Järjestämissopimus 2016. Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki



Samankaltaiset tiedostot
Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit, osavuosikatsaus 1-4/2016

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Iin kunta

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2015

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Utajärven kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Vaalan kunta

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2016

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2015

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Palvelutuotannon raportointi: tammi-huhtikuu 2016

Ikäihminen toimijana hanke

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2016

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Palvelutuotannon raportointi, Syys-joulukuu 2016

Oulun palvelumalli 2020:

Palvelutuotannon raportointi, Touko-elokuu 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Johdon ja esimiesten raportointi

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2015

KÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Vaikuttavuutta yhteisestä tiedolla johtamisesta

Ikäihmisten palvelut

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Sosiaali- ja terveysryhmä

Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Palvelutuotannon raportointi, syys-joulukuu 2015

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke

Lapsiperheiden palvelut

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Palvelutuotannon raportointi: syys-joulukuu 2016

Palvelutuotannon raportointi, tammi-huhtikuu 2017

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

PERUSTURVAN TOIMIALAN PALVELUOHJELMA

Järjestämissopimus Oulunkaaren kuntayhtymä Simon kunta

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi

Palvelutuotannon raportointi: touko-elokuu 2016

Toimialan toiminnan kuvaus

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Transkriptio:

Järjestämissopimus 2016 Oulunkaaren kuntayhtymä Pudasjärven kaupunki 1

Sisältö 1 Sopimuksen osapuolet... 3 2 Sopimuksen voimassaolo... 3 3 Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 4 Lisävakanssit... 11 5 Investoinnit... 11 6 Hankkeet... 12 7 Talousarvio ja sen kohdentaminen... 12 8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset... 14 9 Sopimuksen liitteet... 14 10 Sopimuksen seuranta... 14 11 Allekirjoitukset... 14 2

Järjestämissopimus vuodelle 2016 Järjestämissopimus perustuu Oulunkaaren ja kuntien strategioihin sekä kuntaneuvotteluprosessissa tehtyihin linjauksiin. Järjestämissopimuksessa osapuolet sopivat vuotuisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista. 1 Sopimuksen osapuolet Oulunkaaren kuntayhtymä Piisilta 1, 91100 Ii Vastuuhenkilö: Leena Pimperi-Koivisto, kuntayhtymän johtaja Pudasjärven kaupunki Varsitie 7, 93100 Pudasjärvi Vastuuhenkilö: Tomi Timonen, kaupunginjohtaja 2 Sopimuksen voimassaolo Sopimus on voimassa 1.1.2016 31.12.2016. 3 Tavoitteet ja toimenpiteet Seuraavassa on palvelualoittain kuvattu palveluprosesseihin ja -rakenteisiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet sekä kustannusvaikutukset vuodelle 2016. Pudasjärven kaupungissa on laajalla yhteistyöllä eri tahojen kanssa työstetty kuntasuunnitelma vuosille 2012 2020. Kuntasuunnitelmatyön rinnalla laaditaan myös harvaan asuttujen alueiden elinvoimaisuuden ylläpitämiseen ja elinvoiman kehittämiseen liittyvää, sekä harvaan asutuille alueille soveltuvan palveluiden tuottamisen mallin HARVA-ohjelmaa. Kuntasuunnitelman johtavana ajatuksena on, että kunnan tehtävänä on elinvoiman vahvistaminen. Kuntasuunnitelmatyötä määrittävä ilmaisu on Uusi, elinvoimainen ja ennakkoluuloton Pudasjärvi. Kuntasuunnitelman näkökulmasta myös Oulunkaaren eri palvelualojen tavoitteet vuodelle 2016 on kuntaneuvotteluissa kaupungin kanssa määritelty siten, että ne tukevat elinvoiman ylläpitämistä ja kehittämistä. Kaikkia kuntia ja palvelualoja läpileikkaavina painopisteinä ovat seuraavat: 1. Alueellinen vaikuttavuus - Sote-uudistukseen valmistautuminen - Hyvinvointi ja elinvoima - Vakaa talouskehitys 2. Laaja-alainen hyvinvointi - Ennaltaehkäisevät ja hyvinvointia tukevat palvelut - Palveluketjujen sujuvuus - Henkilöstön hyvinvointi 3. Kuntalaisten ja asiakkaiden osallisuus ja asiakaslähtöisyys 4. Tiedolla johtaminen - Vaikuttavuus ja ennakointi 5. Sähköiset palvelut ja etäasiointi 3

Palvelualojen yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana o Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen o Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää o Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaitten kanssa o Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin monenlaisiin tarvittaviin muutoksiin Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien o Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan o Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla o Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) o Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) o Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi o Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) o Hyvinvointi ja yhteisöllisyys o Koti toimivana asuinympäristönä o Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito 4

Perhepalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaaminen: - Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. - Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. - Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. - Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. - Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Sosiaaliohjauksen resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaaliohjaajan viran perustaminen. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa hyvinvoinnin edistämistä ja ennaltaehkäisyä, matalan kynnyksen palveluja ja palveluohjausta. Lisäksi laki korostaa asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteen huomioimista. Mittarit: - Käytyjen Lapset puheeksi - keskustelujen ja neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä - Toimintasuunnitelman toteutumisen vastuutahona toimii Lapset puheeksi - johtoryhmä. - Toimeentulotuen siirto tapahtuu Kelalle v. 2017. - Virta II hanke: seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää. - Otetaan huomioon sosiaalihuoltolain uudistus. Kustannusvaikutukset - Kustannukset katetaan raamista 5

Sähköiset palvelut Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Lastensuojelu Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. Vammaispalvelut Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä. - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä. - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko. - Palveluasumisen myöntämiskriteerit. - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä. Lastensuojelun sijaishuollon tarpeisiin vastataan pilotissa kehitettävällä kotiin annettavalla perhekuntoutuksella (tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen). Mittarit: Avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrä ja kesto. Lastensuojelua koskevien suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on 30 40 asiakasta/työntekijä. - Esimerkiksi ICF-luokitus (kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä). Erityisryhmien asumispalvelut ja työ- ja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja. - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena. Pilotista tehdään erillinen kustannussuunnitelma. 6

Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. Päihdepalvelut Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön vuonna 2015 aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen/vahvistaminen. Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Neuvolapalvelut Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Terveydenhoitajan 50 % resurssin lisäys asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Oppilashuolto Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Mittarit: - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Laadittu erillinen toimintasuunnitelma ja raportointijärjestelmä ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuksesta. Vireillä on terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke. 25 000 Uuden ohjelmiston kustannusvaikutukset. 7

Terveyspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Vastaanotto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkiyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen v. 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. Omahoito-palvelujen laajentaminen. Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntoutus Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. Mielenterveystyö Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Osastohoito Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) Kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 lääkärit 14-21 päivää T3 hoitajat 3-5 päivää 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto. Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa. Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano. Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet. Mikäli malli toimii hyvin, se otetaan pikaisesti käyttöön myös muissa kunnissa. Kustannusvaikutukset 8

Suun terveydenhuolto Otetaan käyttöön Hyvä Potku - toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. Työterveyshuolto Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Erikoissairaanhoito Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika). T3 hammaslääkärit 40 päivää T3 suuhygienistit 20 päivää Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta. Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve. 9

Vanhuspalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Kotona asumista tukevat palvelut Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. Lisätiedot (esim. tarvittavat resurssit) STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 %. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset). Kustannusvaikutukset Koti toimivana asuinympäristönä. SenioriPisteiden toiminta kehittyy. STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 %. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %). - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä. - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle. Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3). - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa. - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää. - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy. - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja hoidettavien hyvinvoinnin tukena. 10

Asumispalvelut Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. Hoivahoito Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. Käynnistetään palvelurakenteen muutos. Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä. SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena. 4 Lisävakanssit Perhepalvelut 0,5 htv terveydenhoitaja 25 000 1,0 htv sosiaaliohjaaja 50 000 (katetaan raamin sisältä) 5 Investoinnit Sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuvat yli 10 000 euron investoinnit kunnassa. DigiEKG 29 000 11

6 Hankkeet Hankkeen nimi Hankkeen tila Tavoitteet ja toimenpiteet Kesto Lapset, nuoret, perheet LastenKaste Meneillään Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja toimintamallien käyttöönotto, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia muun muassa perhetyön ja lastensuojelutyön kehittämisen kautta. Virta II Meneillään Suunnitelmallisen sosiaalityön kehittäminen nuorten työllistämisen tueksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen. RYTMI Odotetaan rahoituspäätöstä Nuorten päihteiden käytön ehkäisy uudentyyppisillä ryhmätoiminnoilla. Työikäiset ja työllisyyden edistäminen Pro SOS Odotetaan rahoituspäätöstä Ikäihmisten hyvinvointi SenioriKaste Meneillään Tukihanke: Mobiilikotihoidon käyttöönotto Meneillään Uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanon tukeminen ja toimeentulotuen KELA-siirtoon valmistautuminen. Heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy. Perhehoidon käynnistäminen. Omaishoidon tuen yhteisen prosessin ja toimintamallin luominen. Asumispalveluyksiköiden arjen sisältöjen monipuolistaminen. Palveluntarpeen arvioinnin sekä hoitoja palvelusuunnitelman kehittäminen. 1.2.2014-31.1.2016 1.2.2014 30.9.2016 Budjetti ja omarahoitusosuus, rahoittaja 76 000 + koordinaatio. Omarahoitusosuus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Kokonaisbudjetti 105 700 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste 2016-2017 184 000, omarahoitus 20 % Rahoitus: THL 2016-2018 335 000, omarahoitus 9 % Rahoitus: ESR 1.1.2014-31.10.2016 1.8.2015 30.9.2016 150 000 (+ koordinaatio). Omarahoitus 25 %. Rahoitus: STM/Kaste Tukihankkeen omarahoitus 50 000 TuTunKo Odotetaan rahoituspäätöstä Mobiilikotihoidon käyttöönoton tukeminen Kehitetään digitaalisia palveluja kotona asumisen turvaamiseen ikääntyneellä muistisairaalla. Ajankohtaiset muutokset Kansa-koulu Meneillään Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 2016-2017 Osallisuushanke, josta rahoitusosuus 1 250. Kokonaisbudjetti 625 000. Rahoitus: Tekes 1.8.2015 30.6.2018 Osallisuushanke, jossa omarahoitus 130. Kokonaisbudjetti 2,2 M. Rahoitus: Tekes 12

7 Talousarvio ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso (pois lukien erikoissairaanhoito). Muutokset: Käyttösuunnitelmatason muutokset ovat mahdollisia. Pudasjärven perhepalvelut TP TA TA 2014 2015 2016 % Tuotot 2 334 000 2 114 000 2 171 000 57 000 2,7 Kulut -9 420 000-9 419 000-9 558 000 139 000 1,5 Kate -7 086 000-7 305 000-7 387 000 82 000 1,1 Henkilöstömenot -3 363 000-3 231 000-3 428 000 197 000 6,1 Palvelut -3 722 000-4 058 000-3 952 000-106 000-2,6 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki -164 000 0 0 0 0,0 Pudasjärven terveyspalvelut Tuotot 2 059 000 2 000 000 2 052 000 52 000 2,6 Kulut -8 490 000-8 314 000-8 419 000 105 000 1,3 Kate -6 431 000-6 314 000-6 367 000 53 000 0,8 Henkilöstömenot -4 894 000-4 808 000-4 899 000 91 000 1,9 Palvelut -2 206 000-2 069 000-2 056 000-13 000-0,6 Pudasjärven vanhuspalvelut Tuotot 2 604 000 2 708 000 2 756 000 48 000 1,8 Kulut -11 636 000-11 253 000-11 372 000 119 000 1,1 Kate -9 033 000-8 545 000-8 616 000 71 000 0,8 Henkilöstömenot -7 225 000-6 959 000-7 007 000 48 000 0,7 Palvelut -1 781 000-1 702 000-1 648 000-54 000-3,2 Oma toiminta yhteensä Tuotot 6 996 000 6 822 000 6 979 000 157 000 2,3 Kulut -29 546 000-28 987 000-29 349 000 362 000 1,2 Kate -22 550 000-22 165 000-22 370 000 205 000 0,9 Henkilöstömenot -15 482 000-14 997 000-15 334 000 337 000 2,2 Palvelut -7 709 000-7 829 000-7 657 000-172 000-2,2 Esh Tuotot 380 000 326 000 326 000 0 0,0 Kulut -12 134 000-11 845 000-11 845 000 0 0,0 Kate -11 753 000-11 519 000-11 519 000 0 0,0 Ensihoito -482 000-570 000-570 000 0 0,0 Yhteensä Tuotot 7 376 000 7 148 000 7 305 000 157 000 2,2 Kulut -41 680 000-40 831 000-41 194 000 363 000 0,9 Kate -34 303 000-33 683 000-33 889 000 206 000 0,6 Poistot ja arvonalent. -9 000-9 000-9 000 0 0,0 Soten hankkeet -65 000-36 000-34 000-2 000-5,6 Yhteensä -34 378 000-33 728 000-33 932 000 204 000 0,6 Työttömyysaikainen työmarkkinatuki on siirtynyt kaupungin budjettiin vuoden 2015 alusta. Luvut eivät sisällä vanhuspalveluiden erillistä määrärahavarausta (8.000 ) Hirsikartanon muuttokustannuksiin. Muutos TA2014 -> TA2015 13

8 Sopimuksen tarkastaminen ja muutokset Olennaisista toiminnallisista tai taloudellisista muutoksista sopimukseen liittyen neuvotellaan erikseen sopijaosapuolten välillä. 9 Sopimuksen liitteet Liitteenä Oulunkaaren kuntayhtymän talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018. 10 Sopimuksen seuranta Oulunkaaren kuntayhtymässä on käytössä vuosikelloon pohjautuva laadun ja toiminnan seuranta- /arviointijärjestelmä. Järjestämissopimuksen toteutumista tarkastellaan kuukausittaisen talousarvioseurannan yhteydessä sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosikatsauksella talouden toteutumasta ja tuotetuista palveluista sekä ennusteella loppuvuoden palvelutuotannosta ja resurssitarpeesta. Osavuosikatsauksissa seurataan lisäksi mm. palvelutakuiden toteutumista, palvelujärjestelmän kehittymistä, palvelujen peittävyyttä, asiakaspalautetta ja omistajaohjauksen toteutumista. Lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä toteutetaan laaja-alainen toiminnan arviointi. Järjestämissopimukseen liittyvät mahdolliset täsmennys- ja muutostarpeet huomioidaan kuntaneuvotteluissa sekä seuraavan vuoden järjestämissopimusta ja talousarviota laadittaessa. 11 Allekirjoitukset Tätä sopimusta on laadittu kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopimusosapuolelle. Paikka ja aika Paikka ja aika Leena Pimperi-Koivisto Kuntayhtymän johtaja Oulunkaaren kuntayhtymä Tomi Timonen Kaupunginjohtaja Pudasjärven kaupunki 14