Oikeusministeriölle Helsinki 15.4.2008 IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen Lausuntonaan IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämistä selvittäneen työryhmän mietinnöstä (oikeusministeriön työryhmämietintö 2007:20) Viestinnän Keskusliitto ry toteaa seuraavaa: Pääviestit 1. Viestintäalalla immateriaalioikeuksilla on yhä kasvava merkitys. Digitalisoituminen, verkottunut toimintaympäristö sekä voimakas tekninen kehitys uusine liiketoiminnan muotoineen ovat lisänneet immateriaalioikeuksilla ja näistä tekijänoikeudella suojatun aineiston merkitystä. 2. Viestinnän Keskusliitto kannattaa teollis- ja tekijänoikeudellisten asioiden keskittämistä markkinaoikeuteen. Mahdollisimman kattava samaa oikeutta, sen lähioikeuksia tai liitännäisiä oikeuskysymyksiä koskeva käsittely yhdessä oikeuspaikassa on yrityksille toimintaetu. Yritysten kannalta on keskeistä saada asiantunteva ja lopullinen päätös mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. 3. Markkinaoikeus käsittelee jo nyt merkittävää osaa toimialan yritystoiminnan kannalta keskeisiä asioita kuten kilpailuoikeudellisia asioita, sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa sekä muita markkinaoikeudellisia asioita. IPR-oikeuksien suojan kannalta näillä muilla oikeuksilla on yleensä keskeistä merkitystä. Markkinaoikeuteen on mahdollista siten keskittää kokonaisosaamista alalla. 4. Markkinaoikeuden toimivaltaan eivät kuulu jatkossakaan markkinaoikeudellisten rikkomusten rikosasiat eivätkä vahingonkorvausasiat. Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettujen vahingonkorvausasioiden siirtäminen yleisistä tuomioistuimista markkinaoikeuteen on kuitenkin perusteltua. Samassa oikeuspaikassa olisi tämän jälkeen mahdollista käsitellä sekä SopMen kielto- että vahingonkorvausasiat. 5. Jatkotyössä on kuitenkin vielä a. turvattava markkinaoikeuden resurssit, mukaan lukien riittävän asiantuntemuksen saaminen IPR-asioissa ja pohdittava käsittelyjen ratkaisukokoonpano. Jotta
2 markkinaoikeus voi muodostua tehokasta oikeussuojaa antavaksi IPRtuomioistuimeksi, on sen toimivaltaa ja toimintatapoja tarpeellista kehittää; b. harkittava IPR-prosessimenettelyjen yksityiskohdat. Erityislakeihin sisältyy lukuisiä menettelysäännöksiä. Tämän lisäksi joitakin IPR-asioita käsitellään siviiliprosessissa ja toisia hallintolainkäyttöjärjestyksessä. Pidämme tärkeänä seurata erityisesti muutoksenhakujärjestelmän toimivuutta, mikäli muutoksenhaku jää valitusluvan varaiseksi; c. pohdittava, olisiko markkinoikeuden kuitenkin syytä käsitellä joissakin muissakin asioissa kuin SopMen-asioissa asiaan liittyviä vahingonkorvauskysymyksiä. Työryhmän ehdotus Työryhmämietinnössä ehdotetaan, että immateriaalioikeuksia (IPR) eli teollis- ja tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittely keskitettäisiin yhteen oikeuspaikkaan. Tavoitteena on turvata asiantuntemus IPR-asioiden käsittelyssä. Työryhmä ehdottaa mietinnössään tuomioistuinkäsittelyjen keskittämistä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeuteen ehdotetaan siirrettäväksi seuraavat asiaryhmät: 1) valitukset väitteisiin ja mitättömäksi julistusvaatimuksiin annetuista teollisoikeuksia koskevista rekisteröintiratkaisuista, jotka nyt käsitellään patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) valituslautakunnassa; nämä koskevat patentti-, tavaramerkki- ja mallioikeutta sekä hyödyllisyysmallin ja piirimallin rekisteröintiä, 2) teollisoikeuksia koskevat riita- ja turvaamisasiat sekä teollisoikeuksien rekisteröinnin kumoamista koskevat asiat, jotka nyt käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa; nämä koskevat patentin, mallioikeuden, tavaramerkin, toiminimen ja kasvinjalostajanoikeuden rekisteröinnin kumoamista sekä riita-asioita patenteista, tavaramerkeistä, hyödyllisyysmalleista, malleista, piirimalleista, toiminimestä ja kasvinjalostajanoikeudesta samoin kuin todistelun turvaamista; sekä 3) tekijänoikeuksia koskevat riita- ja turvaamistoimiasiat sekä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevat vahingonkorvausasiat, jotka tällä hetkellä käsitellään yleisissä alioikeuksissa; edellä mainittuja ovat tekijänoikeuksia ja sen lähioikeuksia koskevat riita-asiat ja näitä koskevat turvaamistoimet, kielto- ja keskeyttämismääräykset sekä todistelun turvaamisesta annetun lain mukaiset asiat. 4) kasvinjalostajanoikeuden rekisteröintiä ja myös verkkotunnusten rekisteröinnistä annettuja päätöksiä koskevat valitukset, jotka nyt käsitellään hallinto-oikeuksissa, Muutosta markkinaoikeuden ratkaisuun haettaisiin yleisistä tuomioistuimista siirrettävissä asioissa suoraan korkeimmalta oikeudelta (edellä kohdat 2 ja 3). Vastaavasti muutosta patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnasta sekä hallinto-oikeuksista markkinaoikeuteen siirrettävistä asioista haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta (edellä kohdat 1 ja 4).
3 IPR-asioiden keskittäminen yhteen oikeuspaikkaan Mietinnössä korostetaan tarvetta keskittää immateriaaliasioiden käsittely yhteen oikeuspaikkaan. Vaatimus sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan (Vanhanen II). Helsingin käräjäoikeudelle on nykyisellään keskitetty teollisoikeuksia koskevat riita- ja turvaamisasiat sekä teollisoikeuksien rekisteröinnin kumoamista koskevat asiat. Helsingin käräjäoikeus edustaa myös asiantuntemusta sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisissa kysymyksissä, jotka usein ovat osa IPR-asiaa. Käräjäoikeuteen olisi mahdollista keskittää tulevaisuudessa myös tekijänoikeutta koskevat riita-asiat sekä sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevat asiat. Keskittämisessä Helsingin käräjäoikeuteen ei kuitenkaan saavutettaisi tavoiteltua kattavuustavoitetta, sillä PRH:n valituslautakunnassa käsiteltäviä IPRasioita eikä hallinto-oikeuksissa käsiteltäviä asioita ei voida siirtää yleiseen tuomioistuimeen. Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee markkinaoikeudellisia, kilpailuoikeudellisia ja julkisia hankintoja koskevia asioita. IPR-asioilla on usein keskeinen liityntä näihin oikeuskysymyksiin. Esimerkiksi verkkotunnuksilla on kiinteä yhteys toiminimi-, tavaramerkki- ja SopMen-asioihin. Markkinaoikeuteen on lisäksi mahdollista siirtää myös hallintolainkäyttöjärjestyksessä käsiteltäviä asioita, kuten PRH:n valituslautakunnan asioita. Erityistuomioistuimessa käsiteltävistä asioista voidaan perustuslain mukaan säätää erikseen lailla. Markkinaoikeudessa IPR-asiantuntemus on mahdollista keskittää aidosti yhteen oikeuspaikkaan. Koska IPR-asioilla on usein läheinen liityntä kilpailuoikeuteen, joka on yksi markkinaoikeuden nykyisistä käsittelyaloista, on IPR-asioiden keskittämisestä markkinaoikeuteen erityisiä etuja. PRH:n valituslautakunnasta markkinaoikeuteen siirrettävät asiat ovat riita-asioihin rinnastuvia. Niiden käsittely markkinaoikeudessa muiden IPR-riita-asioiden tavoin olisi siksi perusteltua. Markkinaoikeuteen siirrettäisiin myös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa säädetyssä laissa tarkoitetut vahingonkorvausasiat. Markkinaoikeus käsittelee jo nyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa koskevat kieltoasiat. Markkinaoikeus käsittelisi jatkossa myös IPR-asioita koskevia turvaamistoimivaatimuksia. Näihin kuuluu myös todistelun turvaaminen, josta säädetään laissa todistelun turvaamisesta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa riidoissa. Sellainen aineisto, jolla voi olla merkitystä todisteena esim. tekijänoikeudellisessa riita-asiassa, voidaan määrätä takavarikkoon. Toimivaltaisen tuomioistuimen määrittäminen turvaamistoimiasiassa ei nykyisellään ole aina selvää. Vaikka teollisoikeuksien riitaasiat käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa, on turvaamistoimia voitu käsitellä muussakin alioikeudessa vastaajan kotipaikan mukaan. IPR-asioiden turvaamistoimien siirtäminen markkinaoikeuteen selkiyttäisi tilannetta. Asioiden käsittely keskitetyssä oikeuspaikassa ja muutoksenhaku IPR-asioiden käsittelystä tai ratkaisukokoonpanoista ei työryhmän mietinnössä ole vielä esitystä. Mietinnössä viitataan tältä osin jatkotyöhön ja tätä varten perustettavaan työryhmään. IPR-asioita käsitellään nykyisellään monissa oikeuspaikoissa sekä patentti- ja rekisterihallituksessa. Erityislakeihin sisältyy lukuisia menettelysääntöjä. Mikäli markkinaoikeus käsittelisi jatkossa IPRasioita, tulevat myös nämä erilaiset ja osin päällekkäiset prosessuaaliset säännöt uudelleen tarkasteltaviksi.
4 Muutoksenhakua markkinaoikeuden antamaan IPR-päätökseen haettaisiin riita-asioissa korkeimmasta oikeudesta ja hallinnollisissa asioissa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Muutoksenhaku on valitusluvan varainen. Markkinaoikeus on jo nykyisin markkinaoikeudellisissa asioissa ensimmäinen oikeusaste, jonka ratkaisuihin haetaan muutosta valitusluvalla korkeimmalta oikeudelta. Kun lakia eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä säädettiin, eduskunnan perustusvaliokunta piti riittävänä, että ensimmäisen oikeusasteen päätökseen voidaan hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valitusluvalla. IPR-asioiden siirtämisestä markkinaoikeuteen seuraisi yhden muutoksenhakuasteen väheneminen. Korkeimpien oikeuksien valituslupajärjestelmä ei voisi tarkoittaa näin ollen valituskieltoa eikä sitä, ettei asianosaisella ole muutoksenhakukeinoa. Työryhmän mietinnössä yhtenä ratkaisuna esitetään, että valituslupaedellytystä väljennettäisiin. Korkeimman oikeuden olisi valituslupaharkinnassa arvioitava markkinaoikeuden päätöksen oikeellisuutta ainakin oikeuskysymyksen osalta. Mietintö ei sisällä kuitenkaan vielä kokonaisarviota muutoksenhakuun liittyvistä asioista, jotka on jatkotyössä erikseen arvioitava. Yhden muutoksenhakuasteen poistumisesta aiheutuu kokonaiskäsittelyaikojen lyhenemistä, mitä on pidettävä yrityksille ja asianosaisille myönteisenä asiana, kunhan muutoksenhakujärjestelmän toimivuus voidaan turvata. Käsittelyn ulkopuolelle rikosasiat Markkinaoikeus ei käsittele tällä hetkellä rikosasioita. Niiden on katsottu sopivan huonosti erityistuomioistuimeen. Esitutkinta- ja muiden rikosprosessin erityispiirteiden sekä kahden muutoksenhakuasteen vuoksi rikosasioiden käsittely on katsottu parhaiten voitavan turvata yleisissä tuomioistuimissa. Myös syyttäjien mahdollisuuteen erikoistua eri rikoksiin on kiinnitetty tältä osin huomiota. Rikosasiat jäisivät työryhmän esityksen mukaan jatkossakin markkinaoikeuden toimivallan ulkopuolelle. Mietintöön sisältyy IPR-asioita koskevien rikosjuttujen tilastointia viime vuosilta. Tämän mukaisesti teollisoikeuksia koskevia rikosjuttuja ei juuri ole käsitelty. Tekijänoikeusrikoksia on ollut vuosittain noin 30 100 kpl ja niitä on käsitelty käräjäoikeuksissa tasaisesti eri puolilla maata. Niidenkin määrä on melko vähäinen. Rikosasioiden käsittelyjen säilyttäminen yleisissä tuomioistuimissa näyttäisi perustellulta. Näin lienee ainakin markkinaoikeuden tämänhetkisen toiminnan ja menettelyjen mukaan arvioiden. Yhteenvetoa Nykyisin IPR-asioita käsitellään lukuisissa oikeuspaikoissa. Samaa IPR-oikeutta koskevia kysymyksiä voidaan joutua käsittelemään eri oikeuspaikoissa. Myös menettelysäännöt ja muutoksenhakukeinot vaihtelevat. Nykyinen järjestelmä on varsin vaikeaselkoinen ja aiheuttaa yrityksille huomattavia hallinto- ja oikeudenkäyntikustannuksia. Asioiden käsittelyt pitkittyvät helposti ja vievät yritykseltä huomattavasti resursseja. Viestinnän Keskusliitto pitää siksi tärkeänä, että IPR-asioiden käsittelyä yksinkertaistetaan merkittävästi nykyisestä. Keskittämällä IPR-asioiden käsittelyä markkinaoikeuteen, saavutetaan monia etuja. IPR- ja kilpailuasioita sekä markkinointia ja muutoinkin sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa
5 koskevia asioita käsiteltäisiin yhdessä paikassa. Kokonaiskäsittelyajat lyhenisivät ja menettelyt yksinkertaistuisivat. Kattavuuden johdosta myös asiantuntemus lisääntyisi. Viestinnän Keskusliitto pitää siksi työryhmän esitystä keskittää IPR-asioiden käsittelyä markkinaoikeuteen kannatettavana. Jatkotyössä markkinaoikeuden asemaa ja tehtäviä on vielä arvioitava kokonaisuutena, jotta sille voidaan turvata riittävät resurssit. IPR-asioiden käsittelyä varten tarvittavien menettelysäännösten yksityiskohdat samoin kuin markkinaoikeuden ratkaisukokoonpanot jäävät esityksessä nekin jatkovalmistelulle. Etenkin muutoksenhakujärjestelmän toimivuus on varmistettava. Näiltä osin työryhmän mietintö on tarjonnut vasta joitakin suuntaviivoja. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson Toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin 30 000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 2287 7304 puhelin 2287 7305