006 Peruste #3 2015 luonnonvarat ja konfliktit kehitysmaissa EPÄREILUA PELIÄ LUONNONVAROILLA LÄNSIMAINEN KAIVOSTEOLLISUUS KUUMENTAA TUNTEITA NICARAGUASSA Nicaraguassa protestoidaan kaivosten huonoja työoloja ja niiden aiheuttamia ympäristöongelmia. Valtion ja kaivosyhtiöiden lupaukset työpaikoista ja vihreästä kaivostoiminnasta ovat osoittautuneet katteettomiksi. Kaivosteollisuuden aiheuttamia konflikteja voitaisiin parhaiten vähentää parantamalla kehittyvien maiden lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia. minna kuivalainen
Epäreilua peliä luonnonvaroilla 007 icaraguan kaivostoiminnan historia ulottuu espanjalaisten valloittajien saapumiseen 1500-luvulle. Erityisen aktiivista kaivostoiminta oli kultabuumin aikaan 1800-luvun loppupuolella. Kullan louhinta on jatkunut nykypäivään asti, erityisesti maan keski- ja pohjoisosissa muutamilla vakiintuneilla kaivosalueilla, kuten Bonanza ja La Libertad (Polanco, 2013). Viime vuosina Nicaragua on markkinoinut itseään kansainvälisille sijoittajille vakaana maana, jolla on hyödyntämättömiä luonnonvaroja. Maan energia- ja kaivosministeriön mukaan (2008, 2015) kaivossektorille tehdyt investoinnit ovat kasvaneet huomattavia määriä vuoden 2008 jälkeen ja saavuttivat huippunsa vuosina 2011 2013. Lukuisia uusia malminetsintälupia on myönnetty, ja kullan tuotanto on lähes kaksinkertaistunut. Kulta on pysytellyt Nicaraguan kolmen tärkeimmän vientituotteen joukossa. Kultainvestointien ja kullan tuotannon kasvusta huolimatta kaivossektori ei ole Nicaraguassa merkittävä työllistäjä. Alalla on likimain 4 800 virallista työpaikkaa, ja epäviralliset työpaikat mukaan lukien sektori työllistää arviolta 19 700 ihmistä (BCN, 2014). Nämä kattavat yhteensä puoli prosenttia nykyisestä työvoimasta. Kaivostyöntekijöiden keskiansiot ylittävät minimipalkan. Heidän tulonsa jäävät silti niin pieniksi, että niillä on vaikea elättää perhettä. Kaivostyöntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen mukaan työlainsäädännön kiertäminen ja sosiaaliturvamaksujen maksamatta jättäminen ovat kaivoksilla arkipäivää. Kaivosyritysten verotaakka on verrattain kevyt. Kaivosyritys maksaa maankäyttöveroa ja louhitusta materiaalista peritään kolmen prosentin kaivosvero. Yhteisöveroprosentti jää matalaksi lukuisien yrityksille suunnattujen verovähennysoikeuksien vuoksi (Gutierrez, 2015). Tarkkaa verokertymää on vaikea arvioida, sillä Nicaraguan valtio ei julkaise tietoja yritysverojen kertymästä. Aiheesta tehtyjen selvitysten mukaan (mm. Gutierrez 2015, Polanco 2013) verokertymä kaivosteollisuudesta on matala. Veroviranomaisen heikko valvontakapasiteetti, korruptio ja läpinäkyvyyden puute mahdollistavat yritysten valtio ei ole vaurastunut TYÖLAINSÄÄDÄNNÖN KIERTÄMINEN JA SOSIAALITURVAMAKSUJEN MAKSAMATTA JÄTTÄMINEN OVAT KAIVOKSILLA ARKIPÄIVÄÄ.
008 Peruste #3 2015 Sara Pathirane Figlia. Vahamaali kankaalle 2014. 80 x 100cm
Epäreilua peliä luonnonvaroilla 009 verosuunnittelun ja pienentävät verotuloja entisestään. Tiedon puutteen vuoksi kaivostoiminnan vaikutusta köyhyyden vähenemiseen on vaikea arvioida. Alhainen työllistämisprosentti ja vähäinen verokertymä vievät kuitenkin pohjan väitteiltä, joiden mukaan kaivostoiminta on sosiaalisen kehityksen moottori. Köyhyyden poistaminen ja kestävä kehitys vaatisivat valtiolta ja paikallisviranomaisilta huomattavia investointeja muun muassa koulutukseen ja taloudellista ja sosiaalista epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden poistamiseen. kansalaisliike vaati kaivosta noudattamaan työehtosopimusta Kaivosinvestointien lisäännyttyä myös kaivoksiin liittyvien konfliktien määrä on kasvanut Nicaraguassa. Kaivostoiminnalla on lähtökohtaisesti suuria vaikutuksia paikalliseen ympäristöön. Avolouhosalueilla maisema muuttuu oleellisesti, ja ympäristöongelmat, erityisesti vesien pilaantuminen, ovat tavallisia. Monet pienviljelijät ja pienkaivostoiminnasta elantonsa saavat jäävät ilman tuloja kaivoksen saavuttua paikkakunnalle. Vaikka monet kaivosyhtiöt nykypäivänä markkinoivat toimintansa olevan kestävää, ne eivät todellisuudessa kunnioita ympäristölainsäädäntöä. Asukkaille ei myöskään anneta asianmukaisia korvauksia kaivoksen toiminnasta aiheutuvista tai ympäristöongelmista johtuvista menetetyistä elinkeinoista. Mina el Limónin kaivosta operoiva Triton Minerals S.A. on toiminut Nicaraguan luoteisosissa 1940-luvulta lähtien. Vuodesta 1995 se on ollut kanadalaisen ALHAINEN TYÖLLISTÄMIS PROSENTTI JA VÄHÄINEN VEROKERTYMÄ VIEVÄT POHJAN VÄITTEILTÄ, JOIDEN MUKAAN KAIVOSTOIMINTA ON SOSIAALISEN KEHITYKSEN MOOTTORI. B2Goldin omistuksessa. Alueen asukkaiden suhde kaivostoimintaan on vaihdellut aikojen saatossa. Viime vuosina Triton Mineralsin räjäytystyöt ovat vaurioittaneet taloja, ja kaivostoiminta on pilannut paikallisia vesilähteitä. Yhtiön työntekijät ovat raportoineet työehtojen rikkomisesta, kuten luvattomista irtisanomisista ja palkkojen alennuksista. Vuonna 2012 raskaana ollut nainen kuoli, kun vanha kaivoskuilu sortui ja nielaisi yhden alueen kylän asumuksista. Kaivosyhtiö on useaan otteeseen kieltäytynyt neuvottelemasta epäkohdista Mina el Limónin alueen asukkaiden kanssa. Kun Triton Minerals alkoi vielä keväällä 2015 säännöstellä reippaasti sähköä, jota se toimittaa kaivoskylälle osana kaivoksen sosiaalisen vastuun sopimusta, Mina el Limónin asukkaat aloittivat protestit kaivosta vastaan. Mielenosoittajien ja poliisin välinen väkivalta johti useiden paikallisten ja poliisien loukkaantumiseen. Tilanne rauhoittui, kun Triton Minerals ja paikallinen kansalaisliike saivat sovittua työehtosopimuksen noudattamisesta kaivoksilla ja sähkön säännöstelyn lopettamisesta.
010 Peruste #3 2015 VALTIOT OVAT LIITOSSA KAIVOSYHTIÖIDEN KANSSA JA HOUKUTTELEVAT KAIVOSTOIMINTAA NIIN INNOKKAASTI, ETTÄ EIVÄT PIITTAA YMPÄRISTÖ- TAI SOSIAALISISTA VAIKUTUKSISTA. Mina el Limónin asukkaat jatkavat yhä työtään ympäristöongelmien todistamiseksi ja oikeuden hakemiseksi. Mina el Limónin alueella kaivos on lähes ainoa tulonlähde, ja monet perheet ovat riippuvaisia työpaikasta kaivoksella, joten kynnys protestoimiseen on ollut varsin korkea. kaivosteollisuus uhkaa viljelyelinkeinoa Nicaraguan Rancho Grande on 22 000 asukkaan kunta, jonka alueella on aika ajoin tehty koeporauksia malmivarantojen selvittämiseksi. Kaivostoiminta on kohdannut alueella voimakasta vastustusta. Rancho Granden asukkaille ei tiedotettu koeporauksista eikä alueelle suunnitellusta kaivostoiminnasta, vaikka kaivosluvan saanti edellyttää Nicaraguassa lain mukaan muun muassa paikallisten asukkaiden kuulemista ja ympäristövaikutusten arviointia. Kaivoslupaprosessin puutteellisuudesta on jätetty virallinen valitus useille viranomaisille. Kansalaisyhteiskunnan verkostot ja kirkon edustajat ovat järjestäneet rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa on ollut parhaimmillaan yli 1 800 osallistujaa. Kaivoksen vastaisen adressin on allekirjoittanut yli 7 000 asukasta. Rancho Grande on perinteistä maatalousaluetta, jossa tuotetaan papuja, maissia, kaakaota ja vihanneksia. Monet asukkaat pelkäävät kaivosten aiheuttavan vesi- ja ympäristöongelmia, jotka vahingoittaisivat pääelinkeinoa. Toiset uskovat kaivosyhtiön levittämään sanomaan kehityksestä ja työpaikoista. Paikallinen yhteisö on jakautunut kahtia, ja konflikteja on syntynyt myös yhteisön sisälle. Syksyllä 2014 poliisi pysäytti paikallisviranomaisten käskystä bussin, jossa useita satoja Rancho Granden asukkaita oli matkalla pääkaupunki Managuaan kaivostoiminnan vastaiseen mielenosoitukseen. Ihmisten liikkuvuuden rajoittaminen on yksi tapa estää tietoa paikallistason konflikteista kantautumasta suuren joukon tietoisuuteen. Media on Nicaraguassa pitkälti valtaapitävien käsissä, ja kaivosteollisuudesta on vaikea saada vaihtoehtoista tietoa. valtio on liitossa kaivosyhtiöiden kanssa Kaivosyhtiöiden ja paikallisten välisten konfliktien syntyyn vaikuttavat monet syyt, mutta muutamia pääpiirteitä voidaan erotella. Kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset ovat paikallisille merkittäviä, mutta hyödyn kaivostoiminnasta saa kaivosyhtiö. Puutteet demokratiassa ja lainsäädännössä rajoittavat kaivosalueiden asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Valtiot taas ovat liitossa kaivosyhtiöiden kanssa ja houkuttelevat kaivostoimintaa niin innokkaasti, että eivät piittaa ympäristö- tai sosiaalisista vai-
Epäreilua peliä luonnonvaroilla 011 kutuksista. Koska ne takaavat yhtiöille matalan verotusasteen, tulot kaivostoiminnasta jäävät pieniksi, eikä sosiaaliseen kehitykseen ole varaa investoida. Paikallisväestön pyrkimykset tuoda ongelmat julkisuuteen tukahdutetaan kriminalisoimalla rauhanomaiset protestit. Vaikka kaivosteollisuuden negatiivisista lieveilmiöistä ei koskaan päästäisi täysin eroon, voidaan konflikteja vähentää parantamalla kehittyvien maiden lainsäädäntöä ja ihmisten oikeuksia. Kansainvälisten yritysten tulisi noudattaa entistä huolellisemmin lakeja ja velvoitteita, kun ne toimivat heikon demokratian ja instituutioiden maissa. Niiden tulee huomioida ympäristö asianmukaisesti, turvata paikalliset elinkeinot ja korvata toimintansa haitat siitä kärsineille. Paikallisväestöä tulisi kuulla asianmukaisesti ennen kaivostoiminnan aloittamista ja keskusteluyhteys paikallisiin toimijoihin olisi tärkeää KAIVOSTOIMINNAN NEGATIIVISET VAIKUTUKSET OVAT PAIKALLISILLE MERKITTÄVIÄ, MUTTA HYÖDYN KAIVOSTOIMINNASTA SAA KAIVOSYHTIÖ. säilyttää toiminnan jatkuessa. Kaivostoimintaan liittyvien konfliktien vähentäminen on ensisijaisesti kiinni valtioiden ja yritysten poliittisesta tahdosta. Niiden tulisi myös hyväksyä, että kaivostoiminta ei sovi kaikille alueille. Kirjoittaja toimii kehityspoliittisena asiantuntijana Kepan Nicaraguan maatoimistossa. lähteet: Banco Central de Nicaragua (2014) Nicaragua en cifras. [http://www.bcn.gob.ni/publicaciones/ periodicidad/anual/nicaragua_cifras/nicaragua_cifras.pdf] Katsottu 3.8.2015. H. Gutierrez Elizondo (2015) Mining and Resource Mobilization for Social Development: The Case of Nicaragua, UNRISD Working paper 2015-9. [http://www.unrisd.org/unrisd/website/document.ns f/%28httppublications%29/1524ac2902e8323dc1257e310031ba2e?opendocument] Katsottu 22.8.2015. Ministerio de Energía y Minas (2015) Estadísticas Mineras Marzo 2015. [http://www.mem.gob.ni/ media/file/minas/estadisticas/2015/resumenmarzo2015.pdf] Katsottu 30.7.2015. Ministerio de Energía y Minas (2008) Estadísticas Mineras Enero 2008. [http://www.mem.gob.ni/ index.php?s=7&idp=818&idt=1] Katsottu 30.7.2015. Y. Polanco Pantoja (2013) Diagnóstico y propuestos para mejorar la transparencia y rendición de cuentas en las industrias extractivas en Nicaragua. Nicaragua: IBIS/ Centro Humboldt.