Pelisäännöt vuokratyölle Vuokratyöhankkeen raportti: Toimet vuokratyötä koskevien pelisääntöjen luomiseksi
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 1 SISÄLLYS 1 TIIVISTELMÄ... 3 2 VUOKRATYÖHANKE... 5 2.1 Hankkeen kuvaus... 5 2.2 Hankkeen aikataulu... 5 2.3 Hankkeen kokoukset... 5 2.4 Hankkeen kokoonpano... 6 3 NYKYTILAN KUVAUS... 7 3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö... 7 3.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki... 8 3.3 Sopimukset... 9 3.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli... 10 3.5 Työpoolikokeilu... 12 3.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset ja SAK:n vaaliohjelma... 12 4 VUOKRATYÖN ONGELMAT... 13 4.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta... 13 4.2 Ongelmat käyttäjäyrityksen työntekijän kannalta... 15 4.3 Vuokratyön suhde pakkoyrittäjyyteen... 17 4.4 Järjestötoiminnan näkökulma... 17 5 VUOKRATYÖ TYÖN VÄLITTÄJÄNÄ... 18 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI... 19 6.1 Käyttäjäyritykset ja työvoiman käyttö... 19 6.2 Vuokratyöntekijöiden työsuhteet ja oikeudellinen asema... 21 6.3 Työsuhteen ehdot ja palkka... 22 6.4 Työterveyshuolto... 24 6.5 Järjestötoiminta ja edunvalvonta... 25 6.6 Ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeus... 26 7 JATKOSELVITYKSET... 27 7.1 Ammattiliiton/ luottamushenkilön kanneoikeus... 27 7.2 Pakkoyrittäjyys... 27 7.3 Järjestäytyminen... 27 8 VUOKRATYÖN KÄYTÖN KEHITYS TILASTOISSA... 28
2 SAK Vuokratyöhankkeen raportti
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 3 1 TIIVISTELMÄ Vuokratyön käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2005 vuokratyön käyttö yleistyi aikaisempaa enemmän. Edellisvuoteen verrattuna vuokratyöntekijöiden määrä kasvoi 58,2 %:lla 102 800 henkilöön ja käyttäjäyritysten määrä nousi 49,6 %:lla 20 800 yritykseen. Vuokratyövoiman osuus työllisistä on kasvanut vuosituhannen alun noin 2 %:sta 4,3 %:iin. Käyttö on laajentunut tilapäisestä työvoiman käytöstä korvaamaan osittain vakituista ja omaa työvoimaa. Tällainen kehitys vääristää työmarkkinoita ja luo epätervettä kilpailua työehtojen kustannuksella. Vuokratyöntekijöiden työehdot ja erityisesti työsuhdeturva on käytännössä hyvin heikko, koska vuokratyö on lähes poikkeuksetta määräaikaista työtä. Työsuhteen kesto on riippuvainen käyttäjäyrityksen tilauksesta. Käyttäjäyrityksen henkilöstö on saatettu korvata osittain tai jopa kokonaan vuokratyövoimalla. Tällä tavoin käyttäjäyritykset ovat halukkaita siirtämään osan työnantajavastuustaan vuokrayrityksille. Vuokratyövoimasta on tullut myös eräänlaista puskurityövoimaa, jolla varaudutaan kysynnän vaihteluihin ja niiden aiheuttamiin henkilöstövaihteluihin. Käyttäjäyrityksen luottamushenkilöillä on vain vähän mahdollisuuksia puuttua vuokratyövoiman käyttöön. Luottamusmiessopimusten valtuudet ulottuvat yleisesti vain käyttäjäyritykseen eikä ulkopuoliseen työvoimaan. Myös palkkatietojen saatavuus on lähes olematon muun muassa siksi, että vuokratyön ostohinta merkitään muuksi kuin palkkakuluksi käyttäjäyrityksen kirjanpidossa. Lukuisten vuokratyöhön liittyvien ongelmien lisäksi vuokratyössä on olemassa työllistäviä elementtejä. Monet nuoret ja opiskelijat saavat mahdollisuuden tutustua monipuolisesti työelämään ja hankkia lisäansioita opiskelun aikana. Vuokratyöyritykset ovat myös merkittäviä rekrytointikanavia, joilla työ ja tarjolla oleva työvoima kohtaavat. Kokonaisuutena vuokratyön käyttöä kuitenkin leimaa sen sääntelemättömyys ja se, että vuokratyöhön liittyy useampi osapuoli kuin perinteiseen työsuhteeseen, jossa osapuolina ovat työnantaja ja työntekijä. Vuokratyöllä on myös vaikutusta käyttäjäyrityksen henkilöstöön. Työsopimuslaki ei anna riittävästi nykymuodossaan suojaa vuokratyöntekijälle tai käyttäjäyrityksen työntekijöille tilanteissa, joissa vuokratyötä käytetään. Alalla ei ole olemassa kattavaa työehtosopimustoimintaa, vaan lähinnä yksittäisiä yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
4 SAK Vuokratyöhankkeen raportti Tämän hankkeen tuloksena on esityksiä vuokratyöhön liittyvien keskeisten ongelmien ratkaisemiseksi. Niitä ovat: käyttäjäyrityksen toimintaan vaikuttaminen vuokratyöntekijöiden ja käyttäjäyrityksen työntekijöiden oikeuksien parantaminen vuokratyösuhteen ehtojen täsmentäminen luottamushenkilöiden oikeuksien parantaminen työterveyshuollon toteuttaminen ammattiliiton/ luottamushenkilöiden kanneoikeuden luominen työsuhteisiin liittyvien epäselvyyksien ratkaisemiseksi.
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 5 2 VUOKRATYÖHANKE 2.1 Hankkeen kuvaus Hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää liittojen näkökulmasta vuokratyöhön liittyviä ongelmia ja erityisesti sitä, miten vuokratyötä ja siitä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää. Johtopäätösten tukena on ollut: kartoittaa nykyinen laki- ja sopimustilanne arvioida vuokratyön käytön laajuutta tilastoin (Työministeriö, v. 2005) selvittää eri tahojen, kuten työnantajien näkemyksiä asiaan kuvata lyhyesti Ruotsissa olevaa sopimusta vuokratyöstä sekä kuvata EU-neuvottelujen tilannetta vuokratyöstä Näiden aineistojen pohjalta ja jo tehtyjen selvitysten perusteella työryhmä on päätynyt esittämään konkreettisia toimenpiteitä ja keinoja niiden toteuttamiseksi. 2.2 Hankkeen aikataulu Työryhmä asetti tavoitteekseen saada raportti SAK:n hallituksen käsittelyyn vielä vuoden 2006 aikana. Aikatauluun vaikuttivat tulossa olevat eduskuntavaalit, hallitusohjelman valmistelu ja sopimuskierros. Myös kesän lopulla alkanut työministeriön asettaman työryhmän työn aikataulu (määräaika 31.12.2006) tuki raportin ripeää valmistumista. Kesällä pidetty SAK:n edustajakokous antoi päätösten muodossa myös liikkumavaran ja raamit työryhmän työlle. Nämä päätökset on otettu huomioon hankkeen johtopäätöksissä. Hankkeen perustarkoitus käytännöllisten toimenpiteiden asettaminen on osoittanut joidenkin asioiden jatkovalmistelun tarpeellisuuden. Näitä asioita on esitelty lyhyesti raportin lopussa. 2.3 Hankkeen kokoukset Hanke varasi neljä päivää työlleen. Hankkeen perusselvityksenä oli koottu olemassa olevista selvityksistä ja tiedossa olevista haitoista lyhyt yhteenveto. Ensimmäisessä kokouksessa kartoitettiin työhön osallistuneiden liittojen tilanne vuokratyön suhteen ja arviot vuokratyön käytön lisääntymisestä tai vähentymisestä. Toisessa kokouksessa selvitettiin vuokratyön käyttöä tilastojen valossa ja pyydettiin sekä vuokratyöyrityksen että työnantajajärjestön näkemystä asiasta.
6 SAK Vuokratyöhankkeen raportti Kolmannessa kokouksessa keskityttiin seulomaan kaikkein keskeisimmät haittatekijät vuokratyön suhteen ja arvioimaan käytettävissä olevia keinoja haittojen poistamiseksi. Samalla arvioitiin keinojen vaikuttavuutta. Viimeisessä kokouksessa työryhmä hioi raportin valmiiksi ja sopi jatkotoimista raportin liittokäsittelyn suhteen. 2.4 Hankkeen kokoonpano Työryhmä muodostettiin liittojen ilmoittamista henkilöistä. Tavoitteena oli saada myös mahdollisimman laaja-alainen näkemys vuokratyöstä. Hankkeeseen osallistui sopimus- ja järjestötoimitsijoita, lakimiehiä ja henkilö viestinnästä. Projektiryhmässä olivat mukana: Keijo Karhumaa, JHL Väinö Lahtinen, AKT Annika Rönni-Sällinen, PAM Esko Auvinen, Rakennus Petri Ahokas, Kemia Ari Huuki, SEL Jyrki Virtanen, Metalli Lottaliina Lehtinen, Muusikkojen Liitto Pirjo Pajunen, SAK Reijo Paananen, SAK Nikolas Elomaa, SAK
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 7 3 NYKYTILAN KUVAUS 3.1 Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Vuoden 2001 työsopimuslakiin (TSL) otettiin säännöksiä koskien vuokratyötä. TSL 1:7 :n mukaan työn johto ja valvonta ovat käyttäjäyrityksen oikeus/ velvollisuus ja TSL 2:9 :n mukaan vuokrayritys noudattaa vuokratyöntekijään käyttäjäyritystä sitovaa työehtosopimusta, ellei vuokrayritystä sido jokin muu työehtosopimus. TSL 1:7 Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan kolmannelle osapuolelle ilman toisen osapuolen suostumusta, ellei jäljempänä toisin säädetä. Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumusta. Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksen mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. TSL 2:9 Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettava työehtosopimus Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä toisen työnantajan (käyttäjäyritys) työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 :n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä ole velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työntekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 :n 3 momentissa tarkoitetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä. Työturvallisuuslain 3 :n mukaan käyttäjäyrityksen vastuulla on huolehtia vuokratyöntekijän työturvallisuudesta. Voimassa olevan yhteistoimintalain 9 :n mukaan työnantajan tulee tiedottaa henkilöstölle ulkopuolisen työvoiman käytöstä ennen kyseistä käyttöä tehtävää sopimusta. Oikeuskäytäntöä vuokratyöstä on olemassa varsin vähän. Tämä koskee erityisesti uuden työsopimuslain jälkeistä aikaa. Tuomioistuinten päätökset ovat lähes yksinomaan hovioikeustason tapauksia, joista ei voida antaa selkeää linjaa oikeuskäytännöstä.
8 SAK Vuokratyöhankkeen raportti TT SAK- yleissopimusta on sovellettu vuokratyön osalta ainakin tapauksissa TT 1991 34, TT 1994-77 ja TT 2005-22. Työvoiman korvaaminen vuokratyöntekijöillä on ollut kiistana ainakin tapauksissa HHO 15.5.2003 S 02/1101, THO 23.4.1993 S 92/493 ja TT 2006-64. Määräaikaisuuden käsitteeseen on otettu kantaa tapauksissa VHO 17.10.2001 S 01/35, HHO 1.12.2005 S 04/2452 ja HHO 25.2.2000 S 98/1239. Uusi työsopimuslaki merkitsi selvää parannusta vuokratyöntekijöiden asemaan verrattuna vanhaan työsopimuslakiin, jossa ei ollut lainkaan mainintaa vuokratyöstä. Uuden työsopimuslain tarkoitus ei ole kuitenkaan toteutunut siltä osin, kuin lain tarkoitus on kohdella eri työntekijäryhmiä yhdenvertaisesti. Uuden työsopimuslain soveltaminen käytännössä on johtanut tilanteeseen, jossa vuokratyöntekijät ovat heikommassa asemassa kuin käyttäjäyrityksen työntekijät. Toisaalta käytäntö on osoittanut, että käyttäjäyrityksen henkilökuntaa on pyritty korvaamaan vuokratyöntekijöillä. Uusi työsopimuslaki ei kuitenkaan anna yksiselitteistä turvaa käyttäjäyrityksen työntekijöille näissä tilanteissa. Myös määräaikaisten työntekijöiden aseman parantaminen on johtanut siihen, että määräaikaisten työntekijöiden käytöstä ollaan siirrytty käyttämään vuokratyöntekijöitä. Tällaiset laissa olevat epätervettä työvoiman käyttöä tukevat tulkinnat tai mahdollisuudet on poistettava. Oikeuskäytäntöä asiasta on vähän ja oikeuskirjallisuudessa asiasta esitetään monenlaisia mielipiteitä. Koska vuokratyöntekijöiden asema lainsäädännön osalta on ilmeisen tulkinnanvarainen ja voi osaltaan johtaa vuokratyöntekijöiden määrän voimakkaaseen kasvuun, on lainsäädäntöä muutettava tai säädettävä erikseen vuokratyösuhteista. 3.2 Tilaajavastuulaki ja yhteistoimintalaki Tilaajavastuulaki Laki työn tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta on tullut voimaan 1.1.2007. Lain tarkoitus on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä luoda yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Tilaajalla on velvollisuus selvittää sellaisen sopimusosapuolen taustoja, jonka kanssa hän tekee sopimuksen vuokratyön käytöstä tai alihankintatyöstä. Tilaajan sopimusosapuolella on ensisijainen velvollisuus toimittaa tiedot tilaajalle ja toissijaisesti tilaajan on pyydettävä niitä sopimusosapuoleltaan.
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 9 Laki koskee Suomessa tehtävää työtä. Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää 7 500 euroa. Tilaajan selvitysvelvollisuus kattaa selvityksen siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisävelvollisten rekisteriin. Siihen kuuluu myös kaupparekisteriote, todistus verojen maksamisesta tai selvitys verojen maksamisesta. Lisäksi selvitysvelvollisuus kattaa todistukset eläkevakuutusten ottamisesta sekä selvityksen työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. Vastaavat tiedot on hankittava myös ulkomaisista yrityksistä. Tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia. Tilaajan ei kuitenkaan tarvitse pyytää tietoja, jos hänellä on perusteltu syy luottaa siihen, että sopimusosapuoli täyttää lakisääteiset velvoitteensa tai jos sopimusosapuolen toiminta tai sopimustoiminta on vakiintunut. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta tilaaja määrätään maksamaan erityinen laiminlyöntimaksu. Päätöksen maksusta tekee lakia valvova työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Maksu on vähintään 1 500 euroa ja enintään 15 000 euroa, ja sen suuruus vaihtelee laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Lain mukaan tilaajan tulee myös pyynnöstä ilmoittaa ulkopuolista työvoimaa koskevasta sopimuksesta luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. YT-laki Eduskunnassa on käsiteltävänä laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Lakiehdotuksen mukaan yhteistoimintamenettelyssä on myös otettu kantaa ulkopuolista työvoimaa ja vuokratyötä koskeviin kysymyksiin. Esityksen 17 :n mukaan yhteistoiminnassa on käsiteltävä vuokratyövoiman käytön periaatteet. Tähän sisältyy erityinen ilmoitus ja jatkuva neuvottelumenettely. Myös yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset muun muassa ulkopuolisen työvoiman käytön osalta sisältyvät lain soveltamisalaan. 3.3 Sopimukset SAK ja TT:n välillä sovittu Yleissopimus sisältää ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä. Sopimuksessa on rajoitettu vuokratyövoiman käyttöä. Vastaavanlaista sopimusta ulkopuolisen työvoiman käytöstä ei ole SAK:n ja PT:n välillä sovittu. SAK:laisista liitoista Rakennusliitto ja PAM ovat solmineet yrityskohtaiset työehtosopimukset Varamiespalvelu Oy:n kanssa. JHL on solminut työehtosopimuksen SEURE henkilöstöpalvelut Oy:n kanssa. Kemianliitto on sopinut työehtosopimuksen kemianalan työstä Palvelualojen toimialaliiton
10 SAK Vuokratyöhankkeen raportti (ent. TT:n liitto) kanssa. STTK:lainen ERTO on sopinut Henkilöstöpalveluyritysten liiton (ent. PT:n liitto) kanssa työehtosopimuksen toimisto-, taloushallinto- ja tietojenkäsittelyaloilla työskenteleville vuokratyöntekijöille. Suomen Muusikkojen Liitto on solminut työehtosopimuksen, jonka osapuolina ovat Henkilöstöpalveluyritysten liitto, Suomen Hotelli- ja ravintolaliitto SHR ry sekä Suomen Muusikkojen Liitto ry. 3.4 EU-neuvottelut ja Ruotsin malli EU-neuvottelut Vuokratyön Eurooppa-tason sääntelyn periaatteista komissio kuuli työmarkkinaosapuolia, EAY:tä, UNICEA ja CEEP:iä vuonna 1999. Keväällä 2000 käynnistyivät työmarkkinaneuvottelut, jotka olivat siis jatkoa epätyypillisten työsuhteiden paketin edellisille osille. EAY listasi omia tavoitteitaan neuvotteluille seuraavasti: vuokratyöntekijän yhdenvertainen kohtelu suhteessa käyttäjäyrityksen vastaavaa työtä tekeviin työntekijöihin palkka- ja muissa työehdoissa; säätelyn tulee koskea niin yksityistä kuin julkista sektoria; vuokratyöntekijä tulee olla sääntelyn piirissä riippumatta siitä, onko hänellä määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus vuokrausliikkeen kanssa; vuokratyöntekijän pääsylle käyttäjäyrityksen palvelukseen ei saa asettaa esteitä; vuokratyöntekijöiden järjestäytymis- ja osallistumisoikeudet sekä vuokrausliikkeessä että asiakasyrityksessä tulee turvata; kansallisesti tulee voida päättää työntekijöiden paremmasta suojelusta. Maaliskuussa 2001 eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen neuvottelut kuitenkin päättyivät tuloksettomina 11 kuukauden neuvottelujen jälkeen. Vuokratyöntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaatteen kirjaaminen sopimukseen muodostui kompastuskiveksi, vaikka periaatteesta oli jo sovittu osa- ja määräaikaisten työntekijöiden kohdalla. Neuvottelujen loppuvaiheessa toukokuussa 2001 UNICE:lle näytti olevan mahdollista hyväksyä keskeisten työsuhteen ehtojen osalta käyttäjäyritysperiaatteen noudattaminen vuokrausliikkeen määräaikaisiin työntekijöihin, mutta se edellytti vuokrausliikkeen palveluksessa olevien vakituisten vuokratyöhön käytettävien työntekijöiden jättämistä käyttäjäyritysperiaatteen ulkopuolelle. Sopimusneuvottelujen kariuduttua lopullisesti palautui aloite asiassa komissiolle. Komissio päätti hyväksyä direktiiviehdotuksen tämän jälkeen. Vuokratyödirektiivin oikeusperustana on perussopimuksen 136 ja 137 artiklat ja siinä
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 11 säädetään vähimmäistyöehdot, joita sovelletaan, kun työjakso samassa käyttäjäyrityksessä on kestänyt kuusi viikkoa. Tuona ajankohtana yhdeksässä jäsenvaltiossa oli jo säädetty komission ehdottama samanlaisen kohtelun periaate. Tanskassa ja Ruotsissa asiasta on sovittu työehtosopimuksin ja Saksassa periaatetta sovelletaan työjakson kestettyä 12 kk. Englannissa ja Irlannissa tämäntyyppistä työtä ei ole mitenkään säännelty. Samanlaisen kohtelun periaate käsittää työajan, lepoajan, yötyön, raskaana olevat naiset ja nuoret, maksetut lomat, muttei eläkkeitä, sosiaaliturvaa, bonuksia eikä terveydenhuoltoa. Komission esityksen mukaan periaatteesta voitaisiin poiketa, 1. jos vuokrausliikettä sitoo työntekijälle riittävän turvan antava työehtosopimus; 2. kun kyseessä on pitkäaikainen työsuhde, jonka nojalla työntekijä saa palkkaa myös odotuspäiviltä; 3. jos vuokratyötä tekevällä ei esim. ole yhtä vahvaa kokemusta kuin henkilöllä, jonka sijaisena hän toimii. Komission esitys ei kuitenkaan edennyt useiden EU-maiden, kuten Iso- Britannian ja Saksan vastustuksen takia. Syyskuussa 2005 komissio poisti lainsäädäntöhankkeiden listalta vuokratyödirektiivin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asia olisi kokonaan haudattu. Palveludirektiivin hyväksyminen on osaltaan vaikuttanut siihen, että asia saattaa tulla esille uudelleen. Palveludirektiivin soveltamisalasta kun vuokratyö on jätetty pois. Ruotsin malli Ruotsissa on vuokratyöstä olemassa työehtosopimus, joka pitää sisällään mm. takuupalkkamääräyksen. Takuupalkka antaa toimeentulon niiltä ajoilta, jolloin vuokrayritys ei pysty tarjoamaan työtä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijä ei voi kieltäytyä tarjotusta työstä. Ruotsissa on myös suurin osa vuokratyösuhteista toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita, vaikka myös määräaikaiset työsuhteet ovat mahdollisia. Ruotsissa on olemassa myös alan vapaaehtoinen ns. auktorisoimismenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että alan järjestäytyneet yrityksen sitoutuvat noudattamaan alan eettisiä pelisääntöjä. Auktorisoimisjärjestelmässä on olemassa myös erityinen neuvosto, joka voi antaa esimerkiksi yritykselle varoituksen, jos neuvosto katsoo yrityksen menetelleen sääntöjen vastaisesti. Neuvostossa on työmarkkinaosapuolten edustus. Työehtosopimus on jossain määrin vähentänyt vuokratyövoiman määrän kasvua Ruotsissa. Kuitenkin, sopimuksen alakohtaiset sovellutukset eivät kaikilta osin ole ongelmattomia ja Ruotsissa kyseistä sopimusta ja erityisesti työsuhdeturvaa on tarve tarkastella uudelleen seuraavalla sopimuskierroksella
12 SAK Vuokratyöhankkeen raportti 3.5 Työpoolikokeilu Mikä Työpooli on Työpooli on yritysten ja työvoimahallinnon perustama yhteenliittymä, joka aloitti toimintansa lokakuussa 2001 itäisellä Uudellamaalla. Sen tarkoituksena on toimia työnvälitystä täydentävänä yritys- ja työntekijäverkostona. Työpooliin kuuluu n. 20 yritystä Itä-ja Keski Uudeltamaalta sekä Itä- Helsingistä. Työpooli on ollut toimiva vaihtoehto vuokratyön käytölle. Työpooli ei ole itsenäinen työnantaja vaan henkilöt sopivat työsuhteen suoraan käyttäjäyrityksen kanssa. Työpooli on saanut toiminnalleen tukea julkisista varoista. Tehtävä ja tavoitteet Työpooli pitää säännöllistä yhteyttä jäsenyrityksiinsä tunteakseen yrityksissä suoritettavat työt ja työvoimatarpeet. Työpooli hakee ja rekrytoi työntekijöitä yritysten palvelukseen. Uusia työntekijöitä voidaan kouluttaa ja valmentaa tuleviin työsuhteisiin räätälöidysti yrityksen toiveiden mukaan. Työpoolin jäsenyritykset toteuttavat seuraavia periaatteita: Työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti riippumatta työsuhteen laadusta tai työntekijän iästä, sukupuolesta tai kansalaisuudesta. Työntekijöiden kanssa solmitaan kirjalliset työsopimukset, joissa on selkeästi määritelty työn sisältö ja viikoittainen työaika. Mikäli työnantaja palkkaa saman henkilön toistamiseen, tulkitaan hänen tulevan työsuhteeseen kuten vanha työntekijä. Tämä tarkoittaa mm: o Työntekijälle maksetaan vähintään samaa palkkaa, kuin maksettiin hänelle edellisen työsuhteen päättyessä. o Työntekijälle maksetaan edellisestä työsuhteesta mahdollisesti maksamatta jääneet lomaltapaluurahat viimeistään uuden työsuhteen ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä. o Sairastumistapauksissa ei uuden työsuhteen ensimmäisen kuukauden aikana sovelleta 50% omavastuuosuutta. 3.6 SAK:n edustajakokouksen päätökset ja SAK:n vaaliohjelma SAK:n edustajakokous kesäkuussa 2006 keskusteli runsaasti vuokratyöstä. Keskustelu johti selkeisiin kannanottoihin, joiden mukaan: vuokratyövoiman käyttöä on rajoitettava (esim. sijaisuuksiin ja työvoimahuippujen tasaamiseen) ulkomaisen vuokratyöntekijöiden ongelmat on selvitettävä on oltava mahdollisuus solmia vuokratyötä koskevia työ- ja virkaehtosopimuksia, jotka perustuvat käyttäjäyrityksen alan työehtosopimukseen
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 13 työsopimuslakia on selkiytettävä siten, että vakituinen työsuhde muodostuisi pääsäännöksi myös vuokratyössä työsuojelumääräykset ja työterveyshuolto on toteuduttava myös vuokratyössä SAK:n vaaliohjelma- asiakirjaan vuosille 2007 2011 asetettiin tavoitteeksi, että vuokratyölle on luotava säännöt, jotka antavat turvaa työntekijöille riippumatta siitä, kenen palveluksessa he ovat. 4 VUOKRATYÖN ONGELMAT 4.1 Ongelmat vuokratyöntekijän kannalta Asema työyhteisössä ja epävarmuustekijät Työministeriön tutkimuksen (Työntekijä vuokrattuna, Työministeriö 2005, Riitta Viitala, Jutta Mäkipelkola) mukaan vuokratyöntekijän asema työyhteisössä on epävarma. He tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, sitoutuvat heikosti käyttäjäyritykseen, eivät saa osakseen yrityksen koulutustarjontaa tai työssä kehittymisen mahdollisuuksia, joutuvat tekemään runsaasti ylitöitä ja kohtaavat käyttäjäyrityksen työntekijöiden pelon asemansa puolesta. Myös jatkuva epävarmuus työn jatkumisesta ja töiden lyhytkestoisuus ja äkillisyys vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua ja tuo mukanaan epävarmuutta toimeentulosta. Osa vuokratyötä tekevistä henkilöistä elämäntilanteestaan johtuen ovat työhön tyytyväisiä, erityisesti siihen, että he saavat itse päättää ja vaikuttaa siihen, mitä työvuoroja he haluavat ottaa vastaan. Osa henkilöstöstä ei halua vakituista työsuhdetta. Esimerkiksi opiskelijoille tämänkaltainen työskentelymuoto saattaa hyvinkin sopia. Käyttäjäyrityksissä vuokratyöntekijät ja käyttäjäyrityksen omat työntekijät saattavat jakautua kahteen leiriin. Käyttäjäyrityksen omat työntekijät kokevat oman asemansa uhatuiksi vuokratyöntekijöiden käytön takia ja vuokratyöntekijät taas itsensä ulkopuolisiksi käyttäjäyrityksessä. Määräaikaisuuden käsite työsopimuslain mukaan Vuokratyösuhteet ovat pääasiassa määräaikaisia työsuhteita. Vuokratyönantajat perustelevat määräaikaisia työsuhteita yksinkertaisesti käyttäjäyrityksen tarpeella. Työsuhteet solmitaan siis kulloisenkin tilauksen ajaksi. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että työvoimavuokrausalan luonne antaa mahdollisuuden käyttää jatkuvasti ja toistuvasti määräaikaisia työsuhteita (mm. Tiitinen-Kröger, Rautiainen Äimälä, Saarinen). Toisaalta
14 SAK Vuokratyöhankkeen raportti todetaan, että työvoimanvuokrausalaa koskevat määräaikaisuutta koskien samat säännöt kuin muitakin työsuhteita muilla aloilla. On kuitenkin muistettava, että työsopimuslain perustelujen mukaan vakituinen työsuhde on pääsääntö ja määräaikainen työsuhde poikkeus. Koeaikojen käyttö Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa solmitaan koeaika, jonka pituus määräytyy työsopimuslain tai työehtosopimusten perusteella. Koeaikasäännös koskee myös vuokratyösuhteita. Käytännössä työntekijällä saattaa olla samasta työstä peräkkäin kaksikin eri koeaikaa: työntekijä on voinut ollut ensin testattavana vuokrayrityksen palveluksessa ja tämän jälkeen siirtynyt käyttäjäyrityksen palvelukseen. Molemmat työnantajat ovat sisällyttäneet koeajan työsopimukseensa. Työnantajat perustelevat koeaikoja sillä, että käyttäjäyrityksen työsuhde on uusi työsuhde uuden työnantajan palveluksessa. Työsuhde-etuudet ja niiden laskenta Työsopimuslain mukaan työsuhde-etuuksien on kerryttävä kuten yhdenjakoisessa työsuhteessa, mikäli työsuhteiden väliin jää vain lyhytaikaisia keskeytyksiä useissa määräaikaisissa työsuhteissa tai mikäli määräaikaisia työsuhteita on useita peräkkäin. Käytännössä useat työsuhde-etuudet jäävät kuitenkin vuokratyöntekijöiltä saavuttamatta määräaikaisuuden takia. Tällaisia ovat mm. mahdollinen palkallinen äitiysvapaa, äitiysvapaan aikana kertyvä vuosiloma, lomakorvausten tai loma/lomaltapaluurahojen saaminen, sairausajan palkka, erilaiset työaikaan liittyvät etuudet kuten ns. pekkaset tai pyhäpäiväkorvaukset. Osa edellä mainituista eduista jää saamatta siksi, ettei vuokratyöntekijällä määräaikainen työsuhde enää jatku määräajan umpeuduttua tai työntekijälle ei enää tarjota uutta määräaikaista esimerkiksi äitiysvapaan alkamisen takia. Osa eduista, kuten esimerkiksi palkalliset työaikajärjestelmiin sidotut vapaapäivät taas saattavat jäädä saamatta työehtosopimuksen vapaan ansaintasäännön takia. Useimmiten vuokratyöntekijät jäävät ilman erilaisia talokohtaisia, käyttäjäyrityksen palveluksessa oleville työntekijöille suunnattuja etuisuuksia kokonaan.
SAK Vuokratyöhankkeen raportti 15 Irtisanomissuojan puuttuminen Vuokratyöntekijän ollessa määräaikaisissa työsuhteissa hänen työsuhteensa päättyy aina kunkin määräajan päättyessä. Käyttäjäyritys määrittelee työvoiman tarpeen. Mikäli käyttäjäyritys ei ole tyytyväinen työntekijään tai haluaa uuden työntekijän vuokratyöyrityksestä, vuokratyöntekijän työsuhde päättyy vaikka työ jatkuisikin. Vuokratyöntekijä ei uskalla käytännössä puuttua käyttäjäyrityksessä esiintyviin epäkohtiin, koska tällöin uhkana on se, että käyttäjäyritys ilmoittaa haluttomuudestaan ottaa kyseistä vuokratyöntekijää enää työskentelemään käyttäjäyritykseen. Käytännössä vuokratyöntekijä on siis vailla irtisanomissuojaa, koska hänen työsuhteensa on jatkuvasti määräaikainen. Vuokratyöyrityksen ja käyttäjäyrityksen välinen business -sopimus ja niiden sisältämät työvoiman liikkuvuutta estävät rekrytointipalkkiot Ennen työvoiman vuokrausta vuokratyöyhtiö ja käyttäjäyritys solmivat sopimuksen työvoiman vuokrauksesta. Näissä sopimuksissa määritellään vuokrayrityksen hinta työvoiman vuokrauksesta, esimerkiksi ns. kertoimin, jotka suhteutetaan työn hintaan. Samoissa sopimuksissa määritellään usein myös ns. rekrytointipalkkio siltä varalta, että käyttäjäyritys ottaa työntekijän omaan palvelukseensa. Tällä tavalla vuokrayritys kiinnittää työntekijän omille listoilleen. Rekrytointipalkkion suuruus voi olla esimerkiksi 1000 euroa, jonka käyttäjäyritys joutuu maksamaan vuokratyöyhtiölle. On ollut tapauksia, jossa myös vuokratyöntekijöille on yritetty työsopimuksen liittein määrätä siirtymämaksu, mikäli työntekijä itse rekrytoituu käyttäjäyrityksen palvelukseen. Ongelmana näissä sopimuksissa on myös se, että käyttäjäyrityksen ja vuokratyöyhtiön välinen sopimus on liikesopimus, johon ei henkilöstön edustajalla tai työntekijällä ole oikeutta saada tutustua. 4.2 Ongelmat käyttäjäyrityksen työntekijän kannalta Työntekijöiden asema Käyttäjäyrityksen palveluksessa olevat kokevat usein asemansa uhatuiksi, mikäli yritys käyttää runsaasti ulkopuolista työvoimaa. Työnantaja saattaa vahvistaa tunnetta avoimilla uhkauksilla siitä, että vakituinen henkilöstö ulkoistetaan tai korvataan vuokratyöntekijöillä. Osa-aikatyöntekijät saattavat jäädä ilman työsopimuslain mukaista oikeuttaan lisätyötunteihin, koska näihin töihin palkataan vuokratyöntekijöitä. On
16 SAK Vuokratyöhankkeen raportti tapauksia, joissa työtunnit ovat vähentyneet vakituisella henkilöstöllä ja tunnit ovat saaneet heidän sijaansa vuokratyöntekijät. Ärtymystä herättää myös se, että useimmiten vakituinen henkilöstö kouluttaa oman työnsä ohella jatkuvasti vaihtuvia vuokratyöntekijöitä, mikä vaikeuttaa oman työn hoitamista. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus Työsopimuslain mukaan työnantajan on tarjottava tarjolla olevaa työtä ensisijaisesti omille työntekijöilleen. Vasta kun tämä ns. lisätyön tarjoamisvelvollisuus on täytetty, voidaan harkita lisähenkilöstön palkkausta. Joidenkin työnantajaliittojen tulkinnan mukaan tämä lainkohta ei tarkoita sitä, etteikö työnantaja voisi kuitenkin hankkia vuokratyövoimaa tekemään tarjolla olevaa työtä, koska tällöin työnantaja ei varsinaisesti palkkaa itselleen uutta työvoimaa. Työvoima vuokrayrityksen palvelukseen Mikäli käyttäjäyritys päättää siirtää henkilöstönsä kokonaan tai osittain vuokrayrityksen palvelukseen, on ollut epäselvyyttä siitä, mitkä ovat siirrettävän henkilöstön oikeudet. Onko heillä oikeus vastaavanlaiseen vakituiseen työsuhteeseen vuokratyöyrityksessä ja siirtyvätkö he ns. vanhoina työntekijöinä vuokrayrityksen palvelukseen? Sovelletaanko liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä tällaisiin ulkoistamistilanteisiin? Takaisinottovelvollisuus suhteessa vuokratyöhön Oikeuskirjallisuudessa on esitetty näkemys, jonka mukaan työnantajan takaisinottovelvollisuus ei koskisi tapauksia, joissa käyttäjäyrityksen työntekijät on irtisanottu kollektiiviperustein ja sen jälkeen on palkattu työhön vuokratyöntekijöitä (Valkonen). Tätä tulkintaa moni työnantajaliitto käyttää mielellään argumentoinnissaan. Tätä tulkintaa tukee myös tuore työtuomioistuimen päätös (TT 65-2006), jossa vuokratyön käytön ei katsottu olevan sellainen seikka, mikä olisi estänyt irtisanomasta käyttäjäyrityksen omaa väkeä tai milloin yrityksen olisi pitänyt ennen vuokratyöntekijän palkkaamista noudattaa takaisinottovelvoitetta. Ulkoistaminen Myös ns. toiminnan ulkoistaminen on herättänyt kysymyksiä. Voidaanko yksittäinen työntekijä irtisanoa sillä perusteella, että tilalle palkataan vuokratyöntekijä? Tällaisiakin väitteitä työnantajapuolelta on esitetty. Toisaalta voidaan kysyä, onko kyseessä liikkeen luovutus, jos osa henkilöstöstä siirretään vuokrayrityksen palvelukseen. Kysehän ei ole tällöin toiminnan luovutuksesta vaan työvoiman.