NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖRAPORTTI 24
2 JOHDANTO 1. YLEISKATSAUS NAANTALIN YMPÄRISTÖN TILAAN 24 ILMANSUOJELU 5 Päästöt ja ilmalaatu 5 Rikkidioksidi ja typenoksidit 5 Hiukkaset 7 Ilmanlaatuindeksi 9 Bioindikaattorit 9 Kasvihuonekaasut ja päästökauppa 1 VESIENSUOJELU 11 Merialueen kuormitus 11 Merialueen tila 12 Raision keskuspuhdistamo 13 Merialueen ruoppaukset ja läjitykset / TBT-yhdisteet 14 Uimavedet 15 Raaka- ja talousvesi 16 Vesihuollon tulevia hankkeita 16 Luolalanjärvi 17 JÄTEHUOLTO 18 Jätehuollon järjestäminen 18 Tuottajavastuu 19 Isosuon jäteasema 19 Luonnonmaan Iilijärven kaatopaikka 2 Härkäsuon läjitysalue 2 Jätehuollon tulevia hankkeita 21 LUONNONSUOJELU 21 Tamminiemen luonnonsuojelualue 21 Lapilan saari 21 MELU/HILJAISET ALUEET 22 2. KATSAUS TOIMINTAVUODEN 24 TAPAHTUMIIN KAUPUNGIN OMA TOIMINTA ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN 23 MONIPALVELULIIKENNE JA SEUTULIPPU 26 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA TOIMINTA-ALUE 27 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRI- VERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 27
3 KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN 28 YMPÄRISTÖLUVAT JA MUUT MÄÄRÄYKSET 29 YMPÄRISTÖSELVITYKSET JA YHTEISTYÖPROJEKTIT 3 Liito-oravaselvitys 3 Luontoselvitykset 31 Askaistenlahden ja Naantalin aukon tilan perusselvitys 31 Yhteiskuntavastuu matkailualan yrityksissä 31 Yhteinen mitta indikaattorit 31 AHA 21 projekti 31 Varsinais-Suomen Agenda 21 32 Pro Saaristomeri 32 PÄIVÄKODIT JA KOULUT 32 3. UUSIA SÄÄDÖKSIÄ JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ 33 Raportin on laatinut ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki
4 JOHDANTO Naantalilla on arvokas ympäristö, jonka vaaliminen on kaikkien naantalilaisten yhteinen asia. Naantalin kaupunki edistää omilla toimillaan terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen ympäristön yllä pitämistä ja jatkuvaa kehittämistä ja kuntalaiset puolestaan vaikuttavat omilla valinnoillaan ympäristön tilaan. Vuosittain laadittava ympäristöraportti on osa kaupungin ympäristöasioiden seurantaa. Raportissa kerrotaan yleisesti Naantalin ympäristö tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä tarkastellaan keskeisiä Naantalin kaupungin omia toimintavuoden 24 tapahtumia. Lisäksi käydään läpi tulevia lainsäädännön asettamia vaatimuksia. Ympäristötyötä tehdään kaikissa kaupungin yksiköissä eikä raportissa kerrota kaikesta tehdystä ympäristötyöstä, vaan painopisteet ja aihealueet vaihtelevat vuosittain, toiminnoista riippuen. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti kehitetään asioiden seurantaa ja raportointia vuosi vuodelta kattavammaksi ja tarkemmaksi. Seurannan avulla puolestaan saadaan uutta tietoa asioiden hyvään ja tehokkaaseen valmisteluun ja päätöksentekoon. Raportti on tarkoitettu lähinnä kunnan hallinnon omaksi työvälineeksi. Ulkoiseen raportointiin on kuntalaisille ja sidosryhmille vuonna 22 valmistunut Naantalin ympäristön tila arvokas ympäristö -raportti, jossa kerrotaan ympäristön tilasta yleisesti.
5 1. YLEISKATSAUS NAANTALIN YMPÄRISTÖN TILAAN 24 ILMANSUOJELU Päästöt ja ilmanlaatu Ilman kautta kulkeutuvat sekä kaasumaiset että hiukkasmaiset yhdisteet. Ilman kautta päästöt voivat levitä niin päästölähteen lähistölle kuin toiselle puolelle maapalloakin. Ilmaa kuormittavat muun muassa happamoittavat yhdisteet, kasvihuonekaasut, yläilmakehän otsonin hajottajat, rehevöittävät yhdisteet, raskasmetallit, hiukkaset, pysyvät orgaaniset yhdisteet ja radioaktiiviset aineet. Ilmansaasteiden haitat voivat olla maailmanlaajuisia, alueellisia tai paikallisia. Maailmanlaajuisia vaikutuksia ovat kasvihuoneilmiön voimistuminen ja yläilmakehän otsonikato. Alueellisia vaikutuksia ovat esimerkiksi maaperän ja vesistöjen happamoituminen sekä alailmakehän kohonneet otsonipitoisuudet. Paikallisia vaikutuksia ovat haitat ihmisten terveydelle ja lähiympäristölle sekä viihtyisyys- ja materiaalihaitat. Turun seudulla aloitettiin v. 1989 kuntien ja alueen suurimpien teollisuus- ja energiantuotantolaitosten yhteistyönä ilmanlaadun mittaukset. Yhteistyössä ovat alusta saakka olleet mukana Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Fortumin voimalaitos ja jalostamo ja Turku Energia. Vuosien varrella ovat yhteistyöhön tulleet mukaan Kaarinan kaupunki, Wärtsilä Finland, Fortum Lämpö Oy ja Varissuon Huolto Oy. Ilmanlaadun tarkkailun lisäksi yhteistyöryhmän toimesta on teetetty ilmanlaatuselvityksiä, leviämismalleja sekä bioindikaattoritutkimuksia. Mittauksia tehdään seitsemällä mittausasemalla. Mittausasemilla mitataan rikkidioksidia, typenoksideja, hiukkasia (otsonia Ruissalon asemalla). Taustapitoisuutta kuvaamaan käytetään Ilmatieteenlaitoksen Utön mittausaseman mittaustulokisa. Naantalin mittausasema sijaitsee keskustassa Asematorilla. Asemalla mitataan rikkidioksidia, typenoksideja ja hiukkasia. Rikkidioksidi ja typenoksidit Happamoittavia yhdisteitä ovat mm. rikkidioksidi (SO2) ja typen oksidit (NOx). Happamoittavia päästöjä aiheutuu pääasiassa energiantuotannosta (SO2, NOx), teollisuuden prosesseista (SO2, NOx) ja liikenteestä (NOx). Happamoitumisesta voi seurata mm. metsien vaurioita ja lajistomuutoksia vesistöissä.
6 Ilman kautta laskeumana tuleva typpi on merkittävä sisävesien ja Itämeren rehevöittäjä. Rehevöitymisestä on haitallisia seurauksia mm. vesistöille. Vesien rehevöityminen johtaa leväkukintojen eli runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, happikatoon ja kalaston muutoksiin. Seurauksena saattaa olla haittoja ihmisten ja eläinten terveydelle sekä vesistöjen virkistyskäytölle. Alueen energiantuotannon ja teollisuuden päästöt ovat laskeneet energiantuotannon keskittymisen, polttoaineiden rikkipitoisuuden alenemisen sekä suurimpien laitosten ilmansuojeluinvestointien seurauksena. Tuotantolaitosten päästöt vaihtelevat vuosittain tuotantomäärien mukaan. Turun seudun merkittävimmät rikkidioksidin päästölähteet ovat Naantalissa sijaitsevat Fortumin kivihiilivoimalaitos (Fortum Power and Heat Oy) ja öljynjalostamo (nykyisin Neste Oil Oyj). Rikkidioksidipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana reilusta 1 tonnista noin 4 tonniin/vuosi. Päästöjen väheneminen näkyy myös ilmanlaadun parantumisena ja mitattujen rikkidioksidipitoisuuksien alenemisena. Fortum voimal. Fortum jalostamo Turku, lupavelv. 16 SO2-päästö 1 t/a 12 8 4 1982 1986 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 vuosi Kuva: Rikkidioksidipäästöt Turun seudulla vuosina 1982-24 Naantali Utö µg/m 3 22 23 24 5 pitoisuus /ug/m3) 15 1 5 1989 1991 1993 1995 1997 vuosi 1999 21 23 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuvat: Rikkidioksidipitoisuudet Naantalin mittausasemalla vuosina 1989-24. Vuorokausiohjearvoon (8 ug/m 3 ) verrattavat rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24.
7 Typenoksidien päästöihin Turun seudulla vaikuttavat pääasiassa tieliikenne ja Fortumin voimalaitos. Typenoksidipäästöt ovat pysyneet viimeisen kymmenen vuoden ajan lähes ennallaan olleen noin 6 tonnia/vuosi. Typenoksidien pitoisuudet ovat nousseet tasaisesti. Vuonna 24 korkeimmat arvot mitattiin maaliskuussa, jolloin pitoisuudet ylittivät ohjearvon. Kohonneet pitoisuudet aiheutuivat heikenneistä sekoittumisolosuhteista ja sama ilmiö näkyi koko Turun seudulla. liikenne Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. 1 NO2-päästö 1 t/a 8 6 4 2 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 vuosi Kuva: Typenoksidipäästöt Turun seudulla vuosina 1989-24 Naantali Utö µg/m 3 22 23 24 3 1 pitoisuus (ug/m3) 25 2 15 1 5 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 vuosi 1998 1999 2 21 22 23 24 75 5 25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuvat: Typenoksidien pitoisuudet Naantalin mittausasemalla vuosina 199-24. Typpidioksidipitoisuuden ohjearvoon (7 ug/m 3 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24 Hiukkaset Hiukkasia leijailee aina ilmassa, mutta suurin osa niistä on niin pieniä, että niitä ei näe paljain silmin. Hiukkaspäästöjä aiheutuu sekä liikenteestä että teollisuuden toiminnasta ja energiantuotannosta. Hiukkasten haitallisuus perustuu niiden kuljettamiin aineisiin ja yhdisteisiin. Suuret hiukkaset aiheuttavat likaantumista ja voivat olla viihtyisyyshaitta. Kuitenkin vaikeasti havaittavia liikenteestä ja muista polttolähteistä peräisin olevia pienhiukkasia pidetään kaikkein haitallisimpana terveydelle. Taajamissa liikenne on merkittävä leijuvan pölyn aiheuttaja. Liikenne tuottaa hiukkasia ja nostaa ilmaan kadulla olevaa ja sinne laskeutuvaa pölyä. Katujen hiekoituksesta ja teiden kulumisesta johtuvan, karkeista hiukkasista koostuvan pölyn vaikutus on ympäristöä likaava ja viihtyisyyttä alentava. Pakokaasujen osuus kokonaisleijumasta on vähäinen, mutta pakokaasujen sisältämät hiukkaset purkautuvat matalalta ja ovat pieniä (pienhiukkasia), joten ne pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin ja ovat siten terveydelle haitallisimpia.
8 Hiukkaspäästöt Turun seudulla ovat laskeneet huomattavasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ja ovat olleet noin 5 tonnia/vuosi viimeiset kymmenen vuotta. Merkittävimmät yksittäiset hiukkaspäästölähteet ovat Fortumin Naantalin voimalaitos ja jalostamo. Naantalin hiukkaspitoisuuksissa näkyy vuosittain selvästi kevätpölyn vaikutus ilmanlaatuun. Varsinkin maalis-huhtikuussa hiukkasten pitoisuudet kohoavat selvästi. Ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia ei kuitenkaan mitattu vuonna 24. Fortum voimalaitos Fortum jalostamo Turku, lupavelv. liikenne 2,5 hiukkaspäästö 1 t/a 2 1,5 1,5 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 vuosi Kuva. Hiukkaspäästöt Turun seudulla vuosina 1989-24 7 6 22 23 24 pitoisuus (ug/m3) 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 kuukausi Kuva. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon (7 ug/m 3 ) verrattavat vuorokausikeskiarvot Naantalissa vuosina 22, 23 ja 24
9 Ilmanlaatuindeksi Ilmanlaatutietojen tiedotuksen yksinkertaistamiseksi käytetään ilmanlaatuindeksiä, jossa mitattuja pitoisuuksia verrataan ilmanlaadun ohjearvoihin. Naantalin ilmanlaatu on muutaman viime vuoden aikana luokiteltu yleensä tyydyttäväksi tai hyväksi. Vuonna 24 ilmanlaatu oli pääosin tyydyttävää, mutta kesä- ja heinäkuussa suurimmaksi osaksi hyvää. Sen sijaan varsinkin maalis- ja huhtikuussa kevätpöly heikensi ilmanlaatua. Turun, Raision ja Naantalin ilmanlaatu 22-24 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Turku 22 Turku 23 Turku 24 Raisio 22 Raisio 23 Raisio 24 Naantali 22 Naantali 23 Naantali 24 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuva. Ilmanlaatuindeksin jakautuminen eri luokkiin vuonna 22-24, Turku, Raisio, Naantali. Naantalin ilmanlaatu 24 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuva. Naantalin ilmanlaatu kuukausittain vuonna 24 Lisätietoja Naantalin ilmanlaadusta: http://www.ytv.fi/ilmanl/nyt/paiva.phtml?kaupunki=naa&pvm=24227 Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 24 Bioindikaattorit Ilman epäpuhtauksien pitkäaikaisia luontovaikutuksia on Turun seudulla seurattu bioindikaattorien avulla. Tällöin tutkitaan mm. jäkäliä, neulasten rikkipitoisuutta, havupuiden kuntoa sekä maaperää kemiallisten muuttujien avulla. Bioindikaattoritutkimuksia on tehty viiden vuoden välein (199, 1995 ja 2). Männyn runkojäkälien perusteella on laskettu ilmanpuhtausindeksi (IAP). Indeksin mukaan kuormituksen vaikutukset ovat pienentyneet vuodesta 199 (indeksin arvo sitä suurempi mitä puhtaampi on alue) Tutkimus uusitaan jälleen vuonna 25.
1 Kasvihuonekaasut ja päästökauppa Varsinaisia kasvihuonekaasuja ovat mm. vesihöyry, hiilidioksidi (CO 2 ), metaani, alailmakehän otsoni ja halogenoidut hiilivedyt. Ihmistoiminnalla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasujen määriin lukuun ottamatta vesihöyryn määrää. Vesihöyryn jälkeen tärkein kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jota vapautuu fossiilisten polttoaineiden (kuten kivihiili, öljy ja maakaasu) ja turpeen poltosta sekä metsien hävityksestä. Kasvihuonekaasut estävät lämpöä säteilemästä avaruuteen ja niiden lisääntyminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Hiilidioksidi ei aiheuta paikallisia ilmanlaatuhaittoja, mutta edistää kasvihuoneilmiötä. Turun seudun suurin hiilidioksidin päästölähde on Fortumin Naantalin voimalaitos, jonka päästöt (1 593 598 t/vuosi) ovat noin 2/3 seudun CO 2 -päästöistä. Päästökauppalaki tuli voimaan elokuussa 24 ja päästökauppa alkoi vuoden 25 alussa. Päästökaupalla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja täyttämään sekä Euroopan unionin että Kioton ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumisessa. Päästökaupan ensimmäinen kausi kattaa vuodet 25-27 ja koskee vain hiilidioksidipäästöjä. Päästökauppa koskee 2 megawattia suurempia polttolaitoksia ja eräitä teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitoksia. Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset eivät saa toimia ilman päästökauppaviranomaisen (Energiamarkkinavirasto) antamaa päästölupaa. Päästökaupan piiriin kuuluvien tulee noudattaa niille myönnettyjä päästörajoja. Jos laitoksen päästöt ylittävät sen saamien päästöoikeuksien määrän, on laitoksen joko vähennettävä päästöjään tai ostettava markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Vastaavasti yritys voi myydä ylimääräiset päästöoikeutensa tai säästää ne seuraavalle vuodelle. Päästöoikeutensa ylittänyt toiminnanharjoittaja joutuu maksamaan sakkoa. Naantalissa päästökaupan piiriin kuuluvat Fortumin voimalaitos ja öljynjalostamo sekä yli 2 MW:n lämpökeskukset.
11 VESIENSUOJELU Merialueen kuormitus Turun edustan merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jossa erikokoiset salmet, selät ja saaret vaihtelevat. Luonnonoloilla on merkittävä vaikutus veden laatuun. Saaristomerellä veden vaihtuminen kapeissa salmissa ja suljetuissa lahdissa on rajoitettua ja hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Merialueen rikkonaisuus ja mataluus vaikuttavat myös meriveden lämpötilan jakautumiseen. Säätilat puolestaan vaikuttavat jäätalven pituuteen ja merialueen happitilanteeseen sekä valumavesien määrään ja laatuun. Turun ympäristön merialueen tarkkailututkimukset kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuden jätevesien vaikutuksista merialueen tilaan ja käyttökelpoisuuteen alkoivat jo 196-luvun lopulla. Tutkimus tehdään yhteisenä velvoitetarkkailuna, jossa seurataan merialueen veden laatua, kasviplanktonin tuotantoa ja lajistoa sekä pohjaeläimistöä. Kuormituksen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen seurataan erillisellä kalatalousviranomaisen hyväksymällä ohjelmalla. Turun-Naantalin merialue on teollisuus- ja asumajätevesien kuormittamaa. Yhdyskuntien jätevesiä johdetaan mereen Turun, Raision, Kaarinan ja Paraisten jätevedenpuhdistamoilta. Naantalin jätevedet on vuodesta 1998 johdettu Raision puhdistamolle. Puhdistettuja teollisuusjätevesiä tulee Naantalin alueelta mm. Fortumin voimalaitokselta ja jalostamolta sekä Finnfeeds Finland Oy:n jätevedenpuhdistamolta. Jätevesien osuus kokonaiskuormituksesta on pienentynyt merkittävästi 197-luvun jälkeen tehostettujen jäteveden puhdistustoimien myötä. Tämä näkyy varsinkin fosforin osalla. Sen sijaan typen tehostetut puhdistusvaatimukset ovat vasta nyt astumassa voimaan. Merialueelle laskevat Aurajoki, Raisionjoki ja Hirvijoki, joiden valuma-alueista suuri osa on viljeltyä savikkoalueen peltoa. Rannikon voimaperäinen viljely ja haja-asutus vaikuttavat valumavesien kautta tuntuvasti veden laatuun. Merialueen kuormituksesta tulee noin 1/3 jätevesistä, 1/3 Aurajoen valuma-alueelta ja 1/3 Hirvijoen ja Raision joen valuma-alueilta.
. 12 BHK 7 /BOD 7ATU ja TYPPI kg/vrk 1 BHK7 FOSFORI kg/vrk 6 9 8 7 6 BOD7ATU TYPPI FOSFORI 5 4 5 3 4 3 2 2 1 1 197 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 Kuva. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus vuosina 197-23 Saaristomeren rehevyyteen vaikutta myös ns. sisäinen kuormitus, joka tarkoittaa pohjasedimentteihin varastoituneiden ravinteiden, erityisesti fosforin, vapautumista takaisin veteen pohja-alueen hapen puutteen seurauksena. Loppusyksystä ja talvella pohjasta vapautuneet ravinteet sekoittuvat pintakerrokseen ja vaikuttavat seuraavan kesän rehevyystasoihin. Säännöllistä happivajeista johtuvaa sisäistä kuormitusta loppukesällä tapahtuu todennäköisesti mm. Väskinsaaren edustalla sekä Naantalinsalmen edustalla. Maalta tulevan kuormituksen lisäksi ravinteita kulkeutuu mereen myös ilmasta. Myös kauempaa Suomenlahdelta tulee ravinteita Saaristomerelle. Merialueen tila Itämeren ja Saaristomeren yleinen rehevöitymiskehitys näkyy myös Turun-Naantalin merialueen tilassa. Merialuetta rehevöittää liiallinen fosfori- ja typpikuormitus. Rehevöitynyt vyöhyke on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen sisäosista kohti Airistoa ja avoimia vesialueita. Turun lähisalmien tila on kuitenkin parantunut tehostuneen jätevesien puhdistamisen seurauksena. Rehevöityminen näkyy mm. veden sameuden kasvuna ja näkösyvyyden heikentymisenä sekä sinileväkukintojen ja rantavyöhykkeessä kasvavien rihmamaisten levien lisääntymisenä. Hygieeniseltä laadultaan merivesi on kuitenkin ollut hyvää tai erinomaista. Rehevöitymiskehitys näkyy myös eliöstön tarkkailututkimuksissa: Kasviplanktontutkimusten perusteella Turun lähisalmien tila on parantunut, sen sijaan Airiston alueella tila on heikentynyt ja rehevyys kasvanut, varsinkin 2-luvulla. Sinilevien määrät ovat kasvaneet 2-luvulla mm. Airiston, Viheriäistenaukon, Naantalinsalmen ja Väskin mittausasemilla. Pohjoisen Airiston kutupohjat ovat huonossa tilassa, mm. rakkolevä puuttuu lähes kokonaan ja kasvillisuutta peittää runsas kiintoaines. Rihmamaisten ruskolevien määrä on kasvanut ja veden samentuminen kaventanut kasvillisuusvyöhykkeitä. Pohjaeläintutkimuksen perusteella on todettu, että merialueen pohjien tila on selvästi heikentynyt avoimemmilla merialueilla, lähinnä Airistolla ja sen reuna-alueilla. Sen sijaan jätevesipäästölähteiden lähialueilla pohjan tilassa on tapahtunut lievää kohentumista. Koko vuotta tarkasteltuna vuoden 24 keskilämpötila Turussa oli,5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Vuoden aikana Turussa kertyi sadetta 81 mm, mikä oli 12 mm (noin 15 %) vertailukauden 1971-2 keskiarvoa suurempi. Heinäkuu ja joulukuu olivat runsassateisimmat kuukaudet, kun taas huhtikuussa satoi selvästi vähiten.
13 Kuva. Turun ympäristön merialueen yleinen käyttökelpoisuus vuonna 24 ympäristöhallinnon soveltaman vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan. Luokittelussa käytetty näkösyvyys-, sameus-, happi-, bakteeri-, a-klorofylli- ja kokonaisfosforituloksia. Turun edustan merialueella yleinen käyttökelpoisuus oli vuoden 24 avovesikauden tutkimusten perusteella Airistolla ja sen reuna-alueilla sekä Paraisten Kirkkoselällä hyvä, Turun lähisalmissa ja Askaistenlahdella pääosin tyydyttävä, Raisionlahdella, Pukinsalmessa ja Pohjoissalmen itäosassa välttävä ja Raisionlahden perukassa huono. Luokituksessa on rehevyyttä ilmentävien suureiden lisäksi otettu huomioon alusveden happitilanne ja pintaveden hygieeninen tila. Raision keskuspuhdistamo Raision keskuspuhdistamo on vuonna 1967 rakennettu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamo on rakennettu pääosin kallion sisään louhittuihin tunneleihin. Puhdistettu jätevesi johdetaan Raisionlahteen noin 16 metrin päähän puhdistamosta. Vuosina 23-24 puhdistamoa saneerattiin kantoaineprosessilla toimivaksi typenpoistolaitokseksi. Saneerauksella pyritään saavuttamaan kiristyneet typenpoistovaatimukset. Myös automaatiojärjestelmä uusittiin vuosina 23-24. Naantalin kaupungin jätevedet on johdettu vuodesta 1998 lähtien Raision keskuspuhdistamolle. Puhdistamolle johdetaan myös Nousiaisten, Maskun ja Mynämäen kuntien jätevedet. Länsi-Suomen vesioikeus on vuoden 1998 lopussa (vesiylioikeus tarkentanut v. 1999) antanut puhdistamolle jäteveden puhdistamista koskevat lupamääräykset. Vuonna 24 tulivat kuitenkin voimaan kaikki lupamääräykset, joiden mukaan 1.7.24 lukien mm. BOD 7ATU :n ja fosforin osalta puhdistustehon tulee olla vähintään 9 % (tavoite 95 %) ja kokonaistypen 7 %
14 vuosikeskiarvona. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki puhdistamon velvoitetarkkailututkimukset 26 kertaa vuonna 24. Puhdistamoa jouduttiin käyttämään saneerauksen aikana, mikä hankaloitti puhdistamon käyttöä ja huononsi puhdistustulosta. Puhdistamo ei näin ollen täyttänyt puhdistustehovaatimuksia koko vuoden osalta. FOSFORI puhdistusteho TYPPI puhdistusteho % 1 95 9 85 8 75 7 65 6 tavoitearvo 1 3 5 7 9 1113151719212325 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 raja-arvo 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 näytenumero näytenumero BOD7ATU puhdistusteho % 1 tavoitearvo 95 9 85 8 75 7 65 1 3 5 7 9 1113151719212325 näytenumero Kuvat Raision keskuspuhdistamon fosforin, typen ja BOD7ATU:n puhdistusteho (%) vuonna 24 Merialueen ruoppaukset ja läjitykset / tributyylitinayhdisteet (TBT-yhdisteet) Viime vuosina merialueen ruoppauksiin ja läjityksiin liittyen on noussut ongelmaksi tributyylitina (TBT). Se on orgaaninen tinayhdiste, jota on käytetty Suomessa pääasiassa veneiden ja laivojen pohjamaaleissa ns. antifouling-maaleissa (eliöidentorjuntamaaleissa) estämään kasvillisuuden ja pieneliöiden kiinnittyminen veneen tai laivan pohjaan. Maaleista orgaanisia tinayhdisteitä liukenee veteen, kiinnittyy hiukkasiin ja laskeutuu ja kertyy pohjasedimentteihin. TBT-yhdisteet eivät ole pysyviä, mutta hajoaminen merenpohjan sedimenteissä on hidasta (vuosia).tbt on rasvaliukoinen ja kertyy eliöihin. TBT-yhdisteet ovat myrkyllisiä. Erityisen myrkyllisiä ne ovat meren pieneliöille, joille ne aiheuttavat mm. lisääntymis- ja kasvuhäiriöitä sekä hormonaalisia muutoksia. Herkimmiksi on todettu simpukat, kotilot ja osterit. TBT:tä on käytetty laajasti, koska se on ollut tehokasta ja edullista. Nykyisin käyttö on rajoitettu tai kokonaan kielletty. Suomessa kiellettiin vuonna 1991 TBT-yhdisteiden käyttö alle 25 metrin pituisissa aluksissa, ja vuoden 23 alusta tuli voimaan TBT-yhdisteiden käyttökielto. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) sopimuksen mukaan TBT-maalien täyskielto tulee
15 voimaan vuonna 28, jolloin TBT-maali on joko poistettava aluksen rungosta tai maalattava peittomaalilla. Suomen rannikoilla TBT-pitoisuuksia sedimenteissä ja käyttäytymistä koskevia tutkimuksia on niukalti. Vuosaaren satamaa koskevat tutkimukset ovat tähän saakka perusteellisimmat ja monipuolisimmat. Myös TBT-analysointimenetelmät ovat kehittyneet vasta aivan viime vuosina. Vaikka TBT:n tutkimushistoria Suomessa on hyvin lyhyt, ainetta on kuitenkin löydetty jo useilta alueilta sedimenteistä. Suurimmat pitoisuudet on löydetty telakka- ja satamatoiminnan vaikutuspiirissä sekä vilkkaiden väylien läheisyydessä sijaitsevista sedimenteistä. Ympäristöministeriö määritteli vasta vuonna 24 antamassaan ruoppaus- ja läjitysohjeissa sedimenttien TBT:n pitoisuuksien kriteeritasot. Merenkulkulaitos on hakenut lupaa Naantalin väylän syventämiseen. Hankkeeseen liittyen on Naantalin sataman alueelta ja suunnitellulta Naantalin altaan läjitysalueelta otettu vuonna 23 sedimenttinäytteitä. Näytteissä todettiin korkeita TBT-pitoisuuksia, varsinkin satama-altaan vanhalla läjitysalueella. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on maaliskuussa 25 antamallaan päätöksellä on sallinut väylän ruoppauksen ja massojen läjittämisen satamaaltaaseen. Läjitettävät massat eristetään muusta meriympäristöstä peittämällä ne puhtailla savimassoilla ja rakentamalla suojapenkereet, jolloin sedimenttien irtoaminen ja sekoittuminen veteen sekä massan siirtyminen virtausten mukana pois läjitysalueelta estetään. Turun yliopiston tutkimuksessa (23) tutkittiin TBT:n kertymistä liejusimpukoihin Turun, Naantalin ja Merimaskun merialueelta. Tutkimus osoitti, että sekä Turun että Naantalin tutkimusalueilla on kertynyt korkeita määriä TBT-yhdisteitä likaantuneilla pohjilla eläviin simpukoihin. Kesällä 24 kerättiin Turun merialueelta plankton- ja kalanäytteitä mm. TBTpitoisuuksien selvittämistä varten. Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että myös kaloissa esiintyy orgaanisia tinayhdisteitä. Tutkimustyö on vasta alussa ja saatujen tulosten perusteella ei vielä voida vetää pitäviä johtopäätöksiä, mutta ne antavat selkeästi aihetta jatkotutkimuksiin. Uimavedet Uimarantojen vedenlaatua valvotaan säännöllisin näytteenotoin. Vesinäytteitä otetaan uimakautena (1.6.-15.8.) Nunnalahden ja Taimon rannoilta kahden viikon välein ja Kailon, Kultarannan, Lappalaistenmäen, Kalevanniemen, Porhonkallion ja Kuparivuoren rannoilta vähintään kerran kuukaudessa. Nunnalahden ranta on ns. EU-uimaranta (yli 1 kävijää/päivä). Vuonna 24 uimavedet luokiteltiin hyviksi kaikilla rannoilla. Nunnalahden uimaveden laatu 19 9 7-24 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Kuvat. Nunnalahden uimaveden laatu vuonna 1997-24 (tumma väri: näyte ei ole täyttänyt kansallisia vaatimuksia). Naantalin rannan uimaeleganssia 192-luvulla. Raaka- ja talousvesi
16 Naantalin kaupunki ostaa tarvitsemansa talousveden Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä. Raakavesi otetaan pääosin Raisionjoesta. Joen valuma-alue on pieni, joten veden laatu ja määrä voivat vaihdella huomattavasti. Vaihtelua voidaan tasoittaa käyttämällä Haunisten altaaseen varastoitua vettä. Raisionjoen kokonaisvirtaama vuonna 24 vesilaitoksen kohdalla oli 41,1 milj. m 3, josta talousvedeksi puhdistettiin noin 1 %. Kuivana vuonna 23 kokonaisvirtaama oli vain 17,8 milj. m 3. Naantalin kaupungin veden kulutus on vuosittain kasvanut vuodesta 2 vuoteen 24. Vuonna 24 Naantalin kaupungin kulutus oli 1 382 26 m 3, joka oli noin 29 % vesilaitoksen kokonaiskulutuksesta. Vesilaitokselta lähtevä vesi täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. 16 14 Naantalin kaupunki Fortum Oil & Gas Oyj 12 1 8 6 4 2 2 21 22 23 24 Kuva. Veden kulutus vuosina 2-24, Naantalin kaupunki ja Fortumin jalostamo Vesihuollon tulevia hankkeita Koko Turun seudun vesihuolto muuttuu, kun Virttaankankalle suunniteltu tekopohjavesihanke aikanaan toteutuu. Tekopohjavesihanke saa raakavetensä Kokemäenjoesta. Vesi esikäsitellään ja imeytetään edelleen tekopohjavedeksi Virttaan laajalla harjualueella. Turun Seudun Vesi Oy on Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Paraisten, Piikkiön, Raision ja Turun omistama osakeyhtiö, joka hankkii ja toimittaa vettä Turun seudulle. Turun Seudun Vesi Oy on veden tukkutoimittaja. Osakaskunnat hoitavat veden jakelun kuluttajille. Turun Seudun Vesi Oy omistaa, suunnittelee ja rakennuttaa vedenhankinta-, vedenpuhdistusja vedenjakelulaitoksia. Turun seudun tekopohjavesihanke on yhtiön toteuttama ratkaisu alueen vesihuollon turvaamiseksi. Valmistuessaan vuoden 27 loppuun mennessä hanke tuo noin 285. käyttäjän vesihanoihin tekopohjavettä, jonka laatu ei eroa tavallisesta pohjavedestä. Virtaankankaalla on tehty luontoselvityksiä jo neljän vuoden ajan ja hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu. Tällä hetkellä hankkeen pääpaino on suunnittelu- ja lupa-asioissa. Lisätietoja: http://www.turunseudunvesi.fi Luolalanjärvi
17 Luolalanjärvellä on pitkä ja arvokas historia, joka liittyy niin Naantalin kylpylä- kuin teolliseenkin kauteen. Järvi on ollut molemmista päistä yhteydessä mereen 1-luvun jälkipuoliskolla, ja on aikojen saatossa kuroutunut järveksi. Naantalin kehittyminen kylpyläkaupungiksi alkoi järven rannalla sijainneen Viluluodon lähteen löytymisestä. 17-luvulla lähteen vettä käytettiin ihmeitä tekevänä terveysvetenä. Sittemmin myös järven savea on käytetty kylpylän hoitoihin. Järven pohjoisranta on alavaa peltomaata ja siellä on sijainnut karjatalouskoulu. Järven meren läheinen eteläosa puolestaan kehittyi teollisuusalueeksi. Luolalanjärvi on matala, keskisyvyys vain 1,6 m. Järvi on erittäin rehevä. Järvi ei enää vuosikymmeniin ole ollut luonnontilainen, sillä järven vettä on säännöstelty ja otettu teollisuuden tarpeisiin ja järven rantoja on voimakkaasti muokattu. Tänä päivänä järvi on arvokas lintujärvi. Pesimälinnuston arvokkaimmat lajit ovat mustakurkku-uikku ja kalatiira. Varsinkin muuttoaikaisena levähdysalueena järvellä on suuri merkitys. Luolalanjärvessä on tiheä surviaissääskikanta. Sääskien kuoriutuessa keväällä voi järvelle kerääntyä tuhansia haara-, räystäs- ja törmäpääskyjä sekä tervapääskyjä ruokailemaan pitkän muuttomatkan jälkeen. Keväisin voi järvelle kerääntyä myös telkkiä ja tukkasotkia kerrallaan muutamia satoja. Syysmuuton aikana järvelle kerääntyy kymmenittäin uiveloita. Pääosin Venäjällä pesivällä uivelolla on tiettyjä kerääntymisalueita, joista Luolalanjärvi on yksi Lounais-Suomen merkittävimpiä. Keväällä 24 rakennettiin järvelle kaksi lintutornia ja polku järven eteläosan ympäri. Kuparivuoren koulu on ollut aktiivisesti mukana luontopolkuhankkeessa. Torneja on käytetty erittäin ahkerasti ja lintuhavainnot ovat mielenkiintoisia. Luontopolun rakentamista jatketaan vuoden 25 aikana.
18 JÄTEHUOLTO Jätehuollon järjestäminen Jätehuollossa on viime vuosina tapahtunut nopeasti muutoksia. Muutoksia jätehuollossa ovat aiheuttaneet mm. jätehuollolle asetetut tavoitteet ja vaatimukset, kuntalaisten odotukset, lisääntynyt kuntien välinen jätehuoltoyhteistyö ja sen uudet muodot, tuottajanvastuun toteuttamiseen ja maksupolitiikan kehittämistarve. Kunnilla on jätehuollon järjestämiseen liittyen viranomais- ja palvelutehtäviä sekä valvonta- ja toteuttamistehtäviä. Kunnan tehtävä jätehuollon järjestämisessä kohdistuu asumisessa syntyneeseen jätteeseen. Kunnan tehtävänä on järjestää yhdyskuntajätteen hyödyntäminen ja käsittely ja huolehtia siitä, että sen kuljetuspalvelut toimivat. Käytännössä jätehuollon järjestämisestä vastaa kunnan puolesta alueellinen jätehuoltoyhtiö. Lounaisrannikon jätehuolto, Turun jätelaitos ja Paraisten jätelaitos yhdistyivät, ja vuonna 24 aloitti uusi yhtiö, Turun Seudun Jätehuolto Oy toimintansa. Yhtiössä on osakkaana kahdeksan kuntaa, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Parainen, Piikkiö, Raisio ja Turku. Turun Seudun Jätehuolto Oy hoitaa kuntien lakisääteisiä jätehuollon organisointi-, käsittely- ja neuvontatehtäviä. Naantalissa on kunnan järjestämä jätteenkuljetus. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta kilpailuttaa jätteenkuljetukset kiinteistöjen puolesta. Jätteen keräyksen hoitaa kilpailun perusteella valittu kuljetusliike. Vuonna 24 Naantalin kuljetuksen hoiti Lassila & Tikanoja Oy. Kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä jätteenkuljetukseen Turun Seudun Jätehuollon kautta. Asukkaiden käytössä ovat kaikki Turun seudun jäteasemat ja kierrätyskeskukset. Parhaiten naantalilaisia palvelevat Isosuon jäteasema ja Raision Ekotori. Lisäksi Naantalin kaupungin alueella on 33 hyötyjätepistettä, joihin voi tuoda paperia, metallia, lasia ja paristoja. Lisätietoja: http://www.turunseudunjatehuolto.fi Tuottajavastuu
19 Syyskuussa 24 tuli voimaan jätelain muutos, jolla mm. laajennetaan tuottajavastuun piiriin kuuluvien tuotteiden määrää. Tuotteiden valmistajiin kohdistuva tuottajavastuu siirtää tuotteista muodostuneita jätteitä pois kunnan vastuulla olevasta jätehuollosta tuottajayhteisöjen huolehdittavaksi. Näin on jo tapahtunut keräyspaperin, autonrenkaiden, ajoneuvojen ja osittain myös pakkausjätteiden osalta. Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) tulee tuottajavastuun piiriin vuonna 25. Vuonna 24 paperinkeräyksestä vastasi Paperinkeräys Oy ja romuajoneuvojen vastaanotosta Suomen Autokierrätys Oy. Kunnilla ei ole oikeutta antaa tuottajavastuulle säädettyjä jätteitä koskevia lajitteluvelvoitteita. Isosuon jäteasema Isosuon jäteasema (noin 6 ha) sijaitsee Naantalin, Raision ja Maskun raja-alueella. Kaatopaikka on perustettu vuonna 1984. Alueella on käytössä kaksi täyttöaluetta. Alueen vanha täyttöosa poistettiin käytöstä vuonna 24, ja alueen pintarakenteet tehtiin vaatimusten mukaisiksi. Alueella on toteutettu kaasunkeräys, biokaasupumppaamo rakennettiin vuonna 22. Alueella on myös kompostikenttä, jossa kompostoidaan Raision jätevedenpuhdistamon sekä elintarviketeollisuuden lietteitä. Jätteitä ja maamassoja otettiin vastaan vuonna 24 yhteensä 35 337 tonnia, josta yhdyskuntasekajätettä oli 26 438 tonnia. Naantalista Isosuon jäteasemalle toimitettiin noin 56 tonnia yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkojen vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin valvotaan erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. Pohjavesinäytteitä otetaan neljä kertaa vuodessa kuudesta pohjavesiputkesta. Alueen luonnollinen pintavalusta suuntautuu länteen ja etelään. Ojavesinäytteitä otetaan kolmesta pisteestä neljä kertaa vuodessa. Kaatopaikkaveden laatua tarkkaillaan suotovesien tasausaltaasta otettavin näyttein neljä kertaa vuodessa. Vuonna 24 kaatopaikan alapuolisissa pohjavesiputkissa oli kohonneita kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuuksia. Pohjavesiputkien vesi täytti arseeni-, kromi- ja kuparipitoisuuksien osalta talousveden laatuvaatimukset eikä vesissä havaittu hygieenistä likaantumista ilmentäviä bakteereja. Länteen virtaavan ojan ravinne- ja kloridipitoisuudet olivat kohonneita, mutta muissa ojissa vesi on ollut melko vähäravinteista. Kaikissa ojahavaintopisteissä raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet talousvesien raja-arvot. Tasausaltaan veden typpipitoisuus on korkea ja hygieeninen tila huono, mutta raskasmetallipitoisuudet ovat alittaneet talousvesien raja-arvot. Yhdyskuntajäte 6 5 4 3 2 1 Rakennus- ja purkujäte Teollisuuden jäte Lietteet Muut jätteet Kuva. Naantalista vuonna 24 Isosuon jäteasemalle toimitetut jätteet (tonnia) Luonnonmaan Iilijärven kaatopaikka
2 Luonnonmaalla sijaitseva Iilijärven vanha kaatopaikka suljettiin vuonna 1985 sen oltua käytössä vuodesta 1965 alkaen. Jälkihoitotyönä täyttöalueen pintarakenteet tiivistettiin ja alueelle istutettiin puita. Kaatopaikkatoiminnan aikana alueelle on sijoitettu hyvin sekalaista jätettä eikä jätteiden laadusta tuolloin pidetty tarkkaa kirjaa. Aluetta kunnostettiin vuonna 21 ja alueelle asennettiin pinta- ja pohjavesien tarkkailuputket ja kolme kaatopaikkakaasujen havainnointiputkea. Pohjavesissä on havaittu kohonneita ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuuksia, mutta raskasmetallien ja arseenin pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Myös pintavesissä todettiin kaatopaikkaindikaattoreita eli kohonneita ammoniumtyppi- ja alumiinipitoisuuksia. Kaasumittausten perusteella kaatopaikka on metaanikäymisvaiheessa, koska metaanipitoisuudet ovat korkeat. Metaanikaasu on yksi merkittävistä kasvihuonekaasuista, joten kaasujen pääsyä ilmakehään on estetty rakennetuilla biologisilla suodattimilla. Härkäsuon läjitysalue Naantalissa sijaitsee myös Fortumin voimalaitoksen Härkäsuon teollisuusjätteen läjitysalue. Alue sijaitsee Isosuon tien varressa Naantalin ja Maskun rajalla. Alue on otettu käyttöön vuonna 1992. Härkäsuolle läjitetään voimalaitoksen jätteeksi jäänyttä lento- ja pohjatuhkaa sekä rikinpoistolaitoksessa syntyvää ns. suodatinkakkujätettä. m³ 1 Läjitetyt ainemäärät 1992-24 8 6 4 2 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kuva. Härkäsuon läjitysalueelle läjitetyn tuhkan ja suodatinkakun määrät vuosina 1992-24 Läjitysalueella muodostuvat valumavedet ja läjitetyn materiaalin läpi salaojajärjestelmään suotautuvat vedet kootaan alueella sijaitsevaan selkeytysaltaaseen, josta ne virtaavat etelään vievään ojaan, joka liittyy Orjanojaan ja edelleen Naantalin ja Maskun rajalla virtaavaan Vaarjokeen. Härkäsuon alueen vesistövaikutuksia tarkkaillaan neljässä pintavesi- ja neljässä pohjavesihavaintopaikassa 3-4 kertaa vuodessa. Selkeytysaltaan veden kloridi- ja sulfaattipitoisuudet ovat kasvaneet läjitettyjen ainesten määrän kasvun myötä, mutta altaan veden tutkitut arseeni- ja raskasmetallipitoisuudet ovat olleet suhteellisen pieniä. Myös läjitysalueella sijaitsevan porakaivon kloridipitoisuus on kasvanut, mutta muissa pohjavesihavaintoputkissa ei ole ollut osoitettavissa läjitysalueen vaikutuksia. Jätehuollon tulevia hankkeita
21 Turun seudulla on vireillä laaja jätehuoltohanke, johon liittyy Turun Orikedon jätteenpolttolaitoksen saneeraus tai laajentaminen, tuhkan ja kuonan sekä pilaantuneiden maiden sijoittaminen kaatopaikoille, jätteen lajittelulaitoksen, kompostointilaitoksen, mädätyslaitoksen ja lieteputken rakentaminen. Koko hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on tehty ja Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi syksyllä 24 lausuntonsa YVAselostuksesta. YVA-menettelyn jälkeen hankkeelle haetaan tarvittavat ympäristö- ym. luvat. LUONNONSUOJELU Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on luonnonsuojelutoiminnan kulmakivi. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan eliölajien runsautta, niiden perintötekijöiden vaihtelua ja elinympäristöjen moninaisuutta. Luonnonsuojelun tavoitteena on myös turvata kansalaisille mahdollisuuksia virkistäytyä ja matkailla luonnossa. Naantalissa on paljon arvokkaita luontokohteita, jotka on alustavasti inventoitu vuonna 1997, ja joita rauhoitetaan vuosittain. Vuoden 24 aikana perustettiin luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelualue Tamminiemeen ja rajattiin maastoon useita arvokkaita luontotyyppejä. Tamminiemen luonnonsuojelualue Vuoden 24 aikana Lounais-Suomen ympäristökeskus teki päätöksen Luonnonmaalla sijaitsevan Tamminiemen luonnonsuojelualueen perustamisesta. Tamminiemi on luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokas. Tamminiemi on jalopuuvaltaista lehtometsää, paikoin puhdasta lehmuksen ja tammen muodostamaa jalopuumetsää, jossa kasvaa runsaasti pähkinäpensaita sekä sini- ja valkovuokkoja ja kieloja. Linnuston tyyppilajeja ovat satakieli, punavarpunen, kultarinta ja kolopesijät. Alueelta on löydetty sekä uhanalaiseksi että harvinaiseksi luokiteltuja kovakuoriaislajeja, jotka suosivat nimenomaan vanhoja lehtometsiä. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksissä kielletään toiminta, joka voi muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa kasvillisuuden ja eläimistön säilyttämiseen. Alueella saa kuitenkin käyttää teitä ja polkuja, kerätä marjoja ja sieniä sekä käyttää rakennuksia, laitureita, uimapaikkoja sekä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti suorittaa suojeluarvojen hoitamiseksi tarpeellisia hoitotoimenpiteitä. Lapilan saari Lapilan saari on useissa eri selvityksissä todettu poikkeuksellisen arvokkaaksi luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Alueen rakennuskanta on inventoitu Naantalin kaupungin toimesta yhteistyössä Turun maakuntamuseon kanssa vuonna 1991. Lapilan kartanon asuin- ja talousrakennukset sijaitsevat saaren
22 pohjoisosassa. Kartanon rakennukset muodostavat hyvin säilyneen 17-luvulta peräisin olevan rakennus-kokonaisuuden, jotka ovat harvinaisia suomalaisessa kulttuuriperinnössä. Lapilan saarella on tehty koko saaren kattavia luontokartoituksia vuosina 1993 ja 1997. Selvityksissä on saari todettu erityismaininnan arvoiseksi rikkaan ja osin koskemattoman luontonsa ansioista. Saarella on mm. useita luonnonsuojelulain mukaisia pienialaisia, luonnontilaisia jalopuumetsiä ja pähkinäpensaslehtoja. Kesällä 24 selvitettiin Lapilaan laadittavan ranta-asemakaava-alueen luontoarvot. Myös tämän selvityksen mukaan saarella on erittäin arvokkaita luontokohteita. Selvityksessä mm. todetaan, että saaren keskiosan jalopuumetsiköt ovat valtakunnallisestikin arvokkaita. Vuoden 24 aikana tehtiin Lapilan saaren osalta useita erityisesti suojeltujen luontotyyppien rajauspäätöksiä. Suojellut alueet ovat pienialaisia jalopuumetsikköjä ja pähkinäpensaslehtoja. Suojelumääräysten mukaan alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteet vaarantuvat. Alueilla saa kuitenkin liikkua, marjastaa ja sienestää jokamiehen oikeuksiin perustuen. MELU / HILJAISET ALUEET Melu on yksi tämän hetken merkittävistä elinympäristön laatua, viihtyisyyttä ja terveyttä heikentävistä tekijöistä. Useat taajamien toiminnot tuottavat melua; tie- ja raideliikenne, teolliset toiminnat ja rakentaminen sekä erilaiset tapahtumat. Melualueet laajenevat ja yhä useammat ihmiset kärsivät melusta. Meluhaittojen ehkäisemisessä maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat avainasemassa. Melua voidaan torjua myös erilaisin teknisin keinoin mm. äänilähteeseen (äänenvaimentimet), äänen etenemiseen (meluesteet) tai vastaanottokohteeseen (rakenteelliset ratkaisut) kohdistuvin toimenpitein. Viime vuosina on yhä enenevässä määrin kiinnitetty huomiota tarpeeseen varata ja säilyttää kansalaisilla alueita, joiden äänimaisemalle on tunnusomaista ihmisen toiminnan aiheuttaman melun poissaolo tai vähäisyys ja luonnon hiljaisuuden vallitseminen. Hiljaisuus alkaa olla niin harvinaista, että se on kohoamassa suojelukohteeksi. Vuonna 24 antoi meluntorjuntatyöryhmä ehdotuksensa meluntorjunnan valtakunnallisiksi linjauksiksi ja toimintaohjelmaksi. Toimintaohjelman päämääränä on turvata kansalaisille vähämeluinen ympäristö sekä säilyttää erityyppisiä hiljaisia alueita. Kunnilla on toimenpiteiden toteuttajana tärkeä rooli. Kuntien tehtävänä on selvittää melutilanne sekä laatia meluntorjuntasuunnitelmat sekä kartoittaa hiljaiset alueet ja suunnitella toimenpiteet, joilla hiljaisia alueita säilytetään maakäytön suunnittelun yhteydessä.
23 2. KATSAUS TOIMINTAVUODEN 24 TAPAHTUMIIN KAUPUNGIN OMA TOIMINTA ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN Naantalin kaupunki solmi vuonna 21 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa yhteistoimintasopimuksen energian säästämisestä. Energian säästösopimuksen myötä kaupunki on ryhtynyt tehostetusti seuraamaan kaupungin 16 kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Kaupunki on asettanut seurattaville kiinteistöille keskimääräiset kulutustavoitteet, jotka kiinteistöjen tulisi alittaa. Tavoitteet ovat seuraavat: vesi 12 l/m 3 /a, sähkö 15 kwh/m 3 /a ja lämpö 45 kwh/m 3 /a. Mikäli kiinteistöjen energian kulutuksessa huomataan poikkeavaa, ryhdytään tarkemmin analysoimaan mistä poikkeamat johtuvat, etsitään virheet tai vuodot ja tarkistetaan säädöt. Myös tiedolla, asenteilla ja käyttötottumuksilla on suuri merkitys energian kulutuksessa. Energian kulutukseen vaikuttavat luonnollisesti myös säätilat. Vuosi 24 oli keskimääräistä (1971-2) lämpimämpi ja sateisempi. Tarkasteltaessa kunnan kiinteistöjen energian kulutusta voidaan todeta mm. seuraavaa: Vuosi 23 oli normaalijaksoa kuivempi ja raakavesi väheni voimakkaasti, jolloin vedensäästöä kampanjoitiin ja aloitettiin säästötoimet kunnan kiinteistöissä. Tämä näkyy myös veden kulutuksessa, joka laski lähes kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa ja muissa kunnan kiinteistöissä. Vuonna 24 veden kulutus on taas kääntynyt nousuun. Päiväkotien osalta veden kulutus vaihtelee suuresti kiinteistöittäin. Kulutus on lähes nelinkertainen verrattaessa vuoden 24 alhaisinta (78 l/m 3 ) ja korkeinta (3 l/m 3 ) kulutusarvoa. Myöskin verrattuna koulujen kulutukseen päiväkodeissa käytetään toiminnan luonteesta johtuen huomattavan paljon enemmän vettä. Kultarannan koulun veden kulutusarvoihin sisältyy myös päiväkodin kulutus. Lämmön kulutuksessa näkyy tasainen nouseva suuntaus, mutta kulutus vaihtelee luonnollisesti vuoden lämpötilojen mukaan. Vuosi 23 oli kylmempi kuin kaksi edellistä vuotta ja vuoden 24 lämpötila puolestaan normaalijaksoa korkeampi. Viialan päiväkodissa on niin lämmön, sähkön kuin vedenkin kulutus ollut selvästi alhaisempaa kuin muissa päiväkodeissa.
24 Kaukolämmön kulutus kouluissa tilavuutta kohden Sähkön kulutus kouluissa tilavuutta kohden kwh/m3 7 6 5 4 3 2 1 Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo 1999 2 21 22 23 24 Lietsala kwh/m3 35 3 25 2 15 1 5 Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo Lietsala 19 9 9 2 21 22 23 24 Tavoitearvo Tavoitearvo Veden kulutus kouluissa tilavuutta kohden l/m3 14 12 1 8 6 4 2 Suopelto Kalevanniemi Kultaranta Kuparivuori Karvetti Taimo Lietsala 1999 2 21 22 23 24 Tavoitearvo Kuvat. Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus kouluissa vuosina 1999-24
25 Kaukolämmön kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden Sähkön kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden kwh/m3 8 7 6 5 4 3 2 1 Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala kwh/m3 35 3 25 2 15 1 5 Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala 19 9 9 2 21 22 23 24 Tavoit etaso 1999 2 21 22 23 24 Tavoitetaso Veden kulutus päiväkodeissa tilavuutta kohden l/m3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Keskusta Kreivinniitty Karvetti Tammisto Nuhjala Suovuori Taimo Viiala 19 9 9 2 21 22 23 24 Tavoitet aso Kuvat. Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus päiväkodeissa vuosina 1999-24
26 Kaukolämmön kulutus rakennustilavuut ta kohden Sähkön kulut us rakennust ilavuutt a kohden Veden kulutus 44 42 4 38 36 34 32 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 45 4 35 3 25 2 15 1 5 2 21 22 23 24 2 21 22 23 24 2 21 22 23 24 Kuvat: Kaukolämmön, sähkön ja veden kulutus kaupungin kiinteistöissä vuosina 2-24 MONIPALVELULIIKENNE JA SEUTULIPPU Jokainen suomalainen tekee vuorokaudessa keskimäärin kolme matkaa, eikä ole merkityksetöntä ympäristön kannalta millä kulkuneuvolla nämä 15 miljoonaa päivittäistä matkaa tehdään. Liikenteen, ennen kaikkea henkilöautoliikenteen aiheuttamia ongelmia ovat mm. pakokaasupäästöt, melu, tilantarve, onnettomuudet, ruuhkat ja luonnonvarojen kuluminen. Kunnilla on tärkeä tehtävä ympäristö- ja ihmisystävällisen liikennekäyttäytymisen aktivoimisessa, erityisesti kevyenliikenteen edistämisessä ja autoliikenteen järkeistämisessä sekä joukkoliikenteen kehittämisessä. MATKUSTAJAT PALVELULIIKENTEEN MATKUSTUSMÄÄRIEN KEHITYS 2 15 1 5 21 23 VUODET matkustusm äärät Naantalin kaupungin alueella toimii monipalveluliikennelinja, Aurinkolinja. Auto kiertää noin 8 vuoroa päivittäin kaupungin itäisissä osissa ja Luonnonmaalla. Käyttäjämäärät ovat tasaisesti nousseet ja vuonna 24 linjaa käytti 17.36 matkustajaa. Myös seutulipun käyttö on vakiinnuttanut asemansa. Parhaimmillaan naantalilaiset tekevät seutulipulla noin 35. matkaa kuukaudessa. Valtio tukee monipalveluliikennettä 5 % ja kunta 5 % ja seutumatkaliikennettä 48 % ja kunta 52 %.
27 SEUTULIPUN MATKAT/ KK 45 4 35 3 kpl 25 2 15 1 5 tammi. heinä. tammi.1 heinä.1 tammi.2 heinä.2 tammi.3 heinä.3 tammi.4 heinä.4 kk.vuosi Matkat Kuvat. Palveluliikenteen ja seutulipun matkustusmäärien kehitys VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA- ALUE Naantalin kaupunginhallitus hyväksyi 1.3.24 vesihuoltolain mukaisen kehittämissuunnitelman ja vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Kehittämissuunnitelma sisältää koko kunnan vesihuollon kehittämisstrategian, jossa on ohjeet ja suuntaviivat yksityiskohtaiselle suunnittelulle ja päätöksenteolle. Suunnitelman mukaan vesilaitoksen liittymisasteen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: Vuonna 22 9 %, vuonna 21 94 % ja vuonna 23 99 % kaupungin asukkaista on liittynyt keskitettyyn vedenjakeluun. Viemäriin liittymisen ennustetaan kehittyvän seuraavasti: Vuonna 2 9 %, vuonna 21 92 % ja vuonna 23 97 % asukkaista on liittynyt keskitettyyn viemärilaitokseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta ja tarjoaa asukkaille palvelut. Toiminta-alueella kiinteistöillä on velvollisuus liittyä vesijohto- ja viemäriverkostoon. Naantalissa toiminta-alue kattaa asemakaavoitetut alueet ja toiminta-alueen rajausta tarkistetaan vuosittain. Vesihuoltolain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen liittymisvelvollisuudesta tietyin perustein. Vuonna 24 kaavoitus- ja ympäristölautakunta velvoitti kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäri- ja/tai vesijohtoverkostoon liittymään verkostoihin. Lautakunta on käsitellyt em. velvoitetta koskien kuusi vapautushakemusta. TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vuoden 24 alussa tuli voimaan ns. talousjätevesiasetus. Asetus koskee lähinnä haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelylaitteistoja, joista monet vaativat uudistamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisen riittämättömyyden vuoksi. Asetuksen määräykset koskevat 1.1.24 lukien uudisrakentamista sekä kiinteistöjä joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia kunnostustöitä. Olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi pääsääntöisesti 1.1.214 mennessä.
28 KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että alueiden käyttö ja rakentaminen järjestetään niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on turvata kuntalaisten osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun sekä asiantuntemuksen monipuolisuus. Kaavan lisäksi maankäyttöä ja rakentamista ohjaavat mm. erilaiset lupamenettelyt (mm. rakennus- ja toimenpidelupa, ympäristöluvat), katusuunnitelmat, tonttijaot sekä puistojen ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat sekä maankäyttösopimukset. Kaavoituksessa laajan osallistumismahdollisuuden turvaamisella ja vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys. Naantalissa kaavojen laatiminen tehdään mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen maankäytön suunnitteluun jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa turvataan selvittämällä suunnittelualueiden ympäristöarvot. Luonnon monimuotoisuutta selvitetään kasvillisuus- eläimistö- ja maisemainventoinnein ja muita ympäristötekijöitä puolestaan mm. melu-, ilmanlaatu-, maaperä- ja vesistöselvityksin. Kaavojen aluevarauksissa selvitysten tulokset otetaan huomioon. Kaavamääräyksillä on keskeinen merkitys toteutettaessa tavoitteita, joilla luonnon ja rakennetun ympäristön arvot otetaan huomioon. Kaavamääräyksiä voidaan antaa mm suojelualueista ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä alueista, teollisuusalueista, joilla ympäristö asettaa toiminnalle erityisiä vaatimuksia, sallitusta melutasosta, meluntorjuntarakenteista ja melulta suojattavista toiminnoista. Ympäristöä koskevia kaavamääräyksiä voidaan antaa myös esim. jätteenkäsittelyalueista, puhdistettavista maa-alueista ja vaarallisten aineiden varastojen suoja-alueista. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta valmistelee asemakaavat ja kaavanmuutokset sekä rakennustapaohjeet. Vuonna 24-25 vahvistuivat ja lautakunnassa valmisteltiin seuraavia asemakaavoja/kaavanmuutoksia ja rakennustapaohjeita: Vahvistunut : - Viluluodon asemakaavanmuutos - Palomäen asemakaavan muutos - Vanton-Luolalan eritasaliittymän kaavanmuutos - Naantalin lukion asemakaavanmuutos - Tullikatu 7/asemakaavan muutos Valmisteilla: - Väskin asemakaava - Metsä-Luikkion asemakaava - Rautatiealueen asemakaava - Ukko-Pekan ranta-alueen asemakaava - Meri-Naantali/asemakaavanmuutos - Humalisto I/asemakaavanmuutos - Luolala II:n asemakaavanmuutos - Tammiston asemakaava - Viialanmäen asemakaavanmuutos - Porhonkallionrannan asemakaavanmuutos - Naantali Golf Oy:n asemakaava - Immanen-Venka asemakaava - Vengan golfkentän asemakaava - Soiniemen rakennustapaohjeet - Tammiston asemakaava-alueen (Hartelan alue) rakentamistapaohjeet - Immasen rakentamistapaohjeet (korttelit 1-7, 12-14, 16)