asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto Olli Kontkanen Tiina Kumpula Jarno Kokkonen Projekti KAU414 31.10.2017
asemakaavamuutoksen 2 (11) 31.10.2017 SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT... 3 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 4 2.1 Melun ohjearvot... 4 2.2 Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset... 5 2.3 Maasto- ja laskentamalli... 5 2.4 Liikennetiedot... 6 2.5 Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston melun lähtötiedot... 7 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 7 3.1 Meluntorjuntaratkaisujen periaatteet... 7 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta... 7 3.3 Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot... 8 3.5 Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston melu... 9 4 YHTEENETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET KAAAMÄÄRÄYSTÄ ARTEN... 10 5 IRHELÄHTEET... 10 6 LIITTEET... 10 7 IITTEET... 11
asemakaavamuutoksen 31.10.2017 3 (11) 1 Taustatiedot Tässä työssä on laadittu liikenne asemakaava-alueelta, joka sijaitsee Espoon Matinkylässä Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksessä (Kuva 1). Kortteliin on suunnitteilla asuinkerrostaloja [1] (Kuva 2). Kohteen pääasiallisia melulähteitä ovat Suomenlahdentie ja Kalastajantie. Länsiväylä (kt 51) on lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Länsiväylän varrella on suunnittelualueen kohdalla meluntorjuntaa. Lisäksi melua aiheutuu suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevasta metron I-laitteistosta, jonka etäisyys lähimpiin suunniteltuihin asuinkerrostaloihin on 70 metriä. Lisäksi melua aiheutuu suunnittelualueen lounaispuolella sijaitsevasta Suomenojan voimalaitoksesta, joka on lähimmillään 650 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Meluselvitys on tehty HTJ Rakennuttajatoimiston toimeksiannosta. Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä, jossa työhön osallistuivat projektipäällikkö Antti-Jaakko Koskenniemi sekä meluasiantuntijat Jarno Kokkonen, Tiina Kumpula ja Olli Kontkanen. Työssä on selvitetty melun ohjearvojen toteutumista oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla ja parvekkeilla, ja julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimusten tarve. Melulaskennat on tehty tieliikenteen nykytilanteen 2015 sekä ennustetilanteen 2035 liikennemäärillä (KAL). Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston meluvaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona perustuen aikaisempiin meluselvityksiin [2][3]. Selvityksessä on laskettu tieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Melumallina on käytetty Espoon kaupungin EU-meluselvityksen 2012 melumallia [4]. Selvitys on laadittu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosaston ohjeen mukaisesti [5]. Kuva 1 asemakaava-alueen likimääräinen sijainti. Kuvalähde: http://kartat.espoo.fi/ims
asemakaavamuutoksen 4 (11) 31.10.2017 Kuva 2 Asemapiirros E A, Espoon Matinkylä, ELMO-kortteli, luonnos 9.4.2017, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. [1] 2 Menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1) [6]. Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Tässä työssä on sovellettu ulko-oleskelualueiden päiväajan 55 db ja yöajan 45 db ohjearvoa. Liikenteen jakaumasta johtuen yöajan ohjearvo on mitoittavampi. Julkisivujen äänitasoerovaatimuksen (ΔL) määrittämiseen sovelletaan asuinhuoneiden päiväajan 35 db ja yöajan 30 db sisätilojen ohjearvoja. I-laitteiden aiheuttamiin melun keskiäänitasoihin sovelletaan LIS-laitteiden 45 db raja-arvoa [7]. Taulukko 1 altioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot [6] Ohjearvot ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Päivällä L Aeq, klo 7 22 Yöllä L Aeq, klo 22 7 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä L Aeq, klo 7 22 L Aeq, klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db -
asemakaavamuutoksen 31.10.2017 5 (11) 2.2 Meluntorjuntaa koskevat asemakaavamääräykset Asemakaavaa laadittaessa voidaan antaa kolmenlaisia meluntorjuntaa koskevia asemakaavamääräyksiä: 1. Melulähdettä koskevat määräykset. 2. Melun leviämistä rajoittavat määräykset. 3. Suojattavaa aluetta tai kohdetta koskevat määräykset. Melulähteen melupäästöä voidaan rajoittaa muun muassa hiljaisella päällysteellä tai nopeusrajoituksella. Asemakaavassa on kuitenkin usein myöhäistä vaikuttaa melulähteen rajoittamiseen. Melun leviämisen rajoittamiseksi voidaan määrätä meluesteen toteuttamisesta. Melulta suojattavalle rakennukselle voidaan määrätä äänitasoerovaatimuksia, ja oleskelualueet voidaan määrätä sijoitettavaksi rakennusmassojen suojaan. Lisäksi asuntojen avautumissuunnasta voidaan antaa määräyksiä. Myös parvekkeiden lasituksesta ja sijoittelusta voidaan antaa määräyksiä. Lisäksi meluntorjuntaan voidaan vaikuttaa samalle alueelle rakennettavien rakennusten rakentamisajankohdista annettavilla määräyksillä. Tarkempi kuvaus meluntorjuntaa koskevista asemakaavamääräyksistä on esitetty viitteissä [8], [9] ja [10]. Äänitasoerovaatimus tarkoittaa ulkomelutason ja sallittavan sisämelutason erotusta. Esimerkiksi julkisivumelutason ollessa päiväaikaan yli 65 db, on esitettävä vähintään 30 db äänitasoerovaatimus (ΔL), jotta voidaan varmistua siitä, ettei sisämelutason päiväajan 35 db ohjearvo ylity. Alle 30 db äänitasoerovaatimuksia ei ole tapana esittää. Kaavamääräyksenä annettavan äänitasoerovaatimuksen perusteella jatkosuunnittelussa voidaan mitoittaa rakennuksen julkisivun rakenteiden ja rakennusosien ilmaääneneristävyys. Rakenteiden äänieristyksen mitoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi ympäristöopasta: Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen [11], tai muuta vastaavaa hyväksyttyä menetelmää. 2.3 Maasto- ja laskentamalli Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennetietojen perusteella. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät tieliikenteen melulähteet. Melumallina on käytetty Espoon kaupungin meluselvityksen 2012 melumallia [4]. Asemakaava-alueen uudet rakennusmassat on lisätty melumalliin dwg-muotoisen suunnitelma-aineiston perusteella [1]. Lisäksi melumalliin on päivitetty Suomenlahdentien uusi osuus (väliltä Hyljeluodontie-Kalastajantie) sen katu- ja rakennussuunnitelma-aineistojen perusteella. Laajat asfalttialueet, kadut ja rakennusten katot on mallinnettu akustisesti kovina (α =0). Melulaskennat on suoritettu DataKustik CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Prediction Method) [12]. Laskentamallin tarkkuus on lähietäisyydellä tieliikennemelumallissa tyypillisesti ±2 db. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Melutasot on selvitetty suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille.
asemakaavamuutoksen 6 (11) 31.10.2017 2.4 Liikennetiedot Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 2 x 2 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä Laskentasäde 1300 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset ja meluaidat heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kukin melulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti) Heijastustason määrittelyssä suurin sallittu poikkeama on 1 metri Julkisivujen melutasot on laskettu korkeussuunnassa 3 metrin välein alkaen 2 metriä maanpinnasta o Julkisivuun kohdistuva melutaso on laskettu 5 cm etäisyydelle julkisivusta. Julkisivusta heijastuvaa melua ei huomioida. o Parvekemelutaso on laskettu 1,5 metrin etäisyydelle julkisivusta. Julkisivusta heijastuva melu on huomioitu. Julkisivulaskennassa pisteväli on vaakasuunnassa 1 5 metriä Melulaskennassa käytetyt nyky- ja ennustetilanteen liikennemäärät ja nopeudet on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Katuliikenteen päivä-yö-jakaumissa sekä raskaanliikenteen osuuksissa on käytetty katuluokkaan perustuvia arvoja, jotka on esitetty taulukossa 4. Taulukko 2 Melulaskennassa käytetyt katuliikenteen liikennetiedot Katu KAL Nopeus [km/h] Katuluokka Nykytilanne Ennuste 2035 Suomenlahdentie (Hyljeluodontie-Kalastajantie) 3700 12700 40 3 Suomenlahdentie (Kalastajantie-Tiistiläntie) 00 10200 40 3 Kalastajantie (Tiistinniityntie-Suomenlahdentie) 8900 5900 40 3 Kalastajantie (Suomenlahdentie-Tiistilänkaari) 4800 3900 40 3 Taulukko 3 Melulaskennassa käytetyt Länsiväylän liikennetiedot Tieosuus Nykytilanne Ennustetilanne 2035 KAL Nopeus km/h KAL Nopeus km/h Päiväajan osuus % Raskas liikenne % Länsiväylä (Soukanväylä-Finnoonsolmu) 53900 80 61800 80 92 5 Länsiväylä (Finnoonsolmun ramppien väli) 45600 80 49200 80 92 5 Länsiväylä (Finnoonsolmu-Piispansolmu) 66400 80 88500 80 92 5 Länsiväylä (Piispansolmu-Matinsolmu) 59300 100 70800 80 92 5 Ramppi, Finnoonsolmu (Finnoonsillalta itään) 9800 50-80 19800 50-80 92 5 Ramppi, Finnoonsolmu (idästä Finnoonsillalle) 10600 50-80 20400 50-80 92 5
asemakaavamuutoksen 31.10.2017 7 (11) Taulukko 4 Liikenteen jakaumatiedot Katuluokka Liikenteen osuus % Raskas liikenne % Päivä Yö Päivä Yö 1. Maantie 88 12 7,4 8,7 2. Pääkatu 88 12 7,3 8,7 3. Alueellinen kokoojakatu 94 6 6,7 8,3 4. Paikallinen kokoojakatu 94 6 5,8 6,4 2.5 Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston melun lähtötiedot Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston meluvaikutukset arvioitiin asiantuntija-arviona perustuen lähdeviitteisiin [2][3]. oimalaitoksen aiheuttamaa melutasoa verrataan melun yöajan 45 db ohjearvoon, koska voimalaitoksen melu on jatkuvaa vuorokauden ympäri. Metron ilmanvaihto-, savunpoisto- ja paineentasauskuilun I-laitteiston meluvaikutuksia on arvioitu tässä työssä sen yöaikaisen ilmanvaihtokäytön osalta. Metrotunneleiden tuuletetaan yöaikana, koska tunneleissa tehdään esim. hitsaustöitä ja ajetaan dieselkäyttöisillä kiskoautoilla. Yöaikaisen tuuletukseen käytetään savunpoistopuhaltimia osateholla (25 30 %). Tämän lisäksi I-laitteisto koeajetaan 1 2 kertaa vuodessa päiväaikaan, jolloin laitteistot ovat 100 % teholla. Koekäyttö hoidetaan meluilmoitus menettelyllä, joten sen vaikutuksia ei tarvitse huomioida tässä työssä. 3 Tulokset ja johtopäätökset Melulaskennalla selvitettiin katuliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7. Oleskelualueiden ja avoimien parvekkeiden melutasot on esitetty liitteissä 1.1 ja 1.2. Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melutasot on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Nykytilanteen meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 3.1 ja 3.2. 3.1 Meluntorjuntaratkaisujen periaatteet Asemakaavamuutosalueelle esitetyt meluntorjuntaratkaisut perustuvat seuraaviin keinoihin: rakennusmassojen ja oleskelualueiden sijoittelu parvekkeiden sijoittelu ja lasittaminen julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimukset asuntojen avautumissuunnan määrittely (ns. läpitalon huoneisto) 3.2 Ulko-oleskelualueiden melutasot ja meluntorjunta Päivä- ja yöajan meluvyöhykkeet on esitetty liitteissä 1.1 ja 1.2. Kuvassa 3 on esitetty yöajan meluvyöhykkeet sekä melutasot avoimilla parvekkeilla. Kaavaluonnoksessa esitetyt uudet rakennusmassat torjuvat tehokkaasti melua ja rakennusten suojaan jää laajoja alueita, joilla päästään alle melun päivä- ja yöohjearvojen. Kansipihan oleskelualueilla päiväajan melutasot ovat välillä 45 db ja yöajan melutasot välillä 35 48 db. Kaavaluonnoksessa viljelyalueeksi, oleskelualueeksi tai leikkialueeksi merkityillä alueilla melun päivä- ja yöajan ohjearvot alittuvat.
asemakaavamuutoksen 8 (11) 31.10.2017 Kuva 3 Tieliikenteen aiheuttamat yöajan meluvyöhykkeet sekä melutasot avoimilla parvekkeilla. Sinisillä viivoilla on korostettu ne julkisivut, joille sijoittuvat parvekkeet tulee lasittaa. 3.3 Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot Julkisivuihin kohdistuvat suurimmat päivä- ja yöajan melutasot on esitetty liitteissä 2.1 ja 2.2. Kuvassa 4 on esitetty suurimmat julkisivuihin kohdistuvat päiväajan melutasot ja äänitasoerovaatimukset. Kuva 4 Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat päiväajan melutasot. Ison valkoisen pallon vasemmanpuoleinen luku kuvaa koko rakennuksen suurinta päivämelutasoa ja oikeanpuoleinen luku suurinta yömelutasoa. Julkisivun kohdalla oleva värillinen pallo kuvaa kyseisessä kohdassa olevaa suurinta melutasoa.
asemakaavamuutoksen 31.10.2017 9 (11) Melulaskentatulosten perusteella asuinkerrostalojen Suomenlahdentien puoleisille julkisivuille kohdistuu enimmillään 65-67 db päivämelutaso, joten näille julkisivuille tulisi asettaa 31-32 db äänitasoerovaatimukset (ΔL), jotta voidaan varmistua siitä, ettei sisämelutason päiväajan 35 db ohjearvo ylity. Lähinnä risteysaluetta sijaitsevan asuinkerrostalon äänitasoerovaatimuksessa on 1 db lisäturvamarginaali, jolla huomioidaan risteysalueesta johtuva epävarmuus. Liitteiden melukartoilla ja kuvassa 4 on havainnollistettu punaisilla viivoilla sekä tekstilaatikoilla niiden julkisivujen sijaintia, joille on tarpeellista esittää äänitasoerovaatimuksia. 3.4 Parvekkeiden melutasot ja lasitustarve Päivä- ja yöajan melutasot avoimilla parvekkeilla on esitetty liitteissä 1.1 ja 1.2 sekä kuvassa 3. Avoimen parvekkeen melutasot on laskettu ja esitetty vain niiltä julkisivun osilta, joille asemakaavaluonnoksessa [1] on esitetty parvekkeita. Eri rakennusten eri julkisivun osien avoimien parvekkeiden päivämelutasot vaihtelevat välillä 50 65 db ja yömelutasot vaihtelevat välillä 42 56 db. Poikkeuksen tästä tekee rakennuksen B länsipään parvekelinja, jonka Suomenlahdentien puoleiseen päätyyn kohdistuu laskennan mukaan enimmillään 69 db päiväajan ja 59 db yöajan keskiäänitaso. Suuri osa asemakaavaluonnoksen mukaisista parvekkeista jää uusien asuinrakennusten muodostamaan melukatveeseen. Ohjearvot ylittyvät sellaisilla parvekkeilla, joista on suora näkyvyys kadulle. Parvekemelun torjuntatarve on suurimmillaan 11 db, pois lukien rakennuksen B länsipäätyyn suunniteltu parvekelinja, jonka Suomenlahdentien puoleisen päädyn torjuntatarve on 14 db. Parvekkeet on lasitettava julkisivuilla, joilla avoimen parvekkeen päivämelutaso ylittää 55 db ja yömelutaso ylittää 45 db. Liitteiden melukartoilla ja kuvassa 3 on havainnollistettu sinisillä viivoilla niiden parvekkeiden sijaintia, joille on tarpeellista esittää parvekelasitusta. Tavanomaisella parvekelasituksella (10 mm paksulla avattavalla lasituksella ja välilistoilla) on mahdollista saavuttaa enintään noin 11 12 db parannus parvekkeen melutilanteeseen. Eli tavanomainen lasitus on mahdollinen päiväajan 67 db parvekemelutasoon asti. Tarvittaessa parvekkeen melutilannetta voidaan vielä parantaa akustoinnin avulla, kuitenkin enintään noin 3 4 db. Rakennuksen B länsipäätyyn suunnitellun parvekelinjan Suomenlahdentien suuntaan avautuva pääty on suositeltavaa toteuttaa joko betonipielenä tai betonipieli-kiinteä lasitus -yhdistelmänä. 3.5 Suomenojan voimalaitoksen ja metron I-laitteiston melu oimalaitoksen koko vuorokauden keskiäänitason 45 db meluvyöhyke ulottuu kaavaalueen suuntaan 400 500 metrin etäisyydelle [2]. Suomenojan voimalaitos on lähimmillään 650 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Ympäristölupaa varten tehdyn meluselvityksen perusteella Suomenojan voimalaitos ei aiheuta meluongelmaa kaava-alueelle. Metron pystykuilun I-laitteiston aiheuttamat 45 db melutasot ulottuvat alle 10 metrin etäisyydelle pystykuilusta tuuletuksen ollessa 30 % tehotasolla [3]. Pystykuilu on suojattu betoniaidalla, jonka johdosta ääni suuntautuu ylöspäin. Pystykuilu on lähimmillään 70 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Länsimetron pystykuilujen meluselvityksen perusteella metron I-laitteisto ei aiheuta meluongelmaa kaava-alueelle.
asemakaavamuutoksen 10 (11) 31.10.2017 4 Yhteenveto ja johtopäätökset kaavamääräystä varten 5 irhelähteet 6 Liitteet asemakaavaluonnoksessa [1] esitetyillä pihakannen oleskelualueilla päästään merkittäviltä osin päivämelutason 55 db ja yömelutason 45 ohjearvojen alapuolelle. Uudet rakennusmassat torjuvat tehokkaasti melua. Kansipihan oleskelualueilla päiväajan melutasot ovat välillä 45 db ja yöajan melutasot välillä 35 48 db. Oleskelualueeksi, viljelyalueeksi tai leikkialueeksi merkityillä alueilla päästään melun päivä- ja yöajan ohjearvojen alle. Asemakaavassa on määrättävä rakennusmassojen ja leikki- ja oleskelualueiden sijoittelusta siten, että melun ohjearvot eivät ylity leikki- ja oleskelualueilla. On tarpeellista antaa kaavamääräys asuinkerrostalojen Suomenlahdentien puoleisten julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimuksista (ΔL = 32 db tai ΔL = 31 db) kuvan 4 sekä liitteiden 2.1 ja 2.2. mukaisesti. Kaavamääräyksenä annettavan äänitasoerovaatimuksen perusteella jatkosuunnittelussa tulee mitoittaa rakennuksen julkisivun rakenteiden ja rakennusosien ilmaääneneristävyys. Niillä julkisivuilla, joilla avoimen parvekkeen päivämelutasot ylittävät 55 db ja yömelutasot 45 db ohjearvot, on tarpeellista antaa kaavamääräys parvekkeiden lasittamisesta. Liitteiden 1.1 ja 1.2 melukartoilla ja kuvassa 3 on havainnollistettu sinisillä viivoilla niiden parvekkeiden sijaintia, joille on tarpeellista esittää parvekelasitusta. Koska julkisivumelutasot ylittävät päiväajan 65 db melutason Suomenlahdentien puoleisella julkisivulla, on suositeltavaa, että asunnot aukeavat myös hiljaisemmalle julkisivulle (ns. läpitalon huoneisto). Näin mahdollistetaan asunnon tuulettaminen ilman melusta aiheutuvaa haittaa. [8]. Ympäristölupaa varten tehdyn meluselvityksen [2] perusteella Suomenojan voimalaitos ei aiheuta meluongelmaa kaava-alueelle. Länsimetron pystykuilujen meluselvityksen [3] perusteella metron I-laitteisto ei aiheuta meluongelmaa kaava-alueelle. Parvekemelutasot on arvioitu julkisivun ulkopuolisen melutason perusteella. Tällöin jää huomioimatta ontelomaisten parvekkeiden aiheuttamat heijastukset ja korostumat tai mahdollisten varjostavien rakenteiden, kuten parvekkeiden välisten seinien ja parvekelaattojen varjostava vaikutus. Todelliset parvekemelutasot voivat poiketa merkittävästi (noin ± 4 db) laskennallisesti arvioidusta melutasosta. Lähinnä risteysaluetta sijaitsevan asuinkerrostalon äänitasoerovaatimuksessa on 1 db lisäturvamarginaali, jolla huomioidaan risteysalueesta johtuva epävarmuus. Muilta osin ei ole tarpeen asettaa lisäturvamarginaalia, sillä julkisivun äänieristyksen mitoituksessa [11] on jo lähtökohtaisesti huomioitu melutilanteen arvioimiseen liittyvä epävarmuus, joka liittyy normaaliin mallinnustekniseen tarkkuuteen. Liite 1.1 Päiväajan meluvyöhykkeet ja parvekemelutasot ennustetilanteessa Liite 1.2 Yöajan meluvyöhykkeet ja parvekemelutasot ennustetilanteessa Liite 2.1 Päiväajan julkisivumelutasot ennustetilanteessa Liite 2.2 Yöajan julkisivumelutasot ennustetilanteessa Liite 3.1 Päiväajan meluvyöhykkeet nykytilanteessa Liite 3.2 Yöajan meluvyöhykkeet nykytilanteessa
asemakaavamuutoksen 31.10.2017 11 (11) 7 iitteet [1] Asemakaavaluonnos 9.4.2017, ELMO-kortteli, Espoon Matinkylä, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. [2] Melumallinnus Suomenojan uudesta CHP laitoksesta, Pöyry, 31.10.2007, tunniste: 60R70035.01-E0003 [3] Länsimetron pystykuilujen aiheuttamat melutasot,, WSP Finland Oy, 22.11.2011, projektinumero: 303692 [4] Espoon kaupungin, Sito Oy, 2012. [5] Liikennemelun mallintaminen ja siihen tarvittavat lähtötiedot, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnitteluosasto, Espoo 2010. [6] altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 29.10.1992/993. oimaantulo: 1.1.1993. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993 [7] Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C1: Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa. Ympäristöministeriö, Helsinki 1998, http://www.finlex.fi/data/normit/1917-c1.pdf [8] Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Opas 02/2013, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-9-2-771-9 [9] Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -sarja, Opas 12 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, Ympäristöministeriö 2003. [10] Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa LIME-työryhmän mietintö, Suomen ympäristö 493, Ympäristöministeriö 2001. [11] Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen, Ympäristöopas: 108, Ympäristöministeriö 2003. [12] Road traffic noise Nordic prediction method, TemaNord 1996:5, Nordic Council of Ministers 1996.
Liite 1.1 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto ontie-kalastajantie) Kalastajantie (Suomenlahdentie-Tiistilänkaari) Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2035 liikenne-ennuste (KAL) Melutasot ulko-oleskelualueilla, päiväaika +5.2 A maanpinnan korkeusasema: pihakannella +7,6...8,5 m B II XI +7.6 I +8.0 +6.0 I C +8.2 +8.0 +8.1 +7.8 ILJELY +7.6 +6.4 LEIKKI +3.5 +4.5 I +8.2 OLESKELU +8.5 D Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 (laskentakorkeus: 2 m) > 45 db > 50 db > 55 db (ohjearvo ylittyy) > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1000 (A4) Päivämäärä: 26.10.17 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy)
Liite 1.2 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto ontie-kalastajantie) Kalastajantie (Suomenlahdentie-Tiistilänkaari) Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2035 liikenne-ennuste (KAL) Melutasot ulko-oleskelualueilla, yöaika +5.2 A maanpinnan korkeusasema: pihakannella +7,6...8,5 m B II XI +7.6 I +8.0 +6.0 I C +8.2 +8.0 +8.1 +7.8 ILJELY +7.6 +6.4 LEIKKI Selitteet +3.5 +4.5 +8.2 OLESKELU +8.5 D Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 (laskentakorkeus: 2 m) I > 40 db > 45 db (ohjearvo ylittyy) > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1000 (A4) Päivämäärä: 26.10.17 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy)
Liite 2.1 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto ontie-kalastajantie) 62 62 62 62 62 62 62 59 59 60 58 58 53 6253 6253 58 49 50 49 50 51 51 51 I C +8.2 67 67 67 66 66 66 66 66 66 67 66 66 66 65 66 66 56 67 53 66 53 53 63 58 67 53 61 51 51 51 51 51 60 32 db +8.0 I +8.1 LEIKKI äänitasoerovaatimukset +7.8 32 db ILJELY II +8.0 +7.6 67 63 B 62 61 +7.6 +5.2 65 62 61 31 db 60 58 58 65 65 63 6555 XI A 55 55 +6.4 62 62 62 61 61 56 55 Kalastajantie (Suomenlahdentie-Tiistilänkaari) +6.0 Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2035 liikenne-ennuste (KAL) Julkisivuun kohdistuvat suurimmat melutasot, päiväaika maanpinnan korkeusasema: pihakannella +7,6...8,5 m +3.5 +4.5 OLESKELU +8.5 53 53 54 56 55 55 56 50 51 56 50 5546 5647 49 49 55 50 49 48 49 49 49 I +8.2 D Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 (laskentakorkeus: 2 m) > 45 db > 50 db > 55 db (ohjearvo ylittyy) > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1000 (A4) Päivämäärä: 31.10.17 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy)
Liite 2.2 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto ontie-kalastajantie) 53 53 53 53 53 53 53 50 50 50 49 49 45 6253 6253 49 41 41 42 42 42 48 I C +8.2 56 56 56 56 47 67 45 53 49 67 48 48 51 32 db +8.0 I +8.1 LEIKKI äänitasoerovaatimukset +7.8 32 db ILJELY II +8.0 +7.6 54 B 53 +7.6 +5.2 55 51 31 db 50 49 49 55 55 53 6555 XI A 48 46 46 +6.4 53 47 46 Kalastajantie (Suomenlahdentie-Tiistilänkaari) +6.0 Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2035 liikenne-ennuste (KAL) Julkisivuun kohdistuvat suurimmat melutasot, yöaika maanpinnan korkeusasema: pihakannella +7,6...8,5 m Selitteet +3.5 +4.5 +8.2 47 46 47 42 47 41 5647 46 41 41 I OLESKELU 45 46 5546 41 +8.5 D 42 Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 (laskentakorkeus: 2 m) > 40 db > 45 db (ohjearvo ylittyy) > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1000 (A4) Päivämäärä: 31.10.17 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Tiina Kumpula (Sito Oy)
melukaide tp + 1 m melukaide tp + 1 m Liite 3.1 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2015 liikenne (KAL) Meluvyöhykkeet, päiväaika Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 (laskentakorkeus: 2 m) > 45 db > 50 db > 55 db (ohjearvo ylittyy) > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1250 (A4) Päivämäärä: 30.09.15 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Olli Kontkanen (Sito Oy)
melukaide tp + 1 m melukaide tp + 1 m Liite 3.2 asemakaavamuutoksen HTJ Rakennuttajatoimisto Tieliikenteen aiheuttama melun leviäminen, vuoden 2015 liikenne (KAL) Meluvyöhykkeet, yöaika Selitteet Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 (laskentakorkeus: 2 m) > 40 db > 45 db (ohjearvo ylittyy) > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Mittakaava 1:1250 (A4) Päivämäärä: 30.09.15 CadnaA 4.5 -melulaskentaohjelma Nordic Prediction Method Laatinut: Olli Kontkanen (Sito Oy)