Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Samankaltaiset tiedostot
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Hollolan järvien tila vuonna 2016

Hollolan järvien tila vuonna 2018

Hollolan järvien tila vuonna 2017

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Littoistenjärven kirkastaminen ja Loppijärvi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016

Näytteenottokerran tulokset

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Lapinlahden Savonjärvi

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Kuva 1 Lähdössä näytteenottoon. Kuvassa Ville Jalonen ja Pekka Lunnikivi

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA

HOLLOLAN PIENJÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA VUONNA 2019

Puulan Kotalahden vedenlaadusta ja kuormituksesta

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

RAPORTTI KARHOISMAJAN JÄRVIREITIN OJA- JA JÄRVITUTKIMUKSISTA

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Pyykös- ja Kuivasjärvien haasteet. Tero Väisänen Suomen ympäristökeskus / Laboratoriokeskus

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Hirvasjärven tilan parantaminen 2017 luonnoksen esittely

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Lestijärven tila (-arvio)

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Asukkaiden, kuntien ja yritysten yhteinen hanke

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Lammaslammen vedenlaatu vuonna 2017

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Tausta ja tavoitteet

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

KYMIJÄRVEN MIXOX-HAPETUS VUONNA 2016

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

LUUKINJÄRVEN ILMASTUKSEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI SEKÄ SUOSITUK- SET JATKOSTA/VUOSI 2013

TK2: Matjärven alumiinikloridikäsittely

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla

Vesistövaikutukset eri puhdistamo- ja purkupaikkavaihtoehdoilla

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Lahden pienten järvien veden laadun tutkimuksia 30 vuotta

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Vesiensuojelukosteikot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Juurusveden ym. yhteistarkkailu kesältä 2017

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006

ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

KERTARAPORTTI

PYHÄMAAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS KESÄLLÄ Väliraportti nro

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Kalkkisuotimet, tuhkat

Lyhyt yhteenveto Nummi-Pusulan Pitkäjärven tilasta

VARASLAMMEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä

Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO

Transkriptio:

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2

Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi Merrasjärvi Työtjärvi Likolampi Mytäjäinen Kymijärvi tiistai, 12. joulukuuta 2017 3

Mytäjäinen Pinta-ala 0,02 km 2 Valuma-alue 0,07 km 2 Keskisyvyys 3,5 m Suurin syvyys 11 m V. 1973 jäälle levitettiin noin 3 tonnia alumiinisulfaattia (noin 40 g/m 3 ) Jäiden sulaessa saosti paitsi fosforin myös humuksen Tuloksena oli kirkkaampi vesi ja leväongelmien väheneminen, minkä ansiosta seuraavana kesänä Mytäjäinen oli hyvin suosittu uimapaikka Uusittiin vuosina 1976 ja 1983 Keväällä 1976 vesi kirkastui saostuksen seurauksena niin, että näkösyvyys oli yli 10 metriä, eli pohjaan saakka, mutta kesän mittaan se putosi loppukesällä 2 metriin Ravinnesaostuksien vaikutus jäi lyhytaikaiseksi Talvi-ilmastusten ja ulkoisen kuormituksen leikkaamisen avulla saatu kunnostettua tiistai, 12. joulukuuta 2017 4

Merrasjärvi Pinta-ala 0,26 km 2 Valuma-alue 4,3 km 2 Keskisyvyys 1,5 m Suurin syvyys 2,5 m Veden keskiviipymä 0,5 v Kesällä 1976 alumiinisulfaattikäsittely Sekoitettiin noin 40 g alumiinisulfaattia vesikuutiota kohden Veden laatu koheni ja happitilanne pysyi kohtalaisen hyvänä 1980-luvun alkupuolelle saakka tiistai, 12. joulukuuta 2017 5

tiistai, 12. joulukuuta 2017 6

Likolampi Pinta-ala 0,023 km 2 Keskisyvyys 3,8 m Suurin syvyys 10 m Tilavuus 0,09 milj. m 3 tiistai, 12. joulukuuta 2017 7

Talvisia ilmastuksia 2002 kesällä sinileväkukinta Syksyllä 2002 sedimentin happikalkkipöyhintä (Velox) Velox: kalsiumhydroksidi (> 90 %) ja kalsiumperoksidi (> 6 %). Kemikaalin toiminta perustuu lähinnä kalsiumperoksidin sisältämään reaktiiviseen happeen, jonka tulisi parantaa sedimentin happitilannetta ja nopeuttaa ravinteiden mineralisoitumista. Veden ja sedimentin suspensioon on mahdollista lisätä suuri kemikaaliannos ilman että veden ph-arvo laskee liian alas Puolet pohjasta käsiteltiin, 500 g/m 2 Näkösyvyys kaksinkertaistui Ei sinileväkukintoja (2016-2017 merkkejä huononemisesta) tiistai, 12. joulukuuta 2017 8

Likolampi Likolammen sähkönjohtokyky (ms/m) päällys- (1 m) ja alusvedessä (7 9 m) vuosina 1979 2012 Likolammen näkösyvyydet (m) elokuussa/loppukesällä vuosina 1980 2012 Likolammen a-klorofyllipitoisuudet (µg/l) elokuussa/loppukesällä vuosina 1991 2012. tiistai, 12. joulukuuta 2017 9

Matjärvi Pinta-ala 0,474 km 2 Valuma-alue 12,5 km 2 Suurin syvyys 2,8 m Kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Talviaikaista ilmastusta useina vuosina Vesikasviniittoja mm. 2005 Laskeutusaltaita ja kosteikkoja mm. 2011 Elektro-osmoosi -kunnostusmenetelmäkokeilu 2012 Alumiinikloridikäsittely 48 000 kg 2013 2012 tiistai, 12. joulukuuta 2017 10

Matjärven alumiinikloridikäsittely Lehmijoki A. 2013 Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön toteuttamassa ja Hämeen ELY-keskuksen rahoittamassa MELLI-hankkeessa (Mekaaniset ja kemialliset kunnostusmenetelmät järvien tilan parantamisessa) testattiin fosforin kemiallista saostusta matalassa ja rehevässä Matjärvessä. yhteistyössä Kemira Oyj:n kanssa tiistai, 12. joulukuuta 2017 11

tiistai, 12. joulukuuta 2017 12

tiistai, 12. joulukuuta 2017 13

Kymijärven Phoslock-käsittely Bentoniittisavirakeita, joiden pinnalla on lantaani-ioneja (La 3+ ) Valmiin kemikaalin lantaanipitoisuus on 5 %. Lantaani sitoo veteen liuenneita fosfaattianioneja (PO 4 3- ). Täten muodostuva lantaanifosfaatti (LaPO 4 ) on erittäin vakaa yhdiste, eikä se siksi liukene vedessä helposti uudelleen. Phoslock myös muodostaa järven pohjaan ohuen kerroksen, joka sitoo sedimentistä vähitellen vapautuvaa fosfaattia. Kunnostusta varten hankittiin 15 750 kg Phoslockia, jolla pystytään laskennallisesti sitomaan 173 kg fosforia tai 536 kg fosfaattia. 2200 EUR/tonni tiistai, 12. joulukuuta 2017 14

tiistai, 12. joulukuuta 2017 15

1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 kokonaisfosfori (µg/l) Lapinkivi fosforipitoisuus päällysvesi kevättalvi päällysvesi loppukesä alusvesi kevättalvi alusvesi loppukesä 600 500 400 300 200 100 0 tiistai, 12. joulukuuta 2017 16

Työtjärvi Pinta-ala 0,56 km 2 Valuma-alue 5 km 2 Keskisyvyys 1,5 m Suurin syvyys 8 m Viipymä 7 kk Kalsiumperoksidi (CaO 2, Ixper 75C) 60 g/m 2 1200 kg 2 ha Lokakuu 2009 2000 EUR/ha tiistai, 12. joulukuuta 2017 17

tiistai, 12. joulukuuta 2017 18

Kymijärven sedimentin köyhdytys Helsingin yliopisto, Nordkalk, Lahden kaupunki, Vesijärvisäätiö tiistai, 12. joulukuuta 2017 19

KIITOS! Lisätietoja: Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö ismo.malin@lahti.fi +358 50 525 9579