Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Samankaltaiset tiedostot
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu

Metsätalous happamilla sulfaattimaillla. Samuli Joensuu

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Biohiilen mahdollisuudet peltovesien käsittelyssä

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Muokkausmenetelmän valinta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

Katsaus käynnissä oleviin tuhkaa koskeviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Metla-talo, Joensuu Samuli Joensuu

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Metsätalouden vesiensuojelu

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Mitä ovat happamat sulfaattimaat?

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Kalajoen vesienhoitoryhmän kuulumiset. Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, Oulu, Laura Liuska

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

HYDRO-POHJANMAA

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Teollinen hyötykäyttö

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

BioTar-hankkeen yleisesittely

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Jätteestä raaka-aineeksi - Jätevesiliete fosforin lähteenä. Endev Oy

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset

Sulfidisavien tutkiminen

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Transkriptio:

Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019

Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000 eurolla Hanke kuuluu vesien- ja merenhoidon kärkihankkeisiin Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön kärkihanketta Hanke toteutetaan yhteistyössä Tapio Oy:n, LUKE:n, SYKE:n ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa vuosina 2018-2020 Muut yhteistyötahot ovat Turveruukki Oy, Oulun Energia Oy, Ecolan Oy, Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Länsi-Suomi, Turun ammattikorkeakoulu. Yhteistyö Sirppujoen tulvasuojelun ja vedenlaadun parantaminen -hankkeen kanssa! HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 2

Hankkeen tausta - tuhkalannoitus Tuhkalannoituskokeita tehty 1930-luvulta alkaen Ravinnevaikutukset pitkäaikaisia Puuston kasvun lisäys merkittävä erityisesti turvemailla Vesistöille mahdollisesti aiheuttama ympäristöriski tuhkan suhteellisen korkea fosforipitoisuus ja raskasmetallisisältö Tutkimusten perusteella fosforin ja raskasmetallien huuhtoutuminen kuitenkin hyvin vähäistä Liukeneva fosfori sitoutuu tuhkan ja maaperän sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin Tuhkan sisältämät raskasmetallit vaikealiukoisessa muodossa HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 3

Hankkeen tavoitteet Hankkeessa saadaan tietoa siitä, onko uudistusalalle levitettävän tuhkan avulla mahdollista ennaltaehkäistä valumavesien happamuutta ja onko mahdollinen vaikutus pitkäaikainen innovaatio! Tuhkan vaikutuksia seurataan käytännön kohteilla Hankkeen avulla pyritään edistämään metsänuudistus- ja turvetuotantoalueiden vesiensuojelua ja toisaalta myös kasvukuntoa Tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien lisääntyminen liiketoiminta! Tiedon jakamiseksi ja jalkauttamiseksi järjestetään retkeilyjä, asiantuntijaseminaareja ja toimijakoulutuksia Saatujen tulosten perusteella laaditaan metsänuudistamisen yhteyteen suositukset tuhkan käytölle HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 4

Hankkeen toteutus Markku Saarinen, LUKE Valituilla pilottikohteilla toteutetaan joko metsittymään jättäminen tai päätehakkuu, tehdään suositusten mukainen maanmuokkaus ja toteutetaan metsänuudistaminen käytännön normaalina toteutusketjuna Uudistamisketjun yhteydessä toteutetaan tuhkan levitys Vedenlaadun seurannan ohessa metsän uudistumisen ja metsittymisen tulosta verrataan tuhkalla käsittelemättömän kontrollialan tulokseen HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 5

Hankkeen toteutus: vedenlaadun seuranta Valumavesien laatua seurataan ennen käsittelyä, käsittelyn aikana sekä käsittelyn jälkeen Vedenlaadun seurannassa hyödynnetään sekä jatkuvatoimista että näytteenottoon perustuvaa mittausta Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla ph, sähkönjohtavuus ja lämpötila Näytteistä alkaliniteetti, asiditeetti, sulfaatti- ja kloridipitoisuus, merkittävimmät ravinteet, orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus sekä metallipitoisuudet Tuhkakäsiteltyjen koealojen tuloksia verrataan samalla alueella samanaikaisesti ilman tuhkakäsittelyä uudistetun alueen tuloksiin HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 6

Hankekuulumiset: Kohdealueet ja työsuunnitelma Koealoiksi on valittu Yli-Iin Ahvensuo Pohjois-Pohjanmaalta ja Alavetelin Kiimakorpi Keski-Pohjanmaalta Todettu aiemmissa selvityksissä todellisiksi happamiksi sulfaattimaiksi Tavoite on ollut löytää myös Lounais-Suomesta koeala Sopivaa ei ole toistaiseksi löytynyt Seurantakohteita on yllättävän vaikeaa löytää, koska hapan sulfaattimaa esiintyy maaperässä niin laikuittain! Sulfaattimaakartoitukseen pitäisi satsata enemmän HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 7

Hankekuulumiset: Kohdealueet ja työsuunnitelma Ahvensuo on Turveruukki Oy:n turvetuotantoalue Osa alueesta poistettu tuotannosta Tuotannosta poistetulla alueella ohut turvekerros (paikoin <30 cm), jonka alla hapan sulfaattimaa Rakeistettu tuhka maalevityksenä, lisäksi kontrolliala Tuhkan levityksen jälkeen alue jätetään metsittymään Minna Arola, Oulun energia Oy HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 8

Hankekuulumiset: Kohdealueet ja työsuunnitelma Kiimakorpi on n. 100 ha merenlahden umpeenkasvun seurauksena syntynyt suoalue Ojitettu metsätalouden tarpeisiin 1960-1970- lukujen taitteessa Hankkeen puitteissa tehdään päätehakkuut Ptkg, puusto mäntyvaltaista, alikasvos tiheää hieskoivikkoa Turpeen paksuus 30-40 cm Tuhkan levitys Hakkuun jälkeen toteutettavan maanmuokkauksen yhteydessä kuusen istutus Koealat irto- ja rakeistetulle tuhkalle, lisäksi kontrolliala (maanmuokkaus ilman tuhkakäsittelyä) Ismo Kyngäs, LUKE HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 9

Hankekuulumiset: Aikataulu 2019 Ahvensuo: Turpeennosto on päättynyt, alue jätetään metsittymään Tuhkan levitys touko-kesäkuussa Kiimakorpi: Päätehakkuut helmikuun lopusta maaliskuun puoliväliin Tuhkan levitys maaliskuun lopulla Maanmuokkaus ja mätästys, kuusen istuttaminen keväällä roudan poistuttua Käytetyistä tuhkaeristä tehdään lannoitevalmisteasetukseen perustuvat analyysit HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 10

Tuhkanlevitystä Kiimakorven alueella HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 11

Hankekuulumiset: Tulokset? Alustavia tuloksia voidaan odottaa syksyllä 2019 Oletus on, että tuhkakäsittely vaikuttaa neutraloivasti valumaveden laatuun heti levitystoimenpiteiden jälkeen Valumaveden laatua, taimien elossapysymistä ja metsänuudistamistulosta seurataan koko hankkeen ajan Oletus on, että tuhkakäsittely Tehostaa vesiensuojelua ja vähentää siten mm. haitallisia kalastovaikutuksia Tehostaa metsänuudistamisen tulosta Mahdollistaa tuhkan hyötykäyttöä Mirkka Hadzic, SYKE HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 12

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Lounais-Suomen metsänuudistamialoilla HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 13

Kartoituksen toteutus Kartoituksen lähtöaineistona olivat vuoden 2018 aikana Suomen metsäkeskukseen tulleet metsänkäyttöilmoitukset Metsänkäyttöilmoituksia tarkasteltiin yhdessä GTK:n happaman sulfaattimaa kartoitusaineiston kanssa Mikäli uudistusala sijaitsi alueella, jossa GTK:n aineistin mukaan HS-maan riski oli kohtalainen tai suuri, alue luokiteltiin happamaksi sulfaattimaaksi

Uudistusalojen kartoitus Lounais-Suomessa HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 15

Uudistusalojen kartoitus Lounais-Suomessa Vaikeutena metsämaalla; Sulfidikerrosten väri ei juuri poikkea muusta maaperästä eikä niillä ole selvää ominaishajua

Kartoituksen tuloksia Lappi Tl 4 uudistusalaa kartoitettu Yksi alue, jossa kivennäismaa selkeästi hapanta sulfaattimaata, yhdellä viitteitä hsmaasta Kalanti ja Rauma 3 uudistusalaa kartoitettu Yhdellä alueella viitteitä hs-maasta Eurajoki ja Eura 3 uudistusalaa kartoitettu Yhdellä osa-alueella todettu viitteitä hsmaasta

Uudistusalojen kartoitus, Lounais-Suomi HaSuMetsä Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistamisaloilla Tapio Oy 15.4.2019 18

Kiitos! https://tapio.fi/konsultointi/kaynnissa-olevathankkeet/luonnonmukainen-valuma-ja-maavesienkasittelymenetelma-happamien-sulfaattimaidenmetsanuudistamisaloilla/