Ympäristömyrkyt Itämeren kaloissa ja koko ekosysteemissä Ikääntyvien yliopiston terveys, hyvinvointi ja ympäristö -luentosarja 1
Tänään puheena Ympäristömyrkyistä (dioksiinit, PCB-, PBDE-, PFAS-yhdisteet) Lainsäädäntö (elintarvike- ja rehu-), poikkeusluvista Erilaisista raja-arvoista, riskistä ja riski-hyöty -arviosta Itämeren prosesseista, jotka vaikuttavat myrkkypitoisuuksiin EU-kalat III hankkeen tulokset Pitoisuudet Pitoisuustrendit Johtopäätökset 2
3
Dioksiinit ja PCB-yhdisteet Dioksiinit epäpuhtautena, lähteet moninaisia: metalliteollisuus (uusiometallit), poltto(kotitaloudet, kaatopaikkapalot), saastuneet maat ja sedimentit kloorattuja orgaanisia yhdisteitä pysyviä ympäristössä kertyvät ravintoketjussa haitallisia PCB-yhdisteet muuntajaöljyt, maalit, eristysmassat, itsekopioituva paperi, muovien pehmittimenä Tuotanto ajettiin alas 1970-1980-luvuilla Cl Cl Cl O Cl PCB; haitat havaittiin Itämerellä ensin hylkeissä ja petolinnuissa jo 1970-luvulla 4
Itämeren dioksiinilähteet Vanhoja tunnistettuja Sellutehtaat (Pohjanlahti, Ruotsin rannikko), Kaliningrad?) PVC-muovin tuotanto (Sköldvik) Kloorifenolien tuotanto ja käyttö (Kuusankoski, Kymijoki) Fenolisten torjunta-aineiden käyttö (laajaa) HUOM! Tunnetut päästölähteet pääosin loppuneet Ilmapäästöt! 5
Bromatut palonestoaineet - Kemikaaleja, jotka estävät/hidastavat palamista - Antavat huomattavasti lisää pelastautumisaikaa - Käytetään muoveissa, elektroniikassa, tekstiileissä, eristeissä, kumissa, käyttöä rajoitettu EU:ssa Yleisesti käytettyjä aineita: - Polybromatut difenyylietteerit (PBDE) - Heksabromisyklododekaani HBCD - Tetrabromibisfenoli-A - Polybromatut bifenyylit (PBB) 6
Fluoratut yhdisteet (PFAS) - Käytetty 50 vuotta - Tekevät materiaalin vedenpitäväksi, likaa hylkiväksi ja estää tarttumista - Käyttökohteita esim. paistinpannut, vettähylkivät tekniset vaatteet ja suksivoiteet, sammutusvaahdoissa, lattiavahoissa, teollisuudessa - Rajoitustoimia voimassa 7
Ympäristömyrkyt kertyvät ympäristössä TEOLLISUUDEN, MAATALOUDEN JA YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN VALUMAVEDET, ILMASTA TULEVA LASKEUMA Persistent, pysyvyys => kauan ja kauas! Bioaccumulating biokertyvyys vesi -> eliö biomagnifikaatio eliöstä-> eliöön HUONOSTI HAJOAVAT JA BIOKERTYVÄT YHDISTEET KASAANTUVAT RAVINTOKETJUJEN HUIPULLE Toxic, myrkyllisyys: akuutti / krooninen 8
Dioksiiniyhdisteiden profiileja ympäristössä 100 80 60 40 20 0 Sediment, Kymijoki Sediment, G. Bothnia Deposition Plankton Herring Percent from I-TEQ Others 1234678-HpCDF 12378-PeCDD 23478-PeCDF 2378-TCDF Osa dioksiiniyhdisteistä rikastuu tehokkaasti eliöstöön 9
Suomalaiset altistuvat kalasta PCDD/F + PCB PFAS PBDE 10
Epäillyt kriittiset terveyshaitat ihmisille PCDD/F + PCB (EFSA 2018): - siemennesteen laadun heikkeneminen - kiillevaurioita hampaisiin - lisääntymisterveyshäiriöitä (paljon altistuneille syntynyt enemmän tyttöjä, poika-tyttö -suhde) - klooriakne + syöpä (PALJON ISOMMILLA PITOISUUKSILLA) - hormonitoiminnan häiriöitä PBDE: - imusolmukesyövän riski - häiritä kilpirauhashormonien tasapainoa - saattavat aiheuttaa käyttäytymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia PFAS (EFSA 2018): - kohonnut kolesteroli - rokotusvasta-aineiden vähäisempi muodostuminen, immuunivaste 11
Hampaiden kiillevauriot Vaikutukset mahdollisia pitoisuustasoilla, joille väestö on altistunut 1980- luvulla pysyvien hampaiden mineralisaatiohäiriöt Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet suomalaisessa äidinmaidossa (Lähde: THL) Mineralization defects of the permanent first molars in relation to the ranked individual values of the total exposure to PCDD/Fs Level of mineralization 3 2 1 0 P < 0.005 0 50 100 Individuals ranked by their total exposure to PCDD/Fs Alaluusua et al., Lancet 1999;353:206 12
Belgia, chickengate, 1999 13
Kohut ovat ajaneet lainsäädäntöä 1999 2001 2006 2008 2011 Belgian rehuskandaali EY 2375/2001 EY 1881/2006 Italian myrkkymozzarella EU 1259/2011 Rehuun tarkoitetun rasvan sekaan joutui PCB:tä ja dioksiineja sisältävää teollisuusöljyä. Rehua päätyi maatiloille ja erityisesti kanaloihin ja aiheutti lisääntymisongelmia ja kananpoikien epämuodostumia. Maksimirajat dioksiineille, määräaikainen poikkeuslupa Maksimirajat dioksiineille ja PCByhdisteille, määräaikainen poikkeuslupa Jätteenkuljettajien lakon aikana mafia poltti jätteitä maaseudulla ja palamisessa syntyvät dioksiinit saastuttivat puhveleiden laidunmaat. Uudet maksimirajat dioksiineille ja PCByhdisteille sekä indikaattori-pcb:lle, pysyvä poikkeuslupa 14
Voimassa olevat enimmäismäärät kalalle Dioksiinit Dioksiinit ja PCB-yhdisteet (summa) Indikaattori- PCB:t Lyijy Kadmium Elohopea Elintarvikkeet (pitoisuudet koskevat tuorepainoa) Kalanliha ja kalastustuotteet 3,5 pg TEQ/g 6,5 pg TEQ/g 75 ng/g (makean veden kalalle 125 ng/g) Rehut (pitoisuudet koskevat rehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %) 0,3 mg/kg 0,05 mg/kg 0,5 (hauelle 1,0 mg/kg) Kala ja kalatuotteet 1,25 ng TEQ/kg 4,0 ng TEQ/kg 30 µg/kg Kalaöljy 5,0 ng TEQ/kg 20 ng TEQ/kg 175 µg/kg Rehuaineet (myös kala) 10 mg/kg Kala ja niistä saatavat tuotteet elintarviketuotantoeläinten rehuseosten valmistukseen Eläinperäiset rehuaineet 2 mg/kg 0,5 mg/kg Komission asetus (EY) N: 1881/2006 muutoksineen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY muutoksineen. 15
Raja-arvoja on monentyyppisiä As low as reasonably achievable (ALARA) pitoisuusperusteinen, kompromissi Esim. tavoitteena leikata markkinoilla olevista elintarvikkeista eniten kontaminoituneet pois EI terveysperustainen Terveysvaikutusperusteiset laatijia mm. WHO, OECD, EPA, EU-SCF, JECFA, tutkimuslaitokset perustuvat tieteellisen paneelin arvioon (usein eläinkokeissa tai epidemiologisissa tutkimuksissa havaittuun annosvasteeseen ja riskinarviointiprosessiin) sisältävät turvakertoimen Lyhenteiden viidakko: TDI, TWI, ADI, RfD, BMD, NOAEL, LOAEL, EC 16
Vaikutus Terveysperustaiset raja-arvot 100 Herkkä ihminen Ihminen keskimäärin Eläin keskimäärin 90 80 70 60 50 40 30 20 TDI Yksilölliset erot 10 Lajien ero 10 NO(A)EL 10 0 0.1 1 10 100 1000 Annos 17
Siedettävä saantiarvio: viranomaisen työkalu Raja-arvot ovat viranomaisten apukeino, ei kerro terveysvaikutusten todennäköisyyttä yksilötasolla Terveysperusteinen raja-arvo kuvaa pitoisuutta, jolle voi keskimäärin altistua koko elämänsä ajan, ilman merkittävää riskiä Raja-arvoja ei voi verrata akuuttiin toksisuuteen, jossa yksittäinen rajanylitys voi välittömästi aiheuttaa haittavaikutuksia Vrt. nopeusrajoitukset 2pg/kg 18
Kemikaalien riski Kemikaaliriski = Vaaraominaisuus x Altistuminen Vaaraominaisuus esim. kyky aiheuttaa syöpää kehityshäiriöitä maksavaurioita herkistävyyttä ihoärsytystä jne Altistuminen paljonko kemikaalia pääsee elimistöön 19
Entä jos syön kalaa, joka ylittää raja-arvot? Ympäristössä jo olevat haitta-aineet kertyvät joskus ravintoon, jolla on selkeitä terveyshyötyjä Kannattaa pohtia ylittävätkö hyödyt mahdolliset haitat? Ympäristömyrkyt ω-3 D-, A-vitam. Ca, P, K, I 20
THL:n Kalastajatutkimus Koska Suomessa altistuminen tapahtuu pääasiassa kalan kautta, niin ryhmä, joka altistuu eniten dioksiineille ja PCByhdisteille on kalastajat Kalastajien altistuminen on 2 5 kertainen normaaliväestöön verrattuna Kuitenkin Kuva: ProKala Oy 21
Kalastajien kuolleisuus verrattuna muun miesväestön kuolleisuuteen Viite: Turunen ym., 2008 22
Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa I Itämeri murtovesiallas Suomen rannikolla pärjäävät samat kalalajit kuin makeissa vesissä Suolaisuus kerrostaa vettä ja vähäinen suolaisuus vaikeuttaa mm. turskan lisääntymistä Pohjanlahdella planktoneliöstö erilaista kuin pääaltaalla -> vaikutus planktonsyöjien kasvuun 23
Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa II Rehevöityminen aiheuttaa pohjan hapettomuutta ja pohjaeläinten häviämisen -> kalojen kasvu hidastuu Rehevöityminen sekä ulkoista että sisäistä, ongelmasta ei päästä nopeasti Rehevöityminen tuo sinileväongelman, toksiinit ei kerry kalojen lihakseen 24
Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa III Itämeren keskisyvyys on noin 60 metriä Suolavesipulssi tuo hapekasta ja suolaista vettä Pohjanmereltä Gotlannin syvänteet ja osin Suomenlahden pohjat hapellisiksi, ainakin väliaikaisesti Suolavesipulssi työntää edellään fosfaattipitoista vettä Gotlannin syvänteestä muualle -> rehevöityminen voi väliaikaisesti paheta 25
Itämeren prosesseja / olosuhteita, jotka vaikuttavat haitta-ainepitoisuuksiin kaloissa IV Turskan määrä on vähentynyt liikakalastus epäonnistunut lisääntyminen, suolapitoisuus Turskan tärkein ravinto pääaltaalla on kilohaili Turska Kilohaili Silakka 26
Itämeren kokonaissaaliit 1973-2006 Tonnia 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1973 1977 1981 1985 1989 1993 Vuosi 1997 2001 2005 Lähde: ICES Muut Makeanveden lajit Turska Kilohaili Silakka 27
Pääaltaan ja Suomenlahden silakoiden kasvu 120 100 Vaikuttaa - hapettomat pohjat - kilohailin määrä 80 grammaa 60 yli 8-vuotiaat 40 6-vuotiaat 4-vuotiaat 20 2-vuotiaat 0 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 1-vuotiaat Fileerattavan silakan minimikoko 28
EU-KALAT III, näytteet ja näytteenottoalueet Näytteet: 13 eri kalalajia Yhteensä 120 puulattua näytettä, 1216 yksittäisestä kalasta Kaupallisesti tärkeiltä kalastusalueilta Ammattikalastajien saaliista Kunkin lajin kalastussesonkina Näytteet kuvastavat sitä, mitä suomalaisten ruokapöydästä löytyy 29
TULOKSET 30
Näin tulkitset kuvia Tutkittu kalalaji Yksikkö, jossa tulos on annettu, esim. ng/g Kalalaji ja yhdiste Pitoisuusyksikkö 10 8 6 4 Lainsäädännöllinen enimmäispitoisuus (elintarvike) kyseisessä kalassa 2 0 Pitoisuusasteikko Alue 1 Alue 2 Alue 3 Alue 4 Alue 5 Yhdiste 1 Yhdiste 2 Enimmäispitoisuus Kultakin alueelta kerättyjen näytteiden keskiarvo Selite 31
32
Silakka: PCDD/F ja PCB 33
Silakka: PCDD/F ja PCB, yksittäiset puulit Savusilakka tehdään näistä 34
Lohi: PCDD/F ja PCB 35
Lohi; PCDD/F ja PCB, yksittäiset puulit 36
Nahkiainen: PCDD/F ja PCB 37
38
39
Pitoisuustrendit 40
pg TEQ/g tuorepainoa 20 15 10 Dioksiinit ja PCB:t 2002 2009 2016 Enimmäispitoisuus dioks.+ PCB 5 0 Merikalat Järvikalat Muut 41
Tulokset täydentävät silakan aikasarjaa Airaksinen ym. 2014. Time trends and congener profiles of PCDD/Fs, PCBs 42
ng/g tuorepainoa 8 6 4 PBDE-yhdisteet (ilman BDE-209) 2002 2009 2016 Raja-arvo 2 0 Merikalat Järvikalat Muut 43
ng/g tuorepainoa 40 30 20 PFAS-yhdisteet 2002 2009 2016 Raja-arvo 10 0 Merikalat Järvikalat Muut 44
Johtopäätökset 1/2 Suomessa on runsaasti luonnonkalaa, jonka käyttöä voi lisätä turvallisesti - Kalan käytön lisäämisestä on hyötyä kansanterveydelle - Lähiruoan tarjontaa voidaan lisätä - Kalatalouden tuottavuutta ja kannattavuutta voidaan parantaa Luonnonkalojen kulutus poistaa vesistä ravinteita - Tämä tukee vesienhoitoa ja kiertotaloutta 45
Johtopäätökset 2/2 Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet suomalaisessa kalassa ovat pienentyneet voimakkaasti 2000-luvun aikana - Lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla yhdisteiden käytön ja päästöjen rajoittamiseksi on ollut merkittäviä vaikutuksia Kalan syönnistä saatavat terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat - Kalaa kannattaa syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen - Lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulee noudattaa isoa silakkaa, Itämeren lohta ja taimenta sekä haukea koskevat turvallisen käytön ohjeita Rehuksi käytettävä kala (yleensä silakka) on edelleen puhdistettava dioksiineista ja PCB-yhdisteistä ennen käyttöä 46
Kalan syöntisuositukset kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, 1-2 kertaa/kk isoa, yli 17 cm:n silakkaa tai Itämeren lohta tai taimenta lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat, haukea vain 1-2 kertaa/kk (Hg) raskaana olevat ja imettävät, ei haukea (Hg) sisävesialueiden kalaa päivittäin syövät, vähennä Hg keräävien petokalojen käyttöä (isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet) 47
Kotimaista kalaa käytetään vähän 48
Silakan suora kulutus pientä 49
Itämeren silakasta tehdään rehua kalankasvatukseen 50
EU-kalat III -hankkeen toteutus Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) Marika Jestoi, Janne Nieminen, Eija-Riitta Venäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Riikka Airaksinen, Hannu Kiviranta, Jani Koponen, Panu Rantakokko, Päivi Ruokojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Timo Myllylä, Jari Raitaniemi, Pekka J. Vuorinen, Marja Keinänen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Jaakko Mannio Hankkeen rahoitus Valtioneuvoston kanslia 51
KIITOS 52