Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00240 Helsinki puhelin 09 156 11 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh. 050 3072448 Ympäristöinsinööri Sirkka Kuisma-Granvik, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen (markkinoinnissa ja viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus) alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2018 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Niistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Poikkeuksellisen sateisen syksyn ja alkutalven takia lievästi kuormitteisia vesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017 10.1.2018 noin 25 376 m 3. Kytöpaloja oli vuonna 2018 useampia, mutta ne saatiin sammutettua tehokkaan valvonnan ansiosta varhaisessa vaiheessa. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin 14.5. ja saatiin valmiiksi 19.10. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 28.5. 29.6. Elosyyskuun vaihteessa öljyllä pilaantunutta maata ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikalle PIMA-hallin sijaan. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 430 264 tonnia vuonna 2018. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2018 loppuun mennessä 3 344 tonnia jätettä. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 24 400 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 27 934 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 11 651 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 12 417 tonnia. Jätevoimalan tuhkaa vastaanotettiin 3 795 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 73 818 vuonna 2018. Biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin 62 139 tonnia biojätettä sekä 10 589 tonnia jätevesilietettä vuonna 2018. Vuoden 2018 aikana valmistettiin yhteensä noin 2 500 tonnia multatuotteita. Vuonna 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 26,13 milj. Nm 3. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 95,5 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihduissa. Biokaasuvoimalalla tuotettiin noin 4,2 milj. Nm 3 biokaasua. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 8 870 MWh ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella 9 153 MWh. Vuoden 2018 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 60,4 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli noin 15,9 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä noin 475 552 m 3 vuonna 2018. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun sulfaatinraja-arvon neljä kertaa vuonna 2018. Vuosikuormat ylittivät Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 63 kappaletta koskien hajuja ja kolme koskien melua. Mittausepävarmuus huomioiden Kolmperän mittauspisteeltä ei voida todeta onko loka- ja joulukuussa tehtyjen ympäristömelun omavalvontamittausten ja täten koko vuoden mittausten keskiäänitaso yli tai alle ympäristöluvassa määritellyn 55 db rajaarvon. Tämä kuitenkin aiheutuu pääosin Turunväylän ja Nupurintien liikenteestä, sillä pelkästään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melutaso on noin 8-10 db alhaisempi kuin yhteismelutaso tieliikenteen kanssa. Laitamaan ja Råbackan mittauspisteiden keskiäänitasot mittausepävarmuus huomioiden alittivat ympäristöluvassa määritellyn raja-arvon. Ulkopuolisen asiantuntijan suorittamassa ympäristömelun mittauksessa ei ekvivalenttimelutason raja-arvo ylittynyt mittauksien aikana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. HSY jätehuollolla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015), sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007). Viimeisin ulkoinen auditointi oli joulukuussa 2018, joka käsitti laatu- ja ympäristöjärjestelmien uudelleen sertifioinnin ja samalla arvioitiin myös täyttääkö työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä uuden ISO 45001:2018 -standardin mukaiset vaatimukset. Jätteenkäsittelykeskuksessa sattui vuonna 2018 neljä työtapaturmaa. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta raportoitiin yhteensä 148 turvallisuushavaintoa ja eri toimintojen osalta suoritettiin yhteensä 18 turvallisuuskävelyä. Jätteenkäsittelytoimintoja tukeva tutkimustoiminta on painottunut erilaisiin kiertotaloutta edistäviin hankkeisiin, kuten puhdistamolietteen käsittelyyn ja kuonan hyödyntämiseen liittyviin tutkimuksiin sekä ekoteollisuuskeskusta tukevaan kehittämistyöhön. Lisäksi on jatkettu muun muassa kaatopaikkojen pintarakenteisiin sekä biojätteen käsittelyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Tiila Korhonen, Sirkka Kuisma-Granvik, Juha Uuksulainen Pvm: 28.2.2019 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2019 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 83 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 23. Tukiainehalli 12. Vesiasema 24. Öljyntorjuntakontti 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta 8 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 10 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 10 Tarkkailusuunnitelmat... 12 Viranomaistarkastukset... 12 Kaavoitus... 13 2.4.1. Maakuntakaava... 13 2.4.2. Yleiskaava... 13 2.4.3. Asemakaavat... 13 2.4.4. Lähiympäristö... 14 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt... 14 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 15 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 15 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 15 Poikkeukselliset aukioloajat... 16 Jätteen vastaanotto 17 Jätteen määrä... 17 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 18 Biojätteen, viherjätteen ja 20 jätevesilietteen käsittely 20 Yleistä toiminnasta... 20 Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät... 20 Viherjätteen käsittely... 21 Laitosmainen käsittely... 21 5.4.1. Biojätteen käsittely... 21 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely... 23 Kompostien jälkikypsytys... 23 Biokaasun hyödyntäminen... 23 Prosessien tarkkailu... 24 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 24 Prosessi- ja laitehäiriöt... 24 Päästötarkkailu... 25 5.10.1. Vesi... 25 5.10.2. Ilma... 27 5.10.3. Melu... 27 Haittaeläimet... 27 Kemikaalit... 28 Valmiin kompostin käyttö... 28 Multatuotanto... 28 3

Pilaantuneet maat 29 Yleistä toiminnasta... 29 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 29 Prosessi- ja laitehäiriöt... 31 Päästötarkkailu... 31 6.4.1. Vesi... 31 6.4.2. Ilma... 32 Jätteen käsittely kentillä 33 Yleistä toiminnasta... 33 Maa-aines... 33 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte... 33 7.2.2. Kiviainespitoinen liete... 33 Betoni yli 150 mm... 33 Asfaltti... 33 Kipsi... 33 Puu... 34 7.6.1. Pinnoitettu puu... 34 7.6.2. Puhdas puu... 34 Lajiteltava jäte... 34 Kuona... 34 Hävityskuormat... 34 Raadot... 35 Renkaat... 35 Pilaantuneet maat... 35 Bio- ja puutarhajäte... 35 Sekajätteen paalaus... 35 Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte... 35 Jätteen loppusijoitus 36 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 36 Vanha kaatopaikka... 36 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 36 Tuhkat 37 Yleistä toiminnasta... 37 Tuhkan käsittely... 37 Päästötarkkailu... 37 9.3.1. Vesi... 37 9.3.2. Ilma... 37 Kemikaalit... 37 Jätteen varastointi 38 Yleistä toiminnasta... 38 Jätepaalit ja välivarasto... 38 Kipsi... 38 Painekyllästetty puu... 38 Lasi... 38 Metalli... 38 4

Kuona... 38 Louhe... 39 Pilaantuneet maat... 39 Bio- ja puutarhajäte... 39 Kivenmurskaus ja louhinta 40 Yleistä toiminnasta... 40 Louhinta... 40 Kivenmurskaus... 40 Päästötarkkailu... 40 11.4.1. Vesi... 40 11.4.2. Ilma... 40 11.4.3. Melu ja tärinä... 40 Ämmässuon Sortti-asema 41 Yleistä toiminnasta... 41 Jätteen määrä... 41 Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta... 43 Alueen hoito... 43 Päästötarkkailu... 43 12.5.1. Vesi... 43 12.5.2. Melu... 43 Haittaeläimet... 43 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 44 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 45 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 45 Kaasun keräys... 45 Kaasuvoimala... 46 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 48 Prosessi- ja laitehäiriöt... 48 Päästötarkkailu... 48 13.6.1. Vesi... 48 13.6.2. Ilma... 48 13.6.3. Melu... 48 Kemikaalit... 49 Toiminnassa syntyvät jätteet... 49 Ekomo 50 NCC... 51 14.1.1. Yleistä toiminnasta... 51 14.1.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 51 14.1.3. Jätteet ja polttoaineet... 51 Delete... 51 14.2.1. Yleistä toiminnasta... 51 14.2.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 51 14.2.3. Jätteet ja polttoaineet... 51 Lassila & Tikanoja... 52 14.3.1. Yleistä toiminnasta... 52 5

14.3.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 52 14.3.3. Jätteet ja polttoaineet... 52 Tarpaper... 52 14.4.1. Yleistä toiminnasta... 52 Fortum... 53 14.5.1. Yleistä toiminnasta... 53 14.5.2. Häiriöt ja poikkeustilanteet... 53 Ympäristötarkkailu... 53 Vesienhallinta 54 Yleistä toiminnasta... 54 Käyttötarkkailu... 54 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 54 Pintavedet... 54 Jätevedet... 54 Kemikaalit... 55 Prosessi- ja laitehäiriöt... 55 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 56 Kemikaalit... 56 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 56 Rakentaminen 57 Ympäristövaikutusten hallinta... 57 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 57 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen... 57 17.1.3. Viimeistelyrakenteet... 57 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 58 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 58 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 58 Ympäristövaikutukset 59 Sää... 59 Vesi... 60 18.2.1. Pintavedet... 61 18.2.2. Pohjavedet... 63 18.2.3. Jätevedet... 64 Jätetäyttöjen tila... 65 Painumatarkkailu... 66 Ilma... 66 18.5.1. Hiukkaset... 67 18.5.2. Hajut... 68 18.5.3. Metaanimittaukset... 70 Melu... 71 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 72 18.7.1. Ympäristön ja viheralueiden hoito... 72 18.7.2. Roskaantuminen... 73 18.7.3. Haittaeläimet... 73 18.7.4. Linnut... 74 6

Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 75 Työsuojelu ja turvallisuus 77 Tutkimushankkeet 79 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 79 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 79 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 80 Katsaus tulevaan 81 Liitteet 82 Jakelu 83 7

8 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Ämmässuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka yli 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota markkinoinnissa ja viestinnässä kutsutaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Ekoteollisuuskeskus on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tätä yritysyhteistyötä kutsutaan Ekomo-toiminnaksi. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko jätteenkäsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa ja L&T:n siirtokuormausasemaa. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, rakennusjätteen esikäsittely ja sekajätteen paalaus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun ja biojätteen käsittelyssä muodostuvan biokaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino on siirtynyt loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nimikkeistö ja rakenteet sekä karttakuva alueesta on esitetty tämän raportin liitteessä 1. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. HSY:n hopealuoti tekstiviestipalvelulla viestitään asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn aluehallintovirastoon. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä, jotka eivät ole täyttäneet edellä mainittua vaatimusta. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. HSY jätehuollolla on ollut sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001:2015) vuodesta 1997 ja sertifioitu laatujärjestelmä (ISO 9001:2015) vuodesta 1999 lähtien sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001:2007) vuodesta 2017. Ympäristöasioiden jatkuvaa parantamista seurataan sisäisillä ja ulkoisilla

auditoinneilla ja raportoinneilla sekä tunnistamalla, arvottamalla ja tarkastamalla ympäristönäkökohdat säännöllisesti. Viimeisin ulkoinen auditointi oli joulukuussa 2018, joka käsitti laatu- ja ympäristöjärjestelmien uudelleen sertifioinnin ja aiheena olivat Käsittelypalveluissa kaasunkeräys ja vesienhallinta, jätteen vastaanotto ja johtaminen. Samalla arvioitiin myös täyttääkö työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä uuden ISO 45001:2018 -standardin vaatimukset. HSY on mukana ekotukitoiminnassa ja kaikissa toimipisteissä on ekotukihenkilö. Tavoitteena on työntekijöiden ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisen toiminnan lisääminen. Ekotukitoiminta tukee HSY:n ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Nimitystä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus käytetään edelleen luvissa ja muissa viranomaisyhteyksissä sekä raportoinnissa. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 9

Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2, ympäristölupia koskevat valitukset hallintooikeuksissa taulukkoon 3 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2018 taulukkoon 4. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Tilanne Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVAtarvetta koskevalla lausunnolla. ESAVI:n päätös 26.3.2018; tältä osin päätöksestä valitettu edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ympäristöluvan muutoshakemuksesta saatu ESAVI:n päätös 7.6.2018; ei vielä lainvoimainen. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 18.5.2018 UUDELY:n päätös 18.5.2018 lainvoimainen. Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 Biojätteen käsittely 8.10.2014 Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017. ESAVI:n päätös 1.2.2019. Muutoksenhakuaika loppuu 4.3.2019. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Tilanne Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallintooikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään 14.12.2017. HSY täydensi hakemustaan 12.10.2018. 10

Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupia koskevat valitukset hallinto-oikeuksissa. Ympäristöluvat Tilanne Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa 9.9.2015 Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus 7.6.2018 Ympäristölupa 9.9.2015 sai lainvoiman Vaasan hallintooikeuden päätöksellä 8.3.2017 lukuun ottamatta lupamääräystä 2. Ks. taulukko 1. Käsittely kesken Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot vuonna 2018. Taho Kannanotto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 18.2. koskien HoPo:n (HorsePower) ja SRF:n (kiinteiden kierrätyspolttoaineiden) sekoituskokeilua. Kannanotto 21.5. koskien vanhan kaatopaikan pinnan muotoilua. Kannanotto 20.6. koskien betonimurskeen käyttöä käsittelykeskuksessa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kannanotto 27.6. koskien polttoaineiden varastointia. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 13.8. koskien kaatopaikan pintarakenteita Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 14.8. koskien vesien yhteistarkkailupäätöstä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 11.9. koskien Ekomoon liittyvää koetoimintaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 24.10. koskien pientuojien biojätteiden vastaanottoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 28.11. Koskien kuonan käsittelymäärää Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jätevesilietteen pyrolyysilaitosta koskevan koetoimintailmoituksen hyväksyminen 3.12. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Useita kannanottoja 1.1.-31.12. koskien valvontaa ja kaatopaikkakelpoisuutta. 11

Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty taulukossa 5 esitetyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle tehdyt tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat. Kohde Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue Tilanne Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: Kohde Kohde HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla Tilanne Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. Tilanne Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala Vesien yhteistarkkailu Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. Yhteistarkkailupäätös 18.5.2018 ja 17.8.2018 päivitetty yhteistarkkailuohjelma. Ilmanlaadun tarkkailu Mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. Meluntarkkailu Meluntarkkailusuunnitelma 22.12.2014 / 7.7.2017. UUDELY:n hyväksyntä 27.11.2017. Teollisuusjätevesi Teollisuusjätevesisopimus 15.11.2016. Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 6.6.2018 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 7.6.2018: Yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 8.6.2018 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue: Työsuojelutarkastus biojätteen käsittelylaitoksen tukiainehallin työmaalle 8.6.2018. Tarkastus kohdistui urakoitsijan (työnantaja) toimintaan; tarkastuskertomus HSY:lle tiedoksi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 14.6.2018: Ylimääräinen kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnin tarkastus. 12

Kaavoitus 2.4.1. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksellä 8.11.2006 kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko Uudenmaan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijoittuu maakuntakaavan EJ-alueelle (jätteenkäsittelyalue). Maakuntakaavaa täydentämään on laadittu Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Vaihemaakuntakaavan jätehuollon kaavaratkaisussa osoitetaan merkinnällä EJ1 yhdyskuntajätehuollon alueita, joita voidaan kehittää monipuolisiksi jätekeskuksiksi. Alueille voidaan sijoittaa eri jätejakeiden loppusijoitusalueiden lisäksi erilaisia muita jätehuollon toimintoja sekä jätehuoltoon liittyvää ja muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa EJ1-merkinnällä. Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksessa Ämmässuon alueella on kaavamerkintä Kiertotalouden ja jätehuollon alue. 2.4.2. Yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, on vahvistettu 27.6.1997. Yleiskaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alue on varattu kaatopaikka-alueeksi (EK) sekä yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). ET- ja EK-alueet rajoittuvat pohjoisessa teollisuuden ja varastoinnin alueisiin (T). Kolmperän asutuksen ja EK-alueen välinen alue on varattu virkistys-, ulkoilu- ja urheilukäyttöön tarkoitetuksi virkistysalueeksi (V). EK-aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei sallita uusien rakennuspaikkojen muodostamista ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämäksi. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Kevään 2019 aikana valmistellaan kaavaehdotusta ja laaditaan kaavaan liittyviä selvityksiä. Tavoitteena on saada kaavaehdotus syksyn 2019 aikana kaupunkisuunnittelulautakuntaan ja edelleen kaupunginhallitukseen nähtäville asettamista varten. Kirkkonummen yleiskaava 2020 on vahvistettu 19.5.1999. Kirkkonummen puolelle sijoittuva jätteenkäsittelykeskuksen alue on yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi merkinnällä EK. Laitamaan ja jätteenkäsittelykeskuksen välinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi sekä retkeily- ja virkistysalueeksi. 2.4.3. Asemakaavat Ämmässuon asemakaava on vahvistettu 18.6.2008. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 280 ha. Kirkkonummen puoleiselle osalle Ämmässuota on laadittu asemakaava yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Ämmässuon alueen asemakaavoissa on osoitettu jätteenkäsittelykeskuksen ympärille suojavihervyöhyke (kaavamerkintä EV/VR). Kirkkonummen asemakaavassa on varaus meluvalleille: Alueelle voidaan asutuksen suojaksi rakentaa maisemaan sopeutuvia meluvalleja. 13

2.4.4. Lähiympäristö Kulmakorpi I asemakaava on saanut lainvoiman 14.2.2018. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Ämmäsmäen asemakaava on saanut lainvoiman 1.2.2017. Kaavanmuutos mahdollistaa veneidensäilytysalueen rakentamisen täyttömäelle Ämmäsmäentien varteen. Kolmperänranta asemakaavahanke on käynnistynyt. Tavoitteena on pientaloalueen maltillinen täydennysrakentaminen, virkistys- ja katualueiden tarkistukset sekä rakennus- ja luonnonsuojelun määritteleminen. Kolmperän alueella on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi 31.12.2020 asti. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt on esitetty taulukossa 6. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty viranomaisille 5.5.2017. Taulukko 6. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vastaavat hoitajat Nimike Nimi Vastuualue Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen Jätteenkäsittelykeskuksen jätteen vastaanotto, käsittelytoiminta, vesienhallinta, kaasunkeräys ja hyötykäyttö sekä Ämmässuon Ekomo-toiminta Rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentaminen, alueen louhinnat ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaaminen Käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen Ämmässuon Sortti-aseman toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöt Nimike Nimi Vastuualue Ympäristöpäällikkö Ympäristöinsinööri Juha Uuksulainen Sirkka Kuisma-Granvik Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, velvoitetarkkailut, raportointi sekä ympäristöluvat Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVAraportointi Toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi Toimintovastaava Hannu Juntunen Jätteen jalostus ja loppusijoitus Kenttämestari Renja Rautiainen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta Toimintovastaava Aino Moisio Pilaantuneiden maiden käsittely Toimintovastaava Christoph Gareis Biojätteen käsittely sekä multatuotanto Toimintovastaava Sauli Kopalainen Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta Suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Vesien yhteistarkkailu Rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen Kaatopaikkarakentaminen 14

Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2018. Häiriöt ja lievät poikkeamat Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon 22.11.2017 10.1.2018 noin 25 376 m 3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Vuonna 2017 käytöstä poistettu biojätteenkäsittelyn biokaasun rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa 4.2.2018. Palosta ei aiheutunut toimintaa häiritseviä haittoja. Viherjäteaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 8.2. ja 2.5.2018. Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Kompostointilaitoksen kierrätystukiaine varastokasoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 18.8.-20.8.2018. Palokunta oli viikonlopun aikana sammuttamassa kytöpaloja. Jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti levittämällä materiaali matoksi ja sammuttamalla paloletkuilla. Biokaasulaitoksen sisätiloissa näytteen kuivatusuunissa kuivattu näyte syttyi tuleen 2.10.2018. Kuivatusuunin sammutti pelastuslaitos. Lehtien ja risujen varastokasoissa tapahtui kytöpaloja 14.11. ja 28.11.2018. Palokunta kävi sammuttamassa kytöpalot. Jälkisammutus toteutettiin levittämällä materiaali kentällä ja kastelemalla paloletkuilla. Fortum HorsePower:in hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja 7.6.2018. Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti paloletkuilla ja vesitraktorilla. Biojätteen kuljetusauton rengas syttyi tuleen 8.6. kompostointilaitoksen purkutilassa. Palo saatiin sammutettua jauhesammuttimella, jonka jälkeen jälkisammutusta hoidettiin omatoimisesti paloletkulla. Palosta ei aiheutunut laitteiston tai prosessin toimintaa haittaavaa häiriötä. Biokaasulaitoksen reaktorien sekoittimien lavat vaativat perusteellista korjausta. Biokaasulaitoksien tyhjennykset ja sekoittimien korjaukset aloitettiin 14.5. ja saatiin valmiiksi 19.10. Reaktorit tyhjennettiin ja korjattiin yksi kerrallaan. Tarkemmin ks. luku 5.9 biojätteen käsittelyn prosessi- ja laitehäiriöt. Vantaan Energian jätevoimalan vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 28.5. 29.6. Elo-syyskuun vaihteessa eräältä pilaantuneen maan kunnostustyömaalta toimitettiin HSY:lle öljyllä pilaantunutta maata, joka ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kaatopaikalle PIMA-hallin sijaan. Tarkemmin ks. luku 6.3. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Tämän vuoksi vuoden 2019 alussa tullaan uusimaan hajumittaus ja selvitetään keinoja hajureduktion parantamiseksi. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 15

Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuorma-autoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle ja Ämmässuon Sortti-asema oli jätteen pientuojille arkipyhistä/viikonlopusta johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2018 taulukon 7 mukaisesti. Taulukko 7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja Sortti-aseman poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2018. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka 6.1.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 25.3.2018 Sunnuntai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 2.4.2018 Maanantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 21.4.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema 28.4.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema 5.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 12.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 19.5.2018 Lauantai 9.00 16.00 Sortti-asema 17.6.2018 Sunnuntai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 8.12.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 25.12.2018 Keskiviikko 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 26.12.2018 Torstai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 29.12.2018 Lauantai 9.00 16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto HSY vesihuollon päivystyskuormien tuontia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen ja mahdollisen murskeen noutoa samalla kertaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta toteutui kuutena sunnuntaina (7.1., 14.1., 11.2., 18.3., 2.9. ja 14.10.) vuonna 2018. 16

Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 430 264 tonnia vuonna 2018. Vastaanotetut jätemäärät on esitelty kootusti taulukossa 8. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Taulukko 8. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina 2016-2018. Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omassa sarakkeessaan. EWC-koodit suluissa. Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos 2016 2017 2018 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 37 512 39 696 42 842 3 146 7,9 2016 2017 2 018 t % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 407 969 456 619 430 264-26 355-5,8 2016 2017 2 018 t % Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 2 655 2 966 3 344 378 12,7 2016 2017 2 018 t % Kaatopaikan rakenteet yhteensä, t/a 36 571 7 892 11 651 3759 47,6 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) 27 337 5 262 9 826 4 564 86,7 Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) 9 234 2 630 1 825-805 -30,6 Muu hyödynnettävä jäte (170201) 0 0 0 0 0,0 2016 2017 2 018 t % Vanha kaatopaikka yhteensä, t/a 87 651 66 968 27 934-39 034-58,3 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) 57 083 46 414 27 934-18 480-39,8 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107,170102) 30 568 20 554 0-20 554-100 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a 2016 2017 2 018 t % Jätevoimalan tuhka (190113) 4 121 4 485 3 795-690 -15,4 2016 2017 2 018 t % Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä yhteensä, t/a 8 187 11 269 12 417 1 148 10,2 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) 6 878 10 151 11 011 860 8,5 Vaaralliset maat (170503) 1 309 1 118 1 406 288 25,8 Jalostus toiminta 2016 2017 2 018 t % Lajittelukatos, t/a 16 257 23 522 24 400 878 3,7 Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104,200140) 15 873 23 436 24 201 765 3,3 Rakennuskipsi (170802) 384 86 199 113 131,4 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) 2 181 2 210 1 862-348 -15,8 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä yhteensä, t/a 42 498 102 729 81 148-21 581-21,0 Maat (170504A, 170504P) 26 855 81 082 60 762-20 320-25,1 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) 15 643 21 647 20 386-1 261-5,8 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a Jätevoimalan kuona (190112) 67 381 72 191 73 818 1 627 2,3 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 17

Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos 2016 2017 2018 t % Biojätteenkäsittely yhteensä, t/a 81 737 90 379 101 080 10 701 11,8 Kompostointilaitos (200108, 020106,190805) 52 774 57 719 62 586 4 867 8,4 Viherjätekompostointi (020106, 200201) 6 537 11 688 13 326 1 638 14,0 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) 10 424 9 326 14 579 5 253 56,3 Puhdistamoliete 12 002 11 646 10 589-1 057-9,1 2016 2017 2 018 t % Välivarastointi yhteensä, t/a 58 345 43 932 36 036-7 896-18,0 Lasi 4) (150107, 200102) 4 391 4 475 4 894 419 9,4 Kyllästetty puu (170204) 1 136 1 160 1 310 150 12,9 Metalli (200140) 1 335 1 512 1 579 67 4,4 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) 19 247 13 079 6 269-6 810-52,1 Paalaus (200301) 23 967 21 545 19 743-1 802-8,4 Välivarastointi, t/a 5) (170904, 200301, 180104, 200140) 8 269 2 161 2 241 80 3,7 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta 12). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi. 5) Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan seisokin seisokin aikana polttoon soveltuvan, mutta paalaukseen kelpaamattoman jätteen varasto Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 12. Taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien Ekomo-yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien 2016-2018 aikana. Vuosi Ekomo-yritys Jätelaji EWC-koodi 2016 2017 2018 Delete Finland Oy Betoni 170101 52 724 12 925 26 474 Gypsum Recycling Rakennuskipsi 170802 356 338 0 NCC Industry Oy Louhe 170504A 994 610 465 972 10 896 Maapörssi Oy Hiekoitushiekka 200303 4 206 390 0 Fortum Power and Heat (HorsePower) Puupöly 170201 7 618 4 469 17 219 Lassila & Tikanoja Oyj Rakennusjäte, pahvi, puu, energia 170904 200301 0 767 9 099 Tarpaper Recycling Finland Oy Kattohuopa 170904 0 4 753 5 310 Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat yhteensä 1 059 514 489 614 68 998 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma 18

pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan ympäristöviranomaisille. Kaatopaikkakelpoisuuslausuntoja vastaanotettiin 14 kappaletta. Vuoden 2018 aikana jätekuormista tehtiin yhteensä 450 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 302 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 39 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 14 kuormaa. 37 2 7 31 1 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti 31 39 Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu 302 Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2018. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 78 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 14 kappaletta. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa 12.3. 400 350 300 250 Kpl 200 150 100 50 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2008 2018. 19

Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien 2016 2018 aikana käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. Muut viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) vuosina 2016 2018. 20

Viherjätteen käsittely Viherjätettä, johon kuuluu muun muassa lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 10. Risut ja kannot murskataan pääsääntöisesti viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin kahdeksan kertaa, pinnoittamatonta puuta kahdeksan kertaa, kantoja kaksi kertaa ja lehtirisuja neljä kertaa vuonna 2018. Taulukko 10. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) vuonna 2018. Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut 20 02 01 4 972 0 4 972 Kannot 20 02 01 1 090 0 0 Muu viherjäte 20 02 01 12 833 12 833 0 Puu 19 12 07 2 449 0 2 449 Yhteensä 21 344 12 833 7 421 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Lehdet ja eläinten kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään muun muassa seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut vähintään 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Joulukuun 2018 lopussa viherjätekentällä oli noin 3 870 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin viherjätekentällä noin 2 500 tonnia. Laitosmainen käsittely 5.4.1. Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 11. Taulukossa 12 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuosina 2017 2018. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu on hyödynnetty vuoden 2017 alusta lähtien biokaasuvoimalassa. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.5. 21

Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Muu biojätteen käsittelylaitos Biojäte 20 01 08 62 089 40 123 22 012 443 0 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 489 439 0 50 0 0 Yhteensä 62 578 40 562 22 012 493 0 0 Taulukko 11. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna 2018. Käsittely EWCkoodotettu Kompostointi Vastaan- Jätelaji Mädätys Kenttäkäsittely Kaatopaikka Taulukko 12. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit 2017 2018. Parametri Yksikkö 2017 2018 Mädätykseen syötetty biojäte t 26 788 22 012 Muodostunut biokaasu Nm 3 5 085 116 4 240 696 Kompostointiin syötetty mädäte t 20 688 17 027 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm 3 147 498 530 Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm 3 4 385 606 3 886 386 Biokaasu soihtuun Nm 3 552 012 353 780 Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2018 mädätykseen meni noin 35,2 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin kolme viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti keskiarvossa noin yhdeksän vuorokautta. Vuonna 2018 tehtiin 433 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin 12 420 tonnia 22

kompostista takaisin esikäsittelyyn tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistettiin panoksen hygieenisyys. Vuonna 2018 syntyi 111 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Erotettu määrä oli vuonna 2018 noin 5 460 tonnia. Rejekti toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Materiaalihyötykäyttöön toimitettiin sekapeltiä, prosessista eroteltua metallia yhteensä noin 10 tonnia. Marraskuussa otettiin käyttöön 1500 m 2 kokoinen tukiainehalli (ilman konehuonetta). Hallissa kuivataan tukiaineseoskasoja ilmastamalla esilämmitetyllä ilmalla. Kuivempi tukiaine tehostaa kompostointiprosessin toimintaa. Vuoden 2018 aikana päivitettiin eläinperäisen sivutuoteasetuksen mukainen laitoshyväksyntä. Siihen tarvittava koeajo (validointi) suoritettiin 28.8. 1.9. ja 5.10. 10.10.2017 sekä 22. 25.3. ja 17. 21.5.2018. Uusi laitoshyväksyntäpäätös saatiin 20.12.2018. 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vanhassa kompostointilaitoksessa käsiteltiin vuonna 2018 yhteensä 9 909 tonnia jätevesilietettä. Lisäksi syötettiin 680 tonnia lietettä biojätteen mädätykseen rikkivedyn sidontaan. Vanhassa kompostointilaitoksessa kompostoitiin 178 tunnelipanosta keskimäärin 14,4 vuorokautta. Tukiaineina käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. 167 hygienisoidut panokset seulottiin ja hieno fraktio viettiin jälkikypsytyskentälle. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2018 yhteensä kaksitoista kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4 7 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2018 alusta biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala oli vakiokäytössä. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORC-yksikön avulla. Biokaasuvoimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään muun muassa biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. Biokaasuvoimalan käyntitunnit vuonna 2018 olivat 1 moottorille 7018 tuntia, 2 moottorille 1 026 tuntia ja ORC:lle 6 237 tuntia. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 8 870 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella kaikkiaan 9 153 MWh. 23

Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla kompostointilaitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta otettiin 21 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevästä kompostointilaitoksesta 10 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2018 mädätenäytteitä otettiin 12 kertaa ja biokaasunäytteitä 11 kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin muun muassa haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 59 prosenttia. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 11.6.2018. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Bio- ja jätevesilietteen käsittelylaitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksissa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksien olennaisia käyttökatkoksia. Biokaasulaitoksen reaktoreiden sekoittimien korjaus aloitettiin 14.5.2018. Reaktorit tyhjennettiin ja korjattiin yksi kerrallaan, siten että muodostui mahdollisimman vähän biojätteen käsittelyn toimintaa häiritseviä käyttökatkoksia. Ensimmäisen biokaasureaktorin korjaus valmistui 12.6. Korjattu reaktori otettiin heti käyttöön. Toisen reaktorin korjaus ja tyhjennys aloitettiin 18.6.2018 ja korjattu reaktori otettiin käyttöön 19.10.2018. Biopesurin huolto ja suodatinmateriaalin vaihto tehtiin viikoilla 40 41/2018. Vanhan kompostointilaitoksen haponsyöttöjärjestelmän uusiminen tehtiin kesäkuussa 2018. Liikkuvan lattian hydrauliikassa ja ohjauksessa on ollut ajoittain tuhoeläinten aiheuttamia toimintahäiriöitä. Laitteen sähköistystä ja hydrauliikkaa on uusittu vuoden 2018 aikana. Esikäsittely-murskain oli anturivian takia poissa käytöstä noin viikon ajan kesäkuussa 2018. Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta 2018 vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittelykapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Alkuvuodesta havaittiin, että biokaasulaitoksen reaktori 2:n yksi sekoitin oli vaurioitunut ja sitä ei voinut enää käyttää. Reaktoreiden tyhjennys ja korjaus aloitettiin 14.5.2018 yhdessä laitostoimittajan kanssa. Toisen reaktorin korjauksen jälkeen havaittiin, että yhdessä sekoitinakselissa oli ruostevaurioita, jotka vaikuttivat akselin stabiilisuuteen. Akseli korjattiin ennen kuin reaktori otettiin taas käyttöön 19.10.2018 lähtien. Koko korjauksen aikana oli aina yksi reaktori käytössä biojätteen mädätykseen. Korjauksen seurauksena biojätteestä tuotettu biokaasumäärä oli pienempi ja suoraan kompostointiin menevä biojätteen osuus suurempi kuin tavallisesti. Päästöjä biokaasun tai haisevan ilman muodossa tapahtuivat vain reaktorin tyhjennys- ja täyttövaiheissa. 24

Rikkivedynpoistolaitos tuhoutui tulipalossa 4.2.2018. Rikkivedynpoistolaitosta ei ole käytetty vuoden 2017 huhtikuun lopun jälkeen, koska kaasun rikkivetypitoisuus on pieni ja riittävän alhainen kaasun hyödyntämistä varten. Siksi palo ei aiheuttanut häiriötä biokaasun hyödyntämiseen. Laitos korjattiin lokakuussa. Helmikuussa kompostointilaitoksen seulontalinjoissa oli pitkäaikaisia häiriöitä, jonka takia hygienisointiin ja kentälle jälkikypsytykseen on ajettu seulomatonta kompostia. Maaliskuussa vanhan kompostointilaitoksen yhdestä rikkihappopesurista meni pinnankorkeusanturi häiriölle, jonka vuoksi pesuri täytti itseään 120 m 3 ylimääräistä vettä, joka päätyi viemäriin. Kesäkuun alussa täyttölaitteen rikkoutumisen takia tehtiin muutamia tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Heinä-, elo- ja lokakuun aikana oli muutamia päiviä kestäneitä häiriöitä esikäsittely laitteiston tukiaineen syötössä, jolloin jouduttiin myös tekemään tunnelin täyttöjä pyöräkuormaajalla. Kompostointilaitoksen kierrätystukiaine varastokasoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 18.8. 20.8.2018. Palokunta oli viikonlopun aikana sammuttamassa kytöpaloja. Jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti levittämällä materiaali matoksi ja sammuttamalla paloletkuilla. Toinen biokaasuvoimalan moottoreista ei ollut käytettävissä moottoririkon takia 24.7 21.8.2018. Biokaasulaitoksen sisätiloissa näytteen kuivatusuunissa kuivattu näyte syttyi tuleen 2.10.2018. Kuivatusuunin sammutti pelastuslaitos. Omavalvonnassa suoritetuissa kompostointilaitoksen poistoilman ammoniakkimittauksissa huomatiin biopesurin heikko toimivuus. Kun pesurin kierrätysveden tehokkaampi jäähdytys ei aiheuttanut parannusta vaihdettiin lokakuussa pesurin suodatinmateriaali. Lehtien ja risujen varastokasoissa tapahtui kytöpaloja 14.11. ja 28.11.2018. Palokunta kävi sammuttamassa kytöpalot. Jälkisammutus toteutettiin levittämällä materiaali kentällä ja kastelemalla paloletkuilla. Vuoden lopussa tehdyssä kompostointilaitosten poistoilman hajumittauksissa kävi ilmi, että vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jäi hiukan alle vaaditun arvon (> 90 %). Tämän vuoksi vuoden 2019 alussa tullaan uusimaan hajumittaus ja selvitetään keinoja hajureduktion parantamiseksi. Yllämainitut lievät toimintahäiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja. 5.10.1. Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2018 vesinäytteet otettiin 26.6. ja 5.9.2018. Viemäriin johdettiin vuonna 2018 yhteensä 3 212 m 3 jätevettä. Kaasunhyödyntämisyksikön jäteveden keskimääräinen laatu vuosina 2016 2018 on esitetty taulukossa 13. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen laatu vuosina 2016 2017 ja vuoden 2018 osalta 26.6.2018 näytteenoton tulos on esitetty taulukossa 14. Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2016 2018 on esitetty taulukossa 15. Pumppaamossa yhdistyvät sekä kompostointilaitoksen että vanhan kompostointilaitoksen viemäriin menevät jätevedet. 25

Taulukko 13. Kaasunhyödyntämisyksikön (kaasunkäsittelyn lauhdeveden) jäteveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2016 2018. Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo 2016 2017 2018 ka ka ka Ammoniumtyppi mg N/l 1 000 8 400 3 300 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 390 1 400 380 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 590 2 300 590 Kiintoaine mg/l 440 1 700 3,7 Kokonaisfosfori mg P/l 8,3 28 0,036 Kokonaistyppi mg N/l 1 100 8 700 3 500 ph 6-11 1,1 2,3 8 Sulfaatti mg SO 4/l 400 13 000 32 000 16 Sähkönjohtavuus ms/m 42 5 450 2 100 Virtaama m 3 noin 120 155 110 Taulukko 14. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2016 2017 ja 26.6.2018 näytteenoton tulos. Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo 2016 2017 2018 ka ka 26.6.2018 Ammoniumtyppi mg N/l 6 900 5 750 4 900 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 1 400 1 950 8 500 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 6 400 16 550 14 000 Kiintoaine mg/l 5 400 28 600 1 300 Kokonaisfosfori mg P/l 74 535 120 Kokonaistyppi mg N/l 12 000 9 200 5 500 ph 6-11 8,2 8,4 7,6 Sulfaatti mg SO 4/l 400 570 627 770 Sähkönjohtavuus ms/m 524 3 790 3 444 Virtaama m 3 1 810 2 005 2 240 Taulukko 15. Vanhan kompostointilaitoksen takana olevan jätevesipumppaamon (neutralointiaseman) veden keskimääräinen laatu vuosina 2016 2018. Vuosi Parametri Yksikkö Raja-arvo 2016 2017 2018 ka ka ka Ammoniumtyppi mg N/l 13 000 12 350 2 800 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 430 165 25 000 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 3 200 2 150 37 000 Kiintoaine mg/l 2 100 935 4 700 Kokonaisfosfori mg P/l 20 24 170 Kokonaistyppi mg N/l 13 000 78 000 3 200 ph 6-11 7,2 7,3 7,5 Sulfaatti mg SO 4/l 400 460 000 26 000 280 Sähkönjohtavuus ms/m 747 7 450 2 400 Virtaama m 3 1 810 2 005 862 26

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesien tarkkailusta sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2 ja liitteessä 3. Biojätteen käsittelylaitoksen jätevesissä esiintyvistä ympäristölle vaarallista ja haitallisista aineista on sovittu toteutettavan erillisselvitys vuoden 2018 aikana. Erillisselvityksen suunnitelma on hyväksytty Uudenmaan ELYkeskuksessa 5.11.2018. Suunnitelman mukainen näytteenotto on toteutettu 2018 vuoden lopussa ja erillisselvitys valmistunee vuoden 2019 maaliskuun loppuun mennessä. 5.10.2. Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Kompostointilaitoksien hajupäästömittaukset toteutettiin vuoden 2018 joulukuussa. Kompostointilaitoksen päästöarvot ja vanhan kompostointilaitoksen ammoniakkireduktio täyttävät lupaehdot. Vanhan kompostointilaitoksen hajureduktio (87,5 %) jää hiukan alle vaadittua arvoa (> 90 %). Vuoden 2019 alussa tehdään siksi varmistava hajumittaus ja harkitaan biosuodatinmateriaalin vaihtoa. Biojätteen käsittelyn hajuja ammoniakkimittausten tulokset vuodelta 2018 on esitetty taulukossa 16 ja liitteessä 2. Taulukko 16. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna 2018. Lupaehto Kompostointilaitos Vanha Kompostointilaitos Parametri Yksikkö Rajaarvo Reduktio Pitoisuus Reduktio Pitoisuus Reduktio Haju HY/m³ 2500 90 % 2500 97,8 % 5133 87,5 % Ammoniakki ppm 5 90 % 0,1 99,9 % 9,3 95,8 % Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ilmanlaadun sekä hajujen tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.5 ja liitteessä 4. 5.10.3. Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyritään estämään muun muassa kaapelivaurioita. Kärpäsmyrkytyksiä suoritetaan kahden viikon välein läpi vuoden. Torjunta tehdään ruiskuttamalla ja aineina käytettään pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi on otettu käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. 27

Kemikaalit Bio- ja jätevesilietteenkäsittelylaitoksilla eri prosesseissa käytettiin väkevää rikkihappoa (93 %) ja lipeää (50 %). Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa ja lipeää on käytetty jätevesien ph:n neutralointiin. Rikkihappoa käytettiin vuoden aikana noin 72 tonnia ja lipeää noin 2 tonnia. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 4 654 litraa vuonna 2018. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 12 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 17. Taulukko 17. Luovutettujen kompostien määrät(t) ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna 2018. Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % 49 31 48 Kokonaistyppi mg/kg ka 26 000 10 740 25 750 Kokonaisfosfori mg/kg ka 9 400 1 840 28 250 Kokonaiskalium mg/kg ka 18 000 7 125 9 300 Luovutettu jatkojalostukseen t 2 459 6 780 4 866 Multatuotanto Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä on aloitettu heinäkuussa 2016. Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuoden 2018 aikana biomultaa valmistettiin noin 1 500 tonnia ja inframultaa noin 1 000 tonnia. 28

Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa päättyi tammikuun 2018 loppupuolella, jolloin kaikki välivarastoitu kipsijäte oli ajettu pois PIMA-hallista ja välivarastointiin käytetty alue siivottu. Helmikuussa samaa aluetta käytettiin vielä HSY:n BIORENTlajittelukokeessa. Näin ollen raportointijakson kahden ensimmäisen kuukauden ajan osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen, aikaisempien vuosien tapaan, pois PIMA-toiminnon käytöstä. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2018 loka marraskuun aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.6.2017 päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2018 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 30 164 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä noin 1 406 tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminto vastaanotti yhteensä 2 514 tonnia (josta maakentälle 1 683 tonnia ja PIMA-kentälle 831 tonnia) jätteiden poiserottelua varten. Lisäksi vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle sijoitettiin noin 70 tonnia. Loput (27 580 tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla (17 410 tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (10 171 tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2018 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 11 576 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2018 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2018 jatkoi noin 7 053 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2018 aikana käsitellyistä maa-aineksista (15 405 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle 10 352 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 5 053 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 2 790 tonnia. 29

45 000 Massamäärä (t) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien (t) ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn vuosina 2010 2018. 18 000 16 000 14 000 12 000 Massamäärä (t) 10 000 8 000 6 000 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 4 000 2 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät (t) vuosina 2011 2018. 30

Prosessi- ja laitehäiriöt Elo-syyskuun vaihteessa eräältä pilaantuneen maan kunnostustyömaalta toimitettiin HSY:lle 496 tonnia öljyllä pilaantunutta maata, joka ohjautui Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa väärään tyhjennyspaikkaan. Pilaantuneet maat olisi pitänyt tyhjennyttää PIMA-halliin, mutta ne tyhjennytettiin kaatopaikalle. HSY on laatinut tapahtuneesta 18.9.2018 päivätyn ilmoituksen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Muuta normaalista poikkeavaa toimintaa ei PIMA-toiminnossa raportointijaksolla ollut. 6.4.1. Vesi Päästötarkkailu PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 15.11.2016. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Sopimuspäivityksen yhteydessä kokonaishiilivetypitoisuuden (C10-C40) raja-arvo muuttui (aikaisemmin 200 mg/kg; päivityksen jälkeen 100 mg/kg). PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2016 2018 on esitetty taulukossa 18. Taulukko 18. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2016 2018. Vuoden 2018 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Vuosi 1) ja 2) Parametri Yksikkö Raja-arvo 2016 2017 2018 ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0,00363 0,00680 0,00368 0,00050 0,00650 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0000 0,0000 0,00000 0,00000 0,00000 Hopea mg/l 0,2 - - - - - Kadmium 1) mg/l 0,01 0,00001 0,00009 0,00007 0,00000 0,00014 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l - 63 95 195 0 440 Kiintoaine 1) mg/l - 35 75 45 4 110 Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0,00000 0,00000 0,00000 0,00000 0,00000 Kloorifenolit 2) mg/l - - - - - - Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0,00005 0,00001 0,00001 0,00000 0,00003 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l 100 0,85 1,26 0,14 0,00 0,36 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0,00438 0,01415 0,00426 0,00054 0,01100 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0,5 - - - - - Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0,00000 0,00000 0,00000 Kupari 1) mg/l 2 0,01195 0,02015 0,01585 0,00140 0,02600 Lyijy 1) mg/l 0,5 0,00225 0,00975 0,00283 0,00020 0,00610 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,00000 0,00000 0,00000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0,00803 0,00998 0,00400 0,00080 0,00750 PAH-yhdisteet 2) mg/l - 0,00085 0,00077 0,00014 0,00000 0,00027 PCB-yhdisteet 2) mg/l - - - - - - ph 1) - 6-11 7,3 7,1 7,0 6,7 7,2 Sinkki 1) mg/l 3 0,02350 0,06075 0,04200 0,00700 0,06500 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 41,50 19,93 67,72 20,00 100,00 TAME 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,00000 0,00000 0,00000 Tina mg/l 2 - - - - - 1) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 2. 31

Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina 2016 2018. PIMA-toiminnon hiekanerotin, öljynerotin ja näytteenottokaivo tyhjennettiin kesäkuussa. 6.4.2. Ilma PIMA-hallin yleisilmanvaihto on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden esisuodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ja sen jälkeisen siivouksen ajan. Vuonna 2018 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maaeriä, eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei käytetty maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. 32

Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä noin 40 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyiden yhteydessä. Maa-aines 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 49 170 tonnia. Määrä oli samansuuruinen kuin aiempana vuonna samana ajanjaksona. Katujen puhdistusjätettä vastaanotettiin noin 2 600 tonnia. Kaikkiaan maaainespitoisia materiaaleja käsiteltiin noin 56 807 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 7.2.2. Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi 1 687 tonnia, joka on neljännes vähemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Vuonna 2018 vastaanotettiin yli 150 mm:n betonia 6 092 tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä noin 8 592 tonnia sekä rakennuskiviainesta noin 330 tonnia vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betoneja vastaanotettiin lähes sama määrä kuin edellisenä vastaavana ajanjaksona. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä. Murskauksen jälkeen erotus tehdään kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin noin 2 244 tonnia. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. Kipsi Kipsiä vastaanotettiin ja lajiteltiin muun jätteen seasta 239 tonnia, joka oli lähes kolme kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Edellisenä vuonna loppui Ekomo toimijan kipsin vastaanotto Ämmässuolla, mikä lisäsi HSY:lle tulevan kipsin määrää. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 33

Puu 7.6.1. Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 6 604 tonnia. Puumäärä on puolet edellisen vuoden vastaavalla ajanjaksolla vastaanotetusta määrästä, koska Ämmässuon ja Jorvaksen Sortti-asemien pinnoitetusta puut vastaanotettiin Ämmässuolle ja muiden sorttiasemien pinnoitetut puut vastaanotettiin Seutulaan. Valtaosa pinnoitetusta puusta on Sortti-asemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin polttoaineeksi. 7.6.2. Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin noin 2 468 tonnia. Pinnoittamatonta puuta vastaanotettiin viidennes vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin noin 24 885 tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli noin 40 % enemmän kuin edellisenä vuonna samana ajanjaksona. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä 22 362 tonnia, metallia 344 tonnia, betonia 237 tonnia, puuta 300 tonnia, kantoja 20 tonnia, kipsiä 239 tonnia, kiviainespitoista rejektiä 1687 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä noin 511 tonnia, SER-jätettä 7,16 tonnia, kylmälaitteita 1,14 tonnia ja auton renkaita 14,26 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa se murskataan ja siitä erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Vantaan Energia Oy:n jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuonan vastaanotto siirrettiin 14.12.2016 laajennusalueen S2-alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000 50 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan vuonna 2018 yhteensä 73 776 tonnia. Kuonaa on käsitelty kahdessa jaksossa viikoilla 17 33 ja 39 52 yhteensä 83 251 tonnia. Magneettinen metalli toimitetaan kotimaiselle metallinkierrättäjälle, joka jalostaa siitä uusioraaka-ainetta. Käsittelyurakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini, kupari ja muita jalometalleja uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Vuonna 2018 kuonan mineraaliaineksia on käytetty muun muassa vanhan kaatopaikan tiiviskerroksen alapuolisissa pintarakenteissa ja R1-alueen uuden materiaalinkäsittelykentän pohjarakenteissa. Luvussa 21.1. on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. Hävityskuormat Hävityskuormat ohjataan Vantaan Energia Oy:n jätevoimalalle. 34

Raadot Kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 31 kappaletta. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi Honkajoen käsittelylaitokseen. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin aikana jatkokäsittelyyn 14,26 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokista johtuen sekajätettä vastaanotettiin 28.5. 29.6.2018 välisenä aikana paalattavaksi 19 644 tonnia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Sortti-aseman polttoon kelpaamaton jäte Sortti-asemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 6 580 tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin noin 6 708 tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä noin 5 536 tonnia, polttoon ohjattua jätettä noin 1172 tonnia ja metallia noin 80 tonnia. 35

Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 700 000 kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin polttoon kelpaamatonta jätettä 3 911 tonnia, josta asbestijätettä oli noin 1077 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnettiin kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikennealueilla ja pintarakenteissa 59 133 tonnia. Hyödynnettävillä materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 5 hehtaarin alueella. Pinnan muotoiluun käytettäville massoille on tilavuutta noin 50 000 kuutiometriä. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun käytettiin vuonna 2018 materiaaleja noin 63 025 tonnia seuraavasti: maa- ja kiviainesta noin 38 526 tonnia, PIMA -maata 9 062 tonnia, kuonaa noin 6 553 tonnia, rakennusjäterejektiä noin 4 844 tonnia sekä betonimursketta noin 4 040 tonnia. Vanhan kaatopaikan ja kaatopaikan pintarakenteisiin vastaanotettiin maa-aineksia 44 429 tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron pinta-ala on hieman yli 0,25 hehtaaria. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2018 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 5 513 tonnia. Vuoden loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 28 425 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m 3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Uuden tuhkan stabilointilaitteiston asennus on aloitettu marraskuussa ja 13.11.2018 alkaen tuhka on toimitettu Fortumin Anjalankosken toimipisteeseen käsiteltäväksi. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 36

Tuhkat Yleistä toiminnasta Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensi sijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 3 795 tonnia vuonna 2018. 13.11.2018 lähtien tuhka on toimitettu poikkeuksellisesti Fortumin Anjalankosken laitokselle käsiteltäväksi uuden stabilointilaitteiston asennuksen takia. Ämmässuolla loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Vuoden 2018 aikana tuhkaa on käsitelty 3 857 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 5 513 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 783 tonnia vettä, 430 tonnia Plussementtiä ja 443 tonnia kuonan 0 5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. 9.3.1. Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesientarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. 9.3.2. Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadunraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 430 tonnia Plussementtiä vuonna 2018. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 7,5 kiloa. 37

Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja välivarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana 28.5. 29.6.2018 vastaanotettuja jätteitä tuli paalattavaksi 19 645 tonnia. Jätteen paalaus kesti syyskuun puoleen väliin saakka. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin välivarastoon tai lajittelukatokseen. Jätettä on ajettu paalivarastosta jätevoimalaan 27 954 tonnia vuonna 2018. Välivarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta Sortti-asemien jätettä 664 tonnia ja muuta jätettä yhteensä 1 591 tonnia. Välivarastot ajettiin jätevoimalalle heti huoltoseisokin jälkeen. Kipsi Kipsiä vastaanotettiin ja lajiteltiin 239 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 1 331 tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasaa tyhjennettiin pitkin vuotta. Loppuvuodesta varastokasa ajettiin tyhjäksi. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 4 894 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti 1 302 tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli 50 200 tonnia pitkin vuotta. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 1 580 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 10 50 tonnia pitkin vuotta. Kuona Jätevoimalan kuonaa vastaanotettiin 73 776 tonnia vuonna 2018. Kuonaa jäi käsittelyn jälkeen varastoon noin 30 000 tonnia. 38

Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Blominmäen jätevedenpuhdistamolta otettiin louhetta vastaan louhekentälle 10 896 tonnia. Louhetta on otettu vastaan yhteensä noin 1 554 000 tonnia. Kiviaineksia on varastossa noin 925 000 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 39

Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna 2016. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2018 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä noin 1 554 000 tonnia louhetta. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen rakennusurakoissa päätasausaltaan TAL1 saneeraus ja kompostointilaitoksen tukiainehallin sekä tuhkankäsittelylaitteiston alue- ja perustustyöt edellyttivät pienimuotoista louhintatyötä. Louhinta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen päätasausaltaan TAL1 saneerausurakan yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin mekaanisesti kiilaamalla ilman räjähdysaineita. Räjähdysainepitoista louhintajätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 20 tonnia. Kompostointilaitoksen tukiainehallin rakentamisen yhteydessä suoritettu louhinta tehtiin dynamiitilla. Jätettä ei muodostunut. Syntynyt louhe vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Louheen määrä oli vähäinen ollen noin 65 tonnia. Tuhkankäsittelylaitteiston alue- ja perustustöiden yhteydessä tehtiin vähäisiä louhintoja. Louhinnasta syntyi noin 300 tonnia louhetta, joka vietiin muun louheen mukana alueen kiviaineksien vastaanottoon. Kivenmurskaus Vuonna 2018 alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Alueen ulkopuolelta tuodun louheen murskaus on käsitelty kappaleessa 14.1. 11.4.1. Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. 11.4.2. Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadunraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. 11.4.3. Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 40

Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2018 aikana 45 007 asiakasta (taulukko 19). Asiakkaita oli 2 257 vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2017. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Taulukko 19. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina 2016 2018. Asiakastyyppi Vuosi 2016 2017 2018 Maksulliset asiakkaat 34 835 37 572 34 689 Ilmaisasiakkaat 9 627 9 692 10 318 Yhteensä 44 462 47 264 45 007 Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 31.5.2017. Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville Sortti-asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Ämmässuon Sorttiasemalla vuoden 2018 aikana vastaanotetut jätemäärät on esitetty taulukossa 20. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vuoden 2018 2019 vaihteessa varastossa olleet jätemäärät on esitetty taulukossa 21. Taulukossa ilmoitettujen määrien lisäksi varastossa oli pieniä määriä paperi- ja kartonkipakkauksia (15 01 01), pakkauslasia (15 01 07) ja uudelleen käytettäviä tavaroita. 41

Taulukko 20. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina 2016 2018. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2017 ja 2018 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Vuosi Muutos Suoritteet EWC-koodi 2016 2017 2018 t % Kipsijäte 17 08 02 242 350 280-70 -20 Kyllästetty puujäte 20 01 37 210 272 225-47 -17 Kylmälaitejäte 20 01 23 56 63 55-8 -12 Metallijäte 20 01 40 459 467 438-29 -6 Muu SER-jäte 20 01 36 168 226 214-12 -5 Puujäte 20 01 38 2 266 2 410 1 993-417 -17 Puutarhajäte 20 02 01 459 639 591-48 -7 Risujäte 20 02 01 710 769 993 224 29 Sekajäte 1) 20 03 01 3 548 3 623 2 951-672 -18 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 92 64 61-3 -4 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 128 115 136 21 18 1) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. Taulukko 21. Ämmässuon Sortti-asemalla varastossa 31.12.2018 olleet jätemäärät (tonneina). Jätelaji EWC-koodi Varastoitu määrä (t) Sekajäte 20 03 01 6 Puu 17 02 01 20 01 38 Metalli 15 01 04 20 01 40 Pahvi 20 01 01 0,1 Paperi 20 01 01 vähäisiä määriä Puutarhajäte 20 02 01 0,2 Kylmälaitteet 20 01 23 0,4 Sähkö- ja elektroniikkaromu (tavanomainen jäte) 20 01 36 1 Sähkö- ja elektroniikkaromu (vaarallinen jäte) 20 01 35 0,3 Kyllästetty puu 20 01 37 0,9 Muut vaaralliset jätteen, kuten 06 03 13 13 01 05 13 02 05 15 01 10 16 01 07 16 06 01 20 01 13 20 01 15 20 01 17 20 01 19 20 01 21 20 01 27 20 01 29 20 01 31 20 01 32 20 01 33 Kipsi 17 08 02 0,6 Risut 20 02 01 0,3 Yhteensä 14 3 0,4 0,8 42

Jätteiden vastaanotto ja laadunvalvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna 2014. Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. 2017 Ämmässuon Sortti-asemalla aloitettiin kokeilu, jossa saniteettikalusteet kerätään erilliselle lavalle. Posliini käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tarkoituksena on erotella posliinijätteestä muut materiaalit ja toimittaa puhdas posliini tiilitehtaalle materiaalihyötykäyttöön. Syksyllä 2018 suunniteltiin aloitettavaksi pienten, alle 1 m3:n elintarvikejätekuormien vastaanottoa Ämmässuon Sortti-asemalla, jotta pientuojan ei tarvitse asioida biojätteen käsittelylaitoksen vastaanottotiloissa, jotka ovat suunniteltu raskaalle jätteenkuljetuskalustolle. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi järjestelyn kannanotollaan 24.10. Toiminta aloitettiin alkuvuonna 2019. Kuormat toimitetaan Sortti-asemalta viipymättä biojätteen käsittelylaitokselle. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 12.5.1. Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman pihaalueiden hulevedet päätyvät. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. 12.5.2. Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asema on mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Asemalla ei ollut erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska haittaeläimille ei ole alueella syötävää. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa 18.7.3. 43

Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. 44

Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011. Kaasun keräys Vuonna 2018 kerättiin kaatopaikkakaasua 26,13 milj. Nm 3. Kerätyn kaasun polttoaine-energia oli 23,5 % pienempi kuin vuonna 2017. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea, 96,1 %. Kerätystä kaasusta 95,5 % (24,90 milj. Nm 3 ) on hyödynnetty kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput on jouduttu polttamaan soihduissa. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot vuonna 2018 on esitetty taulukossa 22. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2017 ja vuonna 2018 on esitetty kuvassa 7 Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2017 ja 2018 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 22. Kaasupumppaamoiden (1-4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2016 2018. 2016 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) 99 97 98 98 98 Kaasumäärä (m 3 ) 7 002 770 4 413 958 8 752 849 19 903 465 40 073 042 CH 4 -pitoisuus (%) 46 48 46 48 47 Keskim. virtaus (m 3 /h) 806 518 1 016 2 305 4 645 Keskim. teho (kw) 3 693 2 471 4 656 11 043 21 863 2017 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) 98 94 94 99 96 Kaasumäärä (m 3 ) 6 089 747 4 465 939 8 213 924 16 443 694 35 213 304 CH 4 -pitoisuus (%) 45 40 40 50 46 Keskim. virtaus (m 3 /h) 709 542 998 1 896 4 145 Keskim. teho (kw) 3 171 2 155 3 968 9 423 18 717 2018 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste (%) 98 96 97 99 98 Kaasumäärä (m 3 ) 4 659 519 4 830 512 4 767 748 11 873 820 26 131 599 CH 4 -pitoisuus (%) 48 40 48 49 47 Keskim. virtaus (m 3 /h) 546 575 561 1 365 3 047 Keskim. teho (kw) 2 605 2 286 2 677 6 648 14 216 45

35 Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) 30 25 20 15 10 5 2017 kerätty 2017 hyödynnetty 2018 kerätty 2018 hyödynnetty 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2017 2018. 100 98 % 96 94 92 2017 kum. 2017 kk 2018 kum. 2018 kk 90 88 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2017 2018. Kaasuvoimala Kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikkakaasua 24,90 milj. Nm 3 (116 GWh), kaasun hyödyntämisasteen ollessa 95,5 %. Kaasusta tuotettiin sähköä 51,07 GWh ja kaasuvoimalan tuottamaa aluelämpöä hyödynnettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueella eri kiinteistöjen lämmityksessä 9 686 MWh. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. Taulukossa 23 on esitetty yhteenveto kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedoista vuonna 2018. 46

Milj. Nm 3 80 70 60 50 40 30 20 10 Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vuosi Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina 1996 2018. 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Taulukko 23. Kaasuvoimalan toiminta- ja tuotantotiedot vuonna 2018. Vuosi 2018 Kuukausi Kaasumoottori 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,393 0 0 0,259 0,879 0,366 0,658 0,413 0,703 0,927 0,014 0,395 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1,743 0 0 1,189 4,133 1,782 3,188 1,962 3,463 4,380 0,065 1,829 Käyntitunnit (h) 269 0 0 190 606 254 464 294 495 651 10 291 Tuotettu sähkö (MWh) 754 0 0 509 1704 726 1318 813 1398 1825 28 761 Kaasumoottori 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 1,054 0,988 0,453 0,808 0,066 0,461 0 0,583 0,211 0,197 0,493 0,622 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4,696 4,244 2,039 3,725 0,316 2,257 0 2,769 1,038 0,930 2,297 2,908 Käyntitunnit (h) 664 643 297 563 50 342 1 403 145 101 313 435 Tuotettu sähkö (MWh) 1974 1775 757 1525 133 957 0,3 1133 416 303 917 1135 Kaasumoottori 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,296 0,584 0,886 0,803 0,421 0,963 1,090 0,316 0,596 0,844 0,742 0,143 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1,309 2,498 3,983 3,706 1,940 4,747 5,284 1,501 2,932 3,984 3,459 0,683 Käyntitunnit (h) 183 380 686 550 292 675 740 215 433 570 468 101 Tuotettu sähkö (MWh) 517 1054 1684 1476 820 1920 2142 613 1204 1598 1356 261 Kaasumoottori 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,356 0,506 0,556 0,181 0,802 0,122 0,435 0,780 0,447 0,221 0,893 0,971 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 1,576 2,162 2,504 0,835 3,765 0,574 2,108 3,705 2,198 1,043 4,162 4,520 Käyntitunnit (h) 211 311 432 121 530 82 278 531 299 166 642 651 Tuotettu sähkö (MWh) 638 860 1065 331 1494 234 821 1506 854 409 1594 1736 ORC 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Käyntitunnit (h) 539 638 672 687 709 583 701 689 692 700 536 709 Tuotettu sähkö (MWh) 309 338 319 353 367 310 352 330 335 383 269 358 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 44,70 43,10 45,00 46,10 47,90 49,50 48,50 47,50 49,20 47,20 46,60 47,60 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,30 1,30 1,60 1,50 1,40 1,00 1,00 1,10 0,90 1,00 1,20 1,30 Polttoaineen CO2 - pitoisuus (%) 33,50 32,70 32,50 33,30 32,60 33,60 33,10 32,80 34,10 33,50 31,30 32,90 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) 91 38 20 26 164 48 215 13 17 21 20 11 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto 4 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hyödynnetty lämpö (MWh) 1171 1476 1416 670 411 546 131 153 589 1083 916 1124 47

Huolto- ja korjaustoimenpiteet Vanhan kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää on korjattu kevään ja kesän 2018 aikana, muun muassa imurunkolinjojen kaltevuutta on korjattu vedenpoiston mahdollistamiseksi, sekä venttiileitä on uusittu. Kaatopaikalla on huonosti toimivien kaasukaivojen imulinjoja uusittu. Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja muun muassa M1 E50 -huolto ajanjaksolla 13.3. 16.4.2018. Prosessi- ja laitehäiriöt Tammi helmikuussa 2018 kireimpien pakkasten aikana osa kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmästä jäätyi, joka aiheutti toimintahäiriöitä kaasupumppaamoille. Jäätyneet imulinjat sulatettiin routamatoilla. Alkuvuodesta kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä. Kevään 2018 aikana metaanipitoisuutta on saatu nostettua kaasunkeräysjärjestelmän säädettävyyttä parantamalla muun muassa kaasun pumppausjärjestelyjä muuttamalla ja vedenpoistoa parantamalla. Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13.6.1. Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 13.6.2. Ilma Ympäristöluvan lupamääräyksen mukaan savukaasun typenoksidipitoisuus saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet mitattiin syyskuussa 2018, lupaehdon mukainen raja-arvo alittui kaikilla moottoreilla, raportti mittauksista on toimitettu ELY-keskukseen marraskuussa 2018 (liite 5). Jatkossa mittaukset tehdään 5 vuoden välein sekä mahdollisten polttoainemuutosten yhteydessä. Ympäristölupa edellyttää myös, että kaasumoottoreiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Taulukossa 24 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuonna 2018. Taulukko 24. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot vuonna 2018, päästön yksikkö mg/n-m 3, O 2 5 %. Vuosi Kuukausi 2018 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kaasumoottori 1 821 seis seis 631 644 636 795 Raportointi 635 864 644 654 Kaasumoottori 2 678 696 693 692 717 715 674 osittain 702 655 711 681 Kaasumoottori 3 621 638 649 642 684 670 788 pois 679 864 708 701 käytöstä Kaasumoottori 4 691 702 737 768 770 803 648 749 681 742 750 13.6.3. Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 48

Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 278 tonnia ja ravinneliuosta 2157 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 11970 kg, jäähdytysnestettä 3672 kg ja aluelämpöverkossa korroosionestokemikaalia 4 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2018 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 7691 kg, käytettyä jäähdytysnestettä 3672 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 100 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg. Moottoreiden öljyt ja jäähdytysnesteet kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn ja -jäähdytysnesteen toimittamisesta jatkokäsittelyyn tai hävitettäväksi. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet jätteen polttoon. 49

Ekomo Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota kutsutaan markkinoinnissa ja viestinnässä nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 21.2. Vuonna 2018 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla seitsemän, Seutulassa kaksi ja Kivikossa kolme. Ämmässuon kumppanit olivat: Delete Finland Oy (purkubetonin käsittely), Fortum Power and Heat (HorsePower lantapohjaisen polttoaineen jalostus), Lassila & Tikanoja Oyj (jätejakeiden siirtokuormaus), NCC Industry Oy (kiviaineksen jalostus ja asfalttiasema), Tarpaper Recycling Finland Oy (kattohuopajätteen hyödyntäminen) ja Kekkilä Oy (kompostien hyödyntäminen omissa toimipisteissään). Lisäksi HSY:lla ja Fortum Power and Heat:illä on varaus- ja esisopimus maa-alueen vuokrauksesta bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Jätteenkäsittelykeskuksen HSY:n ympäristölupien turvin vuonna 2018 toimineet yritykset on esitetty kuvassa 10 ja tämän raportin luvun 4 taulukossa 9 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa toimivien Ekomoyritysten vastaanottamat jätemäärät vuoden 2018 aikana. Kuva 10. Vuonna 2018 alueella HSY:n ympäristöluvalla toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella: 1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 50

NCC 14.1.1. Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä murskaa sen kiviainestuotteiksi. Vuoden 2018 aikana louhetta on vastaanotettu Blominmäestä noin 10 896 tonnia. NCC:n tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä 6. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: 2.1. 22.2.2018, 17.5. 6.7.2018 ja 6.8. 14.12.2018. Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä 300 tuntia vuoden 2018 aikana. 14.1.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. 14.1.3. Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 9 tonnia metalliromua, 2,8 tonnia sekajätettä ja 2 500 litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. Jätteen käsittelyyn. Toiminnassa on käytetty 289 600 litraa kevytpolttoöljyä, 2 600 litraa voiteluainetta ja 1 tonni Adblue polttoaineen lisäainetta vuoden 2018 aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. Delete 14.2.1. Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete Finland Oy on vastaanottanut 26 474 tonnia betonijätettä vuoden 2018 aikana. Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 843/2017 nk. MARA-asetuksen mukaisesti. Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä 6. 14.2.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana. 14.2.3. Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä 28 795 litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. 51

Lassila & Tikanoja 14.3.1. Yleistä toiminnasta Lassila & Tikanojan siirtokuormausasema on aloittanut toiminnan vuonna 2017 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen luvalla. Lassila & Tikanoja haki toiminnalleen ympäristölupaa vuoden 2018 alussa ja toiminnalle myönnettiin ympäristölupa 12.11.2018. Lassila & Tikanojan toiminta raportoidaan vuoden 2018 osalta tässä vuosiraportissa. Vuodesta 2019 alkaen Lassila & Tikanoja raportoi siirtokuormausaseman osalta suoraan viranomaisille saamansa ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Lassila & Tikanoja siirtokuormaa ja lajittelee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella energia-, puu-, pahvi-, ja rakennusjätettä. Lajittelu tapahtuu mekaanisesti kaivinkoneella kevyenä konelajitteluna, jonka jälkeen lajitellut jätejakeet toimitetaan Lassila & Tikanojan Keravan käsittelylaitokselle. Taulukossa 25 on esitetty Lassila & Tikanojan Ämmässuolla siirtokuormaama, lajiteltu ja vuodenvaihteessa varastoidut jätemäärät. Taulukko 25. Vuoden 2018 aikana Ekomossa L&T:n lajittelema, siirtokuormattu ja varastoitu jätemäärä tonneittain (t). Käsitellyt jätejakeet EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte 19 12 10 3 002 Pahvi 15 01 01 3 023 Puu 17 02 01 1 100 Rakennusjäte 17 09 04 1 971 Pois kuljetetut jätejakeet EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte 19 12 10 2 971 Pahvi 15 01 01 3 029 Puu 17 02 01 1 125 Rakennusjäte 17 09 04 1 968 Vuoden vaihteessa varastoitu määrä EWC-koodi 2018 (t) Energiajäte 19 12 10 24 Rakennusjäte 17 09 04 22 14.3.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut ympäristöhaittoja aiheuttaneita häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2018 aikana. 14.3.3. Jätteet ja polttoaineet Siirtokuormauksesta ja lajittelusta muodostui vuoden 2018 aikana 360 litraa jäteöljyä ja 24 kiloa öljynsuodattimia. Jätteet on toimitettu käsittelijöille, joilla on ympäristölupa ko. jätteen käsittelyyn. Toiminnassa on käytetty dieseliä 3 200 litraa vuonna 2018. Tarpaper 14.4.1. Yleistä toiminnasta Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten. 52

Tarpaper on vuoden 2018 aikana vastaanottanut 5 310 tonnia kattohuopajätettä. Vuoden 2018 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu jatkojalostettavaksi kattohuopajätettä. Kattohuopajätettä oli varastossa 10 091 tonnia vuoden 2018 lopussa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen kattohuopaa on tavoitteena käyttää vuosien 2019 ja 2020 aikana asfaltin raaka-aineena. Fortum 14.5.1. Yleistä toiminnasta Fortum Power and Heat vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuolta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortum on vuoden 2018 aikana vastaanottanut 14 991 tonnia kuivikelantaa. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt Fortumin koetoimintaesityksen kuivikelannan ja puupölyn sekoittamisesta 20.12.2017. Koetoiminta aloitettiin 11.1.2018, jolloin ensimmäiset puupöly ja kuivikelanta sekoitukset toteutettiin. Puupölyn ja kuivikelannan sekoitus todettiin koetoimintajakson aikana toimivaksi ja ympäristövaikutuksiltaan mielekkääksi. Hevosen kuivikelannan ja puupölyn sekoitus on koettu voimalaitoksilla polttoaineena merkittävästi kuivikelantaa parempana polttoaineen. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi toiminnan jatkamisen kannanotollaan 11.9.2018. Fortum on vuoden 2018 aikana vastaanottanut noin 2 031 tonnia puupölyä ja noin 198 tonnia puuhaketta. Vastaanotetuista jakeista on muodostettu polttolaitokselle soveltuvia jakeita ja vuoden 2018 aikana Järvenpään voimalaitokselle on toimitettu Ämmässuolta energiahyödyntämiseen kuivikelantaa (HorsePower) noin 2 980 tonnia, kuivikelannan ja puupölyn sekoitusta noin 11 239 tonnia ja kuivikelannan ja puuhakkeen sekoitusta noin 1 022 tonnia. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi keväällä 2018 toteutettavan kuivikelannan ja kierrätyspolttoaineen sekoittamisen koetoiminnan 18.2.2018. Koetoimintaa ei kuitenkaan toteutettu vuoden 2018 aikana. 14.5.2. Häiriöt ja poikkeustilanteet Fortum Horse Power hevosen kuivikelanta varastokasoissa oli pienimuotoiset kytöpalot 9.5. ja 7.6.2018. Palokunta kävi paikalla sammuttamassa kytöpalot ja jälkisammutus toteutettiin omatoimisesti kastelemalla (traktorivetoinen vesisäiliö). Ympäristötarkkailu Ekomo toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Ekomo toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6 ja liite 15, liite 16). 53

Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen käsittely- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuutta mittaavien laitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huoltoohjelmaan. Maalis elokuun aikana pestiin ja tarkastettiin suurin osa alueen altaista sekä tehtiin kaikille pumpuille vuosihuollot. Huoltotunnelin kaikki suotovesiputket ja kokoojaputket pestiin helmikuussa. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ei tarvinnut tehdä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. Pohjavesipumppaamo PVP5 kerää laajennusalueen jätevesien tasausaltaan TAL3 ja hulevesialtaan HVA3 pohjavesiä. Vuonna 2017 kohonneiden ja edelleen koholla olevien typpipitoisuuksien takia PVP5:n vedet ohjataan jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon PVP5 pohjavettä on käytetty teknisenä vetenä ja loput vedestä on päästetty laaduntarkkailun jälkeen maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteiset vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden 54

käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Syötettävä kemikaali on kalsiumnitraattipohjainen Nutrioxtuote. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Ämmässuolta lähtevän painelinjan purkupäässä Hansakalliossa sekä Kauklahden jätevesipumppaamolla. Elo lokakuun aikana rikkivetypitoisuudet olivat koholla painelinjan purkupäässä ja jätevesipumppaamolla. Kemikaalin syöttöä lisättiin asteittain, kunnes pitoisuudet saatiin alas. Vuonna 2018 kemikaalia kului 190 817 kg, joka on noin 136 m 3. Prosessi- ja laitehäiriöt PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6 Ämmässuolle vaihdettiin 6.4.2018 tulevan talousveden mittariin piirilevy sen rikkoutumisen takia. Vesiasemalla havaittiin 12.4.2018, että venttiilien toimilaitteiden Profibus tietoliikenne väylässä oli yhteysongelmia. Vian syy löytyi huonoista kytkennöistä. Vika aiheutti yhden venttiilin ja kahden pumpun hajoamisen. Viat korjattiin heti kun ne havaittiin. 55

Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.12, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.7. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kaikkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kävi ylimääräisellä tarkastuksella 14.6.2018 tutustumassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen polttoainesäiliöt tarkastetaan vuosittain vuodenvaihteessa. Vuoden 2018 polttoainesäiliöiden tarkastusraportti on liitteenä 7. 56

Rakentaminen Vuonna 2018 merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat biojätteen käsittelyyn, viimeistelyrakenteisiin, vesien sekä alueiden ja infran kehittämiseen. Lisäksi rakennusinvestointeja tehtiin mm. vesien ja kaasujen hallintaan liittyen. Vuoden 2018 rakennusurakat on esitetty liitteessä 8 olevalla kartalla. Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää ylläpidettiin niin, että kaasu kerättiin kaasukaivoilla kaatopaikan yläosasta. Painumien ja muodonmuutosten vuoksi oli tarpeen rakentaa uusia imulinjoja. Vanhalla kaatopaikalla lisättiin uusia imulinjoja pintarakenteen tiiviskerroksen yläpuolelle ja uusittiin kaasunsiirtolinjaa ns. rengaslinjana, jolla parannettiin kaasun siirtoa kaasuvoimalalle. 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan saneerausurakka valmistui elokuussa. Altaan saneerausurakka käsitti muun muassa altaan betonirakenteisten seinien nykyisen pinnoitteen purkutyöt, seinien tiivistämisen Xypex -pinnoitusmenetelmällä sekä seinien liikuntasaumojen uusimisen. Koska pohjavesipumppaamolle PVP5 kertyviä lievästi kuormittuneita pohjavesiä jouduttiin juoksuttamaan maastoon 22.11.2017 10.1.2018, alkuvuonna käynnistettiin suunnittelu pohjavesipumppaamon vesien käsittelemiseksi. Pohjavesien käsittelyssä tutkittiin kalvosuodatusmenetelmää pilot -kokein loppuvuoden 2018 aikana. Kalvosuodatuksen todettiin soveltuvan ko. vesien käsittelyyn ja toteutussuunnittelu tullaan käynnistämään vuoden 2019 alussa. 17.1.3. Viimeistelyrakenteet Vanhalle kaatopaikalle valmistui lopullinen pintarakenne noin 1,2 hehtaarin alueelle (liite 9). Pintarakenteen tiivistyskerroksessa käytettiin yhdistelmärakennetta, joka koostuu bentoniittimatosta ja geomembraanista (LLDPE-kitkakalvo 2,5 mm). Tiiviiden pintarakenteiden toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Vanhalle kaatopaikalle valmistui kaatopaikan pintarakenteen ylintä pintamaakerrosta noin 1,5 hehtaarin alueelle. Tälle alueelle ei vielä toteutettu noin 200 mm paksuista kasvukerrosta, vaan se rakennetaan seuraavana keväänä käyttäen Ämmässuolla valmistettua kompostipohjaista multatuotetta. Kylvön on todettu onnistuvan parhaiten keväällä, joten pintarakenteiden kasvukerroksen kylvöt tehdään jatkossa pintarakenteen valmistumista seuravana keväänä. Kaatopaikan pintamaakerrosurakassa hyödynnettiin runsaasti ns. Helsinkimoreenia yhteensä noin 13 000 m 3. Lisäksi pintarakenneurakan yhteydessä korotettiin huoltoteitä, joissa hyödynnettiin betonimursketta. Kaasukaivojen imulinjojen rakentamisessa hyödynnettiin myös Ämmässuolla vastaanotettua hiekotushiekkaa. Pintamaakerroksen toteutuksen yhteydessä rakennettiin alueelle kaksi koekenttää, joiden läpi suotautuvien vesien määrää ja laatua selvitetään jatkotutkimuksissa. Näiden eri jätemateriaaleja sisältävien koekenttien avulla arvioidaan alueen hulevesikuormitusta ja suunnitellaan tulevia pintarakenteita. Vanhalle kaatopaikalle valmisteltiin täydennettyä muotoilu- ja viimeistelysuunnitelmaa. Viimeistelysuunnitelma toimitetaan viranomaiselle vuonna 2019. Kaatopaikan etelä-luiskaan valmistui väliaikainen pintarakenne noin 0,7 hehtaarin alueelle. Rakenteella halutaan testata niin sanotun kapilaarieriste - pohjaisen suojausrakenteen toteuttamista sekä toimivuutta. 57

Lisäksi testattiin niin sanotun kuona-saven (kuonan ja kaivusaven) rakentamista kaatopaikka-olosuhteissa. Testattujen rakenteiden kaasunläpäisevyyttä voidaan arvioida jatkossa tehtävän monitorointiohjelma avulla. Vuonna 2017 käynnistettiin kaatopaikan pinnan väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Kesällä 2018 toteutettiin laajennusalueen R1-alueella kuonan varastoalue urakka, jonka yhteydessä rakennettiin viisi väliaikaisten pintarakenteiden koekenttää, joissa tutkitaan viimeistelyrakenteissa käytettäviä pintarakennevaihtoehtojen toimivuutta pitkällä aikavälillä. Koekentät ovat osa suunnittelu- ja vertailuprojektia, jossa selvitetään eri tiivistysrakenteiden vedenpidätyskykyä luonnon olosuhteissa sekä rakenteiden ympäristöteknisiä ominaisuuksia. Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksen läheisyyteen valmistui tukiainehalli. Tukiainehallissa kuivataan kompostoinnissa käytettävää tukiainetta. Kuivattava tukiaine kasataan katoksen sisälle pyöräkoneella aumoihin, joihin puhalletaan kuivatusilmaa alapuolisen ilmastusjärjestelmän kautta. Kuiva tukiaine edesauttaa kompostointiprosessin toimintaa. Tukiainehalli on pohjapinta-alaltaan noin 1 670 m 2 suuruinen toisesta päästää avonainen hallirakennus. Kompostointilaitoksen prosessitilojen valaisimet uusittiin energiatehokkaiksi LED valaisimiksi. 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Laajennusalueen S2-alueelle (puolet alueesta) valmistui lopullisesti asfaltoiduksi kenttäalueeksi jätevoimalan kuonan ja paalien käsittely- ja varastointia varten. Kenttien rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. Laajennusalueen R1-alueelle valmistui kenttärakentamisen 1. vaihe kuonan uudeksi varasto- ja käsittelykentäksi. Kuonan varastointi siirretään S2-alueelta tälle kentälle. Kenttärakenteessa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita noin 20 000 tonnia. Tulevina vuosina pyritään rakentamaan vaiheet 2 ja 3. Laajennusalueella valmistui uuden tuhkanstabilointilaitteiston aluetyöt ja tuhkanstabilointilaitteisto toimitettiin alueelle. Laitteiston koekäytöt aloitetaan vuonna 2019. 58

Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2018 tammikuu oli lämmin, kun taas helmi- ja maaliskuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Huhtikuu oli lämpötilaltaan normaali ja toukokuu keskimääräistä lämpimämpi. Heinä-, elo- ja syyskuu olivat selvästi normaalia lämpimämpiä. Syksyn lämpötilat olivat lähellä normaalia, mutta joulukuu oli jonkin verran tavanomaista kylmempi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat vuonna 2018 on esitetty kuvassa 11. 25 20 15 oc 10 5 2018 2007-2017 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi Kuva 11. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina 2007 2017. Lähes koko vuosi 2018 oli vähäsateinen, kokonaismäärän ollessa Ämmässuolla 528 mm. Tammikuun sademäärä oli suuri, kun puolestaan helmi- ja maaliskuu olivat keskiarvoa niukka sateisempia. Huhtikuussa satoi useimpina päivinä ja toukokuu oli kuiva. Sadetta kertyi kesä elokuussa jonkin verran keskimääräistä vähemmän. Syyskuu oli keskimääräistä selvästi sateisempi, mutta loppuvuosi (loka joulukuu) oli vähäsateinen. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitattu kuukausittainen sadanta vuonna 2018 on esitetty kuvassa 12. 59

mm 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 2018 2012-2017 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2018 että vuosina 2012 2017. Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailua toteutetaan 22.12.2015 esitetyn ja 18.5.2018 Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 3. Näytteenottokierrokset toteutetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1 4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen. Viemäriin johdettavan veden pisteille näytteet otetaan tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Vuonna 2018 näytteiden määritykset tehtiin normaalien tai supistettujen analyysivalikoimien mukaisesti. Kuvassa 13 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet. Tässä raportissa on esitetty vuoden 2018 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 60

Kuva 13. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa 14. 61

100 80 mg/l Cl- 60 40 P2 P3b P4 P6 P8 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 14. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3b, P4, P6 ja P8 vuosina 2010 2018. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2:n pitoisuudet olivat muuten keskimääräisiä ja muuten hyvin samankaltaisia kuin aikaisempina vuosina, mutta vedessä oli tavallista enemmän kiintoainetta ja väriarvo oli kasvanut. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avo-ojan veden laatua, oli aikaisempien vuosien tapaan havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena sähkönjohtavuutena, kemiallisena hapenkulutuksena sekä typpi-, kloridi- ja sulfaattipitoisuutena. Pisteellä P8 keskimääräinen typpipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotista suurempi. Muiden mitattavien parametrien osalta pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin aiemminkin. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b vuonna 2018 veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Typpipitoisuus oli hieman pienempi kuin vuonna 2017, mutta fosforipitoisuus oli hyvin pieni. Vesi oli hyvin kirkasta ja vähähumuksista. Veden hygieeninen laatu oli hyvä. Pisteeltä ei saatu kesällä näytettä kuivan kesän aiheuttaman alhaisen virtaaman takia. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 vuonna 2018 kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat pisteelle tyypillistä tasoa alhaisemmat kuten edellisenäkin vuonna. Muuten pitoisuudet olivat pisteellä pääsääntöisesti pysyneet tavanomaisella tasollaan. Suolistoperäisten bakteerien määrät olivat jonkin verran koholla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteeltä P6 ei kesä- ja syyskuussa saatu näytettä kuivuuden aiheuttaman heikon virtaaman takia. Muiden mitattujen parametrien osalta pitoisuudet olivat vuonna 2018 pisteellä P6 samaa luokkaa kuin aiemminkin, mutta kokonaistypen pitoisuudet olivat hieman tavanomaista korkeampia, mutta selvästi marraskuussa 2017 mitattua poikkeuksellisen korkeaa pitoisuutta pienempiä. Näiden vesien korkean typpipitoisuuden taustalla ovat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toimitetut HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheet, jotka saattavat sisältää jäämiä räjähdysaineista. 62

Marraskuussa 2017 mitattuun typpipitoisuuteen on todennäköisesti vaikuttanut PVP5:n vesien juoksutus maastoon. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon 22.11.2017 10.1.2018. Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä 25 376 m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Kevään näytteenottokierroksella pisteen P6 laatu oli palautunut takaisin tavanomaiselle tasolleen. Pisteellä Y3 ei ollut kevään näytteenottokierroksella havaittavissa edellä mainitun juoksutuksen tai jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutuksia. 18.2.2. Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 15. 100 90 80 70 mg/l Cl- 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2010 2018. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteeltä MV6 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti vain syksyisin näyte. Vuonna 2018 pisteen MV6 pohjavesi oli hapetonta. Rautapitoisuus oli tavanomaiseen tapaan hyvin korkea. Kloridipitoisuus oli pienehkö ja alkaliniteetti oli keskimääräisellä tasolla eli selvästi koholla. Näytteessä ei todettu suolistoperäisiä bakteereja. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Pisteen 30A vesi oli lähes hapetonta syksyllä ja sen seurauksena ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat korkeita. Sähkönjohtavuus, alkaliniteetti ja kloridipitoisuus olivat koholla, mutta edellisen vuoden tasolla. Myös kemiallinen hapenkulutus oli koholla, mutta vastasi pisteelle ominaista tasoa. Vedessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteeltä 31 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti vain syksyisin näyte. Pisteen 31 pitoisuudet olivat vuonna 2018 aikaisempaan tapaan alhaiset. Vedessä todettiin jonkin verran suolistoperäisiä enterokokkeja. Keskimäärin veden laatu oli hyvä, eikä toiminta-alueen vaikutuksia ollut havaittavissa. 63

Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 pohjaveden laatu oli hyvä. Alkaliniteetti oli hieman koholla ja kokonais- ja nitraattitypen pitoisuus oli keskimääräistä suurempi. Muilta osin vedessä ei todettu merkittäviä muutoksia, eikä varsinaisia kuormitusvaikutuksia ollut havaittavissa. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Pisteeltä 257/07 otetaan yhteistarkkailua koskevan päätöksen 18.5.2018 mukaisesti vain syksyisin näyte. Pisteen 257/07 veden väri, erityisesti COD-arvo ja kokonaistypen pitoisuus olivat selvästi tavanomaista suurempia. Fosforipitoisuus oli hyvin korkea. Sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat pieniä. Vedessä oli jonkin verran alumiinia. Näytteessä havaittiin kohtalainen määrä suolistoperäisiä enterokokkeja. Pisteellä ei ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 veden laatu on vaihdellut erittäin paljon tarkkailuvuodesta toiseen. Vuonna 2018 veden laatu oli kokonais- ja nitraattityppipitoisuuden osalta keskimääräistä huonompi. Pohjaveden E. coli määrä oli syksyn havaintokerralla erittäin suuri. Pisteen veden sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, kloridipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat aiempaan tapaan korkeita. Kalliopohjavesipisteellä 36 lieviä kuormitusvaikutuksia ilmentävät hieman koholla olevat sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus sekä alkaliniteetti. Näytteessä todettiin kohtalaisen suuri määrä suolistoperäisiä enterokokkeja. Pisteen typpipitoisuus laski hieman edellisvuoden tasosta ja sulfaatin keskimääräinen pitoisuus on laskenut jonkin verran aiempien vuosien tasosta. Kalliopohjavesipisteen 101 veden laatu muun muassa sähkönjohtavuuden ja alkaliniteetin osalta oli pitkälti edellisen vuoden kaltainen. Pohjavesi oli jonkin verran sameaa, lievästi värillistä ja kemiallinen hapenkulutus oli jonkin verran koholla. Kokonais- ja nitraattityppipitoisuus oli keskimääräistä tasoa. Putkesta mitattiin syksyllä varsin korkea suolistobakteerimäärä, ja hygieeninen laatu oli silloin heikko. Kloridipitoisuus oli alhainen. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteellä oli pisteen 101 tapaan havaittavissa lievää kuormitusvaikutusta kohonneen sähkönjohtavuuden sekä alkaliniteetin osalta. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Pisteen 24B/05 vesi oli syksyllä lähes hapetonta, mutta rautapitoisuus oli pienehkö. Alkaliniteetti oli jonkin verran koholla ja väriarvo oli tavanomaista suurempi. Muuten pisteellä ei ollut havaittavissa selvää kuormitusvaikutusta. Hygieeninen laatu oli erinomainen. Pisteen 256/07 sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat hieman koholla, mutta muuten veden kemiallinen laatu oli hyvä. Pisteen vedenlaatutulokset olivat pääosin tavanomaisella tasollaan, eivätkä ilmentäneet kuormittavaa vaikutusta. 18.2.3. Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2018 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin 475 552 m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 37 % alaisempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2017. Vuonna 2018 vanhalle kaatopaikalle ei ole kierrätetty kuormitteisia vesiä. Vuonna 2018 vesinäytteitä otettiin kahdeksan kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta maalis-, kesä-, loka- ja joulukuussa 2018. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2016 2018 on esitetty taulukossa 26. Vuosikuormat ylittivät E-PRTR:n eli Euroopan päästörekisterin raportoinnin kynnysarvot arseenin, kokonaistypen, nikkelin ja orgaanisen kokonaishiilen osalta. 64

Taulukko 26. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2016 2018. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2018 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Rajaarvo Vuosi 2016 2017 2018 ka ka ka min max Ammoniumtyppi mg N/l 273 219 230 70 540 Arseeni mg/l 0.1 0.015 0.015 0.012 0.005 0.018 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 45 48 94 0.09 200 Elohopea mg/l 0.01 < 0,0005 0,000016 0,000017 0,000007 0,000026 Kadmium mg/l 0.01 0,00026 0,00035 0,00045 0,00014 0,00096 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 639 611 723 320 1 100 Kiintoaine mg/l 101 187 221 29 1 100 Kokonaisfosfori mg P/l 2.9 3.9 5.06 1.9 10.0 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 100 0.2 0.5 0.3 0.08 1.5 Kokonaiskromi mg/l 1 0,103 0,113 0,095 0,013 0,23 Kokonaistyppi mg N/l 394 1 424 564 110 1 900 Kupari mg/l 2 0,05 0,06 0,048 0.027 0.08 Lyijy mg/l 0.5 0,02 0,01 0,010 0.006 0.016 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX mg/l 3 0.001 0.0009 0.0038 0,0003 0,0174 Nikkeli mg/l 0.5 0.05 0,10 0,05 0,01 0,12 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l 122 237 277 270 470 ph 6-11 7,73 7,60 7,58 7,00 7,80 Sinkki mg/l 3 0,18 0,14 0,11 0,05 0,19 Sulfaatti mg SO 4/l 400 374 370 478 110 1 200 Sähkönjohtavuus ms/m 501 1 099 607 169 1 310 Parametri Yksikkö Vuosi 2016 2017 2018 Virtaama m 3 564 039 749 502 475 552 Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta (liite 10). Kaatopaikan suotovesien ominaisuudet kuvastavat metaanivaiheen hajoamistilaa, eikä poikkeavia BOD7 -pitoisuuksia havaittu vuonna 2018. Suotovesien pitoisuudet vaihtelevat säännöllisesti vuodenaikojen ja sateiden mukaan. Kaatopaikan sisäiset veden pinnat olivat vuonna 2018 hieman nousseet (nousua kolmessa putkessa ja yhdessä laskua). Kaatopaikan pohjarakenteiden alapuolisten vesien virtaamaja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta. Vanhan kaatopaikan sisäisen veden pinta ja jätetäytön lämpötila on laskenut. Suotoveden pitoisuudet edellisvuosien kaltaisia sulfaatin laskua lukuun ottamatta. Muodostuvan metaanin määrä on laskenut kaatopaikalla ja on edelleen laskussa vanhalla kaatopaikalla, jossa se vastasi vuonna 2018 melko hyvin hajoamismallia ja sen mukaan tuotettuja arvioita. Vuonna 2018 monitorointiraportin mukaan merkittävin poikkeavuus ja siirtymä on todettu yhdellä inklinometrillä (inklinometri 6), mittaustiedon ilmoittaessa noin 150 mm:n siirtymää jätetäytöstä ulospäin. 65

Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Alun perin seurattavia pisteitä oli 122 kappaletta. Vuonna 2018 mittaus tehtiin 89 kappaleesta pisteitä. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kahdesti vuonna 2018. Ensimmäinen mittaus tehtiin elokuussa ja toinen mittauskerta oli joulukuussa. Mittauksissa tarkasteltiin painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen painumista. Säätöasemien pisteitä ei havaittu eikä vertailua aikaisempien vuosien tuloksiin ole tehty näiden osalta. Tarkkailussa mukana olevista kaivoista mitattiin nyt poikkeuksellisesti vain kannet. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta vanhan kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on edelleen jätetäytön keskellä yläosan itäpuolella ja luoteispuolella, joissa painuminen on ollut noin 6,9 16 cm vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuoden 2017 aikana tapahtunut painuminen. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2018 on liitteenä 11. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 16). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Ämmässuon ilmanlaadun vuosiraportti 2018 on esitetty liitteessä 4. Kuva 16. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 66

Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 13.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). 18.5.1. Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittausasemalle 2 vaihdettiin hiukkasten mittalaite huolto- ja laadunvarmennustyön helpottamiseksi. Laitteen vaihdolla ei ole merkittävää vaikutusta mittaustuloksiin. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 48 µg/m 3 mitattiin lokakuussa, eikä PM10-pitoisuus täten ylittänyt ohjearvoa vuoden 2018 aikana. Vuonna 2018 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli ilmanlaadun mittausasemalla 12,1 µg/m 3, joka oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. PM10-pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti kahtena vuorokautena raja-arvon numeroarvon (50 µg/m 3 ) vuonna 2018. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 5,5 18,4 µg/m 3. Korkeimmat kuukausipitoisuus mitattiin touko- ja heinäkuussa. Vuonna 2018 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo (6,2 µg/m 3 ) oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,8 9,3 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin helmikuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2008 2018 on esitetty kuvassa 17. µg/m 3 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi PM10 Ämmässuo (Asema 1) PM2,5 Ämmässuo (Asema 1) PM10 Ämmässuo (Asema 2) PM2,5 Ämmässuo (Asema 2) Kuva 17. Ämmässuolla mitattujen hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja Ämmässuolla mitattujen pienhiukkasten (PM 2,5) kuukausikeskiarvot (µg/m 3 ) vuosina 2008 2018. 67

18.5.2. Hajut Kaatopaikalta sekä biojätteen ja lietteen käsittelystä vapautuu mitattujen rikkiyhdisteiden lisäksi myös muita haisevia kaasuja, joten hajuhaittoja voi esiintyä, vaikka haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet ovat pieniä. Merkittävimmät haisevien rikkiyhdisteiden lähteet jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat jätetäytössä olevan orgaanisen jätteen anaerobinen hajoaminen sekä biojätteen ja lietteiden kompostointi, jätevoimalan seisokkien aikainen jätteen varastointi ja paalaus sekä myöhemmin paalivaraston purku. Jätevesilietteen vastaanotto alkoi suuremmassa mittakaavassa vuonna 2016. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon sekä kaatopaikkojen pintarakenteiden valmistumisen myötä kaatopaikkojen merkitys hajulähteenä on vähentynyt ja muiden hajulähteiden merkitys on kasvanut. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on mitattu haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2011 otettiin käyttöön toinen ilmanlaadun mittausasema, jossa seurataan myös TRSpitoisuuksia. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. On huomioitava, että jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRSpitoisuuksia ei voi suoraan verrata ohjearvoihin, koska kyseessä on teollisuusalue ja ilmanlaadun ohje- ja rajaarvot on annettu yhdyskuntailmalle. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 1,2 µg/m 3 mitattiin lokakuussa ja ilmanlaadun mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 2,6 µg/m 3 mitattiin tammi- ja joulukuussa. Vuonna 2018 TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 0,2 µg/m 3 mittausasemalla 1 ja 0,3 µg/m 3 mittausasemalla 2. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Ilmanlaadun mittausasemalla 1 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,4 µg/m 3. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 TRSpitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 0,1 0,9 µg/m 3. Korkeimmat kuukausikeskiarvot mitattiin molemmilla ilmanlaadun mittausasemilla tammikuussa. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2008 2018 ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS1) ja 2 (TRS2) on esitetty kuvassa 18. 4,0 3,5 3,0 µg/m 3 2,5 2,0 1,5 TRS 1 TRS 2 1,0 0,5 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Vuosi Kuva 18. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksien (µg/m 3 ) kuukausikeskiarvot ilmanlaadun mittausasemilla 1 (TRS 1) ja 2 (TRS 2) vuosina 2008 2018. 68

Hajuhaittojen arvioimiseksi on lisäksi laskettu hajutuntien lukumäärä. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Hajutuntien lukumäärälle ei ole ohjearvoa. Vuonna 2018 hajutunteja mitattiin 34 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 1 ja 184 kappaletta ilmanlaadun mittausasemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna hajutuntien määrä oli selvästi matalampi. Lukumäärällisesti eniten hajutunteja mitattiin ilmanlaadun mittausasemalla 2 tammikuussa (79 kpl). HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattiin vuoden 2018 aikana yhteensä 63 jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöä koskevaa hajupalautetta. Hajupalautteen tehneille henkilöille selvitettiin hajuhaitan mahdollinen aiheuttaja sekä vallitsevat sääolosuhteet. Hajupalautteet tutkitaan tapaus kerrallaan ja suunnitellaan hajua torjuvia toimenpiteitä. Kaikki hajupalautteet ja korjaavat toimenpiteet käsitellään eri prosessien asiantuntijat yhteen kokoavassa ympäristö- ja hajutiimissä. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä kuukausittain vuosina 2014 2018 on esitetty kuvassa 19. 25 20 2014 Kpl 15 10 5 2015 2016 2017 2018 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 19. HSY:n asiakaspalautejärjestelmään kirjattujen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevien hajupalautteiden lukumäärä (kpl) kuukausittain vuosina 2014 2018. HSY ilmoittaa tiedossa olevista hajuja mahdollisesta aiheuttavista toiminnoista verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi/ammassuo, sekä keväällä 2017 käyttöönotetussa tekstiviestipalvelussa. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi jäteveteen syötettävästä kemikaalista on kerrottu tämän raportin luvussa 15.6. Ämmässuolla on otettu loppukesästä 2017 käyttöön Enwin TOM hajujen leviämisen mallinnustyökalu. Työkalun avulla tarkkaillaan mahdollisten hajuhaittojen leviämistä lähiympäristöön. Työkalu perustuu leviämismalliin ja päästölähteistä olfaktometrisesti standardin SFS-EN 13725 mukaisesti analysoituihin hajunäytteisiin. Työkalussa käytettäviä lähtötietoja on tarkennettu tämän vuoden aikana mutta työkalun säätö on vielä kesken eikä tässä vaiheessa anna täydellistä kuvaa hajun leviämisestä. Hajun esiintymisen mallinnus nykyisillä lähtötiedoilla ja vuoden 2018 Ämmässuon sääaseman säätiedoilla on esitetty kuvassa 20. 69

Kuva 20. Enwin Tom hajujen leviämisen mallinnustyökalun vuoden 2018 hajunleviämisen mallinnus yli 2 % vuoden tunneista. 18.5.3. Metaanimittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on suoritettu metaanimittauksia vuosittain vuodesta 1998 alkaen. Nykyisellä kaatopaikalla metaanimittauksia on tehty vuodesta 2008 lähtien. Mittauksilla pyritään selvittämään metaanin vuotokohdat kaatopaikoilla. Vanhan kaatopaikan lakialueen mahdolliset vuotokohdat, yksittäiset vuotavat kaasukaivot sekä kaatopaikka-alue ovat suurimpia metaanipäästöjen lähteitä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittauksilla kartoitetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja kaatopaikkojen pinnan tiiviyttä. Mittaustulosten perusteella tilanne pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti muun muassa kaasukaivojen korjauksilla ja pintarakenteiden parannuksilla. Vuonna 2018 metaanimittaukset toteutettiin sekä kaatopaikalla (liite 12) että vanhalla kaatopaikalla (liite 13). Vanhan kaatopaikan metaanimittaukset suoritettiin 16. 23.8.2018, vuosien 2013 2017 tapaan, mittaukseen tarvittavalla näytteenottolaitteistolla varustetulla mönkijällä. Maastosta mitatut pitoisuudet olivat hyvin vastaavalla tasolla kuin vuonna 2017 ja vuotokohtia löytyi edelliseen vuoteen verrattuna hyvin vastaava määrä. Kaikki näistä vuotokohdista mitatut pitoisuudet olivat alle 10 000 ppm ja suurin osa mitattiin lakialueelta. Mitattujen kaivojen ja muiden rakenteiden vuotokohtien määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuosina ja 70