). Selvitysten mukaan Kuopion pienhiukkasista noin 55 % on kaukokulkeumaa, noin 25 % on peräisin puun pienpoltosta, noin 15 % liikenteestä ja loput noin 5 % on peräisin mm. maaperästä. Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä vuonna 218 olivat noin 27 tonnia. Päästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla aina 199-luvun alusta saakka. 12 Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä v. 1987-218 1 8 6 4 2 YARA SUOMI OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Päästö (t/a) 19 Siilinjärven hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Yara Suomi Oy:n tuotantolaitokset 42 % Hiukkaspäästöt Siilinjärvellä v. 218 1 % SAVON VOIMA OYJ YHT. 13 % 1 % YARA SUOMI OY 2 % YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 4 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 1 % HAJAPÄÄSTÖT Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Mondi Powerflute Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Mondi Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 218 olivat 3 tonnia laskettuna rikkinä. Mondi Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt ovat viime vuosina olleet 21-luvulla melko samalla tasolla eri vuosina. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Mondi Powerflute Oy:ltä v. 199-218 8 7 6 5 4 3 2 1

1986 1989 1992 1995 1998 21 24 27 21 213 216 Päästö (t/a) 2 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 218 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1 8 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 2-luvulla. Tosin vuosina 215-218 päästöt olivat hieman suuremmat kuin muutoin 21-luvulla, koska arviot hajapäästöistä ovat kasvaneet. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on muutoinkin vaihdellut paljon eri vuosina. 4 35 3 25 2 15 1 5 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-218 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

Päästö (t/a) 21 Kuopiossa VOC-päästöistä noin ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 218 1 % 5 % 19 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 8 % VESILIIKENNE 3 % HAJAPÄÄSTÖT 55 % TEOLLISUUS Vuonna 218 Siilinjärven hiilivetypäästöt olivat noin 27 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 199-luvulta saakka. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on tosin vaihdellut paljon eri vuosina. 7 Hiilivetypäästöt Siilinjärvellä v. 1986-218 6 5 4 3 2 1 TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINT. KOHT. LÄMMITYS HAJAPÄÄSTÖT

22 Siilinjärvellä VOC-päästöistä yli ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Siilinjärvellä v. 218 26 % 8 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS 2 % 1 % 54 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

Lämpötila (oc) 23 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 218 Tammikuu 218 oli tavanomaista lauhempi: Itä-Suomessa oli noin 4 astetta tavanomaista leudompaa. Helmikuussa, etenkin kuukauden lopulla säätyyppi muuttui kuitenkin kylmäksi ja tällöin sateet jäivät hyvin vähäisiksi. Itä-Suomessa satoi noin ¼ tavanomaisesta. Noin 4 astetta kylmempi sää jatkui vielä maaliskuussakin. Erityisesti yöt olivat kylmiä, vaikka päivisin sää lämpeni jo auringon lämmittämänä. Maaliskuussa saatiin Itä-Suomessa vielä runsaita lumisateitakin. Kevät jatkui huhtikuussa melko sateisena. Osin sateet tulivat vielä lumena. Kevät jatkui toukokuussa harvinaisen lämpimänä, kuivana ja ennätyksellisen aurinkoisena. Kuivan loppukevään jälkeen kesä alkoi melko tavanomaisena ja vaihtelevana. Pohjois-Savossa oli jonkin verran keskimääräistä sateisempaan ja paikoin saatiin runsaitakin sateita. Kesä jatkui heinäkuussa helteisenä ja kuukauden keskilämpötila oli 3-4 astetta ajankohdan keskimääräistä korkeampi. Myös yöt olivat lämpimiä. Hyvin lämmin ja helteinen sää jatkui vielä elokuussakin. Harvinaisen lämmin säätyyppi jatkui vielä alkusyksystäkin. Lokakuussa sää muuttui jo jonkin verran syksyisemmäksi, joskin edelleen oli ajoittain myös lämpimiä päiviä. Lokakuussa sademäärät jäivät noin puoleen tavanomaisesta lokakuusta. Syksy päättyi taas 3-4 astetta keskimääräistä lämpimämpään säähän. Myös marraskuussa sateet jäivät vähäisiksi. Ensimmäiset heikot pakkaset ja lumisateet saatiin marraskuun lopulla. Vuosi päättyi melko lauhaan joulukuuhun. Sateita saatiin melko vähän. Ilman lämpötila Kuopion Savilahdessa vuonna 218 3 2 1-1 -2-3 Lämpötila Savilahti

Sademäärä (mm/d) 24 Sademäärä Kuopion Savilahdessa vuonna 218 3 2 1 Sademäärä Savilahti Vallitsevat tuulet Kuopion Savilahdessa vuonna 218 olivat kaakosta sekä luoteesta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

Pitoisuus (ug/m3) 25 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 25 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 SO 2, Suomi vuorokausi 8 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 1 min 5 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 2 µg/m 3 Kuopion Sorsasalossa korkeimmillaan rikkidioksidin pitoisuudet olivat touko-syyskuussa, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Mondi Powerflute Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Sorsasalosssa vallitsevat rikkidioksidipitoisuudet ovat peräisin Mondi Powerflute Oy:n tehtailta. 3 25 2 15 1 5 Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 26 Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidipitoisuudet olivat koko vuoden hyvin alhaisia, eikä pitoisuuksissa ollut eroja eri kuukausina. Yksittäisten korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet mitattiin, kun tuulet olivat etelästä, mikä viittaa Yara Suomi Oy:n rikkihappotehtaan päästöjen vaikutuksiin. 3 Rikkidioksidipitoisuudet Kuuslahdessa vuonna 218 25 2 15 1 5 Tuntiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiarvo (mg/m3) Vuorokausiohjearvo Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 35 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 5 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 2 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.1.-31.3.) 2 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Kuopion Sorsasalossa rikkidioksidin tuntiarvot (vuoden 25. korkein tuntikeskiarvo) ja vuorokausiarvot (vuoden 4. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat selvästi alittanet raja-arvon koko 21-luvun ajan.

29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (uh/m3) Siilinjärven Kuuslahdessa raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidin lyhytaikaispitoisuudet olivat noin 1/1 Sorsasalon vastaavista tasoista. 27 SO 2 vuoden 25. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 29-218 4 35 3 25 2 15 1 5 Sorsasalo Raja-arvo SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v. 29-217 12 1 8 6 4 2 Sorsasalo Raja-arvo Rikkidioksidin vuosikeskiarvo ja talvikauden (1.1.-31.3.) keskiarvo Sorsasalossa ovat olleet koko 2-luvun ajan alhaisia ja selvästi alle kriittisten tasojen. Keskiarvotasoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2-luvulla. 2-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 2-3 ug/m 3.

21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 28 25 SO 2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-218 2 15 1 5 Sorsasalo kriitinen taso 25 2 15 1 5 SO 2 talvikauden (1.1.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 21-218 Sorsasalo kriittinen taso Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidin vuosikeskiarvo oli,5 µg/m 3, mikä oli noin 1/5 Sorsasalon vuosikeskiarvosta. Talvikauden keskiarvoa Kuuslahdesta ei voitu laskea, koska mittaus ei kattanut koko talvikautta. Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 75 µg/m 3 5 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.1.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) Rikkidioksidin tuntiarvot ja talvikauden keskiarvot Kuopion Sorsasalossa ovat viiden viime vuoden aikana alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 29 SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v. 213-217 12 1 8 6 4 2 Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys SO 2 talvikauden (1.1.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 214-218 14 12 1 8 6 4 2 Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Kuuslahdessa rikkidioksidipitoisuudet vuonna 218 alittivat erittäin selvästi kaikki arviointikynnykset.

Pitoisuus (ug/m3) 3 TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 15 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 NO 2, Suomi vuorokausi 7 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 2 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 4 µg/m 3 Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan kaikilla mittausasemilla helmihuhtikuussa. Toinen matalampi pitoisuushuippu ajoittui loka-joulukuulle. Pitoisuuksissa eri mittausasemien kesken ei ollut merkittäviä eroja. Kasarmipuiston pitoisuudet edustavat Kuopion kaupunkikeskustan taustapitoisuutta, eikä pitoisuuksiin vaikuta merkittävästi mikään yksittäinen katu. Maaherrankadun tulokset puolestaan edustavat pitoisuuksia keskustassa liikenneympäristössä ja pitoisuuksiin vaikuttavat lähikatujen päästöt. Tasavallankadun tulokset edustavat pitoisuuksia keskustan ulkopuolella voimakkaasti kuormitetussa liikenneympäristössä. Pitoisuuksiin Tasavallankadulla vaikuttaa etenkin Tasavallankadun, mutta myös muiden lähikatujen liikenne. 16 14 12 1 8 6 4 2 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 31 16 14 12 1 8 6 4 2 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo 2 15 1 5 Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Siilinjärven Sorakujalla pitoisuudet olivat lähes samaa tasoa kuin Kuopiossa ja myös pitoisuusvaihtelu oli hyvin samanlaista kuin Kuopion mittausasemilla. Sorakujalla typen oksidien pitoisuuksiin vaikuttaa Siilinjärven keskustan liikenne, mukaan lukien keskustan isot pysäköintialueet. 2 15 1 5 Typpidioksidipitoisuudet Sorakujalla vuonna 218 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat 32 Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 2 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 4 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 4 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 3 µg/m 3 Lasketaan NO x:na (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) ovat selvästi alittaneet raja-arvon sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä. 25 NO 2 vuoden 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 1984-218 2 15 1 5 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Raja-arvo NO 2 vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo Sorakujalla v. 23-218 25 2 15 1 5 Vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo raja-arvo 23 24 25 26 27 28 29 218

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 33 Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat 2-luvulla alittaneet raja-arvon selvästi sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä. Typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet kaikilla mittausasemilla 2-luvulla pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. 8 7 6 5 4 3 2 1 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu raja-arvo NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 45 4 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 218 Sorakuja Vuorela Raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) vuosikeskiarot ovat ylittäneet Tasavallankadulla selvästi kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tason 21-luvulla. Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla sekä Siilinjärvellä kriittinen taso on alittunut. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 34 6 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1997-218 5 4 3 2 1 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu kriittinen taso 35 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 3 25 2 15 1 Sorakuja Vuorela Kriittinen taso 5 23 24 25 26 27 28 29 218 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 14 µg/m 3 1 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuo dessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 35 Viiden viime vuoden aikana typpidioksidin tuntiarvot ovat sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. Kuopiossa tosin pitoisuudet ovat olleet varsin lähellä alempaa arviointikynnystä. 15 NO 2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 214-218 1 5 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 16 14 12 1 8 6 4 2 NO 2 vuoden 19.korkein tuntikeskiarvo Sorakujalla v. 23-218 Vuoden 19. korkein tuntikeskiar vo Ylempi arviointikynnys 23 24 25 26 27 28 29 218 Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat selvemmin alittaneet molemmat arviointikynnykset sekä Kuopiossa että Siilinjärvellä. 4 3 2 1 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 214-218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 36 4 NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 218 Sorakuja Ylempi arviointikynnys Vuorela Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt viiden viime vuoden aikana ylemmän arviointokynnyksen Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Kasarmipuistossa ja Siilinjärven Sorakujalla on oltu alemman arviointikynnyksen tuntumassa. Typen oksidien summapitoisuutta kuitenkaan sovelletaan vain laajoilla maaseutumaisilla alueilla ja arvokkailla suojelualueilla, eikä lähtökohtaisesti siis taajamissa. 5 4 3 2 1 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 214-218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointi-kynnys Ylempi arviointi-kynnys 3 25 2 15 1 5 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 23 24 25 26 27 28 29 218 Sorakuja Ylempi arviointi-kynnys Vuorela Alempi arviointi-kynnys

37 OTSONI (O3) Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. Otsonipitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 1 µg/m 3 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT4 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT4 toukoheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 18 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 24 µg/m 3 Huom. 12 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 12 µg/m 3 Vuonna 218 otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa alittivat selvästi väestön tiedotuskynnyksen 18 µg/m 3, mutta 8 tunnin liukuvat keskiarvot olivat lähellä tavoitearvoa huhti-toukokuussa ja elokuussa. Tällöin hyvin

AOT4-arvo Pitoisuus (ug/m3) 38 lämmin ja aurinkoinen säätyyppi edesauttoi otsonin muodostumista ilmakehässä. Kuopion seudulla suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Korkeimmat otsonipitoisuudet mitataan, kun ilmavirtaukset ovat etelästä tai lännestä. 2 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 218 15 1 5 Tuntiarvo (mg/m3) Väestön tiedottamiskynnys 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Otsonin AOT4-arvo, joka tarkoittaa kumuloitunutta altistusta pitoisuustasolle, joka ylittää 4 ppb (8 µg/m 3 ), oli samaa tasoa kuin vuosina 211 ja 216. 7 6 5 4 3 2 1 O 3 AOT4-arvot Kasarmipuistossa v. 1999-218 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kasarmipuisto Tavoitearvo

1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 39 Otsonin vuosikeskiarvot ovat olleet koko ajan lievässä kasvussa 2- luvulla. Vuonna 218 vuosikeskiarvo oli korkein, mitä Kuopiossa on mitattu. 6 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 1998-218 5 4 3 2 1 Keskiarvo HIUKKASET (PM) Yleistä hiukkasista Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM1) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta.

4 (Kuva EPA, 214) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista, kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit, ja osa orgaanista. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. Yleistä mittaustuloksista Hiukkasmittauksien tulostuksessa on käytetty mittalaitekohtaisia korjauskertoimia ja -yhtälöitä, jotka perustuvat Ilmatieteen laitoksen vuosina 214-215 tekemiin mittalaitteiden ekvivalenttisuustesteihin. Käytetyt kertoimet ovat seuraavat Kasarmipuisto PM1,848 Kasarmipuisto PM2,5 1,9y - 1,681 Maaherrankatu PM1,848 Tasavallankatu PM1,938 Kuuslahti, Siilinjärvi PM1,938 Sorakuja, Siilinjärvi PM1 1,343 Sorakuja, Siilinjärvi PM2,5 1,9y - 1,681 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM1) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 1, Suomi vuorokausi 7 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 1, WHO vuorokausi 5 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa PM 1, WHO vuosi 2 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa. Tällöin ohjearvo 7 ug/m 3 ylitettiin Tasavallankadun mittausasemalla katupölyn vuoksi.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 41 Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli jonkin verran koholla myös loppusyksystä ja joulukuussa. Kasarmipuiston mittaustulokset edustavat hengitettävien hiukkasten taustapitoisuutta Kuopion keskustassa, mutta pitoisuuksiin vaikuttavat myös lähikatujen päästöt, mukaan lukien katupöly. Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia keskustassa vilkkaasti liikennöityjen katujen lähialueella. Tasavallankadun tulokset edustavat pitoisuuksia keskustan ulkopuolella liikenteen voimakkaasti kuormittamalla alueella. Tasavallankadun hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat eniten Tasavallankadun ja Siikaniemenkadun liikenne ja katupöly. 12 1 8 6 4 2 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Ohjearvo Myös Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi katupölyn vuoksi huhtikuussa. Sorakujan mittaustulokset edustavat hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Siilinjärven keskustaajaman kuormitetuimmalla alueella, missä pitoisuuksiin vaikuttavat lähikatujen liikenteen ohella keskustan isot pysäköintialueet. 14 12 1 8 6 4 2 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Sorakujalla vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat 42 Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 1, raja-arvo vuorokausi 5 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 1, raja-arvo vuosi 4 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannolliset vuoden 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat pääosin olleet laskussa 21- luvulla, mutta vuonna 218 ne olivat selvästi korkeammat muutamana edellisenä vuonna. Vuorokausiarvot eivät kuitenkaan ylittäneet raja-arvoa. PM 1 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-218 6 5 4 3 2 1 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannollinen vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo oli lähes samaa tasoa kuin Kuopion keskustassa. 6 5 4 3 2 1 PM 1 36. suurimmat vuorokausiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 23 24 25 26 27 28 29 216 217 218 Sorakuja Vuorela Raja-arvo

Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 43 Raja-arvotason 5 µg/m 3 ylityksiä oli vuonna 218 enemmän kuin muutamana edellisenä vuonna, näin etenkin Tasavallankadulla. Rajaarvotason ylitykset mitattiin pääsoin katupölyepisodin aikaan maalishuhtikuussa, mutta yhtenä päivänä myös marraskuussa, kun katupölyä oli ilmassa. Lisäksi Tasavallankadulla ylityksiä mitattiin pakkaspäivinä helmi- ja maaliskuussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Kuopiossa v. 1994-218 4 35 3 25 2 15 1 5 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sallittu ylitysten määrä Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylityksiä mitattiin 1 vuorokautena. Yhtä lukuun ottamatta ne mitattiin kevään katupölyepisodin aikana. Yksi ylitys mitattiin marraskuussa, sekin oli katupölystä johtuva. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Siilinjärvellä v. 23-218 4 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 216 217 218 Sorakuja Vuorela Sallittu ylitysten määrä Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet pääosin laskussa 21-luvulla, mutta vuonna 218 vuosikeskiarvot olivat

Pitoisuus (ug/m3) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) selvästi korkeampia kuin parina edellisenä vuonna kaikilla mittausasemilla. 44 PM 1 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-218 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli lähes samaa tasoa kuin Kuopion keskustassa. PM 1 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 45 4 35 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 216 217 218 Sorakuja Vuorela Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 2 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 45 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat viiden viime vuoden aikana olleet Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla osin alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä. Kasarmipuistossa pitoisuustaso on pysynyt alle alemman arviointikynnyksen. Vuonna 218 myös Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla pitoisuustaso jäi alle alemman arviointikynnyksen, mutta Tasavallankadulla ylittyi myös ylempi arviointikynnys. 5 PM 1 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 214-218 4 3 2 1 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Siilinjärven Sorakujalla pitoisuudet ovat olleet alle alemman arviointikynnyksen. 4 35 3 25 2 15 1 5 PM 1 36. suurimmat vuorokausiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 23 24 25 26 27 28 29 216 217 218 Sorakuja Vuorela Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 214 215 216 217 218 Pitoisuus (ug/m3) 46 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana. 3 25 2 15 1 5 PM 1 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 214-218 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Sorakujalla ovat alittuneet molemmat arviointikynnykset. 3 25 PM 1 vuosikeskiarvot Siilinjärvellä v. 23-218 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 216 217 218 Sorakuja Vuorela Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa PM 2,5, WHO vuosi 1 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 47 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin helmikuussa ja lokakuussa. Helmikuun pitoisuuksiin vaikuttivat lämmityksen ja tieliikenteen päästöt pakkaspäivinä. Kasarmipuiston pienhiukkaspitoisuudet kuvastavat Kuopion keskustan taustapitoisuustasoa ja siihen vaikuttaa keskustan tieliikenteen pakokaasupäästöt. Muutoin pitoisuusvaihteluun vaikuttaa paljon myös kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. 3 25 2 15 1 5 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi Myös Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan helmi- ja lokakuussa. Sorakujalla pitoisuudet olivat kuitenkin selvästi korkeampia kuin Kuopion Kasarmipuistossa. Tämä johtunee siitä, että Sorakujan pitoisuudet edustavat enemmän pienhiukkastasoa liikenneympäristössä, kun taas Kuopion Kasarmipuistossa tulokset edustavat keskustan taustapitoisuutta. 3 25 2 15 1 5 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Sorakujalla vuonna 218 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo on ollut laskussa 21-luvulla, mutta vuonna 218 vuosikeskiarvo oli korkeampi kuin vuonna 217. Vuosikeskiarvo on selvästi alittanut Maailman terveysjärjestön ohjearvon. 48 12, 1, 8, 6, 4, 2,, PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 27-218 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kasarmipuisto WHO:n ohjearvo Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 5,9 µg/m 3, mikä on noin 7 % korkeampi kuin Kuopion Kasarmipuiston vuosikeskiarvo. Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, altistumisen pitoisuuskatto 8,5 µg/m 3 Saavutettava v. 22 mennessä Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 218 oli 3,5 µg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3. 1, PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 27-218 8, 6, 4, 2,, 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto

Pitoisuus (ug/m3) 49 Myös Siilinjärven Sorakujalla alittui altistumisen pitoisuuskatto ja vuosiraja-arvo. Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat viiden viime vuoden aikana Kasarmipuistossa alittaneet selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 214-218 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, 214 215 216 217 218 Kasarmipuisto Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Myös Siilinjärven Sorakujalla alittui vuonna 218 sekä alempi että ylempi arviointikynnys. Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä Vuonna 218 hengitettävien hiukkasten mittauksia Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä tehtiin Kuuslahdessa kaivosalueen itäpuolella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Pitoisuuksiin tällöin vaikutti läheisen Nilsiäntien katupöly. Pitoisuudet alittivat vuorokausiohjearvon. Kuuslahdessa korkeimpia pitoisuuksia mitattiin myös, kun tuuli oli luoteesta. Tässä suunnassa sijaitsee Yara Suomi Oy:n rikastushiekka-alueita, mutta niiden osuutta mitattuihin pitoisuuksiin ei voida varmuudella osoittaa. Mittauspisteessä pitoisuuksiin on voinut vaikuttaa myös aivan lähipäästöt (piha-alueen pölyäminen, lämmityksen päästöt).

Ylitysten lukumäärät (kpl/a) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 5 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Kuuslahdessa vuonna 218 8 6 4 2 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo alitti selvästi vuorokausiraja-arvon 5 µg/m 3 Kuuslahdessa, kuten myös vuonna 216 Pahkamäessä ja vuonna 217 Murtomäessä. Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 216-218 6 5 4 3 2 1 216 217 218 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Raja-arvo Kuuslahdessa mitattiin vuonna 218 vuorokausiraja-arvotason ylityksiä yhtensä 3 kertaakaan, kerran maalis-, huhti- ja marraskuussa. 4 3 2 1 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 216-218 216 217 218 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Sallittu ylitysten määrä

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 51 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Kuuslahdessa vuonna 218 oli 11 µg/m 3. Taso oli siis noin ¼ raja-arvosta. 5 4 3 2 1 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 216-218 216 217 218 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuuslahdessa vuonna 218 alittivat sekä ylemmät että alemmat arviointikynnykset. 4 3 2 1 Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 216-218 216 217 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 216-218 3 25 2 15 1 5 216 217 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

52 Pölyepisodit vuonna 218 Vuonna 218 Kuopiossa kevään katupölyepisodi ajoittui huhtikuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin. Tällöin kaupunkialueella oli runsaasti katupölyä ilmassa. Talvikaudella oli pölyepisodeja helmimaaliskuun vaihteessa. Nämä johtuivat pakkaspäivistä ja ilmassa oli tällöin hiukkasia tieliikenteen ja lämmityksen päästöistä. Lokakuun lopussa oli myös pidempi jakso, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat koholla. Marraskuun puolessa välissä oli hyvin lyhyt katupölyepisodi. Siilinjärven Sorakujalla oli havaittavissa kaikki samat hengitettävien hiukkasten episodit kuin Kuopiossa, mutta kevään katupölyepisodia lukuun ottamatta lievempinä. Siilinjärven Kuuslahdessa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa oli havaittavissa selkeä pitkä katupölyjakso aina huhtikuun puolesta välistä toukokuun lopulle. Myös keskikesällä oli havaittavissa joko katupölyn tai Yara Suomi Oy:n kaivosalueen vaikutuksia. Talvella hengitettävien hiukkasten pitoisuushuippuihin on voinut vaikuttaa läheisen talon lämmityksen päästöt. Pienhiukkasten selvimmät episodit sekä Kuopiossa että Siilinjärven Sorakujalla ajoittuivat lopputalven pakkasjaksoihin, kevään katupölykauteen sekä keski- ja loppukesän kuivaan aurinkoiseen sääjaksoon. Syksyn yksittäisiin pitoisuuspiikkeihin ei ole löydettävissä selvää syytä.

1.1.17 7.1.17 14.1.17 21.1.17 28.1.17 3.2.17 1.2.17 17.2.17 24.2.17 3.3.17 9.3.17 16.3.17 23.3.17 3.3.17 6.4.17 12.4.17 19.4.17 26.4.17 3.5.17 1.5.17 16.5.17 23.5.17 3.5.17 6.6.17 13.6.17 19.6.17 26.6.17 3.7.17 1.7.17 16.7.17 23.7.17 3.7.17 6.8.17 13.8.17 19.8.17 26.8.17 2.9.17 9.9.17 16.9.17 22.9.17 29.9.17 6.1.17 13.1.17 2.1.17 26.1.17 2.11.17 9.11.17 16.11.17 23.11.17 29.11.17 6.12.17 13.12.17 2.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) 53 PM1-episodit Kuopiossa v. 218 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Huonon ilmanlaadun raja

54 1 2 3 4 5 6 7 1.1.18 7.1.18 14.1.18 21.1.18 28.1.18 3.2.18 1.2.18 17.2.18 24.2.18 3.3.18 9.3.18 16.3.18 23.3.18 3.3.18 6.4.18 12.4.18 19.4.18 26.4.18 3.5.18 1.5.18 16.5.18 23.5.18 3.5.18 6.6.18 13.6.18 19.6.18 26.6.18 3.7.18 1.7.18 16.7.18 23.7.18 3.7.18 6.8.18 13.8.18 19.8.18 26.8.18 2.9.18 9.9.18 16.9.18 22.9.18 29.9.18 6.1.18 13.1.18 2.1.18 26.1.18 2.11.18 9.11.18 16.11.18 23.11.18 29.11.18 6.12.18 13.12.18 2.12.18 26.12.18 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM1-episodit Sorakujalla 218 Sorakuja Huonon ilmanlaadun raja

55 5 1 15 2 25 3 35 4 1.1.17 7.1.17 13.1.17 2.1.17 26.1.17 2.2.17 8.2.17 14.2.17 21.2.17 27.2.17 6.3.17 12.3.17 19.3.17 25.3.17 31.3.17 7.4.17 13.4.17 2.4.17 26.4.17 2.5.17 9.5.17 15.5.17 22.5.17 28.5.17 4.6.17 1.6.17 16.6.17 23.6.17 29.6.17 6.7.17 12.7.17 18.7.17 25.7.17 31.7.17 7.8.17 13.8.17 2.8.17 26.8.17 1.9.17 8.9.17 14.9.17 21.9.17 27.9.17 3.1.17 1.1.17 16.1.17 23.1.17 29.1.17 5.11.17 11.11.17 17.11.17 24.11.17 3.11.17 7.12.17 13.12.17 19.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM1-episodit Kuuslahdesa v. 218 Kuuslahti Huonon ilmanlaadun raja

56 1 2 3 4 5 6 1.1.17 7.1.17 13.1.17 2.1.17 26.1.17 1.2.17 8.2.17 14.2.17 2.2.17 27.2.17 5.3.17 11.3.17 18.3.17 24.3.17 3.3.17 6.4.17 12.4.17 18.4.17 25.4.17 1.5.17 7.5.17 14.5.17 2.5.17 26.5.17 2.6.17 8.6.17 14.6.17 21.6.17 27.6.17 3.7.17 1.7.17 16.7.17 22.7.17 29.7.17 4.8.17 1.8.17 17.8.17 23.8.17 29.8.17 5.9.17 11.9.17 17.9.17 24.9.17 3.9.17 6.1.17 13.1.17 19.1.17 25.1.17 1.11.17 7.11.17 13.11.17 2.11.17 26.11.17 2.12.17 9.12.17 15.12.17 21.12.17 28.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Kuopiossa v. 218 Kasarmipuisto Huonon ilmanlaadun raja

57 1 2 3 4 5 6 1.1.18 7.1.18 14.1.18 21.1.18 27.1.18 3.2.18 1.2.18 16.2.18 23.2.18 2.3.18 8.3.18 15.3.18 22.3.18 28.3.18 4.4.18 11.4.18 17.4.18 24.4.18 1.5.18 7.5.18 14.5.18 21.5.18 27.5.18 3.6.18 1.6.18 16.6.18 23.6.18 3.6.18 6.7.18 13.7.18 2.7.18 26.7.18 2.8.18 9.8.18 15.8.18 22.8.18 29.8.18 4.9.18 11.9.18 18.9.18 24.9.18 1.1.18 8.1.18 14.1.18 21.1.18 28.1.18 3.11.18 1.11.18 17.11.18 23.11.18 3.11.18 7.12.18 13.12.18 2.12.18 27.12.18 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Sorakujalla 218 Sorakuja Huonon ilmanlaadun raja

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 58 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 1 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 218 sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa olivat alhaisia. Haminalahdessa pitoisuudet olivat korkeimmillaan huhti-heinäkuussa. Sorsasalossa pitoisuusvaihtelu oli vähäistä. Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksiin vaikuttavat Mondi Powerflute Oy:n tuotantolaitosten päästöt. 12 1 8 6 4 2 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 218 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2- luvulla vaihdelleet välillä,2-,6 ug/m 3. Vuosikeskiarvo Sorsasalossa on hieman kohonnut viime vuosina. Haminalahdessa vuosikeskiarvo vuonna 218 oli alhaisin, mitä alueella on mitattu. 1,4 1,2 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 24-218 1,8,6,4,2 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Sorsasalo Haminalahti

Hajutuntien määrä (kpl) 59 Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3, ug/m 3, on laskenut Haminalahdessa alle 1/1:aan vuoden 216 tasosta. Sorsasalossa hajutuntien määrä kasvoi selvästi vuodesta 217. 8 7 6 5 4 3 2 1 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 29-218 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Haminalahti Sorsasalo ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Väri Ilmanlaatuluokka Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman

6 arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan (liite 2). Ilmanlaatuluokat vuonna 218 Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi suoraan verrata keskenään. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuonna 218 ilmanlaatu oli huonoin Tasavallankadun mittausasemalla. Keskustan tausta-alueella Kasarmipuistossa tyydyttävän ilmanlaatuluokan suhteellisen suuri osuus johtuu siitä, että mittausasemalla mitataan otsonia, joka on huomattavan osan ajasta keväisin ja kesäisin eniten ilmanlaatua heikentävä epäpuhtaus. Muilla mittausasemilla otsonia ei mitata. Tasavallankadun mittausasemalla ilmanlaatu luokittui selvästi huonommaksi kuin keskustan Maaherrankadulla. Molemmilla mittausasemilla ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. Haminalahdessa ilmanlaatu luokittui vuonna 218 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksien suhteen hyväksi. Siilinjärven keskustassa Sorakujalla ilmanlaatu luokittui hieman huonommaksi kuin Kuopion Maaherrankadulla, mutta paremmaksi kuin Tasavallankadulla. Siilinjärven Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivosalueen lähistöllä oli joitakin erittäin korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mistä syystä alueella ilmanlaatu oli ajoittain huono, mutta keskimäärin alueen ilmanlaatu oli lähellä Kuopion keskustan ilmanlaatua. 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Ilmanlaatuluokat Kuopion ja Siilinjärven mittausasemilla v. 218 Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

61 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten päästöt ovat Kuopiossa ja Siilinjärvellä pienentyneet selvästi 199-luvun tasosta. Hiukkaspäästöt pysyivät pitkään 199- luvulla ja 2-luvun alussa varsin vakaalla tasolla, mutta hiukkastenkin kokonaispäästöt kääntyivät uudelleen laskuun 21- luvulla. Tosin aivan viime vuosina hiukkaspäästöissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Päästöt ovat pienentyneet erityisesti tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Kuopiossa teollisuuden päästöjä vähensi merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 199- ja 2-luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkipitoisen raskaan polttoöljyn käyttö on loppunut kokonaan. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa Sorsasalossa ei ole tapahtunut muutoksia 2-luvulla. Sorsasalossa rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 199-luvun alun tasosta Mondi Powerflute Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Vuonna 218 rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa kuitenkin hieman nousivat lähinnä kesän säätilan myötävaikutuksesta, kun Mondi Powerflute Oy:n päästöt laimenivat huonosti vallinneissa labiileissa sääolosuhteissa. Kuopiossa ja myös Siilinjärvellä typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 199-luuvun tasosta. Vuonna 218 pitoisuudet edelleen laskivat. Otsonin pitoisuudet ovat koko ajan hiljalleen kasvaneet 199-luvulta. Vuonna 218 otsonipitoisuudet olivat keväällä ja kesällä korkeahkoja, mikä johtui pitkään jatkuneista aurinkoisista hellejaksoista. Tällöin olosuhteet ilmakehässä olivat otolliset otsonin muodostumiselle. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet Kuopion keskustassa 199-luvun puolivälin tasosta. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 212 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut. Vuonna 218 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeampia kuin muutamana edellisenä vuonna. Tähän vaikutti kevään hankalampi katupölykausi, jolloin ilmassa oli edellisiä vuosia enemmän katupölyä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Siilinjärven keskustassa olivat samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella. Siilinjärven keskustassa

62 katupölystä aiheutuvia raja-arvotason ylityksiä mitattiin lähes sama määrä kuin Kuopiossa. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Vuonna 218 kuitenkin myös pienhiukkaspitoisuudet olivat korkeampia kuin vuonna 217. Tämä saattoi johtua talven pakkasjaksoista sekä pitkään jatkuneista kuivista sääjaksoista kesällä. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti puun pienpoltolla ja tieliikenteellä on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Siilinjärven keskustassa pienhiukkaspitoisuudet vuonna 218 olivat korkeampia kuin Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin 21-luvun alussa Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella. Vuonna 218 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Haminalahdessa kuitenkin laskivat edelleen vuoden 217 tasosta. Sen sijaan Sorsasalossa ns. hajutuntien määrä jonkin verran kasvoi edellisestä vuodesta. Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustan ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly sekä keväällä ja kesällä otsoni. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Tällöin ilmassa on ollut eniten terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Siilinjärvellä Kuuslahdessa Yara Suomi Oy:n kaivosalueen pölypäästöt vaikuttavat jonkin verran ilmanlaatuun kesäaikaan, kun maassa ei ole lumipeitettä. Tosin enemmän hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikutti Nilsiäntien katupöly. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alueella olivat vuonna 218 keskimäärin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella ja varsin samaa tasoa kuin Pahkamäessä ja Murtomäessä edellisinä vuosina.

63 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset LIITE 1 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 1-5 ) Rikkidioksidi 1 minuuttia 5 µg/m 3 Tunti 35 µg/m 3 24 3 tuntia 5 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 2 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 2 µg/m 3 18 2 µg/m 3 3 tuntia 4 µg/m 3 Vuosi 4 µg/m 3 4 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 3 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 1 mg/m 3 1 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 5 µg/m 3 35 5 µg/m 3 Vuosi 4 µg/m 3 2 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 8,5 18 µg/m 3 22 1 µg/m 3 Lyijy Vuosi,5 µg/m 3,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 2 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 18 µg/m 3 3 tuntia 24 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 12 µg/m 3 25 12 µg/m 3 Ei määritelty 1 µg/m 3

Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot 64 Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 2 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 3 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT4 18 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT4 6 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

65 LIITE 2 Ilmanlaatuluokan (ns. ali-indeksi) määräytyminen eri epäpuhtauksia tuntipitoisuuden perusteella. Pitoisuus µg/m 3. Ilmanlaatuluokka SO 2 NO 2 PM 1 PM 2,5 O 3 CO TRS hyvä alle 2 alle 4 alle 2 alle 1 alle 6 alle 4 alle 5 tyydyttävä 2-8 4-7 2-5 1-25 6-1 4-8 5-1 välttävä 8-25 7-15 5-1 25-5 1-14 8-2 1-2 huono 25-35 15-2 1-2 5-75 14-18 2-3 2-5 erittäin huono yli 35 yli 2 yli 2 yli 75 yli 18 yli 3 yli 5

66 Liite 3 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

67 HAMINALAHTI, KUOPIO Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 18 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2,5 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta aloitettiin 3.11.212. Aseman paikkaa siirretty heinäkuussa 218.

68 KASARMIPUISTO, KUOPIO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM1, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM1: TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

69 KUUSLAHTI, SIILINJÄRVI Osoite: Nilsiäntie, SIILINJÄRVI Koordinaatit: 63.12723 : 27.77178 Mittausparametrit: SO2, PM 1, Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 13 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Yara Suomi Oyj:n Siilinjärven tuotantolaitosten kaivoksen louhos- ja läjitysalueen koillis-itäpuolella alueella, jonne louhos- ja läjitysalueen pölyämisen arvioidaan ulottuvan ja vaikuttavan. Mittausasema sijaitsee Kuuslahden työväentalon pihapiirissä haja-asutusalueella. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi PM 1: MP11 / beta-säteilyn absorptio Sääparametrit: Vaisala WXT 52 Aseman toiminta on aloitettu 1.1.218.

7 MAAHERRANKATU, KUOPIO Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, PM 1 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7 ajoneuvoa/vrk ja 5 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 55 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 3 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 1 : TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.24.

71 SORAKUJA, SIILINJÄRVI Osoite: Sorakuja, SIILINJÄRVI Koordinaatit: 63.72 : 27.66117 Mittausparametrit: NO, NO2, PM 1, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 129 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Siilinjärven keskustaajamassa vilkkaasti liikennöidyllä alueella Fontanella-kylpylän vieressä pienellä viheralueella. Mittausaseman ympäristössä ja liikekiinteistöjä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 2,5 : TEOM 14a / värähtelevä mikrovaaka PM 1: Osiris / optiminen mittaus NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 15.11.217

72 SORSASALO, KUOPIO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM1) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 9 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Powerflute Oy:n tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 3 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Sääasema: Vaisala WXT52 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2.

73 TASAVALLANKATU, KUOPIO Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 628825:2266197 Mittausparametrit: PM1, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 17 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM1: MP11 /beta-säteilyn absorptio NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT52 Aseman toiminta aloitettu 23.12.29.

74 LIITE 4 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Mittauksissa on noudatettu Kuopion kaupungin ja JPP Kalibrointi Ky:n ilmanlaadun seurantaa koskevaa laatujärjestelmää. Rikkidioksidimittaukset on tehty UV-fluoresenssimenetelmällä toimivilla analysaattoreilla (Thermo Environmental, malli 43i). Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivilla rikkidioksidianalysaattoreilla (Thermo Environmental, malli 43i), johon on liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (S.A. Environnement AC32M). Otsonimittaukset on tehty UV-absorptioon perustuvalla analysaattorilla (Thermo Environmental 49i). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla on tehty mittalaitteilla, jotka mittaavat hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 14a). Mittalaitteissa on US-EPA-mallinen esierotin, jonka leikkausraja on 1 μm. Mittauksissa on käytetty korjauskerrointa,848. Kuuslahdessa ja Tasavallankadulla mittaukset on tehty mittalaitteilla, jotka perustuvat betasäteilyn absorptioon (S.A. Environnement MP11). Mittalaitteissa on EU-mallinen esierotin, jonka leikkausraja on 1 μm. Mittauksissa on käytetty korjauskerrointa,938. Siilinjärven Sorakujalla hengitettävien hiukkasten mittaus on tehty optisella Opsis-analysaattorilla. Mittauksessa on käytetty korjauskerrointa 1,343. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Kasarmipuistossa ja Sorakujalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (Kasarmipuistossa TEOM, malli 14a, Sorakujalla TEOM, malli 145). Mittalaitteessa on US-EPAmallinen esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Mittauksissa on käytetty korjausyhtälöä 1,9y - 1,681. Kaikki hengitettävien hiukkasten että pienhiukkasten pitoisuudet on ilmoitettu pitoisuutena vallitsevissa olosuhteissa. Haminalahden, Kasarmipuiston, Kuuslahden, Sorakujan, Tasavallankadun ja Sorsasalon mittausasemilla on ollut käytössä Vaisalan WXT52 sääasema, josta on saatu käyttöön asemakohtainen ilman lämpötila, tuulensuunta ja

nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä. 75 Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview 2-ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Excel-taulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu Enview/Envidas-ohjelmalla. Automaattisten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja otsonianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa. Analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot sekä apusuureiden (lämpötila ja paine) mittaus on tarkistettu kahdesti vuodessa. Osiris-mittalaitteen virtaamat on tarkistettu kuukauden välein ja laitteen esisuodatin on vaihdettu kuukauden välein. Mittalaitteet on huollettu (laite-edustajan perushuolto) laatujärjestelmän huoltoohjelman mukaisesti. Mittausten epävarmuus (%), mittausten ajallinen kattavuus ja mittausaineiston vähimmäismäärä täyttivät ilmanlaatuasetuksen 79/217 liitteen 8 mukaiset jatkuvien mittausten vaatimukset. Jatkuvatoimisten mittausten validiteetti oli seuraava MITTAUSTEN VALIDITEETTI (%) VUONNA 218 Haminalahti TRS 89 Kasarmipuisto NO2 98 Kasarmipuisto PM1 93 Kasarmipuisto PM2.5 93 Kasarmipuisto O3 93 Kuuslahti SO2 96 Kuuslahti PM1 94 Maaherrankatu NO2 99 Maaherrankatu PM1 99 Sorakuja NO2 96 Sorakuja PM1 95 Sorakuja PM2,5 95 Sorsasalo SO2 98 Sorsasalo PM1 1 Sorsasalo TRS 1 Tasavallankatu NO2 1 Tasavallankatu PM1 1

76 LIITE 5 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Kuopiossa v. 1986-218

77 RIKKIDIOKSIDIN (SO 2 ) JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEIDEN (TRS) PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ATRIA OYJ 72 76 76 35 29 4 35 32 3 31 22 23 25 26 24 26 23 28 25 31 29 29 27 14 1 9 9 8 12 JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY 63 29 24 42 KUOPION ENERGIA OY YHT. 1239 143 1272 1185 1325 1247 1178 1571 154 1572 1642 1541 1417 1637 1442 176 151 182 365 178 1436 1398 142 1558 1774 1149 927 753 591 457 238 118 76 Haapaniemi 127 1363 1217 1149 128 1215 1146 1546 1486 1548 1614 1528 1393 1612 1427 1678 1485 1762 345 175 1389 1361 137 149 1668 114 861 728 581 444 186 16 76 Iloharju 3 3 <1 <1 <1 4 4 2 2-2 3 1 6 3 12 2 5 <1-2 7 6 5 18 14 19 1 <1 <1 <1 <1 <1 Jynkkä 4 <1 3 11 14 11 14 17 26 9 1 4 5 8 5 8 1 16 11 14 23 12 11 13 21 2 14 5 3 5 4 3 <1 Kelloniemi <1 <1 - - - - <1 <1 - - - - - - - - - - - - - Litmanen 1 14 35 - <1 <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Neulamäki - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Niirala - - - - - <1 <1 - - - < 1 - - - <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 2 1 1 1 <1 1 <1 Pitkälahti 1 <1 1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 4 <1 <1 Päiväranta 7 7 6 4 5 2 2 <1 4 3 4 3 5 6 3 7 9 1 9 9 6 6 7 13 13 3 8 6 3 <1 <1 <1 <1 Rautaniemi 4 3 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi 17 16 11 21 26 15 11 6 21 12 12 3 4 5 4 1 4 8 <1 7 16 12 8 37 5 23 21 3 3 7 8 8 <1 KUOPION SAHA OY 135 135 135 135 135 124 128 11 65 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema 16 8 6 7 6 7 6 5 5 6 7 8 6 8 6 7 8 - - - - - - MONDI POWERFLUTE OY SO2 11 114 12 794 12 69 1 68 1 977 7 73 157 269 186 114 338 36 51 824 693 655 242 163 417 23 273 422 58 24 42 58 3 48 5 94 56 92 212 TRS (rikkinä) 14 5 48 11 11 22 21 11 1 41 8 8 22 22 6 1 9 7 5 2 2 2 2 4 2 2 3 NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI <1 46 19 19 11 <1 <1 OSUUSKUNTA PROMILK 3 26 3 3 28 PREMIUM BOARD FINLAND OY 235 243 246 259 242 246 181 123 119 124 127 129 136 151 2 157 155 155 23 SASMO LEVY OY Särkilahden voimalaitos 37 37 37 37 23 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Särkilahden lastulevytehdas 222 222 222 222 14 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - SASMOX OY 32 28 21 27 19 27 31 33 37 31 31 29 31 3 32 3 25 23 24 11 - - - - - - - SAVON VOIMA OYJ YHT. 24 32 27 38 2 23 2 1 2 2 3 3 42 34 42 36 42 52 6 28 26 15 39 28 32 36 46 12 7 4 3 Puusepäntie, Nilsiä 24 32 27 38 2 23 2 1 2 2 3 4 2 4 4 5 7 6 4 1 4 8 3 4 3 2 <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä 1 1 1 11 12 1 12 11 11 5 5 5 9 9 8 - - Laitisenmäentie, Nilsiä 3 7 <1 <1 <1 Simolantie, Nilsiä 3 6 4 4 6 5 3 <1 <1 1 Sääskiniementie 487, Nilsiä 3 4 6 11 6 7 4 5 <1 - <1 <1 1 1 Sääskiniementie 59, Nilsiä 5 8 8 8 2 - <1 Opintie, Juankoski 16 18 2 24 15 25 22 6 2 <1 1 11 1 4 7 2 2 Paasikoskentie, Juankoski 7 6 6 1 2 2 1 Terveystie, Juankoski 5 1 1 <1 1 Lämpökuja, Karttula 4 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB 17 13 13 6 5 6 6 7 8 6 6 6 6 6 5 6 6 6 6 5 6 5 6 5 5 5 6 5 1 SIBELCO NORDIC OY AB 17 24 25 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY 5 2 2 <1 <1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 4 3 2 2 6 4 3 3 4 7 2 2 UPM-KYMMENE WOOD OY 16 16 16 16 15 17 24 28 15 1 8 7 5 3 2 3 7 4 2 8 9 - - - - - - - - - - TIELIIKENNE 129 123 112 15 91 85 8 65 39 31 19 6 5 5 4 4 4 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 52 56 53 84 95 89 92 97 87 93 98 8 84 59 47 42 42 42 42 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 48 49 2 9 1 5 5 5 15 1 1 RAIDELIIKENNE 11 11 11 11 11 9 9 8 7 5 2 2 2 2 2 1 2 2 1 VESILIIKENNE 39 39 39 39 39 38 35 38 43 38 38 41 34 36 38 31 32 34 27 22 1 1 1 1 1 1 1 1 1 HAJAPÄÄSTÖT 18 18 18 18 18 13 1 4 4 4 1 1 1

78 TYPEN OKSIDIEN (NO X ) JA AMMONIAKIN (NH 3 ) PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ATRIA OYJ 15 17 12 16 16 13 12 1 11 1 15 16 18 18 17 19 16 21 18 21 16 17 16 9 6 6 6 5 7 JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY 71 15 23 27 KARELIA UPOFLOOR OY 9 4 14 4 13 16 14 47 7 33 32 37 - - - KUOPION ENERGIA OY YHT. 1463 1351 142 1522 876 96 942 74 781 935 856 81 855 155 112 115 143 1346 933 83 84 946 18 737 873 88 671 573 457 479 427 Haapaniemi 1451 1344 1394 1517 871 92 928 734 773 932 845 8 849 143 1 185 1393 1333 911 814 826 919 961 718 842 868 663 569 451 473 427 Iloharju <1 <1 <1 1 <1 <1 <1-1 1 5 3 1 5 1 2 1-1 3 3 2 8 6 9 5 2 <1 <1 <1 <1 Jynkkä 1 2 2 2 2 3 6 2 2 1 2 3 2 4 5 8 5 6 11 6 5 6 11 1 7 2 1 3 2 2 <1 Kelloniemi <1 <1 - - - - <1 <1 - - - - - - - - - - - - <1 Litmanen 8 - <1 <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Neulamäki - - - - - - - - - - - - - - - <1 - - - - - - - - - - - - - - Niirala - - - <1 <1 - - - <1 - - - <1 <1 1 2 1 <1 1 1 <1 1 1 <1 3 2 2 1 1 1 <1 Pitkälahti 1 <1 1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 - - - <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Päiväranta 1 1 1 <1 <1 <1 2 1 2 1 2 2 1 3 3 4 3 4 2 2 3 5 6 1 3 2 2 <1 <1 <1 <1 Rautaniemi 2 2 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi 2 4 5 2 2 1 5 3 3 <1 2 2 2 <1 2 4 <1 3 7 4 3 13 19 9 8 1 1 3 3 3 <1 KUOPION SAHA OY 29 26 19 2 19 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema 4 4 3 4 3 3 3 2 2 3 4 4 3 4 3 4 5 - - - - - - - - MONDI POWERFLUTE OY NOx 39 39 477 351 441 23 196 255 476 263 268 549 311 129 224 257 487 226 61 621 492 423 555 545 46 44 53 474 511 549 515 NH3 8 542 552 86 174 49 47 14 85 269 188 232 175 155 173 218 212 54 123 91 111 154 13 133 NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI 9 8 5 OSUUSKUNTA PROMILK 6 5 5 5 5 <1 PREMIUM BOARD FINLAND OY 55 56 55 56 53 53 59 61 58 57 58 59 62 69 64 66 65 65 1 SASMO LEVY OY Särkilahden voimalaitos 15 1 5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Särkilahden lastulevytehdas 66 41 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - SASMOX OY 7 6 5 6 6 11 12 12 11 1 9 1 14 9 1 1 5 5 5 2 - - - - - - - SAVON VOIMA OYJ YHT. 5 7 6 8 <1 6 1 1 1 1 2 22 28 25 28 22 24 28 2 2 18 14 23 2 24 3 38 23 1 16 15 Puusepäntie, Nilsiä 5 7 6 8 <1 6 1 1 1 1 2 2 1 2 2 2 3 3 2 1 2 3 1 2 2 1 <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä 13 14 14 14 13 12 13 12 1 9 8 1 12 12 1 - - Laitisenmäentie, Nilsiä 5 12 6 5 5 Simolantie, Nilsiä 1 3 2 2 3 3 2 <1 <1 <1 Sääskiniementie 487, Nilsiä 1 2 3 5 3 3 2 3 <1-2 1 2 2 Sääskiniementie 59, Nilsiä 3 4 4 4 1 - <1 Opintie, Juankoski 7 8 9 11 5 9 7 2 1 <1 <1 7 7 9 3 9 8 Paasikoskentie, Juankoski 3 2 3 1 1 12 <1 Terveystie, Juankoski 2 <1 <1 <1 1 Lämpökuja, Karttula 4 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB 3 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 2 3 3 3 3 2 3 2 2 2 2 2 3 1 1 SIBELCO NORDIC OY AB 7 11 5 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 6 4 3 3 3 3 3 3 3 SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 4 4 5 3 3 6 <1 5 1 1 1 1 1 1 <1 <1 UPM-KYMMENE WOOD OY 29 24 2 21 24 23 18 24 37 18 17 14 15 15 2 19 11 2 - - - - - - - - - - TIELIIKENNE 2172 2195 2241 2275 225 264 1999 1932 1863 1811 1743 1733 1663 162 152 1458 143 1339 1274 1213 1133 158 97 858 813 764 718 694 677 644 621 546 546 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 129 138 167 17 167 172 168 18 157 174 16 156 167 152 141 132 132 132 132 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 613 64 573 579 544 512 439 474 457 385 57 338 334 352 323 275 275 275 275 RAIDELIIKENNE 11 11 11 11 11 95 97 17 19 11 92 98 92 88 83 74 74 68 71 67 68 58 62 5 52 53 53 49 44 35 35 35 35 VESILIIKENNE 23 23 23 23 23 88 22 24 26 25 26 27 22 23 22 81 85 87 85 87 82 82 81 57 53 64 72 69 67 58 58 58 58 HAJAPÄÄSTÖT 3 3 3 3 3 2 2 1 4 4 32 4 6 7 4 7 5 6 6 1 217 217 217 217

79 HIILIMONOKSIDIN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 TIELIIKENNE 8855 8844 8818 8518 8518 8124 7867 7441 779 6829 6666 6462 6127 5761 535 5157 4743 4238 387 3434 341 2721 2352 216 1839 1646 1415 1293 1263 962 896 785 785 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 161 1723 1754 1729 1723 1884 1918 233 214 2196 2399 298 2299 2216 2183 264 264 264 264 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 32 1675 1698 1718 15 159 154 1569 2799 2673 1563 1478 1436 1479 917 1526 154 154 154 154 RAIDELIIKENNE 13 13 13 13 13 13 13 15 15 14 13 13 13 12 11 1 1 9 1 9 9 8 8 6 7 7 7 6 6 5 5 5 5 VESILIIKENNE 421 421 421 421 421 421 455 455 456 456 456 457 5 519 53 54 558 572 557 572 368 376 317 323 317 31 268 291 289 267 267 267 267 HAJAPÄÄSTÖT 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 9 7 5 6 6 35 35 3 3 3 3

8 HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ATRIA OYJ YHT. 5 2 2 5 5 5 5 3 3 3 3 3 3 3 3 2 2 3 2 3 3 3 3 2 1 1 1 1 1 JUANKOSKEN BIOLÄMPÖ OY 2 1 1 1 KARELIA UPOFLOOR OY 8 4 13 4 12 14 13 43 1 3 29 33 - - - KUOPION ENERGIA OY YHT. 43 14 89 59 59 59 94 14 18 16 191 27 192 62 55 94 65 13 74 68 71 68 37 56 7 43 28 43 45 37 9 7 13 Haapaniemi 42 91 84 58 59 59 94 14 16 16 19 27 191 62 55 93 65 13 74 68 71 68 37 55 67 41 26 42 45 37 9 7 13 Iloharju <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 1 <1 <1 1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 <1 1 1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 Jynkkä <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Kelloniemi <1 <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Litmanen <1 1 3 - <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Neulamäki - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Niirala - - - - - <1 <1 - - - <1 - - - - <1 <1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Pitkälahti <1 <1 <1 <1 <1 - <1 - - <1 <1 <1 <1 - - - - - - - <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Päiväranta 1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Rautaniemi <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Saarijärvi <1 11 1 1 <1 <1 <1 <1 1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 2 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 KUOPION SAHA OY 1 2 1 1 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - LEMMINKÄINEN OY Sorsasalon asfalttiasema <1 <1 5 <1 2 2 1 <1 1 <1 <1 1 1 1 1 1 1 - - - - - - - - MONDI POWERFLUTE OY 265 265 265 265 324 196 17 62 6 94 98 91 93 74 5 154 53 245 39 77 128 139 178 165 184 176 88 14 9 95 129 12 115 NORDKALK OYJ, NILSIÄN KVARTSI <1 2 1 4 4 4 5 OSUUSKUNTA PROMILK 2 1 1 1 1 PELASTUSOPISTON HARJOITUSALUE 3 6 6 3 6 3 2 2 3 3 5 3 5 PREMIUM BOARD FINLAND OY 8 8 8 14 13 13 14 14 14 11 12 12 13 14 22 13 3 3 <1 SASMO LEVY OY YHT. 688 688 688 688 435 6 SASMOX OY 29 6 4 4 3 6 6 6 6 5 5 4 6 6 6 6 3 3 3 1 - - - - - - SAVON VOIMA OYJ YHT. 1 2 1 2 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 11 11 12 4 1 9 15 <1 1 11 7 8 9 13 2 15 6 4 5 5 Puusepäntie, Nilsiä 1 2 1 2 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Ukko-Paavontie, Nilsiä 1 1 12 4 1 9 1 9 1 7 7 8 12 13 11 - - Laitisenmäentie, Nilsiä 1 2 1 1 1 Simolantie, Nilsiä 1 6 <1 <1 <1 <1 Sääskiniementie 487, Nilsiä 1 1 <1 - <1 1 1 1 Sääskiniementie 59, Nilsiä 1 <1 - <1 Opintie, Juankoski 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 4 2 3 3 Paasikoskentie, Juankoski <1 5 <1 1 <1 2 <1 Terveystie, Juankoski <1 <1 <1 <1 <1 Lämpökuja, Karttula 1 Teollisuustie, Karttula SCANTARP OY AB 1 1 1 1 <1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 <1 1 SIBELCO NORDIC OY AB 1 2 2 4 23 16 <1 <1 <1 1 1 <1 <1 1 1 <1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY <1 <1 9 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 1 1 <1 <1 <1 1 1 1 1 1 1 1 1 UPM-KYMMENE WOOD OY 68 68 68 68 63 19 2 49 27 21 17 4 4 3 6 1 1 6 6 2 <1 - - - - - - - - - - TIELIIKENNE 144 143 142 139 134 125 121 117 111 17 11 97 89 83 77 71 67 62 56 52 48 44 39 35 32 28 26 24 23 2 19 16 16 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 324 347 352 347 363 39 396 465 45 441 479 426 465 44 229 215 215 215 215 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 76 75 73 66 63 45 35 35 32 26 32 23 23 25 25 2 2 2 2 RAIDELIIKENNE 2 2 2 2 2 2 2 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 VESILIIKENNE 12 12 12 12 12 12 12 13 13 13 13 14 13 13 13 12 13 13 13 13 6 6 4 4 4 5 3 5 5 4 4 4 4 HAJAPÄÄSTÖT 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 34 447 492 478 43 486 398 389 446 443 458 461 438 45 43 396 396 396 396

81 HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 BELLA VENEET OY Siikaranta 23 26 6 26 4 2 2 <1 2 4 Väliköntie 23 4 46 31 11 26 18 13 13 14 18 17 1 22 FENESTRA OY 94 144 77 98 98 114 96 115 12 12 139 147 142 151 92 94 88 62 37 5-7 4 - - - - JELD-WEN SUOMI OY 13 116 112 85 12 115 13 117 114 116 86 17 97 113 12 6 58 86 74 25 26 34 62 8 66 53 76 79 95 112 KUOPION ENERGIA OY Kumpusaaren öljyvarasto 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 OY SCANTARP AB liuottimet 34 35 41 5 29 24 24 19 28 29 37 44 58 56 73 73 73 69 71 36 56 47 46 31 32 48 53 68 36 pehmittimet 15 4 4 5 1 1 1 <1 1 1 - - - - - - 1 <1 1 ST 1 Kelloniemen öljyvarasto 41 17 34 33 31 36 34 2 - - - - - - - - - - - - - - SUOMEN PETROOLI OY Kelloniemen öljyvarasto 5 21 17 21 24 24 4 41 4 <1 - - - - - - - - - - - UPM-KYMMENE WOOD OY 35 23 13 12 15 14 12 11 9 1 - - - - - - - - - - - TIELIIKENNE 117 1185 125 1225 1185 1132 116 116 157 124 11 976 926 871 86 773 77 625 556 497 437 389 335 293 258 231 199 179 171 121 11 94 94 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 461 494 53 497 495 495 53 69 527 573 626 548 6 568 359 339 339 339 339 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 311 312 263 26 268 351 315 278 24 22 188 18 183 176 149 149 149 149 RAIDELIIKENNE 6 6 6 6 6 5 6 6 6 6 5 6 5 5 5 4 4 4 4 4 4 3 4 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 VESILIIKENNE 151 151 151 151 151 151 162 161 161 16 159 159 175 181 183 184 189 192 2 2 128 122 7 68 64 64 52 51 47 45 45 45 45 HAJAPÄÄSTÖT 997 997 997 997 997 123 956 8 81 742 691 744 824 738 1219 17 196 948 993 849 916 893 724 645 61 619 585 565 588 991 991 991 991

82 LIITE 6 Tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt Siilinjärvellä v. 1986-218

83 RIKKIYHDISTEIDEN (SO 2, SO 3 JA SO 4 ) PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ADVEN OY, Rissala 14 14 14 13 13 9 11 13 13 12 12 12 16 13 11 7 7 7 7 8 11 11 6 8 LUJABETONI OY 48 62 6 62 52 24 22 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT. 121 153 169 17 19 2 29 162 11 132 135 144 145 143 138 148 82 83 5 76 94 64 22 42 33 38 25 3 5 1 1 1 8 Ahmontie 17 4 1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjamäki 27 28 3 3 27 25 25 21 23 21 2 23 23 18 12 14 12 1 1 <1 <1 <1 <1 1 Leppäkaarteentie 28 29 3 32 14 2 5 7 7 <1 - <1 - <1 <1 <1 - - - - - - - - - <1 <1 - <1 <1 Risulantie 75 84 88 67 4 18 32 33 21 14 28 15 22 21 22 28 9 7 15 17 16-2 1 8 1 1 1 1 <1 <1 <1 Simpantie 3 46 52 49 49 53 56 56 42 27 25 26 28 29 29 28 3 31 31 4 29 36 29 1 <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie 8 24 13 94 17 85 57 59 46 71 64 66 63 65 21 22 1 1 19 12 1 <1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 Takojantie 12-29 12 25 23 2 3 1 1 1 7 Tiprusniemi 7 1 17 9 <1 <1 <1 <1 <1 <1 YARA SUOMI OY 4973 44 128 524 52 424 599 738 85 967 776 826 1194 1153 1341 155 1697 1475 137 1454 1794 146 1155 148 1457 13 828 762 894 15 871 858 95 YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema 7 9 11 7 9 6 14 1 1 TIELIIKENNE 34 33 3 29 25 23 22 18 1 9 6 2 1 1 1 1 1 1 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 45 49 25 31 37 19 59 63 32 35 22 28 19 19 19 19 19 19 19 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 3 1 RAIDELIIKENNE 3 3 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 VESILIIKENNE 7 7 7 7 7 7 6 7 8 7 7 7 6 7 7 6 6 6 5 4 HAJAPÄÄSTÖT

84 TYPEN OKSIDIEN (NO X JA N 2 O) SEKÄ AMMONIUM- JA NITRAATTITYPEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ADVEN OY, Rissala 7 5 9 1 7 6 7 7 7 5 6 7 8 7 8 8 6 6 6 6 6 6 6 4 LUJABETONI OY 6 1 11 11 9 6 4 - - - - - - - - - - - - - - - SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT. 1 22 35 4 43 45 5 5 6 61 66 64 64 63 69 37 37 22 32 42 32 11 32 24 31 25 1 12 12 21 18 18 Ahmontie 4 1 <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjamäki 12 12 13 11 12 11 12 1 1 1 9 1 1 9 8 7 8 3 1 1 1 1 1 <1 Leppäkaarteentie 4 6 6 7 3 1 2 3 3 <1 <1 <1 <1 - - - - <1 <1 - <1 <1 <1 Risulantie 6 7 14 1 4 7 11 1 6 13 7 1 9 1 13 4 3 6 6 6-1 1 4 1 1 <1 1 <1 <1 <1 Simpantie 3 1 1 11 12 12 13 12 12 12 13 13 13 13 14 14 14 2 13 17 13 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie 8 5 22 2 23 25 26 27 21 33 3 3 29 3 9 1 4 4 9 9 1 1 <1 <1 <1 1 <1 <1 <1 <1 Takojantie 12-22 14 22 21 8 8 7 16 14 13 Tiprusniemi <1 2 21 22 21 19 6 1 1 1 3 1 4 2 3 3 3 5 YARA SUOMI OY 833 868 698 436 8 76 117 122 148 185 188 196 186 186 193 184 165 18 174 171 164 161 168 137 139 139 122 131 132 132 137 14 137 YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema 3 4 4 4 4 2 6 4 4 TIELIIKENNE 649 658 677 695 68 635 615 594 57 554 535 53 59 491 464 445 427 41 39 372 346 322 292 256 24 224 29 2 197 195 181 169 169 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 5 38 46 47 36 71 52 41 46 42 41 38 38 38 38 38 38 38 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 93 92 89 85 81 75 67 63 6 5 51 51 51 51 51 51 51 51 51 RAIDELIIKENNE 25 25 25 25 25 24 24 27 27 25 23 25 23 22 21 19 19 17 18 17 17 15 16 13 13 13 13 13 13 13 13 13 13 VESILIIKENNE 48 48 48 48 48 47 45 48 54 49 52 54 44 46 45 39 42 45 42 44 7 7 7 8 6 7 7 7 7 7 7 7 7 HAJAPÄÄSTÖT

85 HIILIMONIKSIDIN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 TIELIIKENNE 2499 256 2513 2516 2429 232 2222 295 1987 1912 1865 1797 174 162 1482 1431 1317 1178 157 953 843 753 651 571 59 454 39 358 333 282 255 228 228 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 381 49 413 47 44 379 467 345 436 474 563 492 538 538 538 538 538 538 538 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 255 258 261 227 229 232 237 229 219 26 27 218 224 224 224 224 224 224 224 RAIDELIIKENNE 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 VESILIIKENNE 76 76 76 76 76 76 82 82 83 83 83 83 91 94 96 98 11 14 11 14 43 44 37 38 31 3 26 26 26 26 26 26 26 HAJAPÄÄSTÖT 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

86 HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 ADVEN OY, Rissala 1 2 2 2 2 1 1 2 2 2 1 1 2 1 3 3 2 1 1 1 1 1 1 <1 LUJABETONI OY 2 5 5 5 5 3 3 - - - - - - - - - - - - - - - - SAVON VOIMA LÄMPÖ OY YHT. 5 7 7 7 8 9 8 8 9 1 11 4 3 4 4 5 3 1 1 2 2 2 1 9 1 1 <1 1 1 3 3 Ahmontie 1 <1 <1 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjamäki <1 <1 <1 <1 1 <1 1 1 1 1 1 1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Leppäkaarteentie 2 2 2 2 1 <1 <1 1 1 <1 <1 <1 <1 - - - - <1 <1 - <1 <1 Risulantie 3 3 3 2 <1 1 1 1 2 1 3 <1 <1 <1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 - <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Simpantie 3 2 3 2 2 2 2 2 2 2 3 3 1 1 1 1 1 1 <1 <1 1 1 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Sulkavantie 8 1 4 4 4 5 5 5 4 3 2 2 2 2 1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Takojantie 12-9 <1 1 1 <1 1 1 2 2 2 Tiprusniemi <1 1 1 1 1 1 1 2 2 3 4 2 <1 <1 1 1 <1 1 YARA SUOMI OY 918 689 479 89 48 27 41 44 52 45 49 31 36 47 47 24 47 33 3 29 36 37 45 42 51 4 38 33 39 41 42 36 YIT INFRA OY, Räimän asfalttiasema 1 1 2 1 2 1 3 2 2 TIELIIKENNE 39 39 39 38 38 35 33 32 31 29 28 27 25 23 21 2 18 17 15 14 13 12 11 9 9 8 7 6 6 6 5 5 5 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 77 83 84 83 89 79 84 65 88 98 112 11 18 18 18 18 18 18 18 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 11 11 1 1 7 5 5 5 4 4 4 3 3 3 3 3 3 3 RAIDELIIKENNE 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 VESILIIKENNE 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 HAJAPÄÄSTÖT 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 83 112 123 122 17 18 19 14 11 18 112 117 114 114 114 114 114 114 114

87 HIILIVETYPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUOSINA 1986-218 (yksikkö tonnia) 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 TIELIIKENNE 318 323 33 336 326 39 3 286 272 263 257 249 236 222 24 197 18 159 142 127 112 99 86 75 66 59 5 45 41 3 26 22 22 KIINT. KOHT. LÄMMITYS 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 116 118 116 116 14 18 67 116 126 149 131 143 143 143 143 143 143 143 TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 47 39 39 4 53 48 39 3 29 29 27 27 27 27 27 27 27 RAIDELIIKENNE 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 VESILIIKENNE 27 27 27 27 27 27 29 29 29 29 29 29 32 33 33 33 34 35 36 36 15 14 8 8 6 6 5 5 5 5 5 5 5 HAJAPÄÄSTÖT 143 143 143 143 143 133 18 92 86 84 83 72 74 73 145 138 123 119 114 114 112 13 98 93 77 77 67 67 67 67 67 67 67

88 Liite 7 TUNNUSLUVUT VUOSIEN 21-218 MITTAUKSISTA RIKKIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 2 13 21 14 26 14 25 9 Helmikuu 16 26 12 22 16 21 11 14 Maaliskuu 14 23 41 2 23 29 3 15 9 Huhtikuu 19 22 39 26 36 19 3 12 28 Toukokuu 28 3 51 32 42 31 28 19 28 Kesäkuu 41 27 4 44 48 23 36 29 41 Heinäkuu 38 28 49 25 33 39 37 42 53 Elokuu 26 17 33 45 39 31 26 26 43 Syyskuu 15 2 38 34 28 21 18 12 37 Lokakuu 18 1 24 1 21 3 3 12 14 Marraskuu 11 13 11 7 15 2 9 5 12 Joulukuu 16 21 1 18 35 7 5 11 2 Ohjearvo 25 25 25 25 25 25 25 25 25 RIKKIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUUSLAHDESSA 218 218 Tammikuu 1 Helmikuu 2 Maaliskuu 2 Huhtikuu 2 Toukokuu 3 Kesäkuu 4 Heinäkuu 1 Elokuu 5 Syyskuu 2 Lokakuu 2 Marraskuu 6 Joulukuu 4 Ohjearvo 25

89 RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 1 6 11 6 6 9 7 5 3 Helmikuu 7 13 5 11 11 6 8 4 9 Maaliskuu 4 9 15 1 8 8 9 9 4 4 Huhtikuu 6 7 24 7 11 11 7 9 5 1 Toukokuu 9 6 17 9 17 17 9 9 5 1 Kesäkuu 13 1 12 12 11 11 7 11 7 13 Heinäkuu 13 1 16 9 9 9 14 12 13 17 Elokuu 12 6 8 17 14 14 1 8 8 19 Syyskuu 6 8 9 12 11 11 3 7 3 1 Lokakuu 5 4 9 3 5 5 2 1 4 2 Marraskuu 5 4 3 3 4 4 7 2 3 8 Joulukuu 8 9 5 7 13 13 3 2 4 8 Ohjearvo 8 8 8 8 8 8 8 8 8 8 RIKKIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUUSLAHDESSA 218 218 Tammikuu 1 Helmikuu 1 Maaliskuu 2 Huhtikuu 1 Toukokuu 1 Kesäkuu 1 Heinäkuu 1 Elokuu 2 Syyskuu 1 Lokakuu 1 Marraskuu 1 Joulukuu 4 Ohjearvo 8 RIKKIDIOKSIDIN 25. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 25. korkein tuntikeskiarvo 35 29 53 42 47 35 36 33 52 Raja-arvo 35 35 35 35 35 35 35 35 35 RIKKIDIOKSIDIN 25. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA 218 218 25. korkein tuntikeskiarvo 6 Raja-arvo 35 RIKKIDIOKSIDIN 4. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 4. korkein vuorokausikeskiarvo 15 1 22 13 17 11 13 13 19 Raja-arvo 125 125 125 125 125 125 125 125 125

RIKKIDIOKSIDIN 4. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA 218 218 4. korkein vuorokausikeskiarvo 2 Raja-arvo 125 9 RIKKIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 3 2 3,1 2,4 2,7 1,9 1,9 1,7 2,3 Raja-arvo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 RIKKIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUUSLAHDESSA 218 218 Vuosikeskiarvo,5 Raja-arvo 2 RIKKIDIOKSIDIN TALVIKAUDEN KESKIARVO (ug/m3) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Talvikauden keskiarvo 3 2,4 2,8 2,2 2,3 2,4 1,6 1,2 1,2 Raja-arvo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 66 82 67 6 75 68 57 43 53 Helmikuu 8 1 81 53 35 56 39 99 55 Maaliskuu 8 89 76 91 66 97 8 72 94 Huhtikuu 66 71 64 73 53 41 62 41 9 Toukokuu 64 51 46 34 32 42 4 24 51 Kesäkuu 45 42 28 34 23 22 23 36 26 Heinäkuu 35 33 3 27 35 3 23 27 26 Elokuu 56 35 35 34 24 54 3 25 25 Syyskuu 53 29 29 33 52 41 39 31 29 Lokakuu 33 39 48 51 44 35 43 19 41 Marraskuu 56 42 32 49 33 35 45 31 41 Joulukuu 73 41 52 6 5 47 44 37 23 (*) Ohjearvo 15 15 15 15 15 15 15 15 15 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

91 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 85 76 67 59 81 64 7 59 5 Helmikuu 114 11 65 69 37 57 28 19 79 Maaliskuu 97 1 81 19 84 111 87 84 62 Huhtikuu 74 77 77 97 77 54 84 61 1 Toukokuu 77 67 52 57 6 48 65 36 63 Kesäkuu 51 66 48 54 45 35 29 46 33 Heinäkuu 47 51 44 59 54 37 35 36 33 Elokuu 59 42 4 (*) 55 39 58 29 3 33 Syyskuu 61 43 38 42 58 46 4 34 38 Lokakuu 44 68 5 57 51 48 51 24 46 Marraskuu 59 59 43 51 41 38 46 39 5 Joulukuu 87 43 78 8 61 53 48 43 47 Ohjearvo 15 15 15 15 15 15 15 15 15 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 118 113 82 72 76 68 71 62 63 Helmikuu 119 132 87 66 59 75 6 84 65 Maaliskuu 133 99 73 92 71 77 91 7 87 Huhtikuu 119 79 74 85 56 51 76 54 86 Toukokuu 94 54 55 52 6 58 74 52 51 Kesäkuu 79 52 45 44 57 35 43 42 33 Heinäkuu 82 51 4 42 42 38 4 34 36 Elokuu 89 51 42 41 46 49 37 44 36 Syyskuu 95 5 48 37 51 39 38 4 35 Lokakuu 93 53 62 48 51 46 48 25 43 Marraskuu 19 62 57 58 56 52 57 53 45 Joulukuu 125 62 7 55 53 59 65 59 5 Ohjearvo 15 15 15 15 15 15 15 15 15 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (ug/m 3 ) (99. prosentin persentiili) SORAKUJALLA 218 218 Tammikuu 57 Helmikuu 72 Maaliskuu 76 Huhtikuu 71 Toukokuu 5 Kesäkuu 3 Heinäkuu 42 Elokuu 3 Syyskuu 43 Lokakuu 5 Marraskuu 53 Joulukuu 31 (*) Ohjearvo 15 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

92 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 34 4 38 44 45 25 38 26 2 Helmikuu 48 (*) 59 44 25 2 23 18 39 34 Maaliskuu 37 37 42 41 22 45 31 3 32 Huhtikuu 31 33 26 25 17 17 23 16 33 Toukokuu 26 21 2 15 15 19 17 13 19 Kesäkuu 21 17 13 18 14 1 11 14 11 Heinäkuu 19 18 11 14 16 1 12 12 14 Elokuu 2 2 19 14 9 19 16 11 1 Syyskuu 25 14 14 16 23 18 21 14 13 Lokakuu 17 17 2 2 18 15 2 17 16 Marraskuu 19 24 16 17 18 15 18 16 14 Joulukuu 4 16 33 27 29 23 18 18 13 (*) Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 48 4 38 38 42 35 42 34 23 Helmikuu 62 69 37 35 22 26 16 43 42 Maaliskuu 51 56 4 49 31 64 4 27 33 Huhtikuu 4 33 3 37 3 16 27 23 46 Toukokuu 28 24 24 2 24 19 25 17 24 Kesäkuu 23 28 19 23 21 17 13 17 12 Heinäkuu 24 21 18 27 25 17 15 13 15 Elokuu 24 2 23 15 26 13 14 14 Syyskuu 31 19 22 22 34 23 19 16 17 Lokakuu 24 29 24 27 26 28 24 23 18 Marraskuu 31 35 24 28 21 21 22 22 21 Joulukuu 48 (*) 22 36 32 38 23 22 21 22 Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7 (*) = tulos ei tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 84 82 54 53 4 39 5 39 27 Helmikuu 88 12 58 36 33 43 39 43 45 Maaliskuu 91 64 47 47 34 46 56 38 46 Huhtikuu 67 52 35 46 23 25 39 26 42 Toukokuu 54 31 27 26 32 35 44 29 3 Kesäkuu 46 32 27 27 31 21 26 26 18 Heinäkuu 44 28 25 26 25 21 23 19 22 Elokuu 49 31 24 23 26 26 2 28 21 Syyskuu 56 28 26 2 29 21 23 21 19 Lokakuu 53 28 33 26 28 26 3 24 23 Marraskuu 63 39 28 32 32 26 29 3 2 Joulukuu 8 27 47 33 27 32 29 3 28 Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7

93 TYPPIDIOKSIDIN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORAKUJALLA 218 218 Tammikuu 23 Helmikuu 41 Maaliskuu 34 Huhtikuu 28 Toukokuu 19 Kesäkuu 11 Heinäkuu 16 Elokuu 13 Syyskuu 13 Lokakuu 18 Marraskuu 2 Joulukuu 14 (*) Ohjearvo 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein tuntikeskiarvo 83 96 78 8 67 85 7 82 9 Raja-arvo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein tuntikeskiarvo 18 1 81 1 86 96 84 94 91 Raja-arvo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein tuntikeskiarvo 129 125 87 85 71 75 85 77 82 Raja-arvo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 TYPPIDIOKSIDIN 19. KORKEIN TUNTIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 218 Korkein tuntikeskiarvo 78 Raja-arvo 2

94 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 15 14 13 11 1 1 11 12 1 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 21 18 16 17 15 14 13 16 13 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 37 24 19 19 16 16 17 22 15 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 TYPPIDIOKSIDIN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 218 Vuosikeskiarvo 11 Raja-arvo 4 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 22 19 2 17,2 15,2 17,8 19,2 18,1 16,7 Raja-arvo 3 3 3 3 3 3 3 3 3 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 36 28 3 3,6 27,3 25, 23,6 22,4 22,2 Raja-arvo 3 3 3 3 3 3 3 3 3 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 49 42 53 53,2 45,3 44,4 47, 45,1 35,8 Raja-arvo 3 3 3 3 3 3 3 3 3 TYPEN OKSIDIEN (NO + NO 2 ) VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 218 Vuosikeskiarvo 18,3 Raja-arvo 3

95 OTSONIN KORKEIMMAT TUNTIKESKIARVOT (ug/m3) KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 71 82 63 76 72 66 75 86 78 Helmikuu 77 82 8 77 74 75 73 87 8 Maaliskuu 91 99 9 17 84 91 96 97 94 Huhtikuu 97 11 98 19 99 86 88 93 116 Toukokuu 12 11 16 1 137 88 116 94 119 Kesäkuu 88 119 98 11 97 9 11 88 15 Heinäkuu 112 118 15 97 116 9 94 79 91 Elokuu 128 87 9 84 97 84 91 87 122 Syyskuu 81 71 68 68 93 76 91 59 93 Lokakuu 67 67 63 76 72 7 75 62 89 Marraskuu 74 7 68 (*) 73 63 63 87 7 79 Joulukuu 71 74 66 72 66 7 (*) 88 75 74 (*) Tiedottamiskynnys 18 18 18 18 18 18 18 18 18 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava OTSONIN KORKEIMMAT 8 TUNNIN KESKIARVOT (ug/m3) KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 67 79 6 74 68 63 72 84 75 Helmikuu 76 8 78 76 68 72 66 84 76 Maaliskuu 9 93 87 16 8 84 88 94 9 Huhtikuu 94 1 93 14 97 79 79 89 111 Toukokuu 17 11 99 97 129 84 112 89 115 Kesäkuu 82 1 95 93 92 81 96 83 97 Heinäkuu 97 1 94 85 96 83 89 72 88 Elokuu 115 81 83 79 93 79 83 84 112 Syyskuu 63 65 64 62 8 66 82 52 83 Lokakuu 65 62 6 66 63 65 71 6 86 Marraskuu 69 68 65 (*) 68 6 6 83 63 77 Joulukuu 7 72 64 71 64 62 (*) 87 72 7 (*) Tavoitearvo 12 12 12 12 12 12 12 12 12 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava OTSONIN AOT4-ARVOT (ug/m3h) KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 AOT4-arvo 2625 2898 198 142 1769 116 2775 345 376 Tavoitearvo 6 6 6 6 6 6 6 6 6 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 19 26 24 25 35 15 26 13 12 Helmikuu 33 34 29 15 17 13 13 11 26 Maaliskuu 24 15 47 31 4 47 56 24 35 Huhtikuu 64 63 86 35 23 31 39 39 37 Toukokuu 31 21 22 23 24 15 21 29 31 Kesäkuu 14 25 14 26 33 16 24 17 19 Heinäkuu 41 21 17 14 19 1 2 17 14 Elokuu 28 19 14 16 16 17 13 12 18 Syyskuu 2 14 16 15 21 14 14 15 13 Lokakuu 19 2 19 15 23 9 14 12 19 Marraskuu 13 29 47 18 2 1 24 7 12 Joulukuu 24 13 25 12 2 17 1 7 7 (*) Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

96 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 25 24 27 25 5 2 37 18 13 Helmikuu 55 54 31 15 27 17 13 15 36 Maaliskuu 25 19 75 63 65 7 32 38 Huhtikuu 75 72 64 53 5 7 68 82 62 Toukokuu 33 26 29 18 26 15 31 31 35 Kesäkuu 16 25 16 21 35 12 17 12 19 Heinäkuu 39 22 (*) 19 11 2 11 21 12 13 Elokuu 26 14 16 17 19 12 12 17 Syyskuu 28 13 (*) 16 17 28 16 14 14 13 Lokakuu 3 26 28 21 14 14 11 23 Marraskuu 32 64 64 28 47 19 33 15 13 Joulukuu 43 22 45 23 39 6 9 6 14 Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 44 37 66 7 22 41 26 31 Helmikuu 38 51 79 19 25 37 17 22 56 Maaliskuu 63 41 87 65 8 114 69 46 73 Huhtikuu 125 167 14 91 61 16 82 85 111 Toukokuu 4 59 7 36 39 3 71 39 59 Kesäkuu 39 35 29 31 43 22 28 21 22 Heinäkuu 56 31 32 21 23 16 28 16 22 Elokuu 37 3 2 2 27 23 17 12 24 Syyskuu 28 27 25 22 29 19 2 17 17 Lokakuu 57 63 46 45 52 29 35 16 39 Marraskuu 44 76 59 38 82 32 23 27 38 Joulukuu 33 14 (*) 14,5 21 18 11 9 36 Ohjearvo 7 7 7 7 7 7 7 7 7 (^) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORAKUJALLA 218 218 Tammikuu 7 Helmikuu 17 Maaliskuu 26 Huhtikuu 117 Toukokuu 34 Kesäkuu 15 Heinäkuu 19 Elokuu 13 Syyskuu 12 Lokakuu 15 Marraskuu 12 Joulukuu 7 (*) Ohjearvo 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

97 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ 216-218 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Tammikuu 18 15 17 Helmikuu 17 14 39 Maaliskuu 23 14 43 Huhtikuu 11 2 48 Toukokuu 17 17 29 Kesäkuu 36 3 12 (*) Heinäkuu 45 27 22 Elokuu 49 21 2 Syyskuu 52 2 14 Lokakuu 17 35 14 Marraskuu 15 12 13 Joulukuu 14* 8 24 Ohjearvo 7 7 7 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein vuorokausikeskiarvo 24 21 22 18 21 16 2 15 21 Raja-arvo 5 5 5 5 5 5 5 5 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein vuorokausikeskiarvo 29 29 3 22 32 24 25 17 25 Raja-arvo 5 5 5 5 5 5 5 5 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Korkein vuorokausikeskiarvo 39 43 46 31 34 27 32 23 39 Raja-arvo 5 5 5 5 5 5 5 5 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 218 Korkein vuorokausikeskiarvo 19 Raja-arvo 5 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN 36. KORKEIN VUOROKAUSIKESKIARVO (ug/m3) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ 216-218 Pahkamäki 2Murtomäki Kuuslahti Korkein vuorokausikeskiarvo 29 16 19 Raja-arvo 5 5 5

98 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Ylitysten määrä 4 3 5 2 2 1 Sallitut ylitykset 35 35 35 35 35 35 35 35 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Ylitysten määrä 9 1 13 3 8 12 1 4 6 Sallitut ylitykset 35 35 35 35 35 35 35 35 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Ylitysten määrä 21 28 31 11 14 17 13 11 19 Sallitut ylitykset 35 35 35 35 35 35 35 35 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) SORAKUJALLA 218 218 Ylitysten määrä 1 Sallitut ylitykset 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIRAJA-ARVON YLITYKSET (kpl/a) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ 216-218 Pahkamäki Murtomäki Kuuslahti Ylitysten määrä 4 3 Sallitut ylitykset 35 35 35 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION KASARMIPUISTOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 13 11 12 1 12 9 11 8 11 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION MAAHERRANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 16 16 15 12 16 12 13 9 12 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPION TASAVALLANKADULLA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vuosikeskiarvo 22 24 23 23 19 16 17 12 18 Raja-arvo 4 4 4 4 4 4 4 4 4 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 21 Vuosikeskiarvo 1 Raja-arvo 4

99 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) YARA SUOMI OY:N KAIVOSALUEEN YMPÄRISTÖSSÄ 216-218 PahkamäkMurtomäki Kuuslahti Vuosikeskiarvo 15 1 11 Raja-arvo 4 4 4 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) KUOPIOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kasarmipuisto 6,6 6,8 6,6 5,3 5,9 4,5 5,3 3,1 3,5 Niirala 5,5 Altistumisen pitoisuuskatto 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 8,5 PIENHIUKKASTEN VUOSIKESKIARVO (ug/m3) SORAKUJALLA 218 218 Sorakuja 5,9 Altistumisen pitoisuuskatto 8,5 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) SORSASALOSSA 21-218 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu,6 1,1 1, 1,,7,9,9 1,8,9 Helmikuu 1, 1,4 1,7 1,2 1,3,8 1, 1,2 1,2 Maaliskuu,9 1,6 2,2,7,7 1,2,9,8,7 Huhtikuu 1,8 2, 2,4,8,8,6 3,2,5,8 Toukokuu 1,4 1,8 2,7 1,6 1,4,7 1,6 1,3,8 Kesäkuu,3,9 1,9 1,2,5 1.2 (*),7 1,5 1,1 Heinäkuu 1, 1,9 2,2 1,,5 1,4,8,8 1, Elokuu,4,7,6,7,6,9 1,1,9 1,1 Syyskuu,6,6,5 1,8,8,7 1,6 1, 1,2 Lokakuu,5,8,5 1,1,4,2,3 1,,9 Marraskuu,3 1,2.6 (*),6,4 1,1 1,,7 1,3 Joulukuu 1, 1,6 4,4,7,6,6,6 1,4,6 Ohjearvo 1 1 1 1 1 1 1 1 1 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN VUOROKAUSIARVOT (ug/m 3 ) (toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) HAMINALAHDESSA 213-218 212 213 214 215 216 217 218 Tammikuu 7,1 18, 4,1 7,4 1,9 1,1 Helmikuu 5,1 1,1 1,1 2,9 1,2 2,3 Maaliskuu 12,8 3,1 7,2 3,9 1,3 1,8 Huhtikuu 6,4 4,3 2,1 3,8,9 2,9 Toukokuu 1,9 3,1 3,6 4,9,9 3,6 Kesäkuu 2,5 1,9 2,3 3,4,6 4, Heinäkuu 1,2 3,5 4, 2,5 3, Elokuu 1,5 5,3 2,3 3,8,6 1,6 Syyskuu 2,5 5, 1,7 1.5 (*),8,6 Lokakuu 2,8 3,,7 1,5 1,2,6 Marraskuu 1,6,9 1,1,6 1,2,5 Joulukuu 1,3 3,6 1,1 1,4,8,8,8 Ohjearvo 1 1 1 1 1 1 1 (*) = tulos ei ole tilastollisesti edustava

1 Liite 8 Saastetuuliruusut Saastetuuliruusuista ilmenevät asema- ja komponenttikohtaisesti mitatut pitoisuudet tuulensuuntien ja tuulennopeuksien suhteen

11

12

13

14