Mitä korjaushankkeen toteutuksessa on huomioitava pölyntorjunnan kannalta Hannu Koski, johtava tutkija, VTT EPÄPUHTAUKSIEN HALLINTA SANEERAUSHANKKEISSA Puhdas ja turvallinen saneeraus PUTUSA hanke
3 Mikä saneerauksessa mättää? Kysyttiin Saneeraustyön tekijöiltä (n=60) Saneerauskohteen lähellä työskenteleviltä (n=60) Saneerauskohteessa asuvilta (n=69) Lähde: Maija-Leena Merivirta, Työterveyslaitos Työskentelevät VAARA JA HAITTATEKIJÄT Asukkaat VAARA JA HAITTATEKIJÄT 4 Melu 59 33 9 Melu 46 34 7 Pölyn leviäminen 60 21 7 Pölyn leviäminen 58 22 16 5 Epäjärjestys/epäsiisteys 50 24 16 10 Epäjärjestys/epäsiisteys 61 15 8 17 Pölyä, hajua, käryä ilmassa 40 30 16 14 Pölyä, hajua, käryä ilmassa 42 28 18 Tärinä 19 29 40 Tärinä 30 30 27 Kuumuus, kylmyys, veto 57 13 13 18 Kuumuus, kylmyys, veto 40 14 17 29 Kulkuesteitä tai riittämätön valaistus 28 10 22 40 Kulkuesteitä tai riittämätön valaistus 37 15 11 37 Muu haitta/vaara 28 8 63 Muu haitta/vaara 40 9 9 42 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei ole 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Päivittäin Viikoittain Harvemmin Ei ole Lähde: Maija-Leena Merivirta, Työterveyslaitos
TYÖYMPÄRISTÖ KEMIALLISET VAARAT RUUMIILLINEN KUORMITUS HENKINEN KUORMITUS TAPATURMA VAARAT Lähde: Maija-Leena Merivirta, Työterveyslaitos Rakentajat TYÖN VAARA JA HAITTATEKIJÄT Melu Käsitärinä Valaistus Kylmä/kuuma Veto/tuuli Epäjärjestys Muu Kivi/betonipöly Puupöly Maalit/liima Eristevilla Asbestipöly Homeinen materiaali Muu kemiallinen vaara Käsien tai jalkojen kuormitt. Selän kuormittuminen Vaikeat työasennot Työn raskaus Muu Työpaikan ihmissuhteet Liika kiire Yksitoikkoinen työ Työn vaikeus Muu Putoamisvaara Liukastumis/kompastumisvaara Satuttaminen Muu 31,7 6,7 13,3 16,9 8,3 11,9 18,2 3,3 1,7 3,0 33,3 11,9 5,111,9 6,9 20,7,9 31,7 23,3 20,0 13,6 6,3 6,3 3,4 32,2 15,3 3,4 37,3 3,4 29,3 9,16,1 5,1 5,1 5,3 40,0 43,3 52,5 38,3 49,2 55,0 55,0 50,8 63,3 5,0 53,3 43,3 30,5 53,3 39,0 78,8 50,0 16,7 41,7 43,3 37,3 83,1 72,4 87,1 56,7 63,3 63,3 71,2 87,5 64,4 54,2 11,7 13,3 16,7 15,3 30,5 59,3 67,2 84,8 44,1 64,4 52,6 50,8 30,5 42,1 9,7 90,3 On hyvin paljon 0 % 20 % 40 % Jossain määrin 60 % 80 % Ei ole 100 % 5 6 Pölyntorjunnan tavoitteet TURVALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ PÖLYN LEVIÄMISEN ESTÄMINEN TILOJEN JA PINTOJEN SUOJAAMINEN TALOTEKNIIKAN SUOJAAMINEN TALOUDELLISET JA TOIMINTAVARMAT RATKAISUT
7 Puhtauden tavoitearvot (Putusa) Ilman pölypitoisuus korjattava tila hengittyvä pöly 5 mg/m 3 alveolijakeinen pöly 0,5 mg/m 3 viereiset tilat PM 10 -pitoisuus 50 µg/m 3 Pintojen pölykertymät ennen toimintakokeita ennen luovutusta (alakaton yläpuoli, muut kuin lattiapinnat ja lattiapinnat) 8 Tuotannonsuunnittelu Tehtäviä vähän pölyävien työmenetelmien valinta korjaustyön vaiheistuksen, ajoituksen ja osastoinnin suunnittelu riittävän ajan ja resurssien varaaminen osastoinnille pölyntorjuntamenettelyjen ml. siivous valitseminen ja mitoitus riittävän ajan varaaminen loppusiivoukselle, toimintakokeille ja luovutukselle
9 Korjaustyön toteutus / pölyntorjunta osastointi alipaineistus aliurakan aloituspalaverit laitteiden toimivuuden tarkastus ja huolto siivous urakoitsijapalaverit mittaukset 10
11
13 Osastointi ja alipaineistus Alipaineistus korvausilma virtaa puhtaasta tilasta likaiseen tilaan päin poistoilman johdatus suodatettuna yleensä ulkoilmaan Paine-eron tavoitearvo -5-15 Pa Ilmanvaihto 6-10 kertaa tunnissa (asbestipurkutyössä tiukempi vaatimus) Osassa kohteita pölyä levisi työmaan ulkopuolelle painesuhteiden hallintaongelmien vuoksi Puolet korjauskohteista oli ylipaineisia ympäröiviin tiloihin nähden vähintään 5 % seuranta-ajasta Lähde: Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto 14 Hallitsemattomat painesuhteet vesittävät pölyntorjunnan Alipaineisuuden hallitsevissa kohteissa PM 10 -hiukkasten pitoisuudet ympäröivissä tiloissa oli alle sisäilman ohjearvon näissä kohteissa korjausalueen ylipaineisuus oli pääasiassa korkeintaan prosentin luokkaa seurantaajasta Työmaan ylipaineosuuden kasvaessa pölyn leviäminen käytössä oleviin tiloihin lisääntyi merkittävästi Merkittävin ylipaineisuuteen johtanut ongelma oli työmaa-alueen tuulettaminen Tehostetun tuuletuksen kohteissa ympäröivien tilojen PM 10 - hiukkaspitoisuus ylitti sisäilman ohjearvon (50 µg/m 3 ) 67 % tapauksista ylitykset olivat 4-14 kertaisia Muita syitä työmaan ylipaineisuuteen olivat mm. käytössä olevien tilojen ilmanvaihdon muutokset ja oviliikenne Lähde: Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto
15 Työntekijöiden motivointi pölyntorjunnasta huolehtimiseen 3 näkökulmaa I II Työntekijöiden tietämyksen lisääminen koulutus, perehdytys, tietoiskut, Pimex-videot ym. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen kyselyt, keskustelut, mielipiteiden huomiointi III Työnjohdon kiinnostuksen osoittaminen yhteydenpito, huolehtiminen, valvonta, puuttuminen TOP DOWN ASENTEET KÄYTTÄYTYMINEN VALVONTA 16 Miten sopimuksiin? Vaihtoehdot periaatteessa 1. Tilaaja ja päätoteuttaja sopivat tavoitearvoista päätoteuttaja (ja aliurakoitsijat) valitsevat menetelmät, joilla päästään tavoitteisiin + toteuttajilla mahdollisuus käyttää itselleen ja kohteeseen sopivimpia menetelmiä + toteuttajilla motivaatio menetelmien kehittämiseen lopputulos ei täytä vaatimuksia, jos toteuttajien osaaminen on heikkoa 2. Tilaaja määrittelee tarkasti toimintatavat toteuttajat toimivat tilaajan edellyttämällä tavalla + hyvä lopputulos, vaikka toteuttajat osaamattomia toteuttajien osaamista ei hyödynnetä
17 Miten sopimuksiin? KÄYTÄNNÖSSÄ pölyntorjuntaa koskevia asioita on kirjattu urakkaohjelmaan, urakkarajaliitteeseen, työturvallisuusasiakirjaan, erillisiin liitteisiin toteuttajilla pallo hukassa TAI pölyntorjunta-asiat on koottu erilliseen liitteeseen suuremmat mahdollisuudet onnistua vaatii tilaajalta osaamista ja panostusta 18
19 http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1052-3/ 20 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa