Vesihuoltolain muutoksia Orimattila, 16.9.2014 Projekti-insinööri Henna Luukkonen
Lainsäädännön velvoitteet vesihuoltotoiminnassa Osuuskuntamuotoisen vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee osuuskuntalaki (421/2013) Lisäksi on noudatettava toimialaan liittyvää erityislainsäädäntöä eli esimerkiksi vesihuoltolakia (119/2001), terveydensuojelulakia (763/1994) sekä niiden nojalla annettuja asetuksia» Toimialaan liittyvä lainsäädäntö voi olla tiukempaa kuin yleislainsäädäntö, esimerkkinä vesihuoltolain mukainen liittämisvelvollisuus osuuskunnan tarjottava palveluita myös muille kuin jäsenille Lisäksi on noudatettava muita toimintaan liittyviä lakeja, kuten kirjanpitolakia ja hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä, sekä osuuskunnan sääntöjä 2
Vesiosuuskunnan hallitus Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää osuuskunnan kokous Operatiivisesta johtamisesta vastaavat hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja, vesiosuuskunnissa useimmiten vastuussa on hallitus Hallituksella on osuuskunnassa yleistoimivalta vastaa tehtävistä, joita ei ole erikseen osoitettu muille Hallitus vastaa osuuskunnan hallinnon ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä tilinpäätös, budjetti ym. 3 16.9.2014 projekti-insinööri Henna Luukkonen
Vesiosuuskunnan hallituksen tehtäviä Valvoa, että toiminnassa noudatetaan lainsäädännön velvoitteita tunnettava toimintaa koskevat velvoitteet Tehdä päätöksiä, joilla varmistetaan toimintaedellytykset ja laadukkaat vesihuoltopalvelut omattava riittävä vesihuollon tietotaito Laatia osuuskunnalle budjetti ja seurata sen taloutta riittävä kyky talouden hallintaan maksujen tulee kattaa myös tulevat investoinnit ja lainan hoitokulut pystyttävä maksamaan Riskien hallinta pystyttävä tunnistamaan toimintaan liittyvät riskit ja niiden vaikutukset 4 16.9.2014 projekti-insinööri Henna Luukkonen
Yleistä lakimuutoksista Vesihuoltolain muuttamisen valmistelu alkoi syksyllä 2008. Hallituksen esitys vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 3.6.2014. Tasavallan presidentti vahvisti lait 22.8.2014. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.9.2014» Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014» Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014» Laissa vesihuoltolain muuttamisesta on siirtymäsäännöksiä 5
Vesihuollon järjestäminen kunnan alueella Vesihuollon kehittäminen, toimintaalueet ja liittämisvelvollisuus 6
Kehittämisvelvollisuus Kunnan on kehitettävä alueellaan vesihuoltoa yhdyskuntakehitystä vastaavasti (5 )» Yhdessä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisvelvoite poistui» Kehittämissuunnitelma on käytännön työkalu vesihuollon kehittämiseen eli tulevaisuuden vesihuoltoratkaisujen suunnitteluun» Kehittämisvelvollisuus edellyttää suunnittelua kunnille vapaammat kädet kehittämissuunnittelun toteuttamiseen 7
Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen on jatkossakin ensiarvoisen tärkeää» Maankäytön ja sen suunnittelun tarpeet» Tunnistetaan kehittämistarpeet sekä arvioidaan ratkaisuja» Omistajaohjauksen väline Kuntaliitossa on käynnistynyt Vesihuollon kehittäminen ja ohjaaminen projekti, jossa tuotetaan opas ja malli vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimiseen 8
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Kunta vahvistaa vesihuoltolaitokselle toimintaalueen Vesihuoltolaitoksen määritelmä muuttui lakimuutoksen yhteydessä: vesihuoltolaitos on laitos, joka huolehtii vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella» Muita toimijoita eivät koske vesihuoltolain vesihuoltolaitoksia koskevat velvoitteet» On huomattava, että velvoitteita tulee myös esimerkiksi terveydensuojelulaista 9
Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin toimintaalueen vahvistamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun turvaamiseksi, jos» ympäristönsuojelulliset syyt,» terveydensuojelulliset syyt tai» suurehkon asukasjoukon tarve sitä vaativat Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistön liittäminen on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi Paikalliset olosuhteet ja tapauskohtainen harkinta! 10
Hyvät käytännöt Tavoitteena on, että toiminta-alueet vahvistetaan ennen verkostojen rakentamista Suunnitellut toiminta-aluelaajennukset tulisi arvioida vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (ennakolta) 11
Menettely Lakimuutoksessa korostettu tiedottamisvelvollisuutta: tiedotettava riittävässä laajuudessa ennen päätöksen tekemistä sekä sen jälkeen Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sekä alueen ELY-keskukselle on varattava mahdollisuus antaa toiminta-alueluonnoksesta lausunto Alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi toimintaalueluonnoksesta» Hallintolain mukainen menettely 12
Toiminta-alueen hyväksymisedellytykset (8 ) Vesihuoltolaitoksen on pystyttävä huolehtimaan vesihuoltopalveluista toiminta-alueellaan taloudellisesti ja asianmukaisesti Lakimuutoksen tuoma lisäedellytys: vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat toiminta-alueella kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi Kohtuullisuus on arvioitava paikalliset olosuhteet ja vaihtoehtoisten järjestelmien elinkaarikustannukset (kyseisellä alueella) huomioon ottaen 13
Toiminta-alueet on esitettävä kartalla Toiminta-alue, toiminta-alueen sisällä sijaitsevat taajamat sekä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen piiriin saatettavat alueet suunniteltuine aikatauluineen tulee jatkossa esittää kartalla, joka on saatavissa julkisesta tietoverkosta» Tavoitteena on antaa toiminta-alueesta yksiselitteinen kuva» Tietoa kiinteistöjen omistajille ja haltijoille Em. tietojen on oltava kartalla 31.12.2016 mennessä 14
Toiminta-alueen supistaminen Uutena lakiin on tuotu erikseen säännös toimintaalueen supistamisesta eli toiminta-alueeseen kuuluvan alueen poistamisesta toiminta-alueen piiristä (8 a ) Pykälässä säädetään toiminta-alueen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vesihuollon turvaamisesta Kunnan on tehtävä päätös ko. kiinteistöjen vesihuollon turvaamisesta supistamispäätöksen yhteydessä» Kiinteistökohtaiset tai useamman kiinteistön yhteiset järjestelmät» Vesihuoltolaitos toimittaa vesihuoltopalvelut kiinteistöille erillisin sopimuksen nojalla 15
Toiminta-alueen vahvistamisen vaikutukset Toiminta-alue turvaa kiinteistön vesihuollon» Vesihuoltolaitoksen on toimitettava kiinteistölle vesihuoltopalvelut lakien ja asetusten mukaisina Vastuut esimerkiksi vesihuoltopalveluiden keskeytyksen aikana» Virheestä vesihuollossa ja vahingonkorvauksista säädetään vesihuoltolaissa voimassa toiminta-alueella! Liittämisvelvollisuus kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen verkostoihin toimintaaluepäätöksen mukaisesti Toiminta-alue turvaa sekä kiinteistön vesihuoltopalvelut että vesihuoltolaitoksen toiminnan! 16
Liittämisvelvollisuus Perusvaatimus kuten ennenkin: kiinteistö on liitettävä vesihuoltolaitoksen verkostoihin Lain 10 :ään tehdyt muutokset lieventävät liittämisvelvollisuutta taajaman ulkopuolisilla alueilla» Taajama = 200 ihmistä asuu pienellä alueella YKRtaajama Säätelyn tavoitteena on estää tilanteet, joissa vastikään asianmukaisiin kiinteistökohtaisiin järjestelmiin investoineet kiinteistöt velvoitettaisiin liittymään keskitettyihin vesihuoltoverkostoihin 17
Liittämisvelvollisuus HUOM: Muutokset on tehty liittämisvelvollisuudesta säätävään pykälään (10 ) eikä liittämisvelvollisuudesta vapauttamisesta säätävään pykälään (11 ) Eivät ole uusia perusteita vapautukselle liittämisvelvollisuudesta Ehdot täyttävät kiinteistöt eivät kuulu liittämisvelvollisuuden piiriin 18
Liittämisvelvollisuuden lievennys Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, jos» Kiinteistön talousvesijärjestelmä on rakennettu ENNEN toiminta-alueen vahvistamista ja kiinteistöllä on käytettävissään riittävästi lainsäädännön vaatimukset täyttävää talousvettä Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, jos» Kiinteistön jätevesijärjestelmä on rakennettu ENNEN toiminta-alueen vahvistamista ja jäteveden käsittelyssä noudatetaan lainsäädännön vaatimuksia» Kiinteistöllä EI OLE vesikäymälää ja jäteveden käsittelyssä noudatetaan lainsäädännön vaatimuksia 19
Liittämisvelvollisuuden lievennys Mikäli lainsäädännön velvoitteet täyttävät kiinteistökohtaiset järjestelmän on rakennettu toiminta-alueen vahvistamisen jälkeen, liittämisvelvollisuus on voimassa kuten aiemminkin Lievennykset voimassa vain lakimuutosten voimaantulon jälkeen eli 1.9.2014 jälkeen vahvistetuilla toiminta-alueilla! Ennen 1.9.2014 vahvistetuilla toiminta-alueilla liittämisvelvollisuus määräytyy 31.12.2018 asti kuten aiemminkin (ei lievennyksiä), mikäli laitos on ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi 20
Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen Keskeiset periaatteet säilyvät, vaikka muutoksia on tehty Nimenomainen mahdollisuus määräaikaisen vapautuksen myöntämiseen Alueen ELY-keskusta ei tarvitse kuulla ennen vapautuksen myöntämistä Lähtökohtana liittämisen kohtuuttomuus, jota arvioidaan» Liittämisen kustannusten» Vesihuoltopalveluiden vähäisen tarpeen ja» Kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneiden kustannusten suhteen Lisäedellytykset sekä vaatimus, että vapautukset eivät saa vaarantaa vesihuoltolaitoksen kykyä huolehtia vesihuoltopalveluista taloudellisesti ja asianmukaisesti, säilyvät ennallaan 21
Haja-asutuksen jätevesiasetus Jätevesien käsittelystä kiinteistökohtaisesti säädetään ympäristönsuojelulaissa (86/2000) Puhdistusvaatimuksista, kiinteistökohtaisen järjestelmän suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja huollosta säädetään haja-asutuksen jätevesiasetuksessa (209/2011) Kiinteistöillä 1.1.2004 olemassa olleet käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät on saatettava käyttökuntoon 15.3.2016 mennessä Ympäristönsuojelulaissa on säädetty tilanteista, joissa käsittelyvelvoitteet eivät koske kiinteistöä sekä poikkeamismahdollisuuksista jätevesijärjestelmän oltava silti aina käyttökuntoinen!» Poikkeus voidaan myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi! 22
Käsittelyvelvoitteiden ulkopuolelle jäävät kiinteistöt sekä poikkeamismahdollisuudet Käsittelyvelvoitteiden ulkopuolelle jäävät kiinteistöt» Jäteveden määrä on vähäinen (YSL 27 b ): esim. ei vesikäymälää ja kantovesi» Ikään perustuva automaattinen poikkeus: 9.3.2011 mennessä 68 vuotta täyttäneet, jotka tuolloin asuivat ko. kiinteistöllä Poikkeamismahdollisuudet» Investoinnin odotettavissa oleva lyhytikäisyys: esim. iäkkäät henkilöt, jotka eivät saa automaattista poikkeusta» Sosiaaliset perusteet: esim. pitkäaikainen sairaus tai työttömyys heikentänyt hakijan taloudellista tilannetta» Vaihtoehtoinen käsittelyjärjestelmä: esim. viemäriverkostot tullaan laajentamaan alueelle lähivuosina 23
Liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen vs. haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vapauttaminen ja poikkeaminen perustuvat eri lainsäädäntöihin (vesihuoltolaki ja ympäristönsuojelulaki) perusteet erilaisia! Esimerkiksi ikään perustuva automaattinen poikkeus (ennen 9.3.2011 68 vuotta täyttäneet) koskee vain haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeamista Samoin hakijan sosiaalisen aseman perusteella poikkeaminen voidaan myöntää vain haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista 24
Uusia velvoitteita vesihuoltolaitoksille: Häiriötilanteisiin varautuminen, talous, vahingonkorvaukset 25
Häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuoltolaitoksen tarkkailu- ja selvillä olo velvoitetta laajennetaan: laitoksen oltava tietoinen raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä, laitteistonsa kunnosta sekä vuotovesistä Verkostojen sijaintitiedot saatettava sähköiseen muotoon 31.12.2016 mennessä Kokonaan uusi säännös 15 a : vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liittyneiden kiinteistöjen vesihuoltopalveluiden saatavuudesta häiriötilanteissa esimerkiksi silloin kun vedenjakelu on keskeytynyt laiterikosta johtuen 26
Häiriötilanteet Vesihuoltopalvelut turvataan yhteistyössä muiden tahojen (kunta, kunnan valvontaviranomaiset, pelastuslaitos ) kanssa Vesihuoltolaitoksen on laadittava ja pidettävä ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta (15 a )» Yhteistyö kuten palveluiden turvaamisessa» Suunnitelma luovutettava kunnalle, valvonta- ja pelastusviranomaiselle» Ryhdyttävä toimiin vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi» Suunnitelma oltava laadittuna 31.12.2016 27
Vesihuollon maksut Vesihuollosta perittävien maksujen tulee olla sellaiset, että niillä pystytään pitkällä aikavälillä kattamaan uus- ja korjausinvestoinnit sekä kustannukset (18 ) Vesihuoltolaitoksen tulee periä perus-, liittymis- ja muita maksuja erisuuruisina, mikäli se on tarpeen aiheuttamisperiaatteen tai vastaavan syyn vuoksi (19 ) Vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytettävä ja laitoksen on laadittava kirjanpitolaissa tarkoitettu toimintakertomus (20 a )» Tilinpäätöstiedot asiakkaan kannalta ymmärrettävässä muodossa» Tunnusluvut 28
Vesihuollon tietojärjestelmä Vesihuoltolaitoksen on toimitettava vesihuollon tietojärjestelmään eli VEETI-järjestelmään vesihuoltopalveluidensa hinnat, niiden määräytymisperusteet sekä tiedot, joita tarvitaan vesihuollon tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen laskemiseen (20 d )» Tiedot pääosin tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta» Pykälä voimaan 1.1.2016 29
Virhe vesihuollossa Kyseessä on virhe vesihuollossa silloin, kun palvelu ei vastaa sitä, mitä sopimusten ja säädösten mukaan voidaan edellyttää (27 ) Virhe ei ole tavanomaisesta korjaus- tai huoltotyöstä aiheutuva keskeytys, kun se kestää alle 12 tuntia ja siitä on ilmoitettu etukäteen» Putkirikon korjaaminen ei ole tavanomainen korjaustyö Virhe ei ole ylivoimaisesta esteestä aiheutuva palvelun keskeytys» Ylivoimainen este on laitoksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella 30
Hinnanalennus kun vesihuollossa on virhe Hinnanalennuksen määräytymisperusteet muuttuivat: hinnanalennukselle on asetettu kiinteä vähimmäismäärä» Kiinteä vähimmäismäärä on 2 % asiakkaan vuotuisesta käyttö- ja perusmaksusta Asiakas on oikeutettu hinnanalennuksen vähimmäismäärään, kun vesihuolto on keskeytynyt virheen (ks. äskeinen kalvo) vuoksi vähintään 12 tunniksi» Jos kyseessä lyhempi keskeytys, asiakas on oikeutettu sitä vastaavaan hinnanalennukseen» Kiinteä hinnanalennus on myönnettävä automaattisesti! 31
Vahingonkorvaus Vesihuoltolaitoksen on korvattava virheestä omaisuudelle aiheutunut vahinko tai taloudellinen vahinko Lisäksi on korvattava välilliset vahingot, jos ne ovat aiheutuneet huolimattomuudesta 32
Hulevesien hallinta 33
Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Vesihuoltolain 3 :ään tehdyn muutoksen myötä hulevesien poisjohtaminen ja käsittely eivät ole enää vesihuoltoa» Vesihuoltolaissa säädetään edelleen kuitenkin huleveden viemäröinnistä ja käsittelystä silloin kun vesihuoltolaitos huolehtii siitä Maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999, MRL) lisättiin uusi 13 a luku, jossa säädetään hulevesien hallinnasta Vastuu hulevesien hallinnasta asemakaavaaluella kuuluu MRL:n 103 i :n mukaan kunnalle 34
Vesihuoltolain mukainen hulevesien viemäröinti Vesihuoltolain uudessa 3 a luvussa säädetään huleveden viemäröinnistä, kun siitä vastaa vesihuoltolaitos Kunta voi vesihuoltolain 17 a :n mukaan päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos vastaa huleveden viemäröinnistä päätöksessä erikseen määriteltävällä alueella yhdyskuntakehitystä vastaavasti Ko. 17 a :n mukainen päätös korvaa huleveden viemäröinnin toiminta-alueen päätöksen tekemiseen asti vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröimisestä toiminta-aluepäätöksen mukaisesti 35
Liittämisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin Hulevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta ja siitä vapauttamisesta on laissa omat pykälät (17 b ja 17 c )» Vastaavat aiemmin voimassa olleita säännöksiä liittämisvelvollisuudesta ja siitä vapauttamisesta Hulevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin on kielletty (17 d )» Jätevesiviemärillä tarkoitetaan sekä erillisiä jätevesiettä sekaviemäreitä» Poikkeus, jos sekaviemäri on rakennettu ennen 2015 ja se on mitoitettu myös hulevesille 36
Kunnan hulevesijärjestelmä Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan sekä hulevesiviemäröintiä että ns. vaihtoehtoisten menetelmien (esim. viivyttäminen, imeyttäminen, käsittely) kokonaisuutta Kunnan hulevesijärjestelmällä taas tarkoitetaan hulevesien hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuutta lukuun ottamatta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoja Kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalue on alue, jolla sijaitsevia kiinteistöjä kunnan hulevesijärjestelmä palvelee ei tarvitse olla konkreettisesti liittynyt 37
Hulevesien hallinta lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan vastuulla Hulevesien hallinnan tärkein keino on kaavoitus hallinnan tavoitteena on viivyttää ja imeyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla Lähtökohtana on, että kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta (103 e ) kiinteistön hulevedet johdetaan kunnan hulevesijärjestelmään, jos niitä ei voi hoitaa kiinteistöllä tai jos niitä ei johdeta vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettuun vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon Jos hulevesiä ei voi hoitaa kiinteistöllä, kiinteistön on pakko liittyä kunnan hulevesijärjestelmään tai vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin» Poikkeaminen 103 f :n mukaan Kunnan hulevesijärjestelmän ja kiinteistön hulevesijärjestelmän liittymiskohta on nimeltään rajakohta (103 g ) 38
Monijäseninen toimielin Hulevesisäännöksiä valvoo kunnan määräämä monijäseninen toimielin» Toimivaltaa voi siirtää kuntalain säännösten mukaan Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevat hulevesimääräykset (103 j ) Kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi 103 k :n nojalla Kunta voi hyväksyä tarvittaessa hulevesisuunnitelman (103 l ) 39
Hulevesimaksu Kunta voi periä julkisoikeudellista hulevesimaksua, jolla katetaan kunnan hulevesijärjestelmästä kunnalle aiheutuneet kustannukset (103 n ) Vuosittaista julkisoikeudellista hulevesimaksua voi periä hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan» Maksun perusteita ovat kunnan hulevesien hallinnan ratkaisut ja järjestelmän suunnittelukustannukset sekä kiinteistön sijainti kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella 40
Kiitos! projekti-insinööri Henna Luukkonen henna.luukkonen@kuntaliitto.fi 050 342 8075 41