Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Palveluraportti Varhaisen tuen palvelut Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa sekä Varsinais-Suomessa 200 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen palvelut -kysely 20
JOHDANTO Yhdessä enemmän -hanke keräsi alkuvuonna 20 palvelutietoa Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöiltä. Ehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen palvelujen tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselyssä selvitettiin jäsenjärjestöjen tarjoamien peruspalvelujen ja ehkäisevän lastensuojelun ammatillisia ja vapaaehtoisuuteen perustuvia palveluja vuodelta 200. Järjestöjen peruspalveluilla tarkoitetaan palveluja ja toimintaa, joka on suunnattu koko ikäluokalle riippumatta mahdollisesta erityisen tuen tarpeesta. Ehkäisevän lastensuojelun palveluja määrittää lastensuojelulain kolmas pykälä. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on eri tahojen antama erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Tässä yhteenvedossa käytetään termiä varhainen tuki, joka sisältää järjestöjen peruspalvelut ja ehkäisevän lastensuojelun palvelut. Kyselyssä kerättiin tietoa järjestöjen palvelujen tarjonnasta, käytöstä, kohderyhmistä, asiakasmääristä ja resursseista. Lisäksi kerättiin tietoa palvelujen rahoituksesta, kuntasopimuksista ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestöjen palveluja tarkasteltiin hankkeen pilottikunnissa, joita ovat Turku, Raisio, Salo, Masku, Mynämäki ja Nousiainen. Tietoa kerättiin myös koko Varsinais-Suomen alueelta. Tämä raportti sisältää Maskua, Mynämäkeä ja Nousiaisia koskevaa tietoa koko Varsinais-Suomea koskevan tiedon lisäksi. Kuntakohtaiset raportit toimitetaan pilottikuntiin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurantaa varten. Järjestyksessä toinen järjestökysely lähetettiin 20..20 emojärjestön lisäksi Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n 27 jäsenjärjestölle. Näistä 22 järjestöä vastasi kyselyyn. Suurimmalla osalla järjestöistä on toimipaikka Turussa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry, Pelastakaa Lapset ry ja Suomen Uusperheellisten liitto ry järjestävät lisäksi toimintaa paikallisyhdistystensä toteuttamana eri kunnissa. Auralan kerhokeskus, Turun Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto, EHJÄ ry Kaarinan SOS-lapsikylä Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun Kriisikeskus Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Varsinais- Suomen piiri Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhdistys Raide ry Nuorten ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys Operaatio Toivo ry PALVELUTIETOA VUONNA 20 ANTANEET JÄRJESTÖT Pelastakaa Lapset ry Suomen Punainen Risti, Nuorten Turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry, Supli Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry, tuettu asuminen Turun Nuorten Miesten Kristillinen yhdistys ry Turun Seudun Elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme - All Our Children ry 2
PALVELULUOKAT Ehkäisevän palvelutiedon keruu perustuu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n kehittämään palveluluokitukseen. Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön sekä neuvontapalvelun luokkiin sisältyy useita erilaisia ehkäisevän työn ammatillisia palveluja ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa. Nämä pääluokat on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, ns. alaryhmiin, esimerkkinä tukihenkilötoiminta, tukiperhetoiminta, perhetyö ja päihdetyö. VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY:N KEHITTÄMÄ VARHAISEN TUEN PALVELULUOKITUS Kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta Lapsi-, nuoriso ja perhetyö Kohtaamispaikat, perhekahvilat, perhekeskukset Harrastus-, kerho- ja vapaa-ajan toiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet elämäntilanteeseen liittyen Päihdetyö Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Lasten ja nuorten asumispalvelut Loma- ja virkistystoiminta Neuvontapalvelut Lakiasiainneuvonta Neuvonta ja konsultaatio netti- ja puhelinpalveluna Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukitoiminta Varsinaissuomalaisten lastensuojelujärjestöjen palveluista ja toiminnoista on tuotettu myös nettipalveluesitteet. Nettipalveluesitteiden avulla on mahdollista helposti hakea lapselle, nuorelle ja lapsiperheelle tukea ja apua. Palveluja voi hakea joko palvelun sisällön tai ehkäisevän sekä lapsija perhekohtaisen lastensuojelun perusteella. Palvelun sisällön mukaisia luokkia on yhteensä yhdeksän, joista kahdeksan luokkaa sisältää varhaisen tuen palveluita (ks. yllä). Tulostettavat ja ajantasaiset nettipalveluesitteet löytyvät osoitteesta www.vslapset.fi Lastensuojelujärjestöjen palveluhaku. 3
VARHAISEN TUEN TARJONTA Alla olevassa kuvassa on esitetty Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten asukkaille vuonna 200 tarjotut palvelut ja toiminnot sekä kyseisiä palveluja tarjonneiden lastensuojelujärjestöjen lukumäärä. Suurin osa järjestöistä toimi Turussa, mutta varhaisen tuen palveluja tarjottiin yleisesti kaikille varsinaissuomalaisille riippumatta asuinkunnasta. Seuraavat kyselyyn vastanneet järjestöt ilmoittivat tarjonneensa palveluja maskulaisille, mynämäkeläisille ja nousiaislaisille vuonna 200: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri ry, Nuorten ystävät ry, Omaiset mielenterveystyön tukena, Operaatio TOIVO ry, Pelastakaa Lapset ry, Raide ry, SPR Turun Nuorten Turvatalo, Suomen uusperheellisten liitto, Turun ensi- ja turvakoti ry, Turun NMKY ry, Turun seudun elatusvelvolliset ry, Turun Seudun Yksinhuoltajat ry, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, Varsinais-Suomen perheterapiayhdistys ja Yhteiset lapsemme. 4
KESKEISIÄ VARHAISEN TUEN PALVELUJA JÄRJESTÖITTÄIN Alla olevassa kuvassa on esitetty joitakin keskeisimpiä varhaisen tuen palveluja ja ne järjestöt, jotka tarjosivat kyseisiä palveluja Varsinais-Suomessa vuonna 200. Suurin osa kaikista palveluista oli avoinna kaikkien varsinaissuomalaisten kuntien asukkaille. Useimmiten erilaisia varhaisen tuen palveluja tarjottiin Turussa eri yhdistysten toimipisteissä tai esimerkiksi Perhetalo Heidekenillä. 5
KOHDERYHMÄT PALVELUT Järjestöiltä kerättiin palvelu- ja asiakasmäärätietoa seuraavien kohderyhmien osalta: Odottavat äidit/odottavat perheet Alle kouluikäiset lapset ja/tai heidän perheensä Kouluikäiset (7-6 v.) ja/tai heidän perheensä Nuoret (7-25 v.) Pariskunnat ja lasten vanhemmat Lastensuojelujärjestöt tarjosivat vuonna 200 kaikille edellä mainituille kohderyhmille useita eri varhaisen tuen palveluja. Alla olevassa kuvassa näkyvät lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palvelut kohderyhmittäin koko Varsinais-Suomessa. Perhetyönpalveluja varsinaissuomalaisille tuottivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Turun ensi- ja turvakoti ja Turun Nuorten turvatalo. Tukihenkilötoimintaa tarjottiin kattavasti erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi 7-25 - vuotiaille varsinaissuomalaisille nuorille tukihenkilötoimintaa tarjosi kuusi eri kyselyyn vastannutta järjestöä, joista tukihenkilötoiminnan palveluja maskulaisille ja mynämäkeläisille tuottivat Varsinais- Suomen Lastensuojelujärjestöjen TUEXI ja Omaiset mielenterveystyön tukena. Myös Nousiaisten kuntalaisille Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n palvelu oli tarjolla. Asiakkuuksia tukihenkilötoiminnassa kuitenkin oli vain Maskulla (3) TUEXI -toiminnan piirissä. Kyselyyn vastanneista järjestöistä lapsi-, nuoriso- ja perhetyöluokan palveluja maskulaisille, mynämäkeläisille ja nousiaislaisille ilmoittivat tarjonneensa edellä mainittujen järjestöjen lisäksi seuraavat jäsenjärjestöt: Raide, Turun seudun elatusvelvolliset, Turun Seudun Yksinhuoltajat, Operaatio Toivo, Pelastakaa Lapset, Turun NMKY. 6
Terapiapalveluja varsinaissuomalaisille tarjosivat Suomen Uusperheellisten liitto (Supli) ja Turun ensi- ja turvakodin Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari sekä Jussi-väkivaltatyö. Järjestöt tarjosivat terapiapalveluja Turussa, Perhetalo Heidekenillä (Sepänkatu 3). Vertaistukitoimintaluokkaan kuuluvat vertaisryhmätoiminta ja muu vertaistoiminta. kyselyyn vastannutta järjestöä tarjosi vertaisryhmätoimintaa (suljetut ryhmät). Vertaisryhmätoiminnan palvelukartta julkaistiin keväällä 20 ja se on luettavissa verkkosivuilla: www.vslapset.fi palvelukartat. Alla olevassa kuvassa näkyy koko Varsinais-Suomen vertaistukitoiminta, jota oli kattavasti tarjolla eri kohderyhmille: lapsille, nuorille, lapsiperheille, vanhemmille ja pariskunnille. Suurin osa ryhmistä kokoontui Turussa, mutta ryhmiä järjestettiin myös kuntakohtaisen tarpeen ja sopimuksen mukaan oman kunnan alueella. Vertaisryhmätoimintaa Maskussa ja Mynämäessä järjestivät vuonna 200 Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset. 7
PALVELUJEN ASIAKASMÄÄRÄTIETOA Kyselyllä koottiin asiakasmäärä- ja kokonaiskäyttötietoa Varsinais-suomen alueelta sekä pilottikunnista. Kuntakohtaista asiakasmäärätietoa saatiin järjestöiltä niukasti. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että järjestöt tilastoivat asiakasmäärätietoa koko Varsinais-Suomen alueelta, eivät kunnittain. Lisäksi tietyistä palveluista, kuten kohtaamispaikkatoiminnasta, ei ole tarkoituksenmukaista kerätä tietoa asiakasmääristä, vaan käyntimääristä. Asiakasmäärä kertoo palvelun käyttäjien lukumäärän vuonna 200. Varsinais-Suomea koskevaa asiakasmäärätietoa antoi yhteensä yhdeksän järjestöä. Alla olevaan kuvioon on kerätty kaikki palvelut, joista järjestöiltä saatiin asiakasmäärätietoa. Tukihenkilötoimintaa tarjosi seitsemän kyselyyn vastannutta järjestöä. Asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä ja näillä oli tuettavia yhteensä 25 koko Varsinais-Suomen alueella. Yksilö-, pari- ja perheterapian asiakasmäärät saatiin Turun ensi- ja turvakodilta sekä Suomen Uusperheellisten liitolta, joilla oli yhteensä 443 asiakasta. Perhetyön asiakasmäärätietoa antoivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri (67) ja Turun Nuorten turvatalo (276). MLL:n perhetyön asiakasmäärä sisälsi myös Perhetalo Heidekenillä tarjotun valvottujen tapaamisten asiakasmäärätiedon. Turun ensi- ja turvakodin tapaamispaikkatoiminnan (valvotut/tuetut tapaamiset ja tapaamisvaihdot) asiakasmääräksi ilmoitettiin koko Varsinais-Suomen osalta 450. Netti- ja puhelinpalveluna annettavaa neuvontaa ja konsultaatiota tarjosi yhdeksän järjestöä, joista asiakasmäärätietoa antoi viisi järjestöä. Vuonna 200 neuvontaa sai yhteensä 80 asiakasta näiden viiden järjestön tarjoamana. 8
ASIAKASMÄÄRÄT MASKUSSA, MYNÄMÄELLÄ JA NOUSIAISISSA Alla olevaan kuvioon on kerätty ne palvelut, joista järjestöiltä saatiin Maskun ja Mynämäen asiakasmäärätietoa vuodelta 200. Nousiaislaisista varhaisen tuen palveluiden käyttäjistä ja järjestötoimintaan osallistuneista ei asiakasmäärätietoa ilmoitettu. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI -tukihenkilötoiminnalla oli vuonna 200 kolme tuettavaa Maskussa. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnalla oli yhteensä viisi asiakasperhettä Maskussa ja Mynämäessä. Suomen Uusperheellisten liiton terapiapalvelua käytti kaksi maskulaista asiakasta. PALVELUJEN KÄYTTÖ JA KÄVIJÄMÄÄRÄT Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry antoi tiettyjen toimintojen ja palvelujen osalta tietoa palvelujen kokonaiskäytöstä asiakasmäärätietojen sijaan. Palvelujen kokonaiskäyttö tarkoittaa, montako kertaa tiettyä palvelua käytettiin vuoden 200 aikana. Kokonaiskäytössä on siis laskettu käyntimääriä asiakasmäärien sijaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty kokonaiskäytöt koko Varsinais-Suomessa sekä eriteltyinä Turun, Maskun, Mynämäen ja Salon osalta. Avoimien kohtaamispaikkojen, perhekahviloiden ja perhekeskusten toiminta on suosittu varhaisen tuen palvelumuoto ja sitä oli kattavasti tarjolla koko Varsinais-Suomen alueella. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekeskustoiminnan käyntimäärä oli 49 093 Varsinais-Suomessa sisältäen paikallisyhdistysten perhekahvilatoiminnan. Maskun ja Mynämäen kävijämäärä oli yhteensä 2 969. Nousiaisissa ei kyseistä toimintaa järjestetty. Harrastus- ja vapaa-aikatoiminta oli suosittu varhaisen tuen palvelu: yhteenlasketut käynnit Maskussa ja Mynämäessä olivat 2769. 9
MLL:n käyttö-/käyntimäärätietoa vuodelta 200 Varsinais- Suomi Turku Masku Mynämäki Salo Kohtaamispaikat, perhekahvilat ja 0 perhekeskukset 49 093 899 263 706 5 770 Kerhotoiminta 24 57 3 040 325 3 48 3 49 Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta 24 44 6 675 79 2 590 2 300 Kurssi-, koulutus- ja opetustoiminta 5 730 - - - - Vertaistukitoiminta 3 666 3040 8 75 294 PALVELUJEN KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ Tiettyjen palvelujen osalta järjestöiltä kysyttiin, montako kertaa yksi asiakas keskimäärin käytti kyseistä palvelua vuoden aikana. Kuvassa näkyy suluissa järjestöjen ilmoittama käyttö- /käyntikertojen lukumäärä yhteensä sekä vastanneiden järjestöjen lukumäärä. Tietoa keskimääräisestä käytöstä ei saatu kaikilta järjestöiltä. Tukihenkilötoiminnasta sitä saatiin neljältä järjestöltä tukihenkilöiden ja tuettavien keskimääräisten tapaamiskertojen ollessa 2. Pelastakaa Lasten tukiperhetoiminnassa asiakasperheiden lapset viettivät 40 vuorokautta tukiperheissään. Kriisimajoituksesta tieto saatiin molemmilta palvelua tarjoavilta järjestöiltä keskimääräisten kriisiyöpymisten määrän/asiakas ollessa viisi vuonna 200. Kriisi- ja keskusteluavussa käyntikertoja oli keskimäärin kuusi. Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan asiakas käytiin noin kuusi kertaa vuoden aikana. 0
KUNTASOPIMUKSET Tietyt järjestöjen tarjoamat palvelut, kuten tukiperhetoiminta ja lastenhoito, edellyttivät sopimuksen tekemistä kunnan kanssa. Useimmat varhaisen tuen palvelut olivat kaikille avoimia ilman erillistä sopimusta. Lakiasiainneuvonta ja muu puhelimitse tai netin kautta annettava konsultaatio eivät edellyttäneet kuntasopimusta. Myös järjestöjen terapiapalvelut (esimerkiksi Jussi-väkivaltatyö) ovat niin sanottuja matalan kynnyksen palveluja, jotka eivät erillistä toimintasopimusta edellyttäneet. Kuntasopimusta harvoin edellyttäviä palveluja olivat koulutukset ja kurssit, info- ja tiedotustilaisuudet, loma- ja virkistystoiminta, neuvontapalvelut, kriisi- ja keskusteluapu sekä vertaistukitoiminta. Maskulla oli kunta-/toimintasopimuksia kolmen järjestön kanssa. Näitä järjestöjä olivat: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Pelastakaa Lapset ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt. Mynämäellä oli sopimuksia edellisten järjestöjen lisäksi Turun NMKY:n kanssa. Nousiaisilla ei ollut toiminta-/yhteistyösopimuksia yhdenkään järjestön kanssa. Järjestöjen kuntasopimukset 200 Turku 9 Raisio 8 Masku 3 Nousiainen 0 Mynämäki Salo Muu kunta Kuntasopimusten lukumäärä kunnittain 4 4 6 RAHOITUS Järjestöjen ennaltaehkäisevien palvelujen rahoitus tuli monesta lähteestä. Rahaautomaattiyhdistys ja kunnat olivat merkittävimmät rahoittajat. Molemmat rahoittivat kolmanneksen järjestöjen varhaisen tuen palveluista. Kuntien rahoitus koostui toiminta-avustuksista (22 %) ja ostopalvelusopimuksista tai maksusitoumuksista (2 %). Lisäksi järjestöjen palveluja rahoitettiin niiden omalla varainhankinnalla (6 %), asiakasmaksuilla ( %) sekä muulla julkisella rahoituksella (6 %).
RAHOITUS PALVELURYHMITTÄIN Rahoitusosuudet eri palvelujen kohdalla vaihtelivat. 67 % palvelujen rahoituksesta tuli muualta kuin kunnan toiminta-avustuksista ja maksusitoumuksista. 34 % kaikesta varhaisen tuen toiminnasta oli Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kuntien palvelusopimukset ja asiakaskohtaiset maksusitoumukset olivat merkittävä rahoituslähde tukiperhe- ja tukioppilastoiminnassa sekä perhetyössä ja kriisimajoituksessa. Asiakasmaksuja oli käytössä kurssi- ja koulutustoiminnassa, harrastus-, kerho- ja vapaa-ajan toiminnassa, leiri- ja lomatoiminnassa, vertaistukitoiminnassa ja terapiapalveluissa. 2
RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN RAHOITUS Seuraavasta kuviosta käy palveluryhmittäin ilmi, mitä kyselyyn vastanneiden järjestöjen toimintaa Raha-automaattiyhdistys tuki vuonna 200. Yksittäisten palvelujen rahoitus saattoi tulla useista eri lähteistä. Esimerkiksi SPR Turun Nuorten turvatalon kriisimajoituksen rahoitus perustui sekä Ray:n tukeen, kuntien rahoitukseen että omaan varainhankintaan (SPR:n oma rahoitus). Ray:n rahoitus kattoi myös osan Turun ensi- ja turvakodin Pilari- ja Jussi-työn terapiapalvelujen kustannuksista. Lisäksi osa Jussi-väkivaltatyön ja Perhekriisija terapiakeskus Pilarin palvelujen kustannuksia katettiin kunnan toiminta-avustuksilla ja asiakasmaksuilla. Lakiasiainneuvonnan rahoituksesta antoi tietoa yksi järjestö, jonka palvelun kulut katettiin kokonaan Ray:n rahoituksella ja asiakkaan kustannettavaksi jäi vain puhelinmaksu. 3
Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus palveluittain Palvelu Koulutus ja kurssit Kohtaamispaikat Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Kerhotoiminta Tukihenkilötoiminta Tukiperhetoiminta Tukioppilastoiminta Perhetyö Info- ja tiedotustilaisuudet Päihdetyö Lastenhoito Kriisimajoitus Leiri- ja lomatoiminta Lakiasiainneuvonta Netti- ja puhelikonsultaatio Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta Kriisi- ja keskusteluapu Terapiapalvelut Vertaistukiryhmät 2 3 4 4 5 5 5 6 6 7 7 Järjestöjen lukumäärä 4 JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA Suurimmassa osassa järjestöjä (70 %) toimi vapaaehtoisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden varhaisen tuen ja ehkäisevän lastensuojelun parissa. Tietoa vapaaehtoisten kokonaismäärästä ja asuinkunnasta saatiin 5 järjestöltä. Näissä järjestöissä toimi vapaaehtoisia yhteensä yli 500 koko Varsinais-Suomen alueella. Yhdessä enemmän -hankkeen pilottikuntalaisia (Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo) toimi vapaaehtoisina yli 700, joista maskulaisten vapaaehtoisten määrä oli neljässä eri järjestössä yhteensä 34. Nousiaisissa vapaaehtoisten määrä oli kaksitoista ja Mynämäessä 45. Edellä mainitut vapaaehtoistyön lukumäärät eivät kerro koko vapaaehtoistyön volyymia kyseisten kuntien alueella, koska myös muiden kuntien vapaaehtoiset voivat toimia vapaaehtoistyössä eri kunnissa. Ammatillisesti ohjattuja vapaaehtoisia toimi paljon tukihenkilöinä, tukiperheinä, vertaisryhmäohjaajina sekä kerho-, loma- ja virkistystoiminnassa. Suurin osa järjestöjen vapaaehtoistoimijoista sai työhönsä peruskoulutuksen (7 %), lisä- tai jatkokoulutusta (59 %) ja vertaistukea (65 %). Yksittäiset tapahtumat, tempaukset tai esimerkiksi lipaskeräykset eivät edellyttäneet koulutusta toimintaan. Lisäksi kaikille vapaaehtoistoimijoille tarjottiin toiminnanohjausta joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vapaaehtoistoimijoiden kotikunta (suluissa tiedon antaneiden järjestöjen määrä): Turku (0) 39 Salo (4) 54 Raisio (7) 36 Masku (4) 34 Mynämäki () 45 Nousiainen (2) 2
JÄRJESTÖJEN MAHDOLLISUUDET PALVELUJEN LISÄÄMISEEN Järjestöiltä tiedusteltiin varhaisen tuen palvelujen resursseja ja lisäämisen edellytyksiä kuntakohtaisen tarpeen mukaan. Tärkein edellytys palvelujen lisäämiselle oli kunnan ja järjestön välinen luottamus. Seuraavaksi tärkeimpänä järjestöt pitivät kuntien ja järjestöjen välistä neuvotteluyhteyttä, säännöllisiä tapaamisia sekä tietoa kunnan odotuksista järjestöjen tuottamien palvelujen laadun suhteen. Myös kunnan antama taloudellinen tuki toiminta-avustuksien ja maksusitoumuksien muodossa todettiin tärkeäksi. Palveluohjaus, henkilösuhteiden pysyvyys sekä kuntien riittävä budjetointi varhaiseen tukeen ja ehkäisevään lastensuojeluun korostuivat järjestöpalvelujen lisäämistä koskevissa avoimissa vastauksissa. 5 KUNTATARPEET Yhdessä enemmän -hanke kartoitti myös Varsinais-Suomen kuntakohtaisia palvelutarpeita keväällä 20. Tarvekartoitus toteutettiin Webropol -verkkokyselynä ja se lähetettiin yhteensä yli 700 varsinaissuomalaiselle lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivalle kunnan ammattilaiselle. Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin kysely lähetettiin yhtensä 83 työntekijälle ja vastauksia saatiin 29. Maskulaiset vastaajat pitivät tarpeellisimpana lisätä vertaistukiryhmiä, perhetyötä sekä tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan palveluja. Mynämäen ammattilaiset kaipasivat lisää tukihenkilöja tukiperhetoimintaa, perhetyötä ja lastenhoitotoiminnan palveluja sekä info- ja koulutustilaisuuksia. Nousiaisissa oli tarvetta kohtaamispaikkatoiminnalle, vertaistukiryhmille, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnalle sekä tukiperhe- ja lastenhoitotoiminnalle. Kunnan ammattilaisilta tiedusteltiin myös järjestöpalveluiden käytön edellytyksiä ja esteitä. Vastauksissa korostuivat hyvän tiedotuksen, yhteen kerätyn palvelutiedon, toimivan kuntajärjestöyhteistyön, selkeiden maksusopimusten ja järjestöpalveluiden kustannusten merkitys palveluiden käytön edellytyksinä.
Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n jäsenjärjestöjen varhaisen tuen palvelujen tarjonta palveluluokittain Auralan Kerhokeskus - Tyttöjen talo Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry Kataja ry KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry, Turun kriisikeskus Lounais-Suomen Syömishäiriöperheet ry Mannerheimin lastensuojeluliitto Varsinais-Suomen piiri ry Nuorten Ystävät Omaiset mielenterveystyön tukena, Lounais-Suomen yhdistys ry Operaatio TOIVO ry Pelastakaa Lapset ry Raide ry, Nuoriso-, perhetuki- ja tiedotusyhteisö SPR, Turun Nuorten turvatalo Suomen Uusperheellisten liitto ry Turun ensi- ja turvakoti ry Turun kaupunkilähetys ry - Tuettu asuminen Turun NMKY ry Turun seudun elatusvelvolliset ry Turun Seudun Yksinhuoltajat ry Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry Varsinais-Suomen Perheterapiayhdistys ry Yhteiset Lapsemme ry Koulutus ja kurssit Lastenhoitotoiminta ja päivähoitopalvelut Loma- ja virkistystoiminta Terapiapalvelut Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Lasten ja nuorten asumispalvelut Neuvontapalvelut Vertaistukitoiminta Lisätietoja järjestöjen varhaisen tuen palveluista ja ehkäisevän työn sisällöistä saa ottamalla yhteyttä suoraan palvelua tarjoavaan järjestöön. Järjestöjen palveluohjaus ja yleinen järjestöinfo: www.vslapset.fi Yhdessä enemmän -hanke, koordinaattori puh. 044-5355 34 Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry, toiminnanjohtaja puh: 044-5355 3 6