Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset

11 Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Miika Linna, Katariina Silander, Iiris Hörhammer, Päivi Koivuranta, Teija Mikkola, Lauri Virta & Hennamari Mikkola IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUT: KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET, VAIKUTTAVUUS JA RAHOITUS PROJEKTIN JULKAISU nro 11

Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus Elderly people s services: use, costs, effectiveness and financing (ELSE) Projektin julkaisu nro 11 Julkaisusarjan on toimittanut Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön ELSE-projektiryhmä: Teija Mikkola, erityisasiantuntija, projektipäällikkö Tarja Myllärinen, johtaja, projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Päivi Koivuranta, hallintoylilääkäri Sami Uotinen, johtava lakimies Kuvat: Heli Sorjonen ISSN 2342-3757 ISBN 978-952-293-640-0 (pdf) Helsinki 2019 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711 www.kuntaliitto.fi 2

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Esipuhe Muistisairaudet ovat ikääntyvän väestön tärkein toimintakykyä heikentävä ja avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä. Vuonna 2013 maassamme oli lähes 200 000 eriasteisesta dementiasta kärsivää henkilöä, ja dementiaan sairastuu vuosittain lähes 15 000 henkilöä. Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista noin 80 prosentilla on muistisairaus ja noin 85 prosenttia muistisairaiden hoidon kustannuksista kertyy ympärivuorokautisesta hoidosta. Tässä tutkimuksessa vertailtiin 75 vuotta täyttäneiden muistisairaiden palveluiden kustannuksia suurissa kaupungeissa vuonna 2014 ja selvitettiin vuonna 2012 diagnosoitujen muistisairaiden siirtymisiä palvelujärjestelmän hoitotasojen välillä. Tutkimusaineisto kerättiin Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteisessä rekisteritutkimushankkeessa. Aineiston muodosti yhteensä yli 206 000 muistisairasta. Muistisairauden esiintyvyys tutkituissa kunnissa oli keskimäärin 16 prosenttia ja vaihteli Porin 12 prosentista Helsingin yli 17 prosenttiin. Dementialääkityksen käyttö vaihteli välillä 77 90 prosenttia. Muistisairaiden kustannuksia tarkasteltiin sekä standardikustannusten että toteutuneiden kustannusten avulla. Palveluiden standardikustannukset perustuivat pääosin THL:n yksikkökustannusraporttiin. Standardikustannusten avulla voidaan vertailla palvelujen käyttöä; toteutuneet kustannukset taas antavat tietoa tuottavuudesta. Yli puolessa kaupungeista standardikustannusten ja toteutuneiden kustannusten ero oli alle 5 prosenttia. Toteutuneet kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja alhaisimmat Kuopiossa. Keskimääräiset muistisairaan hoidon kustannukset olivat noin 30 000 euroa vuodessa. Seurannan alussa muistisairaat viettivät keskimäärin kuusi viikkoa vuodesta ympärivuorokautisessa hoidossa ja noin puolet ajasta kotona ilman säännöllisiä palveluja. Seuranta-aikana havaittiin selviä eroja kaupunkien välillä siinä, miten suuri osa tutkimusryhmän potilaista siirtyi säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon taikka ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Koti- tai omaishoitoon siirtyi 27 45 prosenttia muistisairaista, eniten siirtymistä tapahtui Oulussa ja vähiten Jyväskylässä ja Espoossa. Ympärivuorokautiseen hoitoon päätyi Kuopiossa vain noin 20 prosenttia, mutta Kouvolassa, Porissa, Helsingissä ja Espoossa ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyi yli 40 prosenttia potilaista. Reilut 20 prosenttia muistisairaista 3

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 menehtyi seurannan aikana, suurin kuolleisuus oli Kouvolassa ja Porissa ja pienin Jyväskylässä. Tutkimuksessa tarkasteltiin muistisairaiden kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia kokonaisuutena. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien muistisairaiden vuorokausikustannukset koostuvat asuin/hoitopaikan hoitopäiväkustannuksista sekä lyhytaikaisten/tilapäisten terveydenhuollon palveluiden käytöstä. Ympärivuorokautisessa hoidossa vuorokausikustannukset olivat keskimäärin 158 euroa, muissa hoitomuodoissa keskimääräinen kustannus oli alle puolet, 67 euroa. Kustannukset ovat sitä korkeammat mitä enemmän hoitoa ja hoivaa asuin/ hoitopaikka tarjoaa. Toisaalta enemmän hoitoa ja hoivaa tarjoavassa hoitopaikassa tarve lyhytaikaisiin/tilapäisiin palveluihin on vähäisempi asumismuotoon sisältyvän kattavan palvelun myötä. Tutkimus osoitti suuria kunnittaisia eroja muistisairaiden siirtymisessä säännöllisten palvelujen piiriin. Kun lisäksi huomioidaan kustannusten huomattava kasvu näiden siirtymien seurauksena, on jatkotutkimuksissa syytä tarkastella lähemmin siirtymiin vaikuttavia tekijöitä ja toimintatapoja, joissa on selkeitä eroja kuntien välillä ja tunnistaa hyviä käytäntöjä. Tämän tutkimuksen menetelmillä kyettiin yhdistämään yksilötasolla ja päivän tarkkuudella muistisairaiden siirtymät eri asumisen muotojen välillä sekä kullakin hetkellä käytettyjen terveydenhuollon palveluiden määrät ja kustannukset yhtenäiseksi tietoaineistoksi. Kansalliset ja alueelliset toimijat voivat hyödyntää tätä menetelmää ja saatuja tuloksia tiedolla johtamisessa. Julkaisu on osa Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people s services: use, costs, effectiveness ELSE), jossa selvitettiin valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla, kuinka ikääntyneen väestön palvelut voidaan järjestää kokonaistaloudellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Projektissa levitetään myös tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Vuosina 2014 2018 toteutettavan projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Hyvinvointialan liitto ry. Hanna Tainio varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Tarja Myllärinen johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliito 4

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Sisältö Esipuhe 4 1 Johdanto 7 2 Tutkimusaineisto ja menetelmät 9 2.1 Muistisairaiden määrittely 9 2.2 Tutkimuksen kohteena olevat sosiaali- ja terveyspalvelut 10 2.3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset 12 2.4 Kustannusten laskenta 13 3 Suurten kaupunkien muistisairaat ja kustannukset vuonna 2014 15 3.1 Muistisairaus vajaalla viidenneksellä iäkkäistä 15 3.2 Muistisairaiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2014 olivat noin 30 000 euroa muistisairasta kohden 17 4 Muistisairaiden kahden vuoden seuranta vuodesta 2012 lähtien 21 4.1 Vuoden 2012 muistisairausryhmä 21 4.2 Seurannan alussa muistisairaat olivat puolet ajasta kotona itsenäisesti asuen 21 4.3 Suuria eroja siirtymisessä kotona itsenäisesti asumisesta säännöllisten palvelujen piiriin 23 4.4 Kuopiossa siirryttiin harvimmin ympärivuorokautiseen hoitoon 24 4.5 Reilu viidennes muistisairaista menehtyi seurannan aikana 25 4.6 Vuonna 2014 vajaa kolmannes kotona itsenäisesti asuen 26 4.7 Ympärivuorokautisen hoidon vuorokausikustannukset noin 160 euroa vuonna 2014 28 5 Pohdinta 31 Lähteet ja luettavaa 34 Viitteet 35 Tiivistelmä 36 Kirjoittajat 38 5

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 6

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 1 Johdanto Muistisairaudet ovat eteneviä pitkäaikaisia sairauksia, jotka heikentävät muistia ja kognitiota. 1 Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia muistisairaista. 2 Muita ovat verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, otsa-ohimolohkorappeumasta aiheutuva muistisairaus ja Parkinsonin tauti. Suomessa lähes 15 000 henkilöä sairastuu vuosittain muistisairauteen ja joka kolmas yli 65-vuotias raportoi kärsivänsä muistiongelmista. 3 Vuonna 2013 Suomessa noin 100 000 henkilöä kärsi lievästä dementiasta ja hieman yli 90 000 keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta. 4 Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. 5 Muistisairauden riski kasvaa iän myötä ja muistisairaudet ovat Suomessa tärkein ikääntyvien toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä. 6 Muistisairaudet ovat yleisin syy siirtyä ympärivuorokautiseen hoitoon. i Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisen hoidon asukkaista on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus, 7 ja arviolta 85 prosenttia muistisairauksiin liittyvistä kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisesta hoidosta. 8 Etenevät muistisairaudet ovat sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen haaste. Sairastuneiden suuri määrä ja erityisesti ympärivuorokautisen hoidon tarve aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Muistisairauksien ennalta ehkäisyllä, varhaisella tunnistamisella, hoidolla ja kuntoutuksella on mahdollista parantaa sairastuneiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä hillitä ympärivuorokautisen hoidon tarpeesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. 9 Muistisairaiden kotona selviytymistä ja muistisairaan omaisia tukemalla voidaan vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. 10 Tämän tutkimuksen tavoitteena on vertailla muistisairaiden käyttämien sote-palveluiden kustannuksia suurissa kaupungeissa ja selvittää heidän siirtymisiään palvelujärjestelmän hoitotasoilta toiselle. Tarkastelu etenee siten, että kuvaamme aluksi suurten kaupunkien muistisairaita ja heille annettujen palvelujen kustannuksia vuonna 2014, jonka jälkeen seuraamme vuonna 2012 muistisairausdiagnoosin saaneiden siirtymistä hoidon portaalta toiselle sekä hoidosta aiheutuneita kustannuksia vuoden 2014 loppuun asti. i Ympärivuorokautisella hoidolla tarkoitetaan tehostettua palveluasumista sekä pitkäaikaishoitoa terveyskeskuksen vuodeosastolla tai hoitoa sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoksessa. 7

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 8

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 2 Tutkimusaineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto kerättiin Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, joka on osa Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people s services: use, costs, effectiveness and financing ELSE). Vuonna 2014 käynnistyneen rekisteritutkimushankkeen tavoitteena on tutkia ikääntyneen väestön sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kustannuksia sekä niiden vaihtelua kunnittain. Ikääntyneellä väestöllä ja iäkkäillä ihmisillä tarkoitetaan tutkimushankkeessa 75 vuotta täyttäneitä. ELSE-tietokanta sisältää tiedot henkilöistä, jotka ovat täyttäneet 75 vuotta vuonna 2014 tai aiemmin. Tietokanta sisältää näiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön vuosina 2009 2014 Koko Else-hankkeen tiedot on kerätty 66 eri kunnan asukkaista ja tutkimusaineistossa on 320 659 henkilöä. Tämän tutkimuksen aineistona olivat 75 vuotta täyttäneet Suomen 11 suurimmassa kaupungissa: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Yhteensä heitä oli 206 574. 2.1 Muistisairaiden määrittely Ikääntynyt tulkittiin muistisairaaksi, mikäli 1) hänellä oli vuosina 2009 2014 palvelukäyttöä, jonka yhteydessä oli merkitty jokin taulukon 1 diagnooseista tai 2) hän oli saanut Kela-korvauksia dementialääkkeistä (ATC-koodi N06D) vuosina 2011 2014 Kustannusten laskennassa lääkekäyttöön laskettiin mukaan taulukon 2 lääkkeet ja myös muut lääkkeet, joihin hän oli saanut Kela-korvausta vuosien 2011 2014 aikana. 9

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Taulukko 1. Tutkimuksen sisäänottokriteereiden diagnoosit ja diagnoosikoodit Sairaus Alzheimerin tauti Verisuoniperäiset dementiat Vaskulaarinen kognitiivinen heikentyminen (aivoverenkiertosairauden muistisairaus) Lewyn kappale -tauti Diagnoosikoodi F00.xx*G30.xx tai G30.xx F01.xx G46.7-8*I67.9, F01.xx F02.8*G31.8 tai G30.xx Otsa-ohimolohkorappeuma F02.0*G31.0 tai G31.0 Parkinsonin taudin muistisairaus F02.3*G20 Taulukko 2. Dementialääkkeet, joita ostaneet iäkkäät otettiin mukaan muistisairaus-ryhmään. Lääkeaine donepetsiili galantamiini rivastigmiini memantiini ATC-koodi N06DA02 N06DA04 N06DA03 N06DX01 2.2 Tutkimuksen kohteena olevat sosiaali- ja terveyspalvelut Tässä raportissa tarkastellaan iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä jaotellen iäkkäiden sote-palvelujen käyttö asumisen ja hoidon tiloihin, joista käsin käytetään lyhytaikaisesti terveydenhuollon palveluja (ks. kuva 1). Asumisen ja hoidon tilat Koti kotona tilapäisen tai säännöllisen kotihoidon turvin kotona omaishoidon tuen turvin Lyhytaikainen terveydenhuollon palvelujen käyttö PTH Perusterveydenhuolto avohoito, ei-kiireellinen lyhytkestoinen vuodeosastohoito Tavallinen palveluasuminen Päivystys (PTH- tai ESH-päivystys) YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO Tehostettu palveluasuminen ESH Erikoissairaanhoito avohoito, ei-kiireellinen vuodeosastohoito LAITOSHOITO Vanhainkoti tai muu SHL:n mukainen iäkkäiden laitoshoito PTH pitkäaikaishoito terveyskeskuksen vuodeosastolla Kuva 1. Ikääntyneiden asumisen ja hoidon tilat sekä terveydenhuollon palvelujen käyttö. 10

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Kunnan järjestämät iäkkäiden ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan kuvata karrikoiden edellisen kuvion mukaisena portaittaisena järjestelmänä. ii 1. Muistisairauden varhaisessa vaiheessa iäkäs asuu kotona itsenäisesti tai tuettuna käyttäen satunnaisesti kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. 2. Kun iäkäs ihminen tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta, kotona selviytymistä tuetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluilla. Useissa kunnissa sosiaalihuoltolakiin perustuva kotipalvelu ja terveydenhuoltolakiin perustuva kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. iii 3. Muistisairaan henkilön hoito ja huolenpito voidaan järjestää kotioloissa myös omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki muodostuu tarvittavista palveluista hoidettavalle, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, vapaista ja omaishoitajan hoitotehtävää tukevista palveluista. iv Omaishoidon tuki sisältää aina rahana suoritettavan hoitopalkkion omaishoitajalle. 4. Palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. v Iäkkäiden ihmisten palveluasuminen jaetaan tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen. Tavallisen ii Tutkimushankkeemme ei kata aivan kaikkia iäkkäiden ihmisten sosiaali- ja terveyspalveluja. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät muun muassa sellaiset iäkkäiden sosiaalipalvelut kuin perhehoito ja päivätoimintakeskukset, koska näistä ei ole ollut saatavissa toimintatietoa valtakunnallisista rekistereistä. iii Erilaisilla tukipalveluilla, kuten ateriapalvelu, siivous, vaatehuolto, kauppa- ja muut asiointipalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut, täydennetään kotipalvelun antamaa henkilökohtaista huolenpitoa. Tukipalvelut ovat monesti ensimmäisiä palveluita, joita asiakas tarvitsee itsenäisen asumisen tueksi. Tukipalveluita voivat saada myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotipalvelun tai kotihoidon palvelua. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa ja säännöllistä. Kotihoito on säännöllistä, kun asiakkaalla on kotihoidon käyntejä säännöllisesti vähintään kerran viikossa tai kun hän saa kotihoitoa palveluja hoitosuunnitelman perusteella. iv Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoidon tuesta vastaava kunta/kuntayhtymä päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja omaishoidon tukeen. v Palveluasumisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää asunnon ja asumiseen liittyvät palvelut. Asumiseen liittyvät palvelut voivat olla hoiva- ja hoitopalveluja ja erilaisia tukipalveluja, kuten ateria-, turva- ja siivouspalveluja. Palveluasumisesta ei ole valtakunnallisesti yhtenäistä määritelmää, ja se on määritelty eri tavoin eri laissa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilastoissa, laatusuosituksissa ja eri työryhmien muistioissa on toisistaan poikkeavia määritelmiä. Täten kunnissa on vaihtelevaa käytäntöä mm. siinä, mitkä palvelut on katsottu sisältyvän kunnan järjestämisvastuulla olevaan palveluasumiseen tai siinä, mikä on esim. hoiva- ja hoitopalvelujen sisältö suhteessa tukipalveluihin (ks. Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen 2012). 11

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 palveluasumisen yksikössä henkilöstö on paikalla päivisin. Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. 11 Palveluasuminen on avohoitoa, ja palveluasunnon asukas maksaa asunnostaan vuokran ja palveluista asiakasmaksuja. Asukas maksaa itse myös lääkkeensä. 5. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja erilaissa hoito-, hoiva-, veljes- ja sairaskodeissa. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta on hyvä huomata, että vanhuspalvelulain 14 :n mukaan kunnan on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Puhumme tässä tutkimuksessa edellä mainituista hoidon portaista tiloina, joissa muistisairaat voivat olla. Näistä tiloista käsin muistisairaat voivat käyttää myös muita terveydenhuollon palveluja satunnaisesti tai lyhytaikaisesti. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata iäkkäiden, 75 vuotta täyttäneiden, muistisairaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä ja siirtymistä hoidon portaalta toiselle kustannuksineen. Kysymme tutkimuksessamme: 1) Kuinka suuria olivat muistisairaiden keskimääräiset kustannukset suurissa kaupungeissa vuonna 2014? 2) Millaisia eroja oli tilasiirtymissä yhdestä asumisen tai hoidon tilasta toiseen ja kustannuksissa kaupunkien välillä? Tähän tutkimuskysymykseen haettiin vastausta ottaen erillistarkasteluun ne iäkkäät, joilla ei ennen vuotta 2012 ollut havaittu muistisairautta. Tutkimuksessa seurattiin heidän tilasiirtymiään ja palvelujen käyttöään vuoden 2014 loppuun asti. Tilasiirtymiä tarkasteltiin seuraavien luokkien mukaisesti: 1) iäkäs muistisairas asui kotona itsenäisesti käyttämättä säännöllisesti kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, 12

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 2) asui kotona omaishoidon tuen turvin tai kotihoidon tukemana tai oli tavallisessa palveluasumisessa eli oli muussa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, 3) oli ympärivuorokautisessa hoidossa (tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkodissa tai muussa SHL:n mukaisessa iäkkäiden laitoshoidossa tai perusterveydenhuollon pitkäaikaisessa vuodeosastohoidossa) 4) oli menehtynyt seurantajakson aikana. Tilat on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Kotona ilman säännöllisiä palveluja Kotona säännöllisin palveluin* tai tavallisessa palveluasumisessa Ympärivuorokautisessa hoidossa** Kuollut * säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon tuen turvin ** tehostettu palveluasuminen, pth pitkäaikainen vuodeosastohoito tai SHL:n mukainen laitoshoito Kuva 2. Muistisairaiden tarkastelun yksinkertaistettu malli ELSE-hankkeen tässä osatutkimuksessa Muu kuin ympärivuorokautinen verrattuna ympärivuorokautiseen hoitoon. Suomessa tai ulkomailla ei ole juurikaan tehty tutkimusta muistisairaiden sosiaalija terveyspalvelujen käytöstä, kustannuksista ja kuolleisuudesta siten, että potilaat olisivat olleet seurannassa muistisairauden alkamisesta lähtien. 2.4 Kustannusten laskenta Tässä tutkimuksessa käytettiin palvelujen kustannusten laskennassa standardikustannuksia. 12 Kustannukset laskettiin seuraavasti: Potilas/kontaktitason aineistot käsiteltiin siten, että kullekin kontaktille tai tapahtumalle määritettiin niin kutsuttu laskennallinen standardikustannus. Perusterveydenhuollon avotoiminnassa määritettiin erilaisille välisuoritteille (välisuoritteet = erityyppiset kontaktit) keskimääräiset kustannukset kontaktityypin, henkilöstöryhmän ja toiminnon/palvelualan suhteen. Eri välisuoritelajien/tuoteryhmien kustannusten määrityksessä hyödynnettiin laajempaan 13

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 terveyskeskustietojen otokseen perustuvia, avohoidon potilasryhmityksen suhteellisia kustannuspainoja. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kustannukset määritettiin hoitopäivien perusteella. Hoitopäivät jaettiin kahteen ryhmään: akuutti- ja pitkäaikaishoito. Näissä käytettiin THL:n yksikkökustannusraportin mukaisia hoitopäiväkustannuksia vuodelta 2011 (Kapiainen ja muut, 2014). Erikoissairaanhoidon avo- ja vuodeosastohoidoissa käytettiin NordDRG:n full -ryhmittelyä ja kansallisia kustannuspainoja (kustannuspainot = DRG-pisteet), joissa huomioitiin sairaalatason (yliopistosairaala, keskussairaala ja muut ESH:n yksiköt) vaikutus DRG-pistehintaan. Sosiaalitoimen ympärivuorokautiset hoidot (vanhusten laitoshoidon hoitopäivät ja tehostetun palveluasumisen hoitopäivät) sekä tavallisen palveluasumisen hoitopäivien yksikkökustannukset määriteltiin niin ikään THL:n yksikkökustannusraportissa määritetyillä hoitopäiväkustannuksilla. Säännöllisen kotihoidon palveluiden kustannukset perustuivat käyntien lukumääriin, jossa käytettiin THL:n yksikkökustannusraportin keskimääräistä käynnin yksikkökustannusta. Omaishoidon tuen kustannuksia ei tutkimuksessamme pystytty laskemaan, koska kansalliset rekisteritiedot eivät mahdollistaneet laskentaa. Laskennassa käytetyt THL:n yksikkökustannusraportin arviot hoitopäiväkustannuksiksi olivat 257 euroa pitkäaikaisessa perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa, 285 euroa lyhytaikaisessa perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa, 131 euroa tehostetussa palveluasumisessa ja 185 euroa vanhainkodissa. 14

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 3 Suurten kaupunkien muistisairaat ja kustannukset vuonna 2014 3.1 Muistisairaus vajaalla viidenneksellä iäkkäistä Vuonna 2014 suurissa kaupungeissa oli yhteensä 29 634 iäkästä muistisairasta (prevalenssi, sairastavuus). Näistä elossa vuoden 2014 lopussa oli 26 118. Noin 16 prosentilla 75 täyttäneistä oli muistisairaus. Alla olevassa kuviossa on kuvattu eri-ikäisten muistisairaiden määrä aineistossa. Kuva 3. Muistisairaiden ikääntyneiden ikäjakauma ELSE-aineiston suurissa kaupungeissa vuonna 2014. Kaupunkien välillä oli vaihtelua muistisairaiden määrässä: Porissa muistisairaiden osuus oli vain hieman yli 12 prosenttia iäkkäistä, kun taas Helsingissä osuus oli yli 17 prosenttia. Poria lukuun ottamatta kaikissa kunnissa muistisairaiden osuus iäkkäistä oli yli 14 prosenttia (kuva 4). 15

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 4 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Helsinki Tampere Lahti Jyväskylä Turku Kuopio Oulu Vantaa Kouvola Espoo Pori Kuva 4. Muistisairaiden osuus iäkkäässä väestössä suuret kaupungit, 2014 lopussa, väestön määrä Tilastokeskuksen vuoden 2014 aluejaolla. Dementialääkkeitä käyttäneiden osuudet erosivat kaupungeittain: Oulussa yli 90 prosenttia muistisairaista ja Jyväskylässä noin 87 prosenttia sai Kela-korvauksia dementialääkkeistä, samaan aikaan noin 77 78 prosenttia helsinkiläisistä ja vantaalaisista sai korvauksia dementialääkkeistä. Espoossa käyttö oli muuta pääkaupunkiseutua yleisempää, hieman yli 85 prosenttia iäkkäistä muistisairaista sai lääkekorvauksia dementialääkkeistä. 16

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 95 90 85 80 75 70 Kuva 5. Vuonna 2014 elossa olevien muistisairaiden osuus, joilla on dementialääkitys (olivat saaneet Kela-korvausta dementialääkkeistä). 3.2 Muistisairaiden keskimääräiset kustannukset vuonna 2014 olivat noin 30 000 euroa muistisairasta kohden Tässä tutkimuksessa käytettiin yleisesti standardikustannuksia, sillä tutkimuksen tavoitteena oli vertailla palvelukäytön, ei tuottavuuden eroja. Vuoden 2014 standardikustannus ikääntynyttä muistisairasta kohden vaihteli noin 24 000 32 000 euron välillä kaupungeittain, keskimääräinen standardikustannus oli 30 808 euroa (kuva 6). Tutkimuksessa oli käytössä myös kaupunkien toteutuneet kustannukset, jotka oli saatu Kuntaliiton suurten kaupunkien kustannusvertailusta. Vertailun vuoksi kaupunkien muistisairaiden kustannukset laskettiin myös toteutuneilla kustannuksilla. Kuva 7 esittää muistisairaiden kaikki sote-kustannukset muistisairasta kohti vuonna 2014 toteutuneilla kustannuksilla. Suurissa kaupungeissa muistisairaiden kustannukset vuonna 2014 olivat keskimäärin 29 687 euroa muistisairasta kohden. Kaupunkien keskimääräiset kustannukset vaihtelivat noin 24 300 ja 31 500 euron välillä. Helsingissä, Tampereella ja Turussa kustannukset olivat yli 30 000 euroa vuodessa. Kokonaiskustannukset olivat alhaisimmat Kuopiossa, noin 24 300 euroa. Kaikissa muissa kaupungeissa kustannukset olivat yli 27 000 euroa. 17

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Helsinki Kouvola Turku Oulu Tampere Jyväskylä Pori Kuopio Vantaa Lahti Espoo Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Säännöllinen kotihoito PTH vuodeosastohoito ESH vuodeosastohoito PTH avohoito ESH avohoito Päivystys Dementialääkkeet Muut lääkkeet Asumistuki Kuva 6. Muistisairaiden kaikki sote-kustannukset/muistisairas vuonna 2014, kustannukset standardikustannuksia. Omaishoidon tuen asiakkaat mukana laskennoissa, omaishoidon tuen kustannukset eivät ole mukana. 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Helsinki Turku Tampere Oulu Pori Vantaa Lahti Espoo Kouvola Jyväskylä Kuopio Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti Säännöllinen kotihoito PTH vuodeosastohoito ESH vuodeosastohoito PTH avohoito ESH avohoito Päivystys Dementialääkkeet Muut läkkeet Asumistuki Kuva 7. Muistisairaiden kaikki sote-kustannukset/muistisairas vuonna 2014, toteutuneet kustannukset. Omaishoidon tuen asiakkaat mukana laskennoissa, omaishoidon tuen kustannukset eivät ole mukana. 18

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Verrattaessa kuvaa 6 (standardikustannukset) ja kuvaa 7 (toteutuneet kustannukset) nähdään sekä palvelukäytön erot että toisaalta kustannuserot palvelutuotannossa. Standardikustannuksilla lasketut sote-kustannukset antavat luotettavamman kuvan palvelukäytön eroista eri kaupungeissa, kun taas toteutuneiden kustannusten vertailu näyttää eroja tuottavuudessa. Yli puolessa kaupungeista ero standardikustannusten ja toteutuneiden kustannusten välillä oli alle 5 prosenttia (taulukko 3). Espoossa toteutuneet kustannukset olivat selvästi korkeammat kuin standardikustannuksilla lasketut kustannukset (yli 2 000 euron ero). Kuopiossa, Kouvolassa ja Jyväskylässä toteutuneet kustannukset olivat selvästi matalammat (yli 2 000 euroa) verrattuna standardikustannuksiin. Vantaalla, Helsingissä, Oulussa, Porissa, Tampereella ja Turussa kustannukset olivat lähempänä toisiaan standardi- ja toteutuneilla kustannuksilla laskettuna. Taulukko 3. Toteutuneet kustannukset ja standardikustannukset kaupungeittain vuonna 2014. Standardikustannukset (euroa) 2014 Toteutuneet kustannukset (euroa) 2014 Erotus % Espoo 25 225 28 754-12 % Helsinki 32 186 31 527 2 % Jyväskylä 31 285 27 363 14 % Kouvola 31 435 27 741 13 % Kuopio 29 686 24 333 22 % Lahti 29 464 28 793 2 % Oulu 31 435 29 903 5 % Pori 30 818 29 444 5 % Tampere 31 432 30 369 4 % Turku 31 807 30 703 4 % Vantaa 28 920 29 083-1 % Keskimäärin 30 808 29 687 4 % Aiemmassa tutkimusryhmämme tutkimuksessa Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuserot palveluiden käyttö ja tuottavuus selittävinä tekijöinä (Linna, Mikkola, Malmström & Tyni 2017) kävi ilmi, että Espoossa 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yksikkökustannukset ( tuotannollinen tehottomuus ) olivat jopa 17 prosenttia suurten kaupunkien keskiarvoa korkeammat. Keskimääräiset yksikkökustannukset olivat korkeat erityisesti kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa sekä laitoshoidossa verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Edelliset tulokset osoittavat, että tuotannollista tehottomuutta ilmenee myös tarkasteltaessa erikseen yhden potilasryhmän, muistisairaiden, kustannuksia. 19

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 20

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 4 Muistisairaiden kahden vuoden seuranta vuodesta 2012 lähtien Tutkimuksessa tunnistimme Else-tietokannasta ne iäkkäät, joilla ei ennen vuotta 2012 ollut merkitty rekisteriin muistisairausdiagnoosia tai Kela-korvauksia muistisairauslääkkeistä. Muodostimme tästä vuoden 2012 ilmaantuvuusryhmän (myöhemmin vuoden 2012 ryhmä). Seuraavissa taulukoissa ja kuvaajissa käymme läpi tämän kyseisen ryhmän piirteitä (taulukko 4) sekä palveluiden käyttöä, siirtymiä hoidon portaalta toiselle (eli tilasiirtymiä) vuosien 2012 ja 2014 välillä sekä sote-kustannuksia vertailukunnissa. 4.1 Vuoden 2012 muistisairausryhmä Taulukko 4 esittää vuoden 2012 muistisairausryhmän koon, keskimääräiset iät, yli 85-vuotiaiden osuuden ja eri liitännäissairauksien prosentuaalisen osuuden vertailukunnissa. Vuoden 2012 ryhmässä oli yhteensä 6 183 muistisairasta (4,2 % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä), suhteessa eniten Lahdessa (4,9 %) ja vähiten Porissa (3,0 %). Heidän keski-ikänsä oli 82,3 vuotta. Keskimäärin 37,1 prosenttia muistisairaista oli 85 vuotta täyttäneitä. Muistisairailla oli useita samanaikaisia muita sairauksia. Ne selvitettiin hoitoilmoitusaineistoista vuosien 2009 2011 osalta. Noin 9 prosentilla muistisairaista oli todettu diabetes ja yli 12 prosentilla oli eteisvärinädiagnoosi. Kaupunkien kesken oli eroavaisuuksia liitännäissairauksissa. Muun muassa yli 17 prosentilla helsinkiläisistä muistisairaista oli samanaikainen eteisvärinädiagnoosi, kun espoolaisista alle 10 prosentilla oli kyseinen diagnoosi. 4.2 Seurannan alussa muistisairaat olivat puolet ajasta kotona itsenäisesti asuen Kuva 8 esittää palveluiden käytön ajallista jakautumista vuoden 2012 muistisairausryhmässä vuoden 2012 aikana. Muistisairaat olivat keskimäärin puolet ajasta kotona itsenäisesti asuen. Kaupungeittain oli kuitenkin eroja: Helsingissä ja Kouvolassa osuus oli vajaa 50 prosenttia, kun muissa kunnissa vastaava luku oli yli 50 prosenttia. Suurimmat osuudet olivat Kuopiossa ja Vantaalla 63 prosenttia. 21

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Taulukko 4. Vuoden 2012 ilmaantuvuusryhmän lukumäärät ja osuus 75 vuotta täyttäneistä, keski-ikä, yli 85-vuotiaiden osuus sekä samanaikaisten sairauksien esiintyvyys kaupungeittain. Liitännäissairaudet merkitty rekisteriin vuosien 2009 2011 aikana. Osuus 75 vuotta täyttäneistä laskettu vuoden 2012 lopun väestötiedoilla. Kaupunki Uusien muistisairaiden lukumäärä 2012 Osuus 75 vuotta täyttäneistä Muistisairaiden keski-ikä 85 vuotta täyttäneet (% muistisairaista) Diabetes Aivoinfarkti Sydäniskemia Sydäninfarkti Eteisvärinä Sydämen vajaatoiminta COPD Syöpä Pneumonia Espoo 510 4,2 82,2 35,0 5,7 5,9 10,6 2,9 9,6 6,3 4,5 13,5 7,8 Helsinki 1893 4,6 83,0 41,2 9,9 9,3 13,3 2,8 17,2 8,4 5,8 15,3 10,8 Vantaa 345 3,5 81,0 29,5 19,7 7,0 13,6 2,0 14,2 7,8 10,7 16,5 12,5 Jyväskylä 290 3,3 81,4 32,8 4,1 4,1 11,0 4,8 12,1 6,9 5,5 12,1 10,3 Kouvola 302 3,4 81,9 34,3 13,2 8,3 15,6 4,0 9,9 9,3 5,3 8,3 8,9 Kuopio 291 3,5 81,7 33,1 7,9 6,2 14,8 5,5 14,8 8,9 4,1 16,2 5,8 Lahti 443 4,9 82,0 34,9 7,2 6,3 10,4 3,2 10,4 7,4 3,6 11,7 7,2 Oulu 441 5,0 82,1 34,4 10,2 6,8 14,1 5,2 11,3 6,6 5,4 12,7 11,1 Pori 246 3,0 81,5 39,4 5,7 7,3 10,2 5,3 13,8 6,5 3,7 10,6 8,5 Tampere 737 4,3 82,2 35,4 9,0 7,6 13,0 3,8 12,1 8,7 4,1 11,7 9,9 Turku 685 4,3 82,5 40,4 8,3 5,1 11,2 4,7 11,1 7,6 4,1 13,6 9,6 Yhteensä 6183 4,2 82,3 37,1 9,3 7,3 12,6 3,7 13,4 7,9 5,2 13,5 9,8 22

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Seurannan alkaessa vain reilu kymmenesosa (12 %) muistisairaiden vuoden 2012 vuorokausista kertyi ympärivuorokautisessa hoidossa olemisesta. Yleisintä ympärivuorokautinen hoito oli Porissa, jossa vuonna 2012 tunnistettujen muistisairaiden saman vuoden päivistä jopa reilu viidennes (22 %) kertyi ympärivuorokautisesta hoidosta. Samaan aikaan Vantaalla (8 %), Jyväskylässä (9 %), Kuopiossa (8 %), Lahdessa (8 %) ja Oulussa (8 %) alle 10 prosenttia vuorokausista kertyi ympärivuorokautisesta hoidosta. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Koti Koti, omaishoidon tuki Koti, säännöllinen kotihoito Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti PTH vuodeosasto Kuollut Kuva 8. Vuoden 2012 muistisairausryhmän (n = 6 183) asumisen tilat vuoden 2012 aikana prosenttiosuuksina. Kuollut-ryhmä sisältää kuolinpäivän jälkeisten päivien osuuden vuonna 2012. 4.3 Suuria eroja siirtymisessä kotona itsenäisesti asumisesta säännöllisten palvelujen piiriin Kaupunkien välillä oli kahden vuoden seurannassa selkeitä eroja siinä, kuinka moni kotona itsenäisesti asuvista siirtyi asumaan kotona omaishoidon tuen tai säännöllisen kotihoidon turvin tai siirtyi asumaan ns. tavalliseen palvelutaloon (kuva 9). Siirtymisen vaihteluväli oli laaja, 27 prosentista jopa 45 prosenttiin. Jyväskylässä ja Espoossa muistisairaat siirtyivät omaishoidon tuen piiriin, säännölliseen kotihoitoon tai tavalliseen palveluasumiseen harvemmin kuin muissa kaupungeissa. Heitä oli 30 prosenttia tapauksista. Oulussa siirtyminen oli muita yleisempää, jopa 45 prosenttia muistisairaista siirtyi omaishoidon tuen turvalle, säännölliseen kotihoitoon tai tavalliseen palveluasumiseen kahden vuoden seurannan aikana. 23

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 420 450 480 510 540 570 600 630 660 690 720 750 Espoo Helsinki Vantaa Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Kuva 9. Kotoa (ilman omaishoidon tuen turvaa tai säännöllistä kotihoitoa) omaishoidon tuen turvalle, säännölliseen kotihoitoon tai tavalliseen palveluasumisryhmään siirtyminen kahden vuoden seuranta-aikana. Vaaka-akseli kuvaa kalenteripäiviä, pystyakseli kuvaa prosentteja iäkkäistä, jotka edelleen kotona (ilman omaishoitoa tai säännöllistä kotihoitoa). 4.4 Kuopiossa siirryttiin harvimmin ympärivuorokautiseen hoitoon Kunnissa oli myös eroja siinä, kuinka paljon vuonna 2012 havaituista muistisairaista siirtyi kotoa tai tavallisesta palveluasumisesta ympärivuorokautiseen hoitoon (kuva 10). Kuopio erottautui selkeästi muista suurista kaupungeista. Vaikka Kuopiossakin tapahtui selkeää siirtymää ympärivuorokautiseen hoitoon, lähes 80 prosenttia vuoden 2012 muistisairausryhmästä asui kahden vuoden seurannan jälkeen yhä kotona tai tavallisessa palveluasumisessa. Kahden vuoden seurannan jälkeen Vantaalla, Jyväskylässä ja Lahdessa hieman yli 70 prosenttia vuoden 2012 muistisairausryhmästä asui kotona tai tavallisessa palveluasumisessa. Vertailukaupungeista Kouvolassa, Porissa, Helsingissä ja Espoossa oli siirrytty kaikkein useimmin ympärivuorokautiseen hoitoon. Näissä kaupungeissa alle 60 prosenttia muistisairaista oli edelleen kotona tai tavallisen palveluasumisen piirissä. 24

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 420 450 480 510 540 570 600 630 660 690 720 750 Espoo Helsinki Vantaa Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Kuva 10. Kahden vuoden seurantajaksolla kotoa (ilman tukea, säännöllinen kotihoito tai omaishoidon tuen turva) tai tavallisesta palveluasumisesta ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyneet vuoden 2012 muistisairausryhmän iäkkäät (n = 6 183). Vaaka-akseli kuvaa kalenteripäiviä, pystyakseli kuvaa prosentteja iäkkäistä, jotka edelleen kotona tai tavallisessa palveluasumisessa. 4.5 Reilu viidennes muistisairaista menehtyi seurannan aikana Kahden vuoden seurannan aikana reilu viidennes (23 %) vuoden 2012 muistisairausryhmästä oli menehtynyt (kuva 11). Suurin kuolleisuus oli Kouvolassa ja Porissa (noin 27 %). Kuolleisuus oli pienintä Jyväskylässä, noin 17 prosenttia vuoden 2012 muistisairausryhmästä oli menehtynyt seurannan aikana. Myös Oulussa kuolleisuus oli alle 20 prosenttia. 25

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 100 95 90 85 80 75 70 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 420 450 480 510 540 570 600 630 660 690 720 750 Espoo Helsinki Vantaa Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Kuva 11. Vuoden 2012 muistisairausryhmän (n = 6 183) eloonjäämiskuvaajat kunnittain, jokaista ryhmän muistisairaista on seurattu kahden vuoden ajan. Vaaka-akseli kuvaa kalenteripäiviä. 4.6 Vuonna 2014 vajaa kolmannes kotona itsenäisesti asuen Kuva 12 esittää sitä, miten vuoden 2012 muistisairausryhmän palveluiden käyttö jakautui ajallisesti vuoden 2014 aikana. Kotona, kotona omaishoidon tuen turvin, kotona säännöllisessä kotihoidossa tai tavallisessa palveluasumisessa oltiin keskimäärin 62 prosenttia (53 77 %) ajasta. Kuitenkin vain noin 30 prosenttia päivistä muistisairaat asuivat kotona ilman säännöllisiä kotihoidon palveluita tai omaishoidon tuen turvaa. Tämä on selvästi matalampi luku verrattuna vuoden 2012 lukuihin (kuva 8), jolloin kotona oltiin keskimäärin 56 prosenttia ajasta itsenäisesti asuen. Eri tiloissa olemisessa oli selkeitä eroja kaupunkien välillä vuonna 2014. Kouvolassa lähes 40 prosenttia hoitovuorokausista muodostui ympärivuorokautisesta hoidosta, kun kotona ilman omaishoitoa tai säännöllistä kotihoitoa asui noin 20 prosenttia muistisairauspotilaista. Samaan aikaan yli 40 prosenttia kuopiolaisista muistisairaista asui edelleen kotona ilman omaishoitoa tai säännöllistä kotihoitoa ja vain 17 prosenttia päivistä kertyi ympärivuorokautisesta hoidosta. Porissa 40 prosenttia päivistä kertyi ympärivuorokautisessa hoidossa. 26

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa Koti Koti, omaishoidon tuki Koti, säännöllinen kotihoito Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti PTH vuodeosasto Kuollut Kuva 12. Vuoden 2012 muistisairausryhmän asumisen tilat vuoden 2014 aikana prosenttiosuuksina. Kuvassa mukana vuoden 2014 alussa elossa olleet. Kuollut-ryhmä sisältää kuolinpäivän jälkeisten päivien osuuden vuonna 2014. Kuva 13 yhdistää kuvien 8 ja 12 tulokset samaan kuvaan. Vuosien 2012 ja 2014 välillä säännöllisen kotihoidon päivien osuus ei muuttunut merkittävästi vuoden 2012 muistisairaiden kohortissa. Useassa kaupungissa muutos oli 0 1 prosenttiyksikköä (Espoo, Helsinki, Vantaa Jyväskylä, Oulu). Lahdessa, Porissa ja Tampereella kotihoito väheni 3-4 prosenttiyksikköä. Turussa kotihoito lisääntyi 4 prosenttiyksikköä 19:sta 24:ään prosenttiin. Kuopiossa kotihoidon osuus lisääntyi eniten, 8 prosenttiyksikköä (19:stä 27:ään prosenttiin). Vuosien 2012 2014 aikana ympärivuorokautisen hoidon osuus nousi keskimäärin 18 prosenttiyksikköä kaikissa kaupungeissa. Kaikissa muissa kaupungeissa muutos oli 17 22 prosenttiyksikköä, Kuopiossa vain 8 prosenttiyksikköä. Kun Kuopiossa vuonna 2012 noin 8 prosenttia päivistä kertyi ympärivuorokautisesta hoidosta ja kasvu oli pienempää muihin tutkimuksen kuntiin verrattuna, vuonna 2014 vain 17 prosenttia hoitopäivistä oli ympärivuorokautista hoitoa. Tämä on huomattavasti pienempi osuus kuin muissa kaupungeissa (25 40 %). 27

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2012 Espoo 2014 Espoo 2012 Helsinki 2014 Helsinki 2012 Jyväskylä 2014 Jyväskylä 2012 Kouvola 2014 Kouvola 2012 Kuopio 2014 Kuopio 2012 Lahti 2014 Lahti 2012 Oulu 2014 Oulu 2012 Pori 2014 Pori 2012 Tampere 2014 Tampere 2012 Turku 2014 Turku 2012 Vantaa 2014 Vantaa Koti Koti, omaishoidon tuki Koti, säännöllinen kotihoito Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti PTH vuodeosasto Kuva 13. Vuoden 2012 muistisairausryhmän asumisen tilat vuonna 2012 ja 2014. 4.7 Ympärivuorokautisen hoidon vuorokausikustannukset noin 160 euroa vuonna 2014 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien muistisairaiden vuorokausikustannukset (sisältävät sekä kuntien että asiakkaiden itsensä maksamat) koostuvat asuin/hoitopaikan hoitopäiväkustannuksista sekä lyhytaikaisten/tilapäisten terveydenhuollon palveluiden käytöstä. Ympärivuorokautisessa hoidossa vuorokausikustannukset olivat keskimäärin 158 euroa, muissa hoitomuodoissa keskimääräinen kustannus oli alle puolet, 67 euroa. Kustannukset ovat sitä korkeammat mitä enemmän hoitoa ja hoivaa asuin/hoitopaikka tarjoaa. Toisaalta enemmän hoitoa ja hoivaa tarjoavassa hoitopaikassa tarve lyhytaikaisiin/tilapäisiin palveluihin on vähäisempi asumismuotoon sisältyvän kattavan palvelun myötä. Tilapäisten palvelujen tarve vähenee raskaampiin hoitomuotoihin siirryttäessä, kuten kuva 14 osoittaa. Poikkeuksena näyttäytyy perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, jossa potilailla vaikutti olevan runsasta erikoissairaanhoidon vuodeosastokäyttöä. Todennäköisesti erikoissairaanhoidon hoitopäivät ovat kertyneet ennen perusterveydenhuollon osastolle siirtymistä jonkin vaikean sairauden takia, josta ei enää ollut mahdollista kuntoutua kevyempään hoitopaikkaan. 28

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PTH avohoito ESH avohoito Päivystys (ESH tai PTH) ESH vuodeosastohoito PTH vuodeosastohoito Kuva 14. Vuoden 2014 kustannukset ( /vuorokausi) vuoden 2012 muistisairausryhmälle, eri asumisen tilojen aikana muodostuneet sote-palveluiden kustannukset mukana (standardikustannukset). Huomioitavaa on, että muiden kuin kotona asumisen asumiskustannukset ovat luvuissa mukana. Omaishoidon tuet eivät ole mukana kustannuksissa. Omaishoidossa olevat on ryhmitelty osaksi säännöllistä kotihoitoa. Kuvassa 15 esitetään erikseen vuonna 2012 tunnistettujen iäkkäiden muistisairaiden terveydenhuollon lyhytaikaisten/tilapäisten palveluiden käyttö eri asumisen tiloissa vuoden 2014 vuorokausikustannuksina. Ympärivuorokautisen hoidon ulkopuolella muistisairas käytti terveydenhuollon lyhytaikaisia palveluita keskimäärin 44 eurolla vuorokaudessa, kun taas ympärivuorokautisessa hoidossa olevan kustannus oli noin 12 euroa vuorokaudessa. Ei-ympärivuorokautisessa hoidossa olevan kustannuksista suurempi osuus muodostui lyhytaikaisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avopalveluiden ja vuodeosastopalveluiden, sekä sosiaalihuollon avopalveluiden käytöstä kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevan. Kotona ilman kotihoitoa asuvan lyhytaikaisten/tilapäisten palveluiden kustannukset olivat keskimäärin 51 euroa vuorokaudessa, säännöllisessä kotihoidossa olevan noin 37 euroa. 29

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 300 250 200 150 100 50 0 PTH avohoito Päivystys (ESH tai PTH) PTH vuodeosastohoito ESH avohoito ESH vuodeosastohoito sote-kustannukset asumisen tilassa Kuva 15. Eri asumisen tiloissa olevien vuoden 2012 muistisairausryhmän terveydenhuollon lyhytaikaisten palveluiden käyttö päiväkustannuksina ( /vuorokausi) vuonna 2014 (standardikustannukset). Mukana ei ole säännöllisten sote-palveluiden (eri asumisen tilojen yhteydessä), kuten tehostettu palveluasuminen, muodostuneita kustannuksia. Omaishoidon tuet eivät ole mukana kustannuksissa. Omaishoidossa olevat on ryhmitelty osaksi säännöllistä kotihoitoa 30

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset 5 Pohdinta Tässä rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyneiden muistisairaiden asumisen ja hoidon tiloihin liittyviä kustannuksia ja potilaiden siirtymistä eri tiloihin, erityisesti kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon. Tarkasteltavien kaupunkien 75 vuotta täyttäneessä väestössä muistisairauksien esiintyvyys oli keskimäärin 16 prosenttia vuonna 2014 ja ilmaantuvuus noin 4 prosenttia vuonna 2012. Tämä tarkoittaa, ettei ikääntyneiden muistisairaiden ryhmä ole vakaa kohortti, vaan se uusiutuu dynaamisesti vuosittain likimain neljänneksellä johtuen pitempään sairastaneiden suuresta kuolleisuudesta. Eniten muistisairaita oli Helsingissä ja Lahdessa ja vähiten Porissa. Porin muita pienempi muistisairaiden osuus on linjassa aiempien selvitysten kanssa. 13 Samana vuonna, kun muistisairas tunnistettiin rekistereistä (vuosi 2012), muistisairaat olivat keskimäärin puolet ajasta kotona ilman virallista omaishoitoa tai säännöllistä kotihoitoa. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että helsinkiläisistä hieman yli 50 prosenttia ja espoolaisista hieman yli 60 prosenttia asui kotona ilman säännöllistä kotihoitoa samana vuonna (2007) kun he olivat ensimmäisen kerran ostaneet muistilääkkeitä. 14 Vastaavanlaiseen tulokseen päädyttiin tässä tutkimuksessa. Muistisairaat olivat jo samana vuonna, kun sairaus tunnistettiin, keskimäärin reilut kuusi viikkoa ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä hoidontarve voi johtua muusta sairaudesta kuin dementiasta tai diagnoosi tehtiin hoitojakson aikana. Tutkimuksen 11 kaupungista yleisintä ympärivuorokautinen hoito oli Porissa, jossa noin 22 prosenttia hoitopäivistä eli yli kaksinkertainen määrä useisiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna kertyi ympärivuorokautisesta hoidosta. Tämä on mielenkiintoinen tulos huomioiden, että Porissa muistisairaiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli selvästi muita kaupunkeja pienempi. On mahdollista, että Porissa lieviä muistisairauksia jää havaitsematta ja muistisairaus todetaan vasta kun se on pidemmälle edennyt. Vuoden 2012 uusien muistisairaiden ryhmästä kahden vuoden seurannassa siirtyi ympärivuorokautiseen hoitoon lähes 40 prosenttia. Kuopiossa kahden vuoden seurantajaksolla siirtymistä tapahtui selvästi muita kaupunkeja vähemmän ja valtaosa kuopiolaisista oli ei-ympärivuorokautisessa hoidossa seurannan lopussa. Kahden vuoden seurannan lopussa Vantaalla hieman yli 70 prosenttia vuoden 2012 muistisairausryhmästä asui kotona tai tavallisessa palveluasumisessa kun taas 31

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Helsingissä ja Espoossa luku oli alle 60 prosenttia. Helsingin ja Espoon luvut ovat samansuuntaisia verrattuna aiempaan tutkimukseen, jossa muistisairaita seurattiin kahden vuoden ajan. 15 Aiemman tutkimuksen mukaan kuntien väliset erot eivät selity dementialääkkeiden käytöllä, vaan todennäköisesti ne liittyvät diagnostiikkaan ja palvelujen tarjontaan. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. 16 On arvioitu, että puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimer-potilaista on asianmukaisen lääkehoidon piirissä. 17 Tutkimuksemme osoitti, että tarkasteltaessa iäkkäiden muistisairaiden sote-palveluita ja -kustannuksia tulee huomioida sekä asumisen ja hoidon tiloissa vietetty aika että lyhytaikainen terveydenhuollon palvelukäyttö. Lyhytaikainen palvelukäyttö muodostaa melko pienen osan kokonaiskustannuksista. Tutkimuksessamme vuosittaiset sote-palvelukäyttökustannukset (toteutuneet kustannukset) olivat keskimäärin 30 000 euroa (noin 24 300 31 500 euroa) suurissa kaupungeissa. Kustannukset ovat saman tasoisia kuin aiemmin on esitetty. 18 Eloniemi-Sulkavan ym. (2006) interventiotutkimuksessa helsinkiläisten omaishoidon verrokkipotilaiden vuotuisiksi kustannuksiksi saatiin 23 553 euroa, mikä muunnettuna 2014 vuoden hintatasoon on samaa tasoa meidän tutkimuksemme kustannusten kanssa. 19 Standardikustannusten ja toteutuneiden kustannusten vertailu osoitti, että kaupunkien välillä on eroja sekä palvelukäytössä että tuottavuudessa. Osassa kaupunkeja toteutuneet kustannukset ovat korkeampia kuin standardikustannukset kun taas osassa kaupunkeja toteutuneet kustannukset alittavat standardikustannukset. Nämä havainnot puoltavat standardikustannusten käyttöä, koska tutkimuksen tavoitteena oli tutkia eroja palvelukäytössä. Vuonna 2014 dementialääkkeiden Kela-korvaukset muodostivat pienen osan muistisairaiden iäkkäiden kokonaiskustannuksista. Aikaisempiin vuosiin verrattuna tilanne on muuttunut olennaisesti ja selittyy avohoidossa käytetyn dementialääkityksen, varsinkin donepetsiilin, hinnan halpenemisesta. 20 Kun dementialääkereseptin keskimääräinen Kela-korvaus oli keskimäärin 148 euroa vuonna 2008 koko maassa, niin se oli enää 39 euroa vuonna 2014. Tutkimuksessamme keskimääräiset dementialääkkeiden vuotuiset kustannukset (2014) olivat hieman alle 300 euroa muistisairasta kohden, kun muiden lääkkeiden kustannukset olivat noin 930 euroa vuosittain. Rekisteriaineistossamme muistilääkitys oli aloitettu suurimmalle osalle muistisairaista. Keskimäärin 84 prosentilla muistisairaista oli lääkitys käytössä vuonna 2014. Eloniemi-Sulkava ym. (2006) tutkimuksessa omaishoidossa oleville helsinkiläisille muistisairaille lähes kaikille (noin 90 %) oli aloitettu dementialääke. 21 32

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Tutkimuksessa havaittiin suuria kunnittaisia eroja siirtymisessä säännöllisten palvelujen piiriin. Kun lisäksi huomioidaan, miten kustannukset kasvavat merkittävästi näiden siirtymien seurauksena, on jatkotutkimuksissa syytä tarkastella tarkemmin näihin siirtymiin vaikuttavia tekijöitä ja toimintatapoja, joissa on selkeitä eroja kuntien välillä ja tunnistaa hyviä käytäntöjä. Tässä tutkimuksessa käytetyillä menetelmillä kyettiin yhdistämään yksilötasolla ja päivän tarkkuudella muistisairaiden siirtymät eri asumisen muotojen välillä sekä kullakin hetkellä käytettyjen terveydenhuollon palveluiden määrät ja kustannukset yhtenäiseksi tietoaineistoksi. Kansalliset ja alueelliset toimijat voivat hyödyntää tätä menetelmää ja saatuja tuloksia tiedolla johtamisessa. 33

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Lähteet ja luettavaa Eloniemi-Sulkava, U., Saarenheimo, M., Laakkonen, M-L., Pietilä, M., Savikko, N., ja Pitkälä, K. 2006. Omaishoito yhteistyönä Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Vanhustyön keskusliitto. Tutkimusraportti 14-. Gummerus, Helsinki. Eloniemi-Sulkava, U., Juva, K., Mäkelä, M., 2015. Kotona asuvan muistisairaan hoito ja ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen ehkäisy, in: Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Erkinjuntti, T., Remes, A., Rinne, J., Soininen (Eds.), 2015. Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Ferri, C.P., Prince, M., Brayne, C., Brodaty, H., Fratiglioni, L., Ganguli, M., Hall, K., Hasegawa, K., Hendrie, H., Huang, Y., others, 2006. Global prevalence of dementia: a Delphi consensus study. The Lancet 366, 2112 2117. Ikähoiva -työryhmä, 2011. Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden Ikähoiva -työryhmän muistio. Helsinki. Jönsson, L., Jönhagen, M.E., Kilander, L., Soininen, H., Hallikainen, M., Waldemar, G., Nygaard, H., Andreasen, N., Winblad, B., Wimo, A., 2006. Determinants of costs of care for patients with Alzheimer s disease. Int. J. Geriatr. Psychiatry 21, 449 459. https://doi. org/10.1002/gps.1489 Kapiainen S, Haula T ja Väisänen A. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 3/2014. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-302-079-5. Koivisto, K., Reinikainen, K.J., Hanninen, T., Vanhanen, M., Helkala, E.-L., Mykkanen, L., Laakso, M., Pyorala, K., Riekkinen, P.J., 1995. Prevalence of age-associated memory impairment in a randomly selected population from eastern Finland. Neurology 45, 741 747. Linna, M., Mikkola, T., Malmström, T., Tyni, T. 2017. Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuserot. Focus Localis 3. Martikainen, J., Viramo, P., 2015. Palvelujärjestelmän käyttö ja siitä syntyneet kustannukset muistisairauksissa, in: Muistisairaudet, Oppiportti. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki. Mikkola, T., Nemlander, A. ja T. Tyni, 2015. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2014. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen., 2012. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Rosenvall, A., Rättö, H., Finne-Soveri, H., Häkkinen, U., Juntunen, M., Järvelin, J., Linnosmaa, I., Noro, A., Kuronen, M., Malmivaara, A., 2015. Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista. Suomen Lääkärilehti 37, 2332 2339. 34

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen,, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä, 2017. Muistisairaudet (online). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2012. Kansallinen muistiohjelma 2012-2020 Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Terveytemme Atlas, http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/2014/kunnat_html_ profiili/atlas.html?select=091&indicator=i0 (haettu 12.5.17). Virta, L.. 2013. Dementialääkkeiden käyttö yleistyy hinnat halpenevat ja peruskorvaukset laajenevat. sic!, 2/2013. http://sic.fimea.fi/2_2013/dementialaakkeiden_kaytto_yleistyy (haettu 1.3.18) Wimo, A., Karlsson, G., Sandman, P.O., Corder, L., Winblad, B., 1997. Cost of illness due to dementia in Sweden. Int. J. Geriatr. Psychiatry 12, 857 861. World Alzheimer Report, 2009. Alzheimer s Disease International: The International Federation of Alzheimer s Disease and Related Disorders Societies, London. Kuntaliitto: Kuntien väestö ja ikärakenne. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/ kuntien-vaesto-ja-ikarakenne. Haettu 15.11.2017. Viitteet 1 World Alzheimer Report 2009. 2 Muistisairaudet 2017. 3 Muistisairaudet 2017, Koivisto ym. 1995. 4 Koivisto ym. 1995, Erkkijuntti ym. 2015. 5 Muistisairaudet 2017. 6 Rosenvall ym. 2015. 7 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10 8 https://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet/ muistisairauksien-kustannukset 9 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10 10 Rosenvall ym. 2015. 11 Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen 2012. 12 Ks. kustannusten laskennasta Linna ym. 2017. 13 Terveytemme Atlas. 14 Rosenvall ym. 2015. 15 Rosenvall ym. 2015. 16 Muistisairaudet 2017. 17 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. 18 Jönsson ym. 2006, Martikainen ym. 2015. 19 Eloniemi-Sulkava ym. 2006. 20 Virta, 2013. 21 Eloniemi-Sulkava ym. 2006. 35

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Tiivistelmä Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyvien toimintakykyä heikentävä sairausryhmä. Ne lisäävät avun- ja palveluiden tarvetta sekä ovat yleisin syy joutua ympärivuorokautiseen hoitoon. Tässä tutkimuksessa vertailemme muistisairaiden käyttämien sote-palveluiden kustannuksia ja kuvaamme siirtymisiä palvelujärjestelmän tasolta toiselle. Kuvaamme aluksi suurten kaupunkien muistisairaita ja heille annettujen palvelujen kustannuksia vuonna 2014, jonka jälkeen seuraamme vuonna 2012 muistisairausdiagnoosin saaneiden siirtymistä hoidon portaalta toiselle, erityisesti kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon, sekä hoidosta aiheutuneita kustannuksia vuoden 2014 loppuun asti. Aineisto Tutkimusaineisto kerättiin Kuntaliiton ja Aalto-yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, joka on osa Kuntaliiton projektia Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus (Elderly people s services: use, costs, effectiveness and financing ELSE). Vuonna 2014 käynnistyneen rekisteriperusteisen tutkimushankkeen päätavoitteena on tutkia ikääntyneen väestön sosiaalija terveyspalveluiden kustannuksia sekä kunnittaisia eroja palveluiden käytössä. Ikääntyneellä väestöllä ja iäkkäillä ihmisillä tarkoitetaan tutkimushankkeessa 75 vuotta täyttäneitä. Else-hankkeen tiedot on kerätty 66 eri kunnan asukkaista ja tutkimusaineistossa on 320 659 henkilöä. Tämän osatutkimuksen aineistona olivat Suomen 11 suurimman kaupungin (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa) 75 vuotta täyttäneet (206 574 henkilöä). Tulokset Vuonna 2014 suurissa kaupungeissa oli yhteensä 29 634 iäkästä muistisairasta (noin 16 prosenttia 75 täyttäneistä). Vuoden 2014 keskimääräinen standardikustannus ikääntynyttä muistisairasta kohden oli noin 30 000 euroa. Vuonna 2012 muistisairausdiagnoosin saaneita oli suurissa kaupungeissa yhteensä 6183. Samana vuonna tämä ryhmä vietti keskimäärin puolet ajasta kotona itsenäisesti asuen ja vain reilu kymmenesosa vuorokausista kertyi ympärivuorokautisessa hoidossa. Kahden vuoden seurannan aikana hieman yli viidennes vuoden 2012 muistisairausryhmästä oli menehtynyt. Seurantaryhmästä lähes 40 prosenttia siirtyi kotoa tai tavallisesta palveluasumisesta ympärivuorokautiseen hoitoon. Kaupunkien välillä siirtymät ympärivuorokautiseen hoitoon vaihtelivat reilusta 20 prosentista, 36

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset hieman yli 40 prosenttiin. Seurannassa itsenäinen kotona-asuminen väheni merkittävästi: vuonna 2012 kotona oltiin keskimäärin lähes 60 prosenttia ajasta itsenäisesti asuen, kun vuonna 2014 luku oli vain noin 30 prosenttia. Standardikustannusten ja toteutuneiden kustannusten vertailu osoitti, että kaupunkien välillä on eroja sekä palvelukäytössä että tuottavuudessa. Vuoden 2012 seurantaryhmän vuorokausikustannukset olivat ympärivuorokautisessa hoidossa keskimäärin 158 euroa, muissa hoitomuodoissa keskimääräinen kustannus oli alle puolet tästä, 67 euroa. Suurin osa kustannuksista muodostui sosiaalipalveluiden kustannuksista. Johtopäätökset Tutkimuksemme osoitti, että tarkasteltaessa iäkkäiden muistisairaiden sote-palveluita ja -kustannuksia tulee huomioida sekä asumisen ja hoidon tiloissa vietetty aika, että lyhytaikainen terveydenhuollon palvelukäyttö. Lyhytaikainen palvelukäyttö muodostaa melko pienen osan kokonaiskustannuksista. Tutkimuksessa havaittiin suuria kunnittaisia eroja siirtymisessä säännöllisten palvelujen piiriin. Kun lisäksi huomioidaan, miten kustannukset kasvavat merkittävästi näiden siirtymien seurauksena, on jatkotutkimuksissa syytä tarkastella tarkemmin näihin siirtymiin vaikuttavia tekijöitä ja toimintatapoja. Siirtymien määrissä on selkeitä eroja kuntien välillä. Eroja ja niihin johtaneita syitä tutkimalla voidaan tunnistaa ja levittää hyviä käytäntöjä muistisairaiden hoidon kehittämiseksi. 37

Ikääntyneen väestön palvelut Projektin julkaisu nro 11 Kirjoittajat Dosentti Miika Linna on väitellyt terveystaloustieteestä vuonna 1999. Hän on ohjannut terveystaloustieteellistä tutkimusta ja toiminut konsulttina kansainvälisissä ja kotimaisissa terveydenhuollon arvioinnin hankkeissa. Ennen siirtymistään Aalto-yliopistoon Linna on kehittänyt THL:ssä palveluiden tuotannon, vaikuttavuuden ja tuottavuuden indikaattoreita sekä muita rekisteritietoihin pohjautuvia sovelluksia terveydenhuollon johtamiseen. Katariina Silander (LL, KTM) toimii tutkijana Aalto-yliopistossa HEMA-Instituutissa. Silanderin tutkimusaiheita ovat muun muassa terveyspalveluiden massaräätälöinti ja modularisointi, vaikuttavuus sekä interventioiden arviointi. Hän viimeistelee väitöskirjaansa sairaalapalveluiden modularisoinnista. Silander on työskennellyt useissa terveydenhuollon kehityshankkeissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hän on toiminut lääkärinä perusterveydenhuollossa sekä erikoissairaanhoidossa. TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) toimii tutkijatohtorina terveydenhuollon johtamiseen ja tuotantotalouteen keskittyneessä HEMA-instituutissa (Healthcare Engineering and Management) Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. Hörhammerin tutkimusalueita ovat terveydenhuoltopalveluiden vaikuttavuuden ja taloudellisuuden arviointi sekä uuden teknologian implementointi terveydenhuollossa. 38

Iäkkäiden muistisairaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kustannukset LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Koivuranta on toiminut hallintoylilääkärinä Kuntaliitossa vuodesta 2010 alkaen. Hänen tehtäviinsä kuuluu osallistuminen lääketieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin lainsäädännön valmisteluryhmiin sekä kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Aikaisemmin hän on työskennellyt Helsingin kaupungin palveluksessa hallintoylilääkärinä, terveysjohtajana sekä kaupunginsairaalan johtajalääkärinä ja osallistunut näissä tehtävissä mm. vanhustenhuollon ja päivystystoiminnan kehittämiseen. Hänen väitöskirjansa vuonna 1988 käsitteli reaktiivisen artriitin immunologiaa. VTT, FL, KTM Teija Mikkola toimii erityisasiantuntijana Kuntaliitossa. Hänen päävastuullaan ovat suurten ja keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusvertailut. Hän on myös Kuntaliiton Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus -projektin projektipäällikkö. Mikkola on väitellyt vuonna 2003 sosiologiasta aiheenaan arvojen ja niiden muutoksen mittaaminen. Toimi erityisasiantuntijana Kuntaliitossa 31.1.2019 asti. Tutkimusprofessori Hennamari Mikkola toimii tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä Kelassa. Hän on tutkinut sote-palvelujen rahoitusta ja järjestelmää yli 20 vuotta. Dosentti Lauri Virta omaa vuosien kokemuksen kuntoutuslääkärinä. Sittemmin hän on toiminut tutkijalääkärinä Kelan tutkimusosastolla pari vuosikymmentä. Tieteellinen tutkimus on kohdistunut kansantautien epidemiologiaan, pääasiassa Kelan rekisteriaineistoja hyödyntäen. Lääketieteellisenä asiantuntijana hän on osallistunut myös Kelan sairausperusteisten etuuksien kehittämiseen, tilastointiin jne. 39