1 BEV-uutisia 1/2008, 15.8.2008 Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen!! Uuden rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistyminen toi uusia toimintatapoja elinkeinojen kehittämiseen. EU -rahoituksen vähentyminen on pakottanut kohdistamaan julkisia kehittämispanoksia entistä harkitummin sellaisiin toimenpiteisiin, joista on odotettavissa merkittäviä tuloksia varsin lyhyellä aikavälillä. Maakunnan luontaiset vahvuusalueet, joilla on nähtävissä hyviä liiketoiminnan kasvun mahdollisuuksia, ovat luonnollisesti ensisijaisen kiinnostuksen kohteena. Vuosille 2007 2010 laaditussa maakuntasuunnitelmassa otettiin lähtökohdaksi selkeiden valintojen tekeminen kehittämisen kohteiksi sekä laajan yhteistyön tavoittelu yhteisvaikutuksen synnyttämiseksi. Toimintatavaksi valittiin niin sanottu klusteri malli. Se on elinkeinotoiminnan jäsentämistapana saavuttanut suurta suosiota maailmalla. Eikä liene aiheetta. Huomiota herättävä, vuorovaikutteinen, inspiroiva ja innovatiivinen yhteisö tarjoaa usein paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin yksin toimiminen. Näin erityisesti, jos yhteisö saadaan toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen ja porukalla tekemisen taitoja osoittaen. Bioenergiassa menestymisen mahdollisuuksia Bioenergia nousee nopeasti mieleen, kun etsitään keskisuomalaisia menestymisen mahdollisuuksia. Bioenergian käyttöönotto on jo lähtötilanteessa kansainvälinen menestystarina. IPCC:n luokittelun mukaisesti keskisuomalaiset ovat jo saavuttaneet tason (38,5 %), johon maailman huippua edustavan Suomen tulee päästä vuoteen 2020 mennessä, arvattavasti työn ja vaivan tuloksena. Uusiutuvan energian markkinat kasvavat maailmalla valtavalla vauhdilla. Mitä muuta voisi elinkeinojen kehittäjä toivoa? Alan, jolla on kilpailukykyistä osaamista kasvavilla markkinoilla! Käyttäkäämme siis tämän momentum, joka vuosien ja vuosikymmenten valmistautumisen jälkeen on meille nyt avautunut. Keski-Suomen energiahuolto on ollut ja voi edelleen olla kotikenttä, jolla voimme kehittää tuotteita ja osaamista myytäväksi ihmisten energian tarpeeseen ympäri maailmaa. Jotta voimme olla riittävän vahvoja menestyäksemme, tarvitsemme yhteistyötä. Kutsuttakoon sitä vaikka Bioenergiasta elinvoimaa klusteriksi. Siihen panostetaan julkista rahoitusta, mutta se ei yksin riitä. Tahto ja toiminta tulee nousta yrityksistä, tutkijoilta, kouluttajilta, sijoittajilta. Tervetuloa mukaan. Teksti: Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelma 2007-2015 lyhyesti Bioenergia on yksi Keski-Suomen maakunnan kolmesta kehittämisen painopistealueesta. Uudistuvat koneet ja laitteet (UKL) on valittu maakunnan kehittämisen kärkiklusteriksi vuosiksi 2007-2013. Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) ja Kehittyvä asuminen (KAS) ovat ns. kehittyviä klustereita. Klusteriohjelmien periaatteina ovat maakunnallisuus, yrityslähtöisyys ja yhteistyö. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) valitsi klusteriohjelmat ja seuraa niiden toteutusta. Klustereihin liittyvä kehittämistahto on kirjattu myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaan. Verkostossa on mukana iso joukko toimijoita yrityksistä kehittämisorganisaatioihin, tutkimuslaitoksista koulutusorganisaatioihin, rahoittajiin ja viranomaisiin. Klusteriohjelmien päärahoittajat ovat Keski-Suomen liitto ja Euroopan Aluekehitysrahasto. BEV-ohjelmaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ohjelman kehittämispäällikkönä toimii Markku Paananen.
2 Ohjelma toteuttaa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan Keski-Suomi on vuoteen 2015 mennessä fossiilisista polttoaineista vapaa maakunta, lukuun ottamatta osaa liikenteen polttoaineista. Maakunnassa oleva ja kehittyvä alan osaaminen hyödynnetään menestyksellisenä teknologian ja osaamisen vientinä. Keskeinen rooli käytännön ohjelmatyössä on neljällä teemaryhmällä, jotka vievät eteenpäin yhdessä valittuja kehittämisalueita: Biovoimaloiden polttoainejärjestelmät Alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät Pellettienergiajärjestelmät Biokaasujärjestelmät Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman visio vuonna 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. Lisätietoja: Markku Paananen, etunimi.sukunimi@jamk.fi, puh. 0400-121 989 Uutta: BEV-ohjelman ajankohtaiskatsaukset Bioenergiasta elinvoimaa-klusteriohjelma aloittaa elokuusta 2008 alkaen säännöllisen uutiskirjeen julkaisemisen. Kerran kuussa julkaistava uutiskirje on ladattavissa Keski-Suomen liiton verkkosivuilla www.keskisuomi.fi/karkiklusterit. Uutiskirjeen voi myös suoraan tilata omaan sähköpostiin. Liity listalle lähettämällä viesti Merja Lahdelle Keski-Suomen liittoon, etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi. Uutiskirjeen tavoitteena on tiedottaa ajankohtaisista bioenergia-asioista erityisesti Keski-Suomessa, kertoa tulevista bioenergiatapahtumista, alan kehittämishankkeista ja niiden tuloksista, projektien rahoituspäätöksistä, hyvistä käytänteistä ja toimintatavoista. Uutiskirjeissä on myös tarkoitus esitellä keskisuomalaisia bioenergiakasvoja. Tässä ensimmäisessä numerossa esittelemme Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajan, Kari Mutkan Vapo Oy:stä. Uutiskirjettä toimittavat BEV-ohjelman kehittämispäällikkö Markku Paananen ja projektitiedottaja Varpu Savolainen. Voit lähettää bioenergiaa (ja muitakin energia-asioita) koskevia uutisia, tapahtumatietoja, juttuvinkkejä tai muita mielenkiintoista julkaisemisen aiheita Markulle ja Varpulle (etunimi.sukunimi@jamk.fi). Energia-OSKE:n 2009 toiminnan suunnittelu on käynnistynyt Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelma tukee laajojen kehittämishankekokonaisuuksien valmistelua ja niihin liittyviä selvityksiä. Ohjelmaa koordinoi Jyväskylän seudulla Jyväskylä Innovation Oy, joka on käynnistänyt ohjelman vuoden 2009 toiminnan suunnittelun. Mikäli sinulla tai organisaatiollasi on energia-alaan liittyvä hankeidea, ota yhteyttä energiateknologian kehitysjohtajaan Annimari Lehtomäkeen (annimari.lehtomaki@jklinnovation.fi, puh. 040-761 9166). Vuoden 2009 toimintasuunnitelmat laaditaan lokakuun loppuun mennessä. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisin tavoite on vahvistaa energia-alan yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä ja luoda niille edellytyksiä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman keskeisimpinä tehtävinä on merkittävien ja vaativien kehittämishankkeiden synnyttäminen ja keskisuomalaisten alan toimijoiden ja hankkeiden linkittäminen muihin kansallisiin osaamiskeskuksiin. Olemme osa kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa, jonka kautta tarjoamme hyvät yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin energia-alan toimijoihin.
3 Ota yhteyttä OSKEen, jos sinulla on kehittämisidea, joka liittyy bioenergiaan tai uusiutuviin energioihin ja johon tarvitset muita yrityksiä tai toimijoita toteutusta varten. kun haluat kuulla ja päästä mukaan energiateknologian osaamiskeskuksen käynnissä oleviin ja valmisteilla oleviin hankkeisiin jos haluat saada tietoa ja verkottua kauttamme sekä alan yrityksiin että tutkimuslaitoksiin kansallisella tasolla Elokuun bioenergiakasvot: BEV-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtaja Kari Mutka Maakunnan bioenergiatavoitteet kunnianhimoisia mutta saavutettavissa Vapo Oy:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Kari Mutka kertoo hymyillen olevansa ikäloppu vapolainen. Mies on ollut Vapon palveluksessa jo 1970-luvulta lähtien ja tuntee hyvin yhtiön eri toimialat. Työtehtävät ovat vaihdelleet alkuvuosien kasvuturveliiketoiminnan käynnistämisestä turvetoimialan, puutoimialan sekä ympäristöliiketoiminnan johtotehtäviin. Olen saanut katsella monia liiketoimintoja läheltä. Toivottavasti kokemuksestani on hyötyä myös tässä maakunnallisessa bioenergia-alan kehittämisessä, Mutka toteaa. BEV-ohjelman strategiaryhmän keulassa Mutkan rooli Bioenergiasta elinvoimaa-ohjelman strategiaryhmän puheenjohtajana tuntuukin hyvin luontevalta. Mies edustaa kansainvälisesti mitaten hyvin merkittävää bioenergiayritystä, joka mielellään nähdään veturin asemassa myös kehittämistyössä. Oman roolini strategiaryhmän vetäjänä näen mielipiteiden kokoajana ja yhteisten näkemysten etsijänä. Kari Mutka haluaa muistuttaa, että BEV-ohjelman taustalla on useita tekijöitä ja kansainvälisiäkin velvoitteita. Ohjelma ei leiju irrallaan missään sfääreissä. Meitä ohjaavat mm. EU:n ilmastopolitiikka ja energiansäästötavoitteet, hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteet ja pian eduskunnan käsittelyyn tuleva Suomen energia- ja ilmastostrategia. Strategiaryhmä ruotii projekteja BEV-ohjelman strategiaryhmässä on mukana useita maakunnan bioenergiatoimijoita yrityksistä kehittämis- ja koulutusorganisaatioihin ja rahoittajista viranomaisiin. Ryhmän tärkeimmäksi tehtäväksi Mutka luonnehtii bioenergiaa koskevien kehittämishankkeiden käsittelyn. Tehtävämme on yksinkertaisesti etsiä parhaita keinoja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiaryhmässä analysoimme maakunnan eri toimijoiden esittämiä projektiideoita ja suunnitelmia ja teemme rahoittajille esitykset parhaista hankkeista. Ohjelmatyö on Mutkan mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. On tärkeätä, että toimijat ovat tähän sitoutuneet ja että hankkeita on saatu vireille ja muutamia jo käyntiinkin. Uskon, että olemme löytäneet oikeat painopisteet.
4 Neljän terawattitunnin savotta BEV-ohjelmaa ja sen tavoitteita Kari Mutka pitää kunnianhimoisina mutta silti realistisina. Neljän terawattitunnin lisäystavoite maakunnan omassa, paikallisessa bioenergiatuotannossa on todella merkittävä koko Keski-Suomen energiasektorille. Onnistuessaan ohjelma tuo tänne uutta liiketoimintaa ja avaa myös vientinäkymiä keskisuomalaiselle osaamiselle. Mutka pysähtyy pohtimaan ohjelman eri kehittämisteemojen tilannetta ja suurimpia haasteita. Voimalaitoskokoluokassa on täällä Keski-Suomessa suuret päätökset oikeastaan jo tehty. Alan haaste on enemmänkin siinä, että kykenemme huolehtimaan polttoainehuollosta, Mutka pohtii ja viittaa Keljonlahden tulevaan voimalaitokseen. Nyt on tärkeätä saada metsäpolttoaineet liikkeelle järkevillä kustannuksilla. Toinen iso asia liittyy uusiin turvetuotantovarauksiin. Turvetta Keski-Suomessa on yllin kyllin, mutta uusia tuotantolupia kaivataan jo kiireesti, Mutka toteaa. Myös kaukolämpökokoluokassa ollaan Mutkan mukaan hyvällä tiellä. Suurimmat haasteet hän näkeekin kiinteistökohtaisten lämmitysratkaisujen muuttamisessa. Liian iso osa keskisuomalaisista kodeista lämpiää vielä suoralla sähköllä tai öljyllä. Esimerkiksi pelletin käytölle on tässä maakunnassa isot kasvun mahdollisuudet. Vaikka suurimmat volyymit ja rahat liikkuvatkin voimalaitoksen polttoaineratkaisuissa, näkee Kari Mutka myös biokaasun tuotannolla ja käytöllä oman merkityksensä. Biokaasun hyödyntäminen voi paikallisesti olla erittäin tärkeää. Investointipäätökset ratkaisevat Ohjelman tuloksellisuutta mitataan lopulta sillä, miten neljän terawattitunnin savotta toteutuu. Avainasemassa ovat investoijat. BEV-ohjelma ei voi investointipäätöksiä tehdä, korkeintaan voimme raivata niille tietä, Mutka miettii. Investointipäätöksiä tarvitaan nyt ennen kaikkea kiinteistökohtaisissa lämmitysratkaisuissa. Haastetta riittää siis isolle joukolle meitä aivan tavallisia keskisuomalaisia. Mutka uskoo, että olemme pysyvästi siirtyneet kalliin energian maailmaan. Samalla kun meitä velvoittavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, on maailmanlaajuinen energiankulutus voimakkaassa kasvussa. Mikään ei viittaa siihen, että energian hinta muuttuisi edullisemmaksi. Maailmalla alkaa jo paikoin olla energiasta niukkuutta. On sekä huoltovarmuuden että kansantalouden kannalta tärkeätä, että energiantuotantomme on mahdollisimman pitkälle omissa käsissämme ja raaka-aineet kotimaisia. Tuontipolttoaineiden varaan laskeminen tulee erittäin kalliiksi, Mutka päättää. Teksti ja kuva: Varpu Savolainen Keski-Suomen energiatase on päivitetty Maakunnan tavoite on lisätä vuotuista bioenergian tuotantoa ja käyttöä neljällä terawattitunnilla. Lähtökohtatilanteen selvittämiseksi päätettiin päivittää Keski-Suomen energiahuollon rakennetta kuvaava energiatase mahdollisimman ajantasaiseksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelma ja BEV ohjelma teettivät Keski-Suomen energiatoimistolla päivitystyön. Maakuntatason tulokset valmistuivat kesän aikana. Kuntatason tuloksia valmistellaan vielä maakunnassa tehtävän kuntien energiakatselmointikierroksen yhteydessä. Tiedot jouduttiin kohdistamaan vuoden 2006 tasolle, koska kaikkia tarvittavia lähtötietoja ei saatu vuodelta 2007. Taseen laatimistapa on kuitenkin suunnilleen yhtenevä aiempien päivitysten kanssa, joten muutokset ja trendit ovat varsin selvästi nähtävissä. Vihreällä kuvatut nuolet ovat uusiutuvia tai hitaasti uusiutuvia energialähteitä.
5 Keski-Suomen energiatase 2006: Öljy Puu 4,5 TWh 4,0 TWh Teollisuus 10,8 TWh Sähkö 48 % Prosessilämpö 52 % Jäteliemet 2,5 TWh Turve 2,0 TWh Vesivoima 0,12 TWh REF 0,01 TWh Muu 0,71 TWh Tuontisähkö 5,5 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Kaukolämpö 42 % Sähkölämmitys 16 % Kiinteistökohtainen 42 % Tieliikenne 2,4 TWh Bensiini 46 % Diesel 56 % Muu kulutus 1,4 TWh Muu sähkön kulutus YHTEENSÄ 19,4 TWh Energiankulutus on jatkanut edelleen kasvuaan: kokonaisuudessaan noin 4 % vuodesta 2004 ja lähes 10 % vuodesta 1998. Kasvua on tapahtunut lähes kaikilla sektoreilla. Seuraava kuva osoittaa muutoksen energian käyttömuodoittain. 2004: 2006: Teollisuus 10,3 TWh Rakennusten lämmitys 4,7 TWh Liikenne 2,3 TWh Muu kulutus 1,2 TWh Teollisuus 10,8 TWh Rakennusten lämmitys 4,8 TWh Liikenne 2,4 TWh Muu kulutus 1,4 TWh YHTEENSÄ 18,6 TWh YHTEENSÄ 19,4 TWh
6 Energian kulutuksesta pystytään kattamaan jo lähes puolet paikallisilla, pääosin biomassapohjaisilla energialähteillä. Mikäli tilannetta verrataan maakuntasuunnitelman asettamaan haasteeseen Keski-Suomen energiantuotannon omavaraisuudesta, voidaan todeta maakunnassa käytettävistä polttoaineista jo yli 75 % olevan paikallisia, jos liikenne jätetään huomiotta. Matkamme maakunnan tavoitteeseen ei siis tässä valossa ole enää kovin pitkä; tosin vuoteen 2004 verrattuna suunta on ollut väärä. Silloin oltiin jo 80 %:n tasolla. Keski-Suomen energianhankinnan rahallinen arvo vuonna 2006 oli 654 M (polttoaineiden ja sähkön nimellishinnat, ei alv.) Tuontisähkö 222 M (5490 GWh) Käytetyn öljy arvo 332 M (4480 GWh) Energiantuotannon polttoaineet yhteensä 427 M (sis. öljy) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettyjen kiinteiden puupolttoaineiden arvo yhteensä 34 M Tuontisähkön ja öljyn kustannukset kattavat siis peräti 85 % Keski-Suomen energianhankinnan rahallisesta arvosta. Molempien hinnat ovat nousseet merkittävästi vuoden 2006 jälkeen. Lisätietoja: Lauri Penttinen etunimi.sukunimi@benet.fi ja Markku Paananen etunimi.sukunimi@jamk.fi Projektiuutisia Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke on käynnistynyt huhtikuussa 2008. Hankkeen tavoitteena on edistää biokaasulaitoshankkeiden syntymistä Keski-Suomessa, aktivoida biokaasuteknologiasta kiinnostuneita yrityksiä, yrittäjiä tai yrittäjiksi aikovia, edistää biokaasualan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa keskisuomalaista biokaasuosaamista sekä aktiivisesti tiedottaa biokaasuasioista erilaisissa infotilaisuuksissa, demonstraatioissa ja opintoretkillä. Hankkeessa etsitään biokaasun tuotannosta kiinnostuneita tahoja, joiden lähtökohdista laaditaan biokaasulaitosinvestoinnin kannattavuuslaskelmia ja toteutussuunnitelmia pääosin hankkeen rahoituksella. Jos siis edustat Keski- Suomessa sijaitsevaa maatilaa, yritystä tai organisaatiota, joka harkitsee biokaasun tuotannon aloittamista, ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin: Eeli Mykkänen, Jyväskylä Innovation Oy, 040-7774327, eeli.mykkanen@jklinnovation.fi. Lisätietoja myös: www.biokaasufoorumi.fi Kuva: Annimari Lehtomäki
7 ************************* Keski-Suomen liiton maakuntahallitus on kesäkuun lopussa myöntänyt rahoitusta Vapo Oy:n Pellettilämpöyrittäjä -hankkeelle. Projektissa etsitään franchising-liiketoiminnasta kiinnostuneita lämpöpalveluyrityksiä, yrityksille asiakkaita eli pellettilämpökohteiksi soveltuvia kevyttä polttoöljyä käyttäviä kiinteistöjä sekä laitevalmistajia. Hankkeen tuloksena Keski-Suomeen odotetaan syntyvän kymmenen pellettilämpöyritystä, jotka hoitavat 20-30 pellettilämpökeskusta vuotuiselta lämmöntuotannoltaan 20 000-30 000 MWh. Yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan 1,2-2 miljoonaa euroa vuodessa. Franchising-mallin uskotaan takaavan laatua ja toimitusvarmuutta asiakkaille ja pienentävän yrittäjän riskiä. Lisätietoja: Pirjo Peräaho, etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi, puh. 040 595 0008. ************************* Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen - projekti käynnistyy loppukesästä. Hanketta koordinoi Metsäkeskus Keski-Suomi. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja kehittää metsäenergian hankintaa ja korjuuta vastaamaan Keski-Suomen lisääntyviä käyttötarpeita. Samalla otetaan huomioon hyvän metsänhoidon suositukset sekä toiminnan taloudellinen kannattavuus. Hankkeessa tehdään analyysi Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, järjestetään metsäenergian hankintaa koskevaa koulutusta ja neuvontaa metsäalan toimihenkilöille ja urakoitsijoille, tehdään energiapuuvaralaskelmat Keski-Suomessa toimivien energialaitosten toimintaalueella, kootaan verkkoon metsäenergian infopiste ja tehdään tutkimustyötä energiapuun korjuumenetelmien kehittämiseksi erityisesti nuorista metsistä, turvemailta ja mäntyvaltaisilta uudistamisaloilta. Lisätietoja: projektipäällikkö Jyrki Raitila, etunimi.sukunimi@vtt.fi, puh. 020 722 2509 ************************ Keski-Suomen kuljetusinfran kehittämiseksi on suunnitteilla yhteishanke, jossa on mukana laaja joukko logistiikkapalveluiden tarvitsijoita ja toimijoita. Tavoitteena on varmistaa puupolttoainehuollon toimivuus maakunnassa ja kehittää tarvittavaa kuljetusinfrastruktuuria. Keskeisiä teemoja ovat mm. Äänekoski- Haapajärvi-rataverkon kehittäminen, maantie- ja metsätieverkoston kunnon parantaminen ja välivarastojen suunnittelu bioenergiahuollon tarpeisiin sekä biopolttoaineterminaalien perustamismahdollisuudet ja puitteet Keski-Suomessa. Hanketta valmistellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun johdolla. Lisätietoja: Markku Paananen ja Jyrki Kataja, etunimi.sukunimi@jamk.fi ************************ Kehittämisrahoitusta jaetaan pääosin hakukierrosten tuloksena. Projektihakujen avautuessa BEVohjelman teemaryhmät kutsuvat alustavia projektiehdotuksia. Kutsut julkaistaan muun muassa klusterin internet sivuilla. Liikkeelle pääsee siis jo noin yhden A4 arkin pituisella idean kuvauksella, joka toimitetaan teemaryhmän arvioitavaksi. Teemaryhmä tarkistaa, onko aiheesta esitetty muita samankaltaisia hanke-ehdotuksia ja onko mahdollisuuksia yhteistyöhön. Teemaryhmä tekee myös suositukset jatkotoimenpiteistä. Hankeehdotusten tekijöille järjestetään syksyllä hankevalmisteluklinikka, jossa rahoittajien edustajat opastavat hyvän hakemuksen laatimisessa.
8 Määräaikaan mennessä rahoitusviranomaisille saapuneet rahoitushakemukset saatetaan vielä BEV ohjelman strategiaryhmän arvioitaviksi. Ko. ryhmässä ovat edustettuina rahoitusviranomaiset, muutama keskeinen alan yritys ja kehittämisyhtiöitä. Strategiaryhmä vertaa hakemuksia asetettuihin tavoitteisiin, arvioi niiden laatua ja laittaa hakemukset paremmuusjärjestykseen. Tästä muodostuu klusterin ns. asiantuntijalausunto rahoitusviranomaisen tekemän rahoituspäätöksen tueksi. HUOM. Seuraava hakukierros on odotettavissa loka-marraskuussa. Seuraa klusterin sivuja Keski-Suomen liiton internet sivustolla www.keskisuomi.fi/karkiklusterit. JAMKin Bioenergiakeskukselle uudet koulutus-, tutkimus- ja kehittämistilat Saarijärvelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun bioenergiakeskuksen ja luonnonvara-alan uusien tuotekehitys- ja koulutustilojen rakentaminen aloitetaan Saarijärven Tarvaalassa syksyllä 2008. Uudet tilat otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2009-2010. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Saarijärven kaupunki sekä Saarijärven Seudun Yrityspalvelu ovat allekirjoittaneet rakentamis- ja vuokrasopimuksen esisopimuksen toukokuussa Saarijärvellä. Rakentamisesta vastaa Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy. Rakennuksen suunniteltu kokonaispinta-ala on 1750 m², josta Bioenergiakeskuksen osuus on noin 800 m². Uusien tilojen valmistuttua kaikki Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutin toiminnot keskitetään Tarvaalaan ja Kolkanlahden toimipisteestä luovutaan. Lisätietoja: Jussi Halttunen, rehtori, etunimi.sukunimi@jamk.fi, puh. 0400 644 913 ja Jyrki Kataja, koulutuspäällikkö, etunimi.sukunimi@jamk.fi, 040 566 1034 Professori Dan Asplundille Pohjoismainen Bioenergiapalkinto Pohjoismainen ministerineuvosto (NSR) on myöntänyt vuoden 2008 bioenergiapalkintonsa jyväskyläläiselle Dan Asplundille. Lämpimät onnittelut Danille! Kuulumisia TEKESin ClimBus (Creating Business, Mitigating Climate Change)-ohjelman vuosiseminaarista Tekesin koordinoima ClimBus-ohjelma päättyy kuluvan vuoden lopussa. Ohjelman tavoitteena on ollut löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisätietoja ClimBus-ohjelmasta ja sen tuloksista: http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/ohjelmaportaali/ohjelmat/climbus/fi/etusivu.html Tekes järjesti Hämeenlinnassa 10.-11.6.2008 ohjelman viimeisen varsinaisen vuosiseminaarin. Esittelemme lyhyesti eräitä seminaarissa kuultuja puheenvuoroja ja kommentteja. Sirkka Vilkamo, Työ- ja elinkeinoministeriö: Kunnilla on keskeinen asema ja vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Kuntien käsissä paljolti ovat mm. julkinen taajamaliikenne, alue- ja kaukolämmitys sekä energiatehokkuuden edistäminen. Työhön tarvitaan kuitenkin valtion tukitoimia, esimerkkeinä syöttötariffit, verotuet ym. ohjauskeinot. Pelkkä puun käyttö ei riitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi; tarvitaan edistämistoimia myös muilla uusiutuvan energian aloilla, kuten peltoenergia, tuuli- ja vesivoima. Paula Lehtomäki, Ympäristöministeriö: Poliittiset päättäjät ja liike-elämä tarvitsevat yhteisen keskustelupohjan myös ilmastoasioihin. Ilmastonmuutoksen vastainen työ itsessään parantaa maailmantalouksien kestävää kehitystä, sillä liiketoiminta ja teknologia ovat osa ratkaisua. Ympäristöystävälliset tuotteet voivat olla myös hyvää
9 liiketoimintaa (esim. jätevesienpuhdistuslaitteet, energiatehokkaat koneet). Kaikkia tahoja tarvitaan (liike-elämä, järjestöt jne.) ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, ja jokainen pienikin askel on tärkeä. Oras Tynkkynen, Eduskunta: Onko termi ilmastonmuutos riittävä kuvaamaan nykytilannetta? Olisi syytä pikemminkin puhua ilmastokatastrofista, ilmastokaaoksesta tai ilmaston tuhoamisesta. Hiilidioksidipäästöjä paljon tuottavat ja hiilestä riippuvat yhteiskunnat ja yhteisöt (nk. high-carbon society) ovat haavoittuvia (vrt. öljyn hinnan raju nousu). BKT ei riitä kuvaamaan yhteiskunnan ja hyvinvoinnin tilaa; sen rinnalle tarvitaan myös muita mittareita. Ihmisten onnellisuus syntyy lopulta hyvin yksinkertaisista asioista: siihen ei juuri tarvita fossiilisia polttoaineita, rajua energiakulutusta tai vilkasta liikennettä! Nimitysuutisia Jyväskylä Innovation Oy:ssä FT Annimari Lehtomäki on nimitetty kehitysjohtajaksi energiateknologian osaamiskeskukseen, joka kuuluu kansalliseen Energiateknologian klusteriohjelmaan. Lehtomäki on aikaisemmin toiminut energia- ja ympäristöteknologian projektipäällikkönä Jyväskylä Innovation Oy:ssä. FM Eeli Mykkänen on nimitetty energia- ja ympäristöteknologian projektipäälliköksi. Hänen tehtävänään on ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvien projektien suunnittelu, toteutus ja ohjaus erityisesti biokaasuteknologiaan liittyen. Mykkänen siirtyi tehtävään Jyväskylän yliopistosta. Tapahtumakalenteri: FinnMETKO2008-näyttely 28.-30.8.2008 Jämsänkosken metsäoppilaitoksella FinnMETKO 2008 on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Edellisellä kerralla tapahtuma kokosi yli 30000 kävijää. Näyttelyalueella pääsee katsomaan mm. harvennus- ja päätehakkuita sekä kannonnostoa todellisissa työoloissa. Lisätietoja: www.finnmetko.fi; Erkki Eilavaara, näyttelyn johtaja ja Miia Seilonen, näyttelyvastaava (etunimi.sukunimi@koneyrittajat.fi) Ympäristötekniikka 08 Ympäristöalan ammattitapahtuma 10.-12.9.2008 Helsingin Messukeskuksessa Ympäristötekniikka 08-messuilla on tänä vuonna teemana ilmastonmuutos. Uutena aihealueena on puhtaan energian tuotanto. Seminaariohjelmassa on mm. alustuksia biokaasusta ja kuntien energiahuollon hankkeista. Lisätietoja: www.finnexpo.fi
10 ENCROP-hanke järjestää syyskuun lopussa opintoretken Saksaan ja Itävaltaan, teemana biokaasun tuotanto ja käyttö Retki on kaksiosainen (21.-24.9.2008 ja 24.-27.9.2008). Voit osallistua molempiin tai vain toiselle retkelle. Katso tarkka retkiohjelma osoitteesta www.encrop.net ja ilmoittaudu kiireesti mukaan, jos aihe kiinnostaa. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi Kuva: Kirsi Knuuttila ENCROP-hankkeen peltoenergiaseminaari Jyväskylässä 7.10.2008 klo 9-17 Seminaari on tarkoitettu energia- ja kaukolämpöyritysten johtajille, päälliköille, polttoaineen hankinnasta vastaaville, asiantuntijoille sekä muille peltoenergian käytöstä kiinnostuneille. Ohjelmassa on runsaasti ruokohelpienergia-asiaa. Teemoina ovat esimerkiksi muuttuva toimintaympäristö, ruokohelpin tuotanto ja korjuu, varastointi ja kuljetus, logistiikka voimala-alueella, ruokohelpi polttoaineena, polttoaineen käsittely, energiantuotanto ja sen asettamat vaatimukset polttoaineelle, palamisprosessi ja sen hallinta sekä tuhkan käsittely. Lisäksi kuullaan mielenkiintoiset vierailijapuheenvuorot Italiasta ja Itävallasta. Lisätietoja: Kirsi Knuuttila, etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi, puh. 040-577 1815 ja www.encrop.net. Keski-Suomen Energiaviikko 6.-10.10.2008 BEV-ohjelma järjestää yhdessä Energiateknologian osaamiskeskusohjelman ja Keski-Suomen energiatoimiston sekä muiden maakunnan bioenergiatoimijoiden kanssa Keski-Suomen energiaviikon lokakuun alussa. Viikon aikana on useita tapahtumia eri puolilla Keski-Suomea. Energiaviikko on osa Motivan valtakunnallista Energiansäästöviikkoa. Seuraa tiedotustamme syksyllä. Ohjelmassa on mm. pilke- ja polttopuutapahtuma ja muuta metsäenergia-asiaa, peltoenergiaseminaari, energiansäästö- ja energiatodistusinfoja, koko kansan bioenergiatoreja, biokaasuseminaareja, pelletti-infoja ja retkiä sekä tuulienergiaseminaari. Lisätietoja: Markku Paananen ja Varpu Savolainen (etunimi.sukunimi@jamk.f) ja Tytti Laitinen (etunimi.sukunimi@jklinnovation.fi).