16. & 17.4.2015 KULLERVO Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro
Torstai 16.4.2015 klo 19 Perjantai 17.4.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Kevin Greenlaw, baritoni Suomen Mieskuoroliiton suurkuoro JEAN SIBELIUS (1865 1957) Kullervo op. 7 I Johdanto (Allegro moderato) II Kullervon nuoruus (Grave) III Kullervo ja hänen sisarensa (Allegro vivace) IV Kullervon sotaanlähtö (Alla marcia) V Kullervon kuolema (Andante) Konsertti päättyy noin klo 20.30. TAMPERE FILHARMONIAN ILLAN KOKOONPANO konserttimestari: Dennis Kim I viulu: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari), Maria Itkonen (3. konserttimestari), Liina Nuora-Loijas***, Kati Tuominen-Heroja, Lea Antola, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, Seppo Suikkanen, István Szalay, Martti Wiklund, Elisabeth St-Cyr II viulu: Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela- Pulkkinen, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila, Saana Laitinen, Nuppu Komsi alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloalttoviulisti), György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Tarja-Leena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Eija Laru sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Panu Saari***, Miika Jämsä, Maija Juuti, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki, Juho Nissi kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Juha Kleemola, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Annaleena Jämsä*, Seppo Planman oboe: Julien Weber*, Juha Ala**, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen*** fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Alexsandru Cozma*** käyrätorvi: Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki, Miriam Brown trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Tapio Kilpinen pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin*** tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen* lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Petri Hänninen*** *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja
Kaapo Kamu Lyömäsoittajana musiikkiuransa aloittanut Santtu-Matias Rouvali onnistuu löytämään Tampere Filharmoniasta jatkuvasti uusia nyansseja ja täyttämään konserttisalit myös uudella yleisöllä. Nuoren kapellimestarilahjakkuuden ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion Sinfoniaorkesterin konserttia syksyllä 2009. Tämän jälkeen Rouvali on ollut kysytty vierailija lukuisilla kansainvälisillä lavoilla. Hän on johtanut muun muassa Dresdner Philharmonieta, Tukholman filharmonista orkesteria, Tokion sinfoniaorkestereita ja Ranskan radion orkesteria sekä Lontoon Philharmonia Orchestraa. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali aloitti syksyllä 2013 ja hänellä on jatkosopimus tällä hetkellä kesään 2019 saakka. Baritoni Kevin Greenlaw on vakuuttanut yleisönsä yhtenä merkittävimmistä nuorista amerikkalaisista baritoneista, ja hän on kysytty solisti niin ooppera- kuin konserttilavoillakin. Greenlaw opiskeli Eastmanin musiikkikoulussa, Skotlannin kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa ja täydensi opintojaan Pariisissa. Varsinaisen alkusysäyksen baritonilahjakkuuden ura sai jo opiskeluaikana, kun hän voitti arvostetun Prix d Association pour le Rayonnement de l Opéra National de Paris -palkinnon vuonna 2010. Greenlaw on aiemminkin esiintynyt yhdessä sopraano Marjukka Tepposen kanssa, mm. Åbo Svenska Teaterin Figaron häissä vuonna 2013. Hayley Madden Mikko Mäntyniemi Sopraano Marjukka Tepponen aloitti musiikkiopintonsa 5-vuotiaana pianonsoitolla. Hän on opiskellut laulua Kuopion konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä Hilde Zadekin johdolla Wienissä ja Marjut Hannulan johdolla Sibelius- Akatemiassa. Hän on menestynyt useissa valtakunnallisissa laulukilpailuissa ja konsertoinut lukuisten suomalaisten orkestereiden solistina. Tepponen debytoi menestyksekkäästi Itävallan Grazin oopperassa La bohémen Miminä. Tampereen oopperassa Tepposta on kuultu Taikahuilun Paminan roolissa keväällä 2011 ja Figaron häiden Susannana keväällä 2014. Suomen Mieskuoroliiton 150 laulajan suurkuoroon osallistuu mieskuorolaisia viidestä eri kuorosta: Akateemisesta mieskuoro Psaldosta (Helsinki), Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajista Jusseista (Seinäjoki), Hämeenlinnan Mieskuorosta, Mieskuoro Laulajista (Tampere) ja Mieskuoro Sirkoista (Jyväskylä). Kyseessä onkin varmasti yksi Sibelius-juhlavuoden suurimmista Kullervokuoroista. Suurkuoro juhlistaa samalla Suomen Mieskuoroliiton 70-vuotisjuhlavuotta ja tulevana viikonloppuna Tampereella kisattavaa VI Kansainvälistä Leevi Madetoja -mieskuorokilpailua. Suurkuoron on harjoittanut Suomen Mieskuoroliiton taiteellinen johtaja Paavo Hyökki.
KULLERVO Sibeliuksen Kullervo on traaginen, väkevä ja valtava teos. Kalevalan nuorukainen kuvataan juuri siinä synkässä valossa, johon runot hänet langettavat. Mukana on ripaus sankarillisuutta, mutta keskeisimmän sävymaailman luo Kullervon kohtaama epäonni. Kertomus on hyvin raaka, mistä syystä Sibelius halusi kuoroksi nimenomaan mieskuoron. 26-vuotias säveltäjä johti itse suurteoksensa kantaesityksen Helsingissä huhtikuussa 1892. Kriitikot ja muu yleisö korostivat kansallisia piirteitä, eivätkä pelkästään ajalle tyypillisen fennomaanisen hurmion vuoksi, vaan myös teoksen ominaispiirteisiin perustaen: Sibelius sisällytti Kullervoon suomalaisesta kansanmusiikkiperinteestä kumpuavia keinoja aina sävel- ja tahtilajeista laulutapoihin. Keskeisin kansallinen piirre on tietenkin Kalevalan tarina. Se on todella voimakas teos, sopraano Marjukka Tepponen toteaa. Onhan se laulajalle sellanen kansalliseepos. Laulan Kullervoa nyt ensimmäistä kertaa ja tämä on suuri kunnia. Se, että saan tehdä tämän juuri Kevinin kanssa, tuo tietysti tähän vielä ekstratunteikkuutta, Tepponen jatkaa. Tepposen puoliso baritoni Kevin Greenlaw laulaa hänkin teosta ensimmäistä kertaa. Amerikkalaismiehelle tilanne on hyvin jännittävä. Opettelen parhaillaan puhumaan suomea, eikä se ole mikään helppo juttu! On kuitenkin paljon helpompi laulaa kuin puhua suomea. Olen tosi iloinen siitä, että olen saanut niin paljon apua kieliopintoihini erityisesti Marjukalta ja olen tosi innoissani tästä. Kullervon yhteydessä oppimani sanasto ei tosin ole kovin hyödyllistä arkipäiväisessä käytössä, Greenlaw pohtii. Hän jatkaa vielä: Kuulin teoksen ensimmäistä kertaa vuosi sitten, enkä aluksi tiennyt lainkaan, mitä odottaa. Nyt Kullervon laulaminen tuntuu oudolla tavalla luontevalta. Valtava mieskuoro, dramaattinen teksti ja kaikki, tästä tulee todella voimakas kokemus. Kullervon sävellystyötä aloitellessaan Sibelius asui ja opiskeli Wienissä. Hän etsi oman ilmaisunsa ydintä ja löysi Kalevalasta paljon. Vuonna 1891 Sibelius tapasi kuuluisan runonlaulajan Larin Parasken, mikä sai säveltäjän ymmärtämään kalevalaista poljentoa ja ikivanhaa lauluperinnettä entistä paremmin. Tosin Sibelius itse muisteli vuosien päästä tavanneensa Parasken vasta Kullervon säveltämisen jälkeen ja käyttäneensä Kullervossa omalle puheelleen luontaisia painotuksia Paraskelta oppimiensa tapojen sijaan. Syvällinen Kalevalan tutkiskelu tuotti tulosta, kun Sibelius vakuuttui Kullervon tarinasta, melko itsenäisestä ja perusvireeltään synkeästä osasta eeposta. Se sai Sibeliuksen säveltämään teoksen, jota hän kutsui itsekin sinfoniaksi useaan otteeseen sinfonia nro 1 valmistui kuitenkin vasta vuonna 1899. Kullervo oli mittasuhteiltaan suurempi kuin yksikään vasta orkestrointia aloittelevan säveltäjän aiempi teos. Kullervoa edeltävä teoslista ei ole pitkä, eikä näitä varhaisia orkesteriteoksia esitetä usein. Vuoden ennen Kullervoa kantaesitetty Balettikohtaus pieni pala ensimmäisen sinfonian luonnostelmaa tosin kuultiin Tampere Filharmonian soittamana viime kuussa. Kullervoa säveltäessään Sibelius oli jo oivaltanut teemojen merkityksen ja hioi niitä hiomasta päästyäänkin. Santtu-Matias Rouvali kiteyttää ajatuksensa teoksen syntyhistoriasta: Se oli niin nuori se Sibelius. Sillä on käyny niin ku ekassa sinfoniassa, et sillä on paljon ideoita, mut joku ajatus on aina sit loppunu johonkin. Se on mielenkiintosta, et siinä on niin kun monen sinfonian ajatuksia, jotka voi löytää myöhemmin niistä sinfonioista. Kullervo on suuri ponnistus, jota Sibelius kirjoitti intensiivisen hartaasti. Teoksen tarina on raju. Jo johdannossa saadaan esimakua tunnelmasta ja kohtalokkaista teemoista. Johdanto ei ole kuitenkaan pelkästään synkkä, valo vilahtaa välillä. Toinen osa, joka on ikään kuin johdanto sekin, kuvaa Kullervon epäonnisten sattumusten täyteistä nuoruutta. Se sisältää paljon muuntelua, teemat kietoutuvat toisiinsa ja osa kasvaa kehtolaulumaisesta alusta jykevään jättisointiin. Kolmannessa osassa kuoro ja solistit pääsevät ääneen, ja tarinan keskeiset tapahtumat tuodaan julki. Kullervo viettelee matkoillaan tytön, joka paljastuu liian myöhään hänen omaksi sisarekseen. Tapahtumaa seuraa Kullervon ja hänen sisarensa lohduton valitus. Järkyttynyt sisar hukuttautuu. Neljännessä osassa kostonhimoinen Kullervo lähtee vielä sotaretkelle tappamaan perhettään, jota syyttää onnettomasta kohtalostaan. Osan äänimaisema on sotaisa, paikoin sankarillinenkin. Viidennessä, teoksen päättävässä osassa kuoro jatkaa Kullervon tarinan kerrontaa Kalevalan runon sanoin. Kullervo käy keskustelua miekkansa kanssa, kysyy, haluaako miekka surmata hänet, syntisen miehen, niin kuin on surmannut viattomiakin. Lopulta hän tappaa itsensä. Hurja tarina soi hurjaa päätöstä. Kuoron toteavat viimesanat sinetöivät Kullervon kohtalon. Rouvali pohtii: Onhan se karu tapahtuma, mitä se Kullervo touhuilee. Mut miks Sibelius on valinnu just tommoset äänet? Oishan sen voinu ajatella ihan eri tavallaki. Aika suruteemahan siinä on koko ajan, mut että miten se on säveltäny siitä tarinasta just tommosta musiikkia? Teksti: Maija Leino
III Kullervo ja hänen sisarensa Kullervo, Kalervon poika sinisukka äijön lapsi hivus keltainen, korea kengän kauto kaunokainen, läksi viemähän vetoja, maajyviä maksamahan. Vietyä vetoperänsä, maajyväset maksettua, rekehensä reutoaikse, kohennaikse korjahansa. Alkoi kulkea kotihin, matkata omille maille. Ajoa järyttelevi, matkoansa mittelevi, noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla. Neiti vastahan tulevi, hivus kulta hiihtelevi noilla Väinön kankahilla, ammoin raatuilla ahoilla. jo tuossa piättelevi; alkoi neittä haastatella, haastatella, houkutella: Nouse, neito, korjahani, taaksi maata taljoilleni! Surma sulle korjahasi, tauti taaksi taljoillesi! iski virkkua vitsalla, helähdytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, tie vieri, reki rasasi. Neiti vastahan tulevi, kautokenkä kaaloavi selvällä meren selällä, ulapalla aukealla. hevoista piättelevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: Tule korjahan, korea, maan valio, matkoihini! Tuoni sulle korjahasi, Manalainen matkoihisi! iski virkkua vitsalla, helähdytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni. Neiti vastahan tulevi, tinarinta riioavi noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla. hevoistansa hillitsevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: Käy, neito, rekoseheni, armas, alle vilttieni, syömähän omeniani, puremahan pähkeniä! Sylen, kehno, kelkkahasi, retale, rekosehesi! Vilu on olla viltin alla, kolkko korjassa eleä. koppoi neion korjahansa, reualti rekosehensa, asetteli taljoillensa, alle viltin vieretteli. Päästä pois minut tästä, laske lasta vallallensa, kunnotointa kuulemasta, pahalaista palvomasta, tahi potkin pohjan puhki, levittelen liistehesi, korjasi pilastehiksi, rämäksi re en retukan! aukaisi rahaisen arkun, kimahutti kirjakannen; näytteli hope itansa, verkaliuskoja levitti, kultasuita sukkasia, vöitänsä hopeapäitä. Verat veivät neion mielen, halu muutti morsiamen, hopea hukuttelevi, kulta kuihauttelevi. Mist olet sinä sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin? Lienet suurtaki sukua, Isoa isän aloa. En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä, olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala poika, tuhma poika tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen: Vaan sano oma sukusi, oma rohkea rotusi, jos olet sukua suurta, isoa isän aloa. En ole sukua suurta, enkä suurta enkä pientä, olen kerran keskimmäistä: Kalervon katala tyttö, tyhjä tyttö tuiretuinen, lapsi kehjo keiretyinen. Ennen lasna ollessani emon ehtoisen eloilla läksin marjahan metsälle, alle vaaran vaapukkahan. Poimin maalta mansikoita, alta vaaran vaapukoita; poimin päivän, yön lepäsin. Poimin päivän, poimin toisen, päivälläpä kolmannella en tiennyt kotihin tietä: tiehyt metsähän veteli, ura saatteli salolle. Siinä istuin jotta itkin. Itkin päivän jotta toisen; päivänäpä kolmantena nousin suurelle mäelle, korkealle kukkulalle. Tuossa huusin, hoilaelin. Salot vastahan saneli, kankahat kajahtelivat: Elä huua, hullu tyttö, elä mieletön, melua! Ei se kuulu kumminkana, ei kuulu kotihin huuto. Päivän päästä kolmen, neljän viien, kuuen viimeistäki kohennihin kuolemahan, heitihin katoamahan. Enkä kuollut kuitenkana, en mä kalkinen kaonnut! Oisin kuollut, kurja raukka, oisin katkennut, katala, äsken tuosta toisna vuonna, kohta kolmana kesänä oisin heinänä helennyt, kukoistellut kukkapäänä, maassa marjana hyvänä, punaisena puolukkana, nämät kummat kuulematta, haikeat havaitsematta.
Voi poloinen, päiviäni, voipa, kurja, kummiani, kun pi in sisarueni, turmelin emoni tuoman! Voi isoni, voi emoni, voi on valtavanhempani! Minnekä minua loitte, kunne kannoitte katalan? V Kullervon kuolema otti koiransa keralle, läksi tietä telkkimähän, korpehen kohoamahan. Kävi matkoa vähäisen, astui tietä pikkaraisen; tuli tuolle saarekselle, tuolle paikalle tapahtui, kuss oli piian pillannunna, turmellut emonsa tuoman. Siin itki ihana nurmi, aho armahin valitti, nuoret heinät hellitteli, kuikutti kukat kanervan tuota piian pillamusta, emon tuoman turmelusta: Eikä nousnut nuori heinä, kasvanut kanervan kukka, ylennyt si[j]alla sillä, tuolla paikalla pahalla, Kuss oli piian pillannunna, emon tuoman turmellunna. tempasi terävän miekan; katselevi, kääntelevi, kyselevi, tietelevi. Parempi olisin ollut syntymättä, kasvamatta, ilmahan sikeämättä, maalle tälle täyttymättä. Eikä surma suorin tehnyt, tauti oike in osannut, kun ei tappanut minua, kaottanut kaksiöisnä. Teksti Kalevalan 35. runosta Kysyi mieltä miekaltansa, tokko tuon tekisi mieli syöä syyllistä lihoa, viallista verta juoa. Miekka mietti miehen mielen, arvasi uron pakinan. Vastasi sanalla tuolla: Miks en söisi mielelläni, söisi syyllistä lihoa, viallista verta joisi? Syön lihoa syyttömänki, juon verta viattomanki. pään on peltohon sysäsi, perän painoi kankahasen, kären käänti rintahansa, itse iskihe kärelle. Siihen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli. Se oli surma nuoren miehen, kuolo Kullervo urohon, Loppu ainakin urosta, kuolema kovaosaista. Teksti Kalevalan 36. runosta Tampere Filharmonian kausi 2015 2016 on julkistettu! Luvassa on muun muassa kiinnostavia kantaesityksiä, laulua ja kaikki Sibeliuksen sinfoniat Santtu-Matias Rouvalin johtamana sarjana. Kausi avataan puistokonsertilla lauantaina 15.8. Syyspuolella soi Sibelius aikalaisineen. Koko kaudella kuullaan paljon aikamme musiikki. Sinfoniakonsertit alkavat Beethovenin toisella ja päättyvät saman säveltäjän yhdeksänteen. Muita kuoro-orkesteriteoksia ovat Rossinin Stabat Mater ja Brahmsin Ein Deutsches Requiem. Koko ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.tamperefilharmonia.fi Kausikortilla paras paikka konserteissa Kausikortit ovat myynnissä 16.4. alkaen. Koko kausi (22 konserttia) 380/280/150 Syyskausi (11 konserttia) 200/160/80 Vanhat kausikorttipaikat pidetään varattuina maanantaihin 10.8. saakka. Yksittäislippujen ja Kvartetto-sarjalippujen myynti alkaa keskiviikkona 13.5. Lippunmyyntipaikat Tampere-talon Lipputoimisto ma pe 11 18 ja kaksi tuntia ennen konsertteja puh. 0600 94500 (1,40 /min.+pvm) Aplodi-kulttuurimyymälä Hämeenkatu 14 B ma la 10 18 Lippupiste myyntipisteet kautta maan puhelinpalvelu: 0600 900 900 (1,98 /min.+pvm, avoinna joka päivä klo 7-22) verkkokauppa: www.lippu.fi Lippupiste perii palvelumaksun.
40 1975 2015 VOKAALIMUSIIKIN JUHLAA! Konsertit Kurssit Iltaklubit www.lippu.fi 3.6. YHTYELAULUKILPAILU 4. 6.6. KUOROKATSELMUS SIBELIUS-SEMINAARI JA NÄYTTELY Tampere-talo vapaa pääsy #tamperevocal Juurakko Janne Mikkilä TAMPERE FILHARMONIAN KEVÄÄSSÄ MM. To 23.4. klo 19 Mozartista itään Lan Shui, kapellimestari Behzod Abduraimov, piano Huang Ruo: Announcement Mozart: Pianokonsertto nro 20 Nielsen: Sinfonia nro 3 Espansiva Pe 1.5. klo 15 Vappukonsertti Giancarlo Rizzi, kapellimestari Tiina Vahevaara, sopraano Ooppera- ja musikaalisävelmiä, rakastetuimpia klassikoita sekä kuplivaa tunnelmaa Tiina Vahevaara Heikki Tuuli Anna palautetta, voit voittaa konserttilippuja! Keräämme palautetta toiminanstamme. Vastaa osoitteessa: vastaa.innolink.fi/sso/tampere. Paperisia vastauslomakkeita on jaossa konserttien yhteydessä Tampere-talossa. ORKESTERIA TUKEE: ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen www.tamperefilharmonia.fi