2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Samankaltaiset tiedostot
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solu - perusteet. Enni Kaltiainen

4 Elämä alkaa solusta

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

3 Eliökunnan luokittelu

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Nimi sosiaaliturvatunnus

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Etunimi: Henkilötunnus:

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Tuma. Tuma 2. Tuma 3. Tuma 1. Hemopoiesis. solun kasvaessa tuma kasvaa DNA:n moninkertaistuminen jättisolut

Itä-Suomen yliopisto/metsätieteiden osasto Valintakoe 2012/MALLIVASTAUKSET

Näin käytät oppikirjaa

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

BIOLOGIAN OSIO (45 p.)

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) ) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

b) keskusjyvänen eläinsolujen solulimassa lähellä tumaa, 2 kpl toimivat mitoosissa ja meioosissa sukkularihmojenkiinnittymiskohtina.

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi

a. In vivo: soluja tutkitaan elävän eliön osana, in vitro: soluja tutkitaan eliöstä irrallaan vaikkapa koeputkessa.

Solu- ja kehitysbiologian esseet 2009

e-oppi Oy. Materiaalin käyttö sallittua vain osana e-opin oppimateriaalia ja maksettua käyttölisenssiä.

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Biologian harjoitustehtäviä kurssit1 5 ilari niemi

Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Esipuhe. Oulussa Petri Lehenkari

Pro Clean ja Ultrasnap pikatestien hyödynnettävyys ja luotettavuus rakenneavauksissa

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

Geenitekniikan perusmenetelmät

Kysymys 1. Mihin kuntiin ja domeeneihin eliökunta jaetaan, ja mitkä ovat domeenien väliset samankaltaisuudet ja erot?

ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Lataa Elävä solu - Pentti Tapana. Lataa

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Biomolekyylit ja biomeerit

Anatomia ja fysiologia 1

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Euromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

The Plant Cell / Sytoskeleton

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet.

DNA-testit. sukututkimuksessa Keravan kirjasto Paula Päivinen

2 Bakteerit ja arkeonit ovat tumattomia mikrobeja. 3 Tumallisiin mikrobeihin kuuluu eliöitä alkueliöiden ja sienten kunnista

Solun kalvorakenteet ja niiden välinen kuljetus

Helsingin yliopisto Valintakoe Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Hakijan nimi: Henkilötunnus:

RAVITSEMUSTIETEEN VALINTAKOKEIDEN OIKEAT VASTAUKSET 2014, OIKEA VAIHTOEHTO ON MERKITTY PUNAISELLA.

II Genetiikka 4.(3) Nukleiinihapot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Biologia ylioppilaskoe

Tuma, solusykli ja mitoosi/heikki Hervonen 2012/Biolääketieteen laitos/anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso

Vanilliini (karbonyyliyhdiste) Etikkahappo (karboksyyliyhdiste)

3 Eliömaailma koostuu miljoonista lajeista. 4 Solurakenne on elämän perusominaisuus. 6 Lisääntyminen on elämän tärkeimpiä tunnusmerkkejä

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

Perinnöllisyyden perusteita

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Francis Crick ja James D. Watson

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

Tuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

ainesta on! S2-tukimateriaali reaaliaineiden opetukseen Eiran aikuislukio BIOLOGIA MAANTIETO HISTORIA

SÄTEILYN TERVEYSVAIKUTUKSET

Sytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)

SOLUBIOLOGIAN PERUSTEET

Miten kasvit saavat vetensä?

Liikunta. Terve 1 ja 2

Oksidatiivinen fosforylaatio = ATP:n tuotto NADH:lta ja FADH2:lta hapelle tapahtuvan elektroninsiirron ja ATP-syntaasin avulla

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

DNA (deoksiribonukleiinihappo)

Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe

Transkriptio:

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset solut ovat isompia (n. 10-100µm), niissä on paljon soluelimiä, myös tuma (esim. sieni-, kasvi- ja eläinsolut) Esitumallinen solu Eläinsolu. Kasvisolu on muuten samanlainen, mutta golgin laitteen sijasta diktyosomi, solukalvon lisäksi soluseinä sekä viherhiukkanen 1

Tärkeimmät soluelimet ja niiden tehtävät: Ribosomi - osallistuu proteiinien valmistukseen Plasmidi - esitumaisilla kromosomin ulkopuolella sijaitseva rengasmainen DNA- molekyyli, jonka sisältämän geenit eivät ole eliölle välttämättömiä. Solukalvo - säätelee solun sisäisen ja ulkoisen nesteen tasapainoa Mitokondrio - Aitotumaisten soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Sisältää oman geeniperimänsä ja jakautuu itsenäisesti. Tuma - sisältää solun toimintoja ohjaavat kromosomit Viherhiukkanen - kloroplasti; yhteyttämiskalvostoja sisältävä kasvisolujen soluelin, jossa tapahtuu fotosynteesi. golgin laite - eläinsolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja. solulimakalvosto - aitotumaisten kalvorakenne, joka osallistuu aineiden kuljetukseen ja valmistukseen. lysosomi - sisältää pilkkovia entsyymejä, joilla se voi hajottaa solulle haitallisia aineita Pienet solut ovat tehokkaampia kuin isot, koska aineet kulkevat nopeammin sisään ja ulos Sanaselitykset esitumainen aitotumainen mitokondrio kromosomi plasmidi tuma Eliöt, joilla ei ole tumaa, vaan perimä kulkee vapaana solulimassa esim. arkeonit ja bakteerit. Eliöt, joilla on tuma, jonka sisällä perimä on, esim. kasvi- ja eläinsolut. Aitotumaisten soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Sisältää oman geeniperimänsä ja jakautuu itsenäisesti. DNA:sta ja histoniproteiinista koostuva kappale. Esitumaisilla solulimassa ja aitotumaisilla tumassa. Esitumaisilla kromosomin ulkopuolella sijaitseva rengasmainen DNAmolekyyli, jonka sisältämän geenit eivät ole eliölle välttämättömiä. Aitotumaisen eliön suurikokoinen elin, jonka sisällä on solun kromosomit. Sitä ympäröi tumakotelo, jossa on tumahuokosia. 2

viherhiukkanen solukalvo soluseinä kapseli karva siima solulima ribosomi solunesterakkula solulimakalvosto golgin laite diktyosomi lysosomi keskusjyvänen kloroplasti; yhteyttämiskalvostoja sisältävä kasvisolujen soluelin, jossa tapahtuu fotosynteesi. Puoliläpäisevä kalvo solun ympärillä. Solukalvo säätelee ravintoaineiden, ionien, eritteiden ja viestiaineiden kulkua soluun ja solusta pois. Solukalvon päällä oleva rakenne, joka suojaa ja antaa tukea solun rakenteelle. On tehty kasvisoluilla selluloosasta, sienisoluilla kitiinistä ja bakteereilla mureiinista. Esitumaisten uloin suojakerros, muodostaa suojaa ympäristöä vastaan. Auttaa esitumaista kiinnittymään alustaansa. Toimii esitumaisen liikkumisvälineenä. Muodostaa suurimman osan solun sisällöstä, koostuu pääasiassa vedestä sekä siihen liuenneista aineista. Soluelin, joka on keskeisessä asemassa proteiinien valmistuksessa. Vakuoli: varastoi solun orgaanisia ja epäorgaanisia aineita. Kasvisoluissa ylläpitää kasvisolun nestejännitystä. Aitotumaisten kalvorakenne, joka osallistuu aineiden kuljetukseen ja valmistukseen. Osaan kalvoston seinämistä on kiinnittynyt ribosomeja, jolloin sitä kutsutaan karkeaksi solulimakalvostoksi. Eläinsolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja. Kasvisolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja. Aitotumaisten soluelin, joka hajottaa valikoituja aineita. Sentrioli: aitotumaisten soluelin, joka solun jakautuessa vetää soluelimet ja kromosomit kumpaankin syntyvään soluun. 3

Tehtävät 1. Mitkä rakenneseikat erottavat toisistaan a) esi- ja aitotumaisen b) eläin- ja kasvisolun? K2002 2. Yhdistä piirroksen kasvisolun osat 1-11 oikeisiin nimiin a-j a) tumalima b) tumakotelo c) solulima d) viherhiukkanen e) mitokondrio f) karkea solulimakalvosto g) solukalvo h) soluseinä i) diktyosomi j) solunesterakkula k) peroksisomi (aitotumaisten soluelin, joka sisältää entsyymejä, joilla pilkotaan haitallisia aineita). 4

3. Nimeä piirroksen eläinsolun osat 1-10 ja selitä lyhyesti osien 3, 5, 6, 7, 9 ja 10 tehtävät. 4. Missä a) eläinsolun b) kasvisolun c) esitumaisen solun osissa on DNA:ta? 5

Ratkaisut 1. a) Esitumaisen solussa ei ole tumaa ja muitakin soluelimiä vain vähän. Ne ovat pieniä, n. 1-10 µm ja niillä on vain yksi kromosomi ja plasmideja. Aitotumaisilla on tuma sekä paljon muita soluelimiä, kuten mitokondrioita. Ne ovat isompia, n. 10-100 µm ja niillä on useita kromosomeja. Niillä on perintötekijöitä tuman kromosomien lisäksi mitokondrioissa sekä kasvisoluilla viherhiukkasissa. b) Kasvisoluissa on viherhiukkasia, selluloosasta tehty soluseinä, joita eläinsoluissa ei ole, sekä golgin laitteen sijasta diktyosomi. Solunesterakkula on kasvisoluilla tyypillinen, mutta eläinsoluissa harvinainen. 2. 1.j 2.g 3.d 4.k 5.i 6.a 7.b 8.f 9.h 10.c 11.e 3. 1. tumakotelo 2. solulima 3. golgin laite: Eläinsolun soluelin, joka muokkaa ja pakkaa eritettäviä proteiineja. 4. vapaita ribosomeja 5. Karkea solulimakalvosto: valmistaa eritettäviä proteiineja sekä uutta kalvostoa solun tarpeisiin 6. solukalvo: Puoliläpäisevä kalvo solun ympärillä. Solukalvo säätelee ravintoaineiden, ionien, eritteiden ja viestiaineiden kulkua soluun ja solusta pois. 7. lysosomi: Sisältää pilkkovia entsyymejä, joilla se voi hajottaa solulle haitallisia aineita tai sen omia rakenteita (ohjelmoitunut solukuolema eli apoptoosi) 8. sentrioli 9. mitokondrio: Siellä tapahtuvat soluhengityksen aerobiset eli happea vaativat vaiheet, eli se tuottaa energiaa (ATP) solun tarpeisiin. 10. Kromosomit: sisältää solun perimän joten se ohjaa solun toimintoja. 6