Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää
1. Maapallo, ihminen ja kehitys 2. Aika toimia! 3. Tavoitteena kestävä kehitys 4. Monta polkua, sama suunta
1. Maapallo, ihminen ja kehitys
Dinosaurukset Ensimmäiset ihmisapinat Elämän historia Maakasvit Kambrikauden lajiräjähdys Ensimmäiset elämänmuodot Eläimet Fotosynteesi alkaa Monisoluiset eliöt 4550 miljoonaa vuotta sitten: Maan muodostuminen Esitumalliset eliöt Aitotumalliset eliöt Ilmakehän happipitoisuus kasvanut
Ihmisen historia Homo habilis käteväihminen 2,5 1,8 Mvs Homo erectus pystyihminen 1,6 Mvs 230 tvs Homo sapiens n. 250 tvs Paranthropus n. 2,7 Mvs Australopithecus eteläapina 4,4 1,7 Mvs Hominidae isot ihmisapinat -heimon synty 7,4 6,5 Mvs Nykyihminen kehittyy n. 250 000 vuotta sitten Sivilisaatiot syntyvät n. 10 000 vuotta sitten
Sivilisaation historia Pääsiäissaarten Rapa Nui -kulttuurin tuho Teollistumisen aikakausi Ensimmäiset suuret sivilisaatiot: Mesopotamia ja Egypti, 3100 eaa Maatalouden synty Lähi-Idässä noin 10 000 v. sitten Klassisen maya-kulttuurin tuho 800-luvulla Grönlannin viikinkisiirtokuntien romahdus 1400-luvulla
Teollistumisen historia 2005: Öljyntuotannon kasvu pysähtyy. Öljyn hinta nousee ennätyslukemiin vuonna 2008. 2000: Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut noin 30 % esiteollisesta ajasta. 1989: Maailman kalansaalis on huipussaan, 100 miljoonaa tonnia vuodessa. 1974: Ympäristönsuojelu vaikuttaa: ensimmäinen lohi 140 vuoteen Thames-joessa. 1938: Tutkijat kiinnittävät huomiota ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvuun. 1908: Henry Ford aloittaa T-mallin auton sarjatuotannon. 1859: Öljyntuotanto aloitetaan Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa. Noin 1700: Höyrykone keksitään, polttoaineena kivihiili.
2. Aika toimia
Planeetan rajat Ilmastonmuutos Kemiallinen saastuminen (ei vielä arvioitu) Valtamerten happamoituminen Ilmakehän aerosolien määrä (ei vielä arvioitu) Otsonikato stratosfäärissä Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Muutokset maankäytössä Makean veden kulutus Fosforin kiertokulku Typen kiertokulku Rockström et al Nature 2009
Ympäristö ja inhimillinen kehitys Eroosio Puhdas vesi Sanitaatio Tulvat Kuivuus Ravinnontuotanto Ilmastonmuutos Terveys Lapsikuolleisuus Ihmisoikeudet Työturvallisuus Polttopuu Kalastus Kaivostoiminta Metsät Kemikaalit Koulutus Työntekijän oikeudet Väestönkasvu Aurinkoenergia Pakolaisuus Kaupungistuminen
MattMawson (CC BY-NC-ND 2.0) Talous ei kestä Ympäristötuhoista aiheutuvat kustannukset kasvoivat Kiinassa viidessä vuodessa noin 75 prosenttia (2003-2008). Shaanxin provinssissa Keski-Kiinassa asukkaiden evakuoiminen ympäristötuhojen vuoksi maksaa lähivuosina 1,4 miljardia euroa vuodessa. Maailmanpankin arvion mukaan saastumisen kustannukset olivat Kiinassa vuonna 2007 jopa 8 12 % bruttokansantuotteesta. Lähteet: Helsingin Sanomat, Kun miljardi kiinalaista hyppää
Tutkimusten mukaan talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia Suomessa. Lähde: Tilastokeskus Millaista elämä oli 1980-luvulla? Mikä on yhteistä käsitteille hyvinvointi, elintaso ja elämänlaatu? Miten ne eroavat toisistaan?
3. Tavoitteena kestävä kehitys
Kestävän kehityksen historia Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. 2012: RIO+20 konferenssi 2000: Kestävä kehitys ja vuosituhattavoitteet 2002: Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous 1992: Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi (UNCED, Earth Summit) 1987: YK:n ympäristö- ja kehityskomission raportti Yhteinen tulevaisuutemme
Roberto Moretti (CC BY-NC-ND 2.0) RIO+20 -konferenssi Odotukset Sitoutua kehittämään YK:n vuosituhattavoitteiden jatkoksi konkreettiset kestävän kehityksen tavoitteet (2015 alkaen) Sopia, mitä on vihreä talous ja miten sen avulla edistetään kestävää kehitystä ja vähennetään köyhyyttä Vahvistaa ja uudistaa kansainvälistä kestävän kehityksen hallintoa ja toimielinjärjestelmää Cristo Redentor, Veistos Rio de Janeirossa
RIO+20 -konferenssi Kestävän kehityksen päätökset Perustetaan korkean tason poliittinen foorumi Vahvistetaan YK:n ympäristöohjelmaa (UNEP) Luodaan kansainvälinen kestävän tuotannon ja kulutuksen puiteohjelma Määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja mittarit
RIO+20 -konferenssi "Vaikka Rion sopimusteksti huomioi kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden, sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja politiikkatoimet." Antto Vihma, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti "Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen tahto on kaiken A ja O, mutta nyt sitä ei löytynyt konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi." Eija-Maria Ranta, Kehitysmaatutkimuksen tutkija, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto
ElitePete (CC BY-NC-SA 2.0) Otsonikatoa aiheuttavat yhdisteet kiellettiin määrätietoisen kansainvälisen yhteistyön avulla. Se osoittaa, että globaaleja ympäristöongelmia on mahdollista ratkaista poliittisesti. Miksi kestävän kehityksen prosessi ja ilmastoneuvottelut ovat osoittautuneet paljon vaikeammiksi?
RIO+20 -konferenssi Neuvotteluiden haasteita Ongelmien laajuus ja monimutkaisuus Maailman moninapaisuus Eri toimijoiden intressit ja vaikutusvalta: Valtiot >......< kansalaisjärjestöt >......< yritykset Rikkaat >......< nopeasti rikastuvat >......< köyhät valtiot Globaali demokratia?
4. Monta polkua, sama suunta
Hallinto Kestävän kehityksen politiikka on liittänyt ympäristönäkökohdat tiiviimmin talouspolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Se on tuonut globaalisuuden ja tulevat sukupolvet elimelliseksi osaksi myös kansallisia politiikkalinjauksia. Ympäristökysymysten tarkastelu sosiaalisten ja taloudellisen näkökohtien kanssa yhdessä kuulostaa hallinnolliselta puheelta, mutta sen merkitys on erittäin suuri. Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri
Päättäjät Suomessa tutkitaan eri vaihtoehtoja biopolttoaineiden tuottamiseksi mm. puusta, jonka tulee olla sertifioitua. Palmuöljyn alkuperästä vaaditaan selvitykset jotta se ei olisi peräisin tuhotusta trooppisesta metsästä.tärkeintä olisi kehittää luontoa ja energiaa säästävää teknologiaa mm. Cleantech-projektin puitteissa. Pertti Salolainen, kansanedustaja
Tiede ja koulutus Kestävän kehityksen käsitteestä on tullut ihmisille tuttu ja se on integroitunut kaikille elämänaloille. Asia on arkipäiväistynyt ja se koskettaa kaikkia. Tämä on ollut kestävän kehityksen kasvatuksen lähtökohta. On tärkeää, että kestävää kehitystä tarkastellaan monitieteisesti ja monialaisesti. Tästä esimerkkinä on Ilmastopaneeli, joka on muodostettu hallitusohjelman perusteella. Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Tiede ja koulutus Kestävä kehitys on nostettu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodesta 2016 lähtien yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi koulun toimintakulttuurin kehittämisessä ja oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
Talouselämä Yritysvastuun ensimmäinen vaihe on, että yritykset itse toimivat kestävällä tavalla, eli eivät luo uusia ongelmia. Uudempi asia on yritysten toimiminen olemassa olevien ongelmien ratkaisijoina yhdessä valtioiden ja kansalaisten sekä järjestöjen kanssa. Yritysten roolin muuttuminen näkyi selvästi Rio+20 -kokouksessa. Mikko Routti, toiminnanjohtaja Yritysvastuuverkosto FIBS
Ammattilaiset Ympäristöosaamisesta on tullut ammattitaitoa kaikilla aloilla. Muutos näkyy työpaikoilla ja ammatillisessa koulutuksessa, tuotannossa ja palveluissa, asenteissa ja toimintatavoissa. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa valmiudet oman alan ympäristövaikutusten tunnistamiseen, vastuullisiin toimintatapoihin ja yhteistyöhön muiden alojen ammattilaisten kanssa. Eeva Hämeenoja, rehtori Suomen ympäristöopisto SYKLI
Kansalaisjärjestöt "Kehitysjärjestöt ovat tuoneet esiin köyhyyden ja kestävän kehityksen välisiä linkkejä. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristökysymys, vaan mitä suurimmassa määrin oikeudenmukaisuuskysymys. Kaikkein köyhimpien ihmisten ja maiden tarpeet on otettava huomioon, ja ihmisille tulee taata kestävä toimeentulo. Suomalaiset, kehitysyhteistyötä tekevät kansalaisjärjestöt ottavat ympäristökysymykset huomioon kaikissa kehityshankkeissa. Niklas Kaskeala kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa ry
Paikalliset yhteisöt Mitä paikallisemmin toimimme, sitä useammin toiminta on kestävää. Hyvä kasvaa Järvenpäässä -asukasliike on synnyttänyt aitoa kylähenkeä Kyrölään. Kierrätämme, korjaamme ja kunnostamme. Pyydämme ja tarjoamme apua. Luomme uudenlaista yhteistyötä asukkaiden, kaupungin ja yrittäjien välille. Tärkeää on oivaltaa, että jokainen voi itse vaikuttaa. Pulinat pois ja hommiin. Marja Nousiainen, Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liike
Sinä ja minä Mitä lupaavaa kehitystä olet huomannut viime vuosina? Mitä olet itse jo tehnyt? Mitä aiot tehdä seuraavaksi?
Koulutusaineisto on tuotettu Suomen luonnonsuojeluliiton toteuttamassa, Ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuella rahoitetussa hankkeessa Kestävän kehityksen tiekartta Rion kokouksen jälkeen vuonna 2013. Aineiston tuottamisesta hankkeessa on vastannut Suomen ympäristöopisto SYKLI yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.