Uusi lainsäädäntö, uusia työkaluja Johanna Kallio Suomen ympäristökeskus LINKKI 2017-hankkeen loppuseminaari 27.3.2018
Aiheita 1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa 2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön? 3. Työkaluja 100m määrittelyyn 4. Vedenhankintakäytössä oleva tai siihen soveltuva pohjavesialue 5. Työkaluja asukkaille 2
1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa - Jätevesiä pitää yhä käsitellä ja vastuu on omistajalla Jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön taikka ojaan, tekolammikkoon tai vesilain 1 luvun 3 :n 1 momentin 6 kohdan mukaiseen noroon. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistön käytön aiheuttama käsittelemättömästä jätevedestä aiheutuva kuormitus, ympäristön pilaantumisen vaara ja muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, kiinteistön sijainti vesistön tai meren läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja muut ympäristöolosuhteet. Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja 3 sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.
1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa - Perustason puhdistusvaatimus jota kunnat voivat tiukentaa määräyksillä Talousjätevedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen (perustason puhdistusvaatimus). Kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa 202 :n nojalla perustason puhdistusvaatimusta ankarampia vaatimuksia, jos ne ovat välttämättömiä paikallisten ympäristöolosuhteiden vuoksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 156 c :ssä tarkoitettu ohjeellinen puhdistustaso on sellainen, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 4
1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa - Perustaso pitää täyttää uusissa rakennuksissa heti, vanhoissa (ennen 2004) sijainnista riippuen Jätevesien käsittelyjärjestelmä, joka on tehty ennen vuotta 2004 rakentamisajankohtanaan voimassa olleiden vaatimusten tai myönnetyn rakennusluvan mukaisesti ja joka sijaitsee 156 a :ssä tarkoitetulla alueella, on saatettava tämän lain 154 b :ssä säädetyn mukaiseksi viimeistään 31 lokakuuta 2019. 5
1. Jätevesilainsäädäntö pähkinänkuoressa - Siirtymäaika 31.10.2019 koskee rantoja ja pohjavesialueita, muualla oma tahti Kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai myönnettyyn rakennuslupaan perustuva jätevesien käsittelyjärjestelmä täyttää perustason puhdistusvaatimuksen. Etäisyys on määritettävä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sitä lähinnä sijaitsevan sellaisen rakennuksen, jossa muodostuu talousjätevesiä, seinään. 6
KIINTEISTÖ pohjavesialue Kiinteistön jätevesijärjestelmä koostuu kolmesta ennen vuotta 2004 tehdystä käsittelyjärjestelmästä Rakennuksia, joissa muodostuu jätevesiä perustason puhdistusvaatimus remontin yhteydessä perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä 100 m Jätevesien käsittelyjärjestelmä perustason puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä ranta Kuva: Ari Kangas
KIINTEISTÖ pohjavesialue Kiinteistön jätevesijärjestelmä koostuu kolmesta ennen vuotta 2004 tehdystä käsittelyjärjestelmästä Rakennuksia, joissa muodostuu jätevesiä YSM:n ankarampi puhdistusvaatimus remontin yhteydessä YSM:n ankarampi puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä ZZZ m 100 m Jätevesien käsittelyjärjestelmä Kunnan YSM ZZZ m rannasta ja pohjavesialueella ranta YSM:n ankarampi puhdistusvaatimus 31.10.2019 mennessä Kuva: Ari Kangas
2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön? - Ydinkysymykset Kohteesta pitää tietää: Onko kyse vesistöstä tai merestä, vesilain määritelmän mukaan? Missä on keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva? Miten mitataan 100 metriä? 9 Kuva: Pertti Jarla
2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön? - Vesilain mukainen vesistö vai ei vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä; joella virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on vähintään sata neliökilometriä; purolla jokea pienempää virtaavan veden vesistöä; norolla sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista Valtion valvontaviranomainen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. 10
2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön? - Vesilain mukainen vesistö vai ei Aukotonta paikkatietoaineistoa vesistöistä ei ole olemassa. Etenkin pienien vesialueiden ja uomien aineisto on paikoin puutteellista. Vesistön määritelmässä haasteellinen on puron ja noron ero, sillä määritelmässä valuma-alueen pinta-ala on vain yksi tekijä. Valuma-alueen pinta-alan voi laskea VALUE-työkalulla http://paikkatieto.ymparisto.fi/value 11
2. Alle vai yli 100 metriä vesistöön? - Keskivedenkorkeuden mukainen rantaviiva Keskivedenpinta Systemaattiseen vedenpinnan seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Jos vedenkorkeuksiin tulee pysyvä muutos (esim. vedenpinnan nosto- tai laskuhanke), pitää keskivesi määrittää uudestaan. Kaikki maastokartat perustuvat ilmakuvaushetken vedenpintaan, joten keskivedenkorkeudesta ei ole olemassa paikkatietoaineistoa. 12
3. Työkaluja 100m määrittelyyn - Ranta-alueet paikkatietona Kun vedetään rajoja, tulee rajatapauksia Siirtymäaika-alueita pitää kuitenkin hahmotella, joten alueet tuotettiin karttatiedoksi 100-metrin aineisto on ladattavissa ja käytettävissä rajapintana Karttapalvelu, jossa on myös luokitellut pohjavesialueet www.ymparisto.fi/satametria 13 Kuva: Pertti Jarla
Työkaluja 100m määrittelyyn - Ranta-alueet paikkatietona Karttatasot on muodostettu puskuroimalla Maanmittauslaitoksen maastotietokannan (2017) aluemaisia jokia, merta ja järviä (>= 1 ha) sekä SYKEn Vipu-uomia, jotka perustuvat maastotietokantaan vuosilta 2000-2008. Vipu-vesistöt on tuotettu MAVI:n ylläpitämää viljelijöiden Vipupalvelua varten, jossa aineistoa hyödynnetään ympäristökorvausjärjestelmän tukena vesistöjen kuvaamiseen. Vipu-vesistöt koostuu SYKEn ja MML:n tuottamista uoma- ja järviaineistoista. 14
3. Työkaluja 100m määrittelyyn - Aineiston epävarmuus 1) Vesistön määrittely Aineistossa saattaa olla mukana vesialueita, jotka eivät ole vesilain mukaisia vesistöjä ja toisaalta aineistosta saattaa puuttua vesistöjä. Etenkin pienet vesistöt, kuten purot joiden valuma-alue on alle 10 km2 ja alle 1 ha kokoiset lammet jäävät aineistosta pois. 2) Rantaviivan määrittely Keskivedenkorkeus on systemaattiseen vedenkorkeuden seurantaan perustuva vedenpinnankorkeuksien päivähavaintojen keskiarvo. Paikkatietoaineistossa oleva rantaviiva perustuu ilmakuvaushetken vedenkorkeuteen ja se voi poiketa keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. 15
3. Työkaluja 100m määrittelyyn - Aineiston epävarmuus 3) Kohde- ja käyttäjäkohtainen epävarmuus Käyttäjän on itse tulkittava, mikä on vesistöä lähinnä oleva rakennus ja mistä etäisyys mitataan. 4) Jätevesijärjestelmien sijainti pohjavesialueilla ELY-keskus informoi pohjavesialueiden määrittämisen ja luokituksen tarkistuksista, eli mahdollisista rajauksien muutoksista, kuntien ilmoitustauluilla. Karttapalvelussa on ajantasainen tieto. Kartta-aineistossa ei näy jätevesijärjestelmien sijainteja, jotka ovat oleellisia pohjavesialueisiin perustuvia siirtymäaikoja tarkasteltaessa. 16
3. Työkaluja 100m määrittelyyn - Aineiston hyödyt Suurin osa kohteista on selkeitä ja paikkatietoaineistoa hyödyntämällä voidaan linjata merkittävä määrä kohteista. Parempaakaan aineistoa ei ole. Esim. Järvi10:ssä on mukana n. 45 000 allasta, jotka eivät vesilain mukaisia vesistöjä. Maastotietokannassa toisaalta näkyy kaikki ojat. Aineisto on tehty samalla menetelmällä koko Suomeen, jolloin menetelmä- ja aineistopohjaista vaihtelua ei ole Aineistossa on käytettävissä myös 90-110metrin epävarmuusvyöhyke, jota voi halutessaan hyödyntää. Vyöhyke ei perustu lainsäädäntöön. Paras käytettävissä oleva tieto. 17
4. Vedenhankintakäytössä oleva tai siihen soveltuva pohjavesialue - Mitä ne ovat? Pohjavettä on kaikkialla, mutta merkittäviä muodostumia on luokiteltu vanhan luokituksen mukaiset pohjavesiluokat I, II ja III I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue III-luokka, muu pohjavesialue Uudet luokat 1, 2 ja E tulevat käyttöön vähitellen 1 Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue* 2 Muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue* E Pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. *)Mikäli alueeseen liittyy pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi, käytetään lisäksi E-merkintää (1E tai 2E). III luokka tulee poistumaan 18
4. Vedenhankintakäytössä oleva tai siihen soveltuva pohjavesialue Luokitusmuutos on käynnissä ELY-keskuksissa Pohjavesitietojärjestelmään ja sitä kautta karttapalveluihin muutokset päivittyvät viiveellä Luokitusmuutokset voivat heijastua yksittäisien kohteiden sijaintiin siirtymäaika-alueella. Pohjaveden pilaamiskielto koskee kaikkea pohjavettä 19
5. Työkaluja asukkaille - Vesihuoltotulkki www.ymparisto.fi/vesihuoltotulkki Sovelluksen avulla käyttäjä saa tiedon sijaitseeko karttaan täpätty kohta alle 100 metrin päässä vesistöstä tai luokitellulla pohjavesialueella. Vastaamalla kysymyksiin käyttäjä saa ehdotuksen kiinteistölle parhaiten soveltuvista ja taloudellisimmista jätevesienkäsittelyvaihtoehdosta. Vesihuoltotulkki toimii jätevesineuvonnan työkaluna, mutta ei korvaa jätevesisuunnitelmaa tai -selvitystä. 20 Kuva: Marianna Korpi
Kiitos! Kysymyksiä ja keskustelua? 5-henkisen perheen viikon satsi tässä vain paperi 21