PRIZZTECH. Vuosikertomus 2009

PRIZZTECH Vuosikertomus 2009

PRIZZTECH Vuosikertomus 2009 Sisällysluettelo Toimitusjohtajalta...3 Kehittämisen vuosi 2009...4 Prizztech Oy:n tuloslaskelma 2009...8 Prizztech Oy:n tase 2009...9 Kansallinen rooli klusteriohjelmissa vahvistui...10 Uusiutuvan energian markkinat avoinna...11 Uusia, tulevaisuutta luotaavia toimintamalleja...12 Mukana offshore-teollisuuden tulevaisuuden haasteissa...13 Kansainvälistä kehittämis- ja tutkimustyötä...14 Mukana kansainvälisessä valmistelutyössä...15 Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita yritysten tarpeisiin...16 Suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle kansainvälistä tilausta...17 Osaamista, vastuullisuutta, innovaatiota!...18 Merkittävä kansallinen rooli yrityskehitystyössä...20 Monikäyttäjäkiinteistöjen palvelujen kehitystyössä tiivis vuosi...21 Teknologiakeskustoiminta...22

TOIMITUSJOHTAJALTA Maakunnallinen yhteistyö, voimavara vai uhka? Prizztech Oy:n viime vuosi oli toiminnan viriämisen aikaa. EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 hankerahoitus toimi jo ns. tavanomaisella tavalla. Myös Prizztechin projektikanta vahvistui selkeästi. Yleinen taloudellinen suhdannetilanne oli toisaalta hillitsemässä hankkeiden valmistelua. Myös kuntatalouden kireys heijastui ja heijastuu jatkossa hankevalmisteluihin. Satakunnassa tilanne kokonaisuutena kuitenkin säilyi kohtuullisen hyvänä. Hankkeita ei peruuntunut yritysten vetäytymisten vuoksi. Tulevaisuuden usko sai yritykset varmistamaan omaa kilpailukykyään tulevan nousukauden alkaessa. Satakunnan talous kokonaisuutenaan ei ollut yhtä suurissa vaikeuksissa kuin maassa keskimäärin. Suuri merkitys tässä oli Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyömaalla. Satakunta selvisi viime vuodesta muuta maata paremmin. Tältä osin voidaan todeta Satakunnassa tehtyjen toimenpiteiden olleen oikeita. Lähitulevaisuuteen sisältyy mahdollisuuksien lisäksi haasteita, kuten aina. EU:n ohjelmakauden alkuvaiheen kokemusten perusteella on havaittavissa hankkeiden toteutuksen muodostuvan aiempaa kannattamattomammaksi. Myös kassanhallintaan liittyvät ongelmat ovat kasvussa. Tämä kotikutoinen hankebyrokratian kasvu rajoittanee hankehakemuksien ja toteuttajien määrää. Toteuttajaverkoston harveneminen edellyttää kypsyyttä ja vastuuta toimijoilta. Lähivuosien askeleita määrittelevät eri ohjelma-asiakirjat, joista useat ovat parhaillaan uusiutumassa. Maakuntaohjelman osalta odotukset ovat korkealla, sillä yhteisen tahtotilan kautta on mahdollisuuksia tehdä valintoja, jotka ovat Satakunnan menestyksen kannalta keskeisiä. Maakuntien erikoistumisesta ja profiloitumisesta on puhuttu jo pitkään. Tätä on jo tapahtunut kansallisessa ohjauksessa esimerkiksi osaamiskeskusohjelman painotusten puitteissa. Alueellista toimintaa on kuvattu mm. Tekesin toimesta. Näiden kautta syntyy se kuva, jona Satakunta näyttäytyy työ- ja elinkeinoministeriöön ja sen konserniohjauksessa oleviin toimijoihin. Onko se kuva, jonka me haluamme antaa ja joka ohjaa toiminnallisia painotuksiamme jatkossa? Vain seutukuntien ja eri toimijoiden yhteistyöllä voimme itse luoda omat painotuksemme. Mitkä ovat maakunnalliset vahvuudet tulevaisuudessa? Myös Satakunnan lähihistoriasta voi havaita, miten yritysrakenteet ovat muuttuneet radikaalisti. Samalla yritysten ja tuotteiden elinkaaret ovat lyhentyneet. Liiketoimintamallit uusiutuvat mm. palveluliiketoiminnan kasvun, verkostomaisen toiminnan ja yritysten arvoketjujen pirstoutumisen myötä. Yritysten toimintaa ohjaa myös vastuullisuus. Ainoa mahdollisuus alueille selvitä kilpailussa on ennakoiva reagointi, rohkeus valinnoissa sekä eri toimijoiden yhteistyö. Tähän asti olemme onnistuneet kohtuullisen hyvin. Miten teemme sen tulevaisuudessa? Risto Liljeroos toimitusjohtaja 3

PRIZZTECH Prizztech Oy jatkoi vuonna 2009 toimintaansa yleishyödyllisenä ja puolueettomana organisaationa. Prizztech Oy:n toiminta kattaa koko maakunnan. Yhtiön toiminta jakaantuu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat kehittämis- ja tutkimusyksiköt, Satakunnan osaamiskeskusohjelma, liiketoiminnan kehittämispalvelut sekä tytär- ja osakkuusyhtiöt. Prizztech Oy:n toiminta kattaa koko maakunnan. Prizztech Oy:llä on toimipisteet Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Kehittämisen vuosi 2009 Maakunnallisena kehittäjäorganisaationa Prizztech Oy:n tehtävänä on verkottua kansallisiin ohjelmiin ja toimijoihin Satakunnan kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin kasvussa. Prizztech Oy on osallistunut aktiivisesti Suomen Teknologiakeskusten Liitto ry:n (TEKEL) ja sen jaostojen toimintaan. Prizztech Oy:n toimitusjohtaja toimi TEKELin hallituksen puheenjohtajana. 20 vuotta kehittämistyötä Vuodelle 2009 olivat tunnusomaisia lukuisat konferenssit, seminaarit, messuesiintymiset ja muut tapahtumat. Lisäksi yhtiön ja projektien toimintaa on esitelty monissa asiakas- ja sidosryhmätilaisuuksissa. Yhtiötason tärkein tapahtuma oli teknologiakeskus Pripolissa 8.12. järjestetty Prizztech Oy:n 20-vuotisjuhlaseminaari, johon osallistui liki 240 kutsuvierasta. Yhtiön 20-vuotinen taival sai myös tunnustusta, kun Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta myönsi vuoden 2009 Paluumuuttopalkintonsa Prizztech Oy:lle. Perusteluina palkinnon myöntämiselle osakunta totesi mm. että yhtiön toiminta on hyvä osoitus siitä, mitä maakuntamme tarvitsee; innovaatiota, yhteistyötä, verkottumista ja akateemista osaamista työpaikkojen luomiseksi. 4

TALOUS Konsernin tunnuslukuja (Prizztech Oy, Prizzway Oy ja Prizzpoint Oy) Liikevaihto 6 685 330 Liiketoiminnan muut tuotot 10 300 Henkilöstökulut 2 997 782 Ostetut palvelut 1 215 726 Tulos ennen veroja 34 Tuloverot 4 858 Tulos verojen jälkeen 4 892 Taseen loppusumma 2 850 009 Henkilöstön määrä (keskimäärin) 53 hlöä Prizztech Oy:n rahoituslähteet euroa muutos EU:n komissio 40 315 83 % Oske kansallinen 510 000 + 2 % Rahoittajaorganisaatiot 1 513 235 + 20 % Yliopistoyksiköt 1 455 919 19 % Yritykset 1 112 983 + 23 % Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy 750 831 + 65 % Porin kaupunki 235 513 + 10 % Rauman seutu 233 332 2 % Pohjois-Satakunta 64 500 + 70 % Muu kuntarahoitus 29 478 + 26% Muu rahoitus 60 694 34 % Rahoitus yhteensä 6 006 800 + 4 % (Huom! Jaksotukset vaikuttavat osaan muutoksista) Rahoittajaorganisaatioita ovat mm. Satakuntaliitto, Satakunnan ja Uudenmaan ELY-keskukset ja Tekes. Maltillista kasvua Prizztech Oy:n liikevaihto oli 6.006.800,45 euroa (5.781.286,34 vuonna 2008). Konsernin kokonaisliikevaihto oli 6.685.330,22 (6.175.028,49 euroa). Konsernin liikevaihdon kasvu oli runsas 8 %. Budjetin toteuma-aste oli 99 %. Prizztech Oy:n toiminta yleishyödyllisenä projektinhallintaorganisaationa ei ole liiketoiminnallisesti kannattavaa, vaan se tarvitsee rinnalleen katteellisia toimintoja, jotka on sijoitettu konsernin tytäryhtiöihin. Tilinpäätöksen osoittama tappio oli -16.082,92 (+ 16.015,59 euroa vuonna 2008). Koko konsernin tulos oli tappiolla 34,44 euroa. Yhtiön taseen loppusumma on 2.732.062,38 (2.018.532,77 euroa). Prizztech Oy:n käynnissä olevien projektien kokonaisvolyymi kasvoi toimintakaudella uusien rahoituspäätöksien myötä. Projektikanta oli 1.1.2010 noin 8,0 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli noin 3,1 miljoonaa euroa. Rahoituslähteet Yhtiön liikevaihto jakaantui vuonna 2009 aiempien vuosien tapaan useaan rahoituslähteeseen. Rahoitusrakenne poikkeaa aiemmista vuosista sikäli, että yliopistojen palveluiden siirryttyä Prizzpoint Oy:lle putosi yliopistojen osuus edellisen vuoden 32 %:sta 24 %:iin. Yhtiön liikevaihdosta eri rahoittajatahojen kautta kanavoitunut, EU-pohjainen projektirahoitus muodosti 34 %:n (22 % vuonna 2008) osuuden liikevaihdosta. Näitä rahoittajatahoja ovat mm. Satakuntaliitto, Satakunnan ja Uudenmaan ELY-keskukset ja Tekes. Yritysrahoituksen volyymi kasvoi 23 % vuonna 2009. Samalla sen suhteellinen osuus nousi 19 %:iin liikevaihdosta. Vielä tätäkin voimakkaammin kasvoi kuntarahoitus, joka osuus kokonaisrahoituksesta oli 22 %. Kuntarahoituksen kasvu oli lähes 37 %. Tämän kasvun taustalla olivat mm. useat uudet käynnistyneet, kuntarahoitusta sisältäneet hankkeet. 5

Tytär- ja osakkuusyhtiöt Prizztech Oy:n kokonaan omistaman tytäryhtiön Prizzway Oy:n kautta markkinoidaan ja toteutetaan markkinaehtoinen asiantuntijatyö. Yhtiön liikevaihto nousi viime vuonna 350.211,32 euroon (234.787,76 euroa 2008). Yhtiön tappio oli 2.352,11 euroa. Tappion taustalla oli yhtiön voimakas panostus tuotekehitykseen ja toimintavalmiuksiin. Prizztech Oy:n kokonaan omistaman Prizzpoint Oy:n tehtävänä on toteuttaa monikäyttäjäkiinteistöjen palveluja. Yhtiö toimii Porin yliopistokeskuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoijana ja toteuttajana. Yhtiön liikevaihto nousi toimintakaudella 1.077.198,19 euroon (528.627,25 euroa ensimmäinen toimintavuosi 1.7. 31.12.2008). Prizzpoint Oy:n toiminnallinen tulos oli 13 532,55 euroa. Prizztech Oy on lisäksi omistajana Offshore Technology Center Oy:ssä n. 7 %:in omistusosuudella. Yhtiön toiminta liittyy läheisesti Prizztech Oy:n hallinnoiman Satakunnan osaamiskeskusohjelman Meriklusterin sisältöihin. Lisäksi Prizztech Oy on osakkaana Tieto- ja viestintätekniikan tutkimus TIVIT Oy:ssä alle 1 %:n omistusosuudella yhtiöstä. Kyseinen yhtiö on kansallisen innovaatiopolitiikan keskeinen toimija, ns. strategisen huippuosaamisen keskittymä. Elinkeinotoimijoiden yhteistyö Porin seudun elinkeino-organisaatiot Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK sekä Yrityspalvelu Enter solmivat yhteistyösopimuksen vuoden 2008 lopulla. Sopimuksen mukaan Prizztech ja POSEK siirtyivät toimimaan yhteisen johdon alla. Myös viestintää ja hallintoa yhtenäistettiin. POSEK muutti syksyllä teknologiakeskus Pripoliin, jossa myös Prizztech toimii. Yhteisten ja yhtenäisten tietojärjestelmien käyttöä on lisätty merkittävästi. Asiakkaiden näkökulmasta merkittävin etu on se, että organisaatioiden läheisyys mahdollistaa palveluprosessien virtaviivaistamisen ja asiakaslähtöisyyden kehittymisen. Organisaatioiden läheisyys on mahdollistanut eri resurssien yhteiskäytön lisäämisen. Yhteistyö on ulottunut myös sopimuskumppaneiden tytäryhtiötasolle. Tästä yhtenä esimerkkinä on Porin Seudun Matkailu OY MAISAn liiketoiminnan kehittämissuunnitelman laatiminen Prizzway Oy:n Progress -järjestelmän avulla. Yhteistyösopimuksen mukainen strateginen johtoryhmä kokoontui viime vuonna kolme kertaa. Puheenjohtajana toimi professori Pia Arenius ja varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa. Strategisen johtoryhmän tehtävänä on hyväksyä vuosittain elinkeino-organisaatioiden valmistelun pohjalta seuraavalle kalenterivuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä kahdelle seuraavalle vuodelle asetetut toiminnalliset yleislinjaukset. Strategisen johtoryhmän tehtävänä on myös valvoa sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä päättää kuntarahoituksen käyttämisestä. Porin seudun elinkeinostrategia Syksyllä 2009 käynnistyi Porin seudun elinkeinostrategian päivitys, joka toteutetaan Prizztech Oy:n ja POSEKin yhteistyönä siten, että aluekeskusohjelma on prosessin tilaajana ja resursoijana. Elinkeinostrategia 2015 valmistuu vuoden 2010 alkupuolella. Myös Satakunnan maakuntaohjelman päivitys on käynnistynyt. Maakunnan kehittäjäorganisaationa Prizztech Oy:n on omalta osaltaan osallistunut aktiivisesti maakunnassa tapahtuvaan ohjelma- ja strategiatyöhön. 6

% Henkilöstön koulutusrakenne 60 50 40 30 20 10 31.12.2008 31.12.2009 Henkilöstö Prizztech Oy:n tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön motivaatiotason ylläpito ja työviihtyisyys ovat toiminnassa keskeisessä roolissa. Yhtiön palveluksessa oli toimintavuoden aikana keskimäärin 48 henkilöä. Prizztech-konsernin henkilöstön määrä oli viime vuonna 53 henkilöä. Yhtiön henkilöstöstä 31.12.2009 noin 80 % on suorittanut vähintään ylemmän korkeakouluasteen. Prizztech Oy:n henkilöstöstä 88 % on työssä toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Naisten osuus henkilöstöstä on 46 %. 0 Tohtorit ja lisensiaatit Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Keskiaste ja muu Prizztech Oy:n omistus Prizztech Oy:n osakepääoma on 1 000 050 euroa. Maakunnan seutukuntien edustajina yhtiön omistuspohjassa ovat: Porin kaupunki (50,85%) Rauman kaupunki (2,71%) Euran kunta (0,68%) Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy (0,85%) Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy (0,85%) Osaamiskeskusohjelmassa mukana olevia tahoja edustavat: Luvata Pori Oy (3,39%) Metso Shared Services Oy (0,85%) Cimcorp Oy (0,85%) Lännen Teletieto Oy (10,17%) Finanssisektorin edustajia: Finnvera Oyj (6,78%) Pohjola-yhtiöt (8,64%) Länsi-Suomen Osuuspankki (1,27%) Nordea Oyj (0,25%) Muita omistajatahoja ovat: Satakunnan sairaanhoitopiiri (8,47%) Satakunnan Korkean Teknologian Säätiö (0,85%) Renor Oy (2,54%) Hallitus 2009 Suluissa varajäsen Puheenjohtaja Reko Aalto-Setälä (Juha Vasama) Varapuheenjohtaja Jouko Kalsi (Riku Räsänen) Jäsenet Jari Heiniluoma (Pauli Puttonen) Altti Lammi (Teemu Hyöky) Sonja Myllykoski (Heli Vannemaa) Ahti Pisto (Olli Wanne) Ilkka Pohjoismäki (Hannu Malmivaara) Raisa Ranta (Sonja Saarinen) Jouko Tutti (Teemu Aho) Markku Uusitalo (Olli Naukkarinen) Yhtiön toimitusjohtajana toimii DI Risto Liljeroos. Yhtiön hallitus toimi myös Satakunnan osaamiskeskusohjelman johtoryhmänä. Osaamiskeskustoiminnassa on kaikissa klusteriohjelmissa oma alueellinen ohjausryhmänsä. Prizztech Oy:n arvot Prizztech Oy:n toiminta perustuu arvoihin, jotka ovat edellytyksenä uskottavalle ja luotettavalle, jatkuvalle ja tulokselliselle toiminnalle. Tällaisia toimintaa ohjaavia hyväksyttyjä arvoja ovat: Asiakaslähtöisyys Osaaminen ja asiantuntemus Kehityshakuisuus Yrittäjyys Henkinen sitoutuminen Toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan todelliset tarpeet. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittäminen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen on mahdollista vain asiakaslähtöisellä innovatiivisella toimintatavalla. Tulosorientoitunut, liiketoimintalähtöinen ajattelumalli on kehittämistoiminnan kulmakivenä. 7

Prizztech Oy:n tuloslaskelma 2009 8 Krnro 465.534 1.1. - 31.12.2009 1.1. - 31.12.2008 LIIKEVAIHTO 6 006 800,45 5 781 268,3 Liiketoiminnan muut tuotot 10 150,00 7 537,35 Materiaalit ja palvelut: Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana - 10 284,46-67 380,80 Ulkopuoliset palvelut - 1 068 744,87-804 280,43 Materiaalit ja palvelut yhteensä: - 1 079 029,33-871 661,23 Henkilöstökulut: Palkat ja palkkiot - 2 242 061,85-2 126 415,60 Henkilösivukulut Eläkekulut - 368 091,56-375 000,46 Muut henkilösivukulut - 105 406,53-105 207,57 Henkilöstökulut yhteensä: - 2 715 559, 94-2 606 623,63 Poistot ja arvonalentumiset: Suunnitelman mukaiset poistot - 5784,62-6 479,62 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä: - 5784,62-6 479,62 Liiketoiminnan muut kulut - 2 232 159,23-2 298 058,68 LIIKEVOITTO/-TAPPIO - 15 582,67 6 000,53 Rahoitustuotot ja -kulut: Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 0,00 Muut korko- ja rahoitustuotot / muilta 2 297, 89 17 380,03 Korko- ja muut rahoituskulut / muille - 2 798, 14-2 278,04 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: - 500,25 15 101,99 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA - 16 082,92 21 102,52 Tuloverot 0,00-5 086,93 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO - 16 082,92 16 015,59

Prizztech Oy:n tase 2009 VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat oikeudet 6 798,66 1 197,97 Muut pitkäaikaiset menot 2 277,38 0,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 14 062,30 17 577,87 Muut aineelliset hyödykkeet 0,00 482,51 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 39 681,88 39 681,88 Pysyvät vastaavat yhteensä 62 820,42 58 940,23 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 676 593,26 451 835,56 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 11 189,87-9 766,13 Muut saamiset 2 640,24 2 636,28 Siirtosaamiset 1 410 602,26 1 088 040,04 Rahat ja pankkisaamiset 568 216,33 426 846,79 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 669 241,96 1 959 592,54 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 732 062,38 2 018 532,77 VASTATTAVAA 31.12.2008 31.12.2007 OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 000 050,00 1 000 050,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio yht. 242 497,59 226 482,00 Tilikauden voitto / tappio yhteensä - 16 082,92 16 015,59 Oma pääoma yhteensä 1 226 464,67 1 242 547,59 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot 195 335,00 182 869,00 Ostovelat 462 351,39 127 196,59 Velat saman konsernin yrityksille 330 602,59 0,00 Muut velat 166 169,87 152 359,51 Siirtovelat 351 138,86 313 560,08 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 505 597,71 775 985,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 732 062,38 2 018 532,77 Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Tiedepuisto 4, 28600 Pori. 9

SATAKUNNAN OSAAMISKESKUS Kansallinen rooli klusteriohjelmissa vahvistui Kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa on mukana 13 valtakunnallisesti merkittävää osaamisklusteria. Prizztech Oy:n koordinoima Satakunnan osaamiskeskus on mukana Energiateknologian ja Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmissa sekä Meriklusteriohjelmassa. Toimintaan osallistuneet yritykset vuonna 2009 Yrityksen henkilömäärä Osaamiskeskusohjelman toteuttajana Prizztech Oy:lle on muodostunut vahva kansallinen rooli näissä klusteriohjelmissa ja yhtiön osaamiskeskustoiminnassa näkyykin entistä selvemmin sen alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen painotus. Satakunnan osaamiskeskusohjelmaa rahoittaa Satakuntaliitto maakunnan kehittämisrahalla. Yrityksiä kpl 1-9 221 10-49 152 50-249 119 >= 250 133 Yhteensä 625 Aurinkoenergiayritysklusterin ensimmäiset askeleet Aurinkoenergiayritysklusteri otti ensimmäiset järjestäytymisen askeleet., kun Satakunnassa keskityttiin verkostokartoituksen perusteella aurinkoklusterin synnyttämiseen Suomeen. Asiaa edesauttoivat onnistunut kansallinen seminaari ja workshop, jossa saatiin eväät ja yritystarpeet uusille aurinkoenergiaprojekteille. Satakunnan Osaamiskeskus onnistuikin käynnistämään klusterin kehittymistä auttavia hankkeita: Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa ja Solarforum -projektit. Lisäksi D-2-B -projektissa Satakunta keskittyy aurinkoenergiaan. Aurinkoenergiasta muodostuikin Satakunnan osaamiskeskuksen painopistealue. Vuoden aikana luotiin hyvä kansallinen ja osin kansainvälinen verkosto sekä projektikanta. Toiminnassa mukana olleet tutkimus- ja koulutuslaitokset 64 Toiminnassa mukana olleet muut organisaatiot 118 10

ENERGIATEKNOLOGIAN KLUSTERIOHJELMA Energiateknologiaohjelman lähtökohtana on energia- ja metalliteollisuuden teknologiarajapintojen yhdistäminen, mikä antaa tukevan aluelähtöisen pohjan kansalliselle ja kansainväliselle vaikuttavuudelle. Globaalit suurhankkeet ja maailman energiapoliittiset trendit tarjoavat yrityksillemme oivan kehittymisja kasvumahdollisuuden. Uusiutuvan energian markkinat avoinna Satakunnan osaamiskeskuksen energiateknologian klusteriohjelma koostuu neljästä osakokonaisuudesta: FinNuclear-ohjelma (suomalaisen ydinenergiaosaamisen yhteismarkkinointi) Uusiutuva energia (painopisteenä aurinkoenergia ja offshore tuulivoima ) Magneettiteknologia (sähkön tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvä magneettiteknologia) Tulevaisuuden perusenergiateknologiat (GenIV, fuusio, CCS, Vetyteknologia) Magneettiteknologian ja ydinvoimaosaamisen toimenpiteitä toteutetaan erillisissä yksiköissä. Niiden viime vuoden toiminnasta kerrottu ko. yksikön toiminnan yhteydessä. Uusiutuvan energian painopistealueella onnistuttiin vuoden aikana tavoittamaan ja kartoittamaan Suomen uusiutuvan energian teknologiayritykset (lähes 300) ja niiden kehittymistarpeet erittäin kattavasti. Tiedon keräykseen ja hyödyntämiseen saatiin mukaan lähes kaikki kansalliset asiasta kiinnostuneet tahot (Tekes, Sitra, Cleantech, Etlatieto). Samalla muodostui hyvä pohja uusiutuvan energian eri sektoreiden kehittämiseen sekä luotiin erittäin kattava kansallinen verkostokuvaus, jonka avulla yritysten on helppo löytää kumppaneita. Toteutettu markkinaselvitys ja verkostokartoitukset yhdessä käynnistyneen D-2-B -projektin kanssa ovat selkeästi muodostaneet osaamiskeskusohjelmaan kokonaisuuden, jossa yrityksille pystytään tehokkaasti välittämään oikeaa sektorikohtaista tietoa uusiutuvan energian markkinoista. Vuonna 2009 onnistuttiin myös käynnistämään mielenkiintoiset hankeryppäät tuulija kierrätyssektoreilla. Hankekanta yhdessä yrityskartoituksen ja alan kasvun kera on luonut miniklustereita, joiden kasvua osaamiskeskustyöllä on mahdollista vauhdittaa. Tuulivoimapuolella Satakunnan erikoisosaamista on offshore ja tässä osiossa yhteistyö on aloitettu myös Meriklusterin kanssa. Tulevaisuuden perusenergiateknologiatpainopistealueella valmistui laaja visio vetyteknologian edellytyksistä ja Äetsän Vetykylähankkeen jatkamisesta kansallisena FinHydrogen -ohjelmana. Jatkorahoituksen selvittyä päivitettiin pilottisuunnitelmia vetykäyttöisen polttokennovoimalaitos-, vetytankkausasema- ja tuulisähkö/vetyhankkeista. Vuoden aikana kartoitettiin 70 suomalaista yritystä, jotka ovat kiinnostuneet CCS -teknologiasta ja osallistumisesta Meri-Porin CCS-pilottiin. Lisäksi yksikkö osallistui VTT:n vetämään projektiin, jossa seurataan uuden, Gen IV -sukupolven fissioreaktoreiksi valittujen konseptien kansainvälistä kehittymistä ja koordinoidaan kotimaisia alan kehityshankkeita. Myös muiden energiahankkeiden osalta toiminta oli vilkasta. Prizztech Oy:n, Lounais-Suomen metsäkeskuksen, ProAgria Satakunnan ja MTK Satakunnan yhteinen Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa -koordinaatiohanke käynnistyi kesällä. Vuoden aikana toteutettiin myös tilaustyönä MTK:lle selvitys Kiinnostaako energiavilja voimalaitoksia?. TEM:n ja SITRAN rahoittama Kuluttajien energianeuvonta Porin seudulla -hanke sai rahoituspäätöksen vuoden lopussa. 11

JOKAPAIKAN TIETOTEKNIIKAN KLUSTERIOHJELMA Klusterin toiminnallinen fokus on huipputason ICT - teknologiaa kehittävissä ja sitä innovatiivisesti omissa palveluissaan tai tuotteissaan hyödyntävissä yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Satakunnan osaamisalat JPT-klusterissa ovat teollisuuden tietotekniikkasovellukset, mobiili- ja puettava teknologia sekä RFID- ja anturiteknologiaosaaminen. Uusia, tulevaisuutta luotaavia toimintamalleja Vuonna 2009 päättyneiden projektien tuloksena syntyi muutama myös kansainvälisesti kiinnostava tuoteaihio. Ikkunavalmistaja Seloy Oy ja Citidigi Oy toteuttivat ensimmäisenä maailmassa interaktiivisen näyteikkunan, jossa eristyslasielementtiin integroitiin ulkotiloihin sopiva kosketusnäyttökalvo. Kirjastoympäristöön kehitetyn Älyhyllyn avulla lainaaja saa kätevästi lisäinformaatiota kirjasta ja kirjailijasta sekä näkee esimerkiksi muiden lukijoiden arvostelut. RFID -teknologialla toteutettua Älyhyllykonseptia voidaan soveltaa myös esimerkiksi kuluttajatavarakaupassa. Kolmas kiinnostava tuoteaihio on elintarviketeollisuudelle kehitetty langaton tiedonsiirtoratkaisu lastitilan seurantaan, jonka toteuttivat yhteistyössä MeshWorks Wireless ja TappIT. 12 Nykyisen ohjelmakauden alussa suunniteltuun Ohjelmistoliiketoiminnan keskus -konseptiin liittyvät hankekokonaisuudet Open Innovation Platform ja Teollisuuden tietotekniikkaratkaisut käynnistyivät vuoden aikana. Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa aloitettiin pitkäjänteinen yhteistyö, jonka tavoitteena on päivittää nykyinen NGN -laboratorion GSM/GPRS -verkko (2G) 3G-tasoiseksi. Lisäksi tavoitteena on hankkia muutamia liikuteltavia tukiasemia, jolloin jatkossa erityyppisiä mobiiliteknologiaratkaisuja kehittävät toimijat voivat entistä tehokkaammin hyödyntää NGN laboratoriota tuotekehitys- ja testiympäristönä. Perinteisen projektitoiminnan lisäksi JPT Satakunta oli mukana kehittämässä aivan uuden tyyppistä, tulevaisuutta ennakoivaa SUF -toimintamallia (Satakunta Unelmaa Foorumi). SUF -toimintamallissa aktiivisesti toimiva nuorten verkosto voidaan kytkeä pohtimaan tulevaisuutta eri teemojen kautta. SUF:in kehittäminen oli merkittävä tulos uusien ennakointimallien ja palvelujen kehittämiseksi elinkeinoelämän ja julkisen sektorin tarpeisiin. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on jo esittänyt kiinnostuksensa mallia kohtaan ja vuoden loppupuolella myös valtioneuvoston kanslia ilmaisi halunsa ryhtyä yhteistyöhön SUF-verkoston kanssa. Vuoden 2009 loppupuolella JPT Satakunta aloitti Protomo -toiminnan valmistelun yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun ja TTY Porin yksikön kanssa. Tavoitetilassa opiskelijat ja aktiivisesta työelämästä syystä tai toisesta tauolla olevat kokeneet asiantuntijat voivat yhteistyössä toteuttaa yritysten antamia kehitysprojekteja saman katon alla. Toimintamallissa projektien immateriaalioikeudet jäävät kehitysryhmälle, minkä uskotaan tukevan uusien tuotteiden, työpaikkojen ja yritysten syntymistä alueelle. Jyväskylän Protomon ja Tampereen Demolan tulokset ovat olleet tähän mennessä erittäin lupaavia. Inward-toimintaan liittyvä yhteistyö jatkui sekä Invest in Finlandin (IIF) että Porin Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa. IIF kutsuttiin JPT Satakunnan järjestämään tutkijatapaamiseen, jossa IIF:lle esiteltiin alueen keskeisimmät tutkimusprojektit ja Satakunnan tarjoamat mahdollisuudet etabloitumista harkitseville yrityksille. Samalla sovittiin yhteisistä toimintamalleista ja myös muusta yhteistyöstä. Tiivis yhteistyö IIF:n kanssa uskotaan tuovan jatkossa hyviä avauksia Satakuntaan.

MERIKLUSTERIOHJELMA Satakunnassa osaamiskeskuksen pääosaamisalat ovat offshore-teollisuus, meriteollisuuden verkostot ja liiketoimintaosaaminen. Valtakunnallisten päävastuualueiden ohella osaamiskeskus toimii tukiroolissa erityisesti laivanrakennuksessa sekä meriteknisissä laitteissa. Mukana offshoreteollisuuden tulevaisuuden haasteissa Vuonna 2009 aloitettiin Innovative Finnish Business and Product Concepts For Offshore Industry (IFCO) hankekokonaisuuden rakentaminen yhdessä yritysten ja Offshore Technology Center Oy:n kanssa. Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda kehittämisympäristö, joka houkuttelee suomalaiset ja ulkomaalaiset yritykset harjoittamaan offshore -liiketoimintaa Suomen ja suomalaisten tytäryhtiöiden kautta. Painopistealueella käynnistettiin kaksi merkittävää erillishanketta: Metallikylä - Vetovoimainen pohjoissatakuntalainen yrityskeskittymä ja Messi - meriteollisuuden sisustusvarustelun verkostokehitys. Metallikylä-hanke tähtää alueen veturiyritysten sekä niiden verkostoissa toimivien pk-yritysten ja sitä kautta koko teollisuudenalan kilpailukyvyn parantamiseen. Messi puolestaan synnyttää yrityksille kokonaisvaltaisia kehittämisohjelmia ja tuottaa omalta osaltaan tietoa yritysten tämänhetkisistä tarpeista (yhdessä Tekel ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa). Liiketoimintaosaamisen lisäksi hankkeen painopistealueena on uuden teknologian soveltaminen yrityksissä. Siemenrahoitushankkeilla on kehitetty uusia toimintamalleja ja prosesseja, esim. Tuulivoimapuiston suunnittelu jäätyvälle merialueelle -esiselvitys ja Telakkateollisuuden kokonaistoimitusprosessin kehittäminen. Seurantakauden aikana osaamiskeskuksen hankkeissa kehitettiin kaksi uutta teknologiaratkaisua: Interactive - interaktiivinen ikkunaelementtinäyttö sekä Uusi meriasennusteknologia. Meridigihydrauliikka -hankkeessa puolestaan tuotettiin uutta tietoa digihydrauliikan soveltamisesta mm. propulsiolaitteissa. Vuonna 2009 laadittiin myös meriteollisuuden osaamisstrategia. Meriklusteriohjelma dokumentoi tulokset ja käynnisti Varsinais- Suomen ja Satakunnan yhteisen Koneteknologiakeskus Turku Oy:n hallinnoiman strategian toteutushankkeen Osaamisen ennakointi meriteollisuudessa. Marraskuussa 2009 klusterin ohjelmajohtaja ja Meriklusteriyksikön kehittämispäällikkö osallistuivat ministeri Paavo Väyrysen viennin edistämismatkalle Brasiliaan. Matkan jälkeen alkoivat Brasilian valtiollisen energiayhtiön Petrobrasin ja Brasilian meriteollisuusyhdistyksen Sinavalin Suomen vierailujen valmistelut yhdessä yritysten ja Finpro ry:n kanssa. Lisäksi aloitettiin brasilialaisten ja suomalaisten meriteknisen alan yritysten yhteistyön käynnistäminen -hanke ja keskustelut yhteistyöstä Sao Paulon osavaltion teknologiakylän, Rio de Janeiron osavaltion yliopiston ja sen yhteydessä toimivan teknologiakylän kanssa. Keväällä 2009 Meriklusteriohjelma toteutti yhdessä Finpro ry:n kanssa Brasilian offshore-teollisuuden mahdollisuudet suomalaisille yrityksille -alkuselvityksen, jota käsiteltiin 31.8.2009 järjestetyssä Meriteollisuuden globaali tilannekatsaus -seminaarissa. Yksikkö alkoi myös julkaista Brasilian energiaja offshoreteollisuutta käsittelevää viikkokatsausta yhdessä Offshore Technology Center Oy OTC:n kanssa. Kuva: STX Europe Meriklusteriohjelmassa on käynnistynyt suomalaisten ja brasilialaisten meriteknisen alan yritysten yhteistyö -hanke. Keväällä 2009 Meriklusteriohjelma toteutti myös yhdessä Finpro ry:n kanssa Brasilian offshore-teollisuuden mahdollisuudet suomalaisille yrityksille - alkuselvityksen. 13

KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSYKSIKÖT Kansainvälistä kehittämisja tutkimustyötä Satakunnan osaamiskeskusohjelman toiminnan tuloksena yhtiöön on muodostunut kolme elinkeinoelämän tarpeisiin perustuvaa kehittämis- ja tutkimusyksikköä: Magneettiteknologiakeskus Vesi-Instituutti WANDER FinNuclear Osaamiskeskusohjelmassa Magneettiteknologiakeskus ja FinNuclear liittyvät olennaisesti Tulevaisuuden energiateknologiat klusterin toimintaan. Vesi-instituutti WANDER puolestaan linkittyy alueellisena kumppanina Ympäristöteknologiaklusteriin. Myös tulevaisuudessa Prizztech Oy:n tavoitteena on tunnistaa toiminnallisia kokonaisuuksia sekä synnyttää niitä palvelevia rakenteita ja verkostoja. Kehittämis- ja tutkimusyksiköiden toiminta on kansallista ja lisääntyvässä määrin kansainvälistä. Yksiköiden toimintaa rahoittaa Satakuntaliitto EAKR-rahoituksella. Rakennustuotteet, talousvesi ja tuotehyväksyntä Vesi-Instituutin työn keskeisenä painopisteenä ovat lainsäätäjien työtä edistävät projektit liittyen talousveteen ja sen kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin. Toimintavolyymeja vuonna 2009 Vesi-Instituutti WANDER Toiminnassa mukana olleet yritykset 45 Toimintaan osallistuneet tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä muut organisaatiot 16 Magneettiteknologiakeskus Toiminnassa mukana olleet yritykset 26 Toimintaan osallistuneet tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä muut organisaatiot 5 FinNuclear Vuonna 2009 tehtiin ympäristöministeriön ja vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoituksella selvitys vesihuollossa käytettävien, talousveden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden standardisointitilanteesta. Tarkoituksena oli selvittää, onko juomaveden kanssa kosketuksiin tuleville tuotteille olemassa harmonisoituja tuotestandardeja riittävän kattavasti ja ovatko näissä esitetyt vaatimukset riittävät suomalaisissa olosuhteissa vai pitäisikö niihin saada muutoksia. Tämä selvitystyö on julkaistu raporttina Rakennustuotteet, talousvesi ja tuotehyväksyntä ja se on tilattavissa Vesi-Instituutista. Toiminnassa mukana olleet yritykset 66 Toimintaan osallistuneet tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä muut organisaatiot 5 14

VESI-INSTITUUTTI WANDER Vesi-Instituutti WANDERin toimiala on talousveteen ja sen kanssa kosketuksissa oleviin materiaaleihin liittyvät asiantuntijapalvelut. Vesi-Instituutin asiantuntemus ja osaaminen alalta on rakennettu poikkitieteelliseksi ja laajapohjaiseksi eikä vastaavanlaista osaamiskeskittymää ole muualla Suomessa. Mukana kansainvälisessä valmistelutyössä Vuonna 2009 Vesi-Instituutin nimi rekisteröitiin muotoon Vesi-Instituutti WANDER. Muutos liittyi toiminnan vakiintumiseen ja laajentumiseen kansainväliseksi. Yksikkö osallistui aktiivisesti eurooppalaisten talousvesialan säädösten ja standardien valmisteluun sekä EU:n puitteissa että valmisteltaessa kansallisia kantoja näihin painottaen suomalaisia olosuhteita ja suomalaisten yritysten etua. Työn painopisteenä oli valmisteilla oleva uusi eurooppalainen tuotehyväksyntäjärjestelmä, joka koskee kaikkia niitä rakennustuotteiden materiaaleja, jotka ovat kosketuksissa juomaveden kanssa. Vesi-Instituutti toimi ympäristöministeriön toimeksiannosta Suomen edustajana hyväksyntäjärjestelmän valmistelun asiantuntijaryhmässä Experts Group for Construction Products in Contact with Drinking Water, EG-CPDW. Lisäksi Instituutti oli jäsenenä eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CEN:n talousvesijärjestelmien standardisointiin keskittyvän teknisen komitean CEN/TC 164 Water Supply työryhmissä, WG3 (Effects of materials in contact with drinking water) sekä neljässä ad hoc-ryhmässä, jotka valmistelevat testausstandardeja eri materiaaleille, jotta voidaan todeta niiden turvallinen käytettävyys juomavesijärjestelmissä. Vesi-Instituutti toimi myös kansallisen seurantaryhmän toiminnan organisoijana ympäristöministeriön toimeksiannosta sekä osallistui myös mainitun CEN:n teknisen komitean työryhmän WG9 (Drinking water treatment) toimintaan. Ympäristöministeriön ja vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimeksiannosta tehtiin selvitys vesihuollossa käytettävien, talousveden kanssa kosketuksissa olevien rakennustuotteiden standardisointitilanteesta. Koululaisille tarkoitettu selainpohjainen oppimateriaali nimeltään Vesikoulu toteutettiin kahdessa vaiheessa vuonna 2009. Suomenkielinen versio löytyy osoitteesta www.vesikoulu.fi ja ruotsinkielinen osoitteessa www. vattenskolan.fi. Tieteellisen asiantuntemuksensa kartuttamiseksi Vesi-Instituutti ylläpitää Tutkimuksen tietopankkia. Vuoden 2009 lopussa siinä oli 2310 viitettä. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin EAKR -rahoitteinen Jätevesiosaajat yhteen -projekti, jonka tavoitteena on koota yhteen jätevesialan toimijoita ja verkostoida heidät talousvesialan osaajien kanssa. Yritysten ja yhteisöjen toimeksiannoista toteutettiin kaksitoista projektia tai selvitystä. Yhteistyössä ministeriöiden kanssa toteutettiin yksi selvitystyö. Omien palvelutuotteiden kehittäminen nähtiin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeäksi ja kuluneen vuoden aikana niitä kehitettiin ja pilotoitiin. Vuoden aikana järjestettiin Raumalla yksi vesihygieniapassikoulutustilaisuus, joihin osallistui yhteensä 23 vesihuoltolaitosten ja yritysten työntekijää. 15

MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS Magneettiteknologiakeskus tekee teollisuusläheistä tutkimusta kestomagneetti- ja suprajohdemateriaaleihin sekä näiden sovelluksiin liittyen. Toiminnassaan magneettiteknologiakeskus hyödyntää omia laboratorioitaan, asiantuntijoitaan sekä kansallisia ja kansainvälisiä verkostojaan. Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita yritysten tarpeisiin Magneettiteknologiakeskus on vuoden aikana aktiivisesti lähestynyt erityisesti pksektorin yrityksiä. Keskus on vuoden 2009 aikana ideoinut ja valmistellut toistakymmentä laajempaa tutkimus- ja tuotekehityshanketta liittyen suprajohteisiin ja kestomagneettimateriaaleihin. Näistä on käyty neuvotteluja yhteistyökumppaneiden ja mm. ST-Poolin kanssa. Pienempiä kehityshankkeita varten on kehitetty palvelututkimusta. Omaa osaamista on kehitetty kestomagneettien käyttöominaisuuksiin kohdistuvalla tutkimuksella sekä osallistumalla magneettialan ja mallinnuksen konferensseihin ja seminaareihin. Laboratorioiden toimintaa kehitettiin päivittämällä mallinnusohjelmia ja täydentämällä mittauslaboratorion laitevalikoimaa. Magneettiteknologiakeskus on vuoden 2009 aikana käynnistänyt tai toteuttanut seuraavat tutkimushankkeet: Tekes-hanke SMES suprajohtava sähkömagneettinen energiavarasto, siemenrahahanke ELMER FEM laskentaohjelman kehitys, siemenrahahanke Magneettisten muistimetallien mallinnus, siemenrahahanke Jäähdytetty kestomagneettimoottori ja siemenrahahanke Moninapainen magneettierotin. Marraskuussa 2009 järjestetty konferenssi Magnetic Materials in Electrical Machine Applications 2009 houkutteli paikalle lähes 80 osallistujaa 38 eri organisaatiosta eri puolilta Eurooppaa ja onnistui saadun palautteen valossa erittäin hyvin. Pohjoismaiseen kesäkouluun osallistui nelisenkymmentä opiskelijaa Pohjoismaista ja Venäjältä. Lisäksi keskus jatkoi sintrattujen NdFeB-magneettien stabiilisuuteen liittyvää tutkimusprojektia sekä laati rajatumpia kestomagneetteihin liittyviä selvityksiä. SMES-hankkeen tuloksia esiteltiin myös suprajohdealan konferenssissa EUCAS 2009, Dresdenissä. Magneettien stabiilisuuteen liittyviä tuloksia julkaistiin IEEE Transactions on Magnetics lehdessä. Mallinnus- ja mittauslaboratorioiden toimeksiantojen määrä lähes kaksinkertaistui vuoden aikana, pääosan toimeksiannoista tullessa kuitenkin yhä kotimaasta. 16

FINNUCLEAR FinNuclear yksikön päämääränä on lisätä suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia osallistua ydinenergiahankkeisiin ja toimia alan teollisuuden taustatukena, toteuttaen toimintoja, joiden katsotaan olevan kotimaiselle alan teollisuudelle yhteisesti hyödyllisiä, sekä ydinenergia-alaa edistäviä kehityshankkeita. Suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle kansainvälistä tilausta Vuonna 2009 Prizztech Oy:n kaksi vuotta aiemmin käynnistämä kansallinen Finnuclear -hanke laajensi toimintaansa huomattavasti. Vuosi oli erittäin vilkas, toimintaan tuli mukaan kymmeniä uusia yrityksiä Teknologiateollisuus ry:n Ydinenergia-alan toimittajat -toimialaryhmän kautta. Vuoden 2009 kesäkuussa Prizztech Oy perusti FinNuclear-kehitysyksikön, joka jatkaa FinNuclear -ohjelman toteuttamista. Kertomusvuoden keskeisin toimenpide oli saada ydinenergia-alalle aikaan kansallisen tason organisoituminen sekä laatia strategia yritysten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi. FinNuclear -hankkeen ja Teknologiateollisuus ry:n yhteistyönä perustettiin Ydinenergiaalan toimittajat -toimialaryhmä. Yhteisiä toimintoja olivat ydinenergia-alan yritysten yhteinen markkinointi sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen, yritysvalmennustoiminta, uutisseuranta ja uutisten tuottaminen, muut tiedotuspalvelut, t & k -hankkeiden käynnistäminen sekä yhteinen www-portaali. FinNuclear-yksikkö alkoi vuoden aikana toteuttaa mm. seuraavia palvelumuotoja: uutistiedote kerran kuussa, yhteiset messuesiintymiset (osaston organisointi ja toteuttaminen, yhteisrahti, keskitetty kustannusten hallinta, keskitetty vienninedistämistuen hakeminen) toimialaryhmään liittyvä jäsenrekisteri ja jäsenyyden hallinta. Yksikkö myös organisoi ydinenergia-alan yritysvalmennusohjelman, jonka toteuttaminen alkaa v. 2010. Yksikkö organisoi vuoden aikana useita verkostoitumistapahtumia. Elokuussa Espoon Innopolissa järjestettiin Meet the Vendor -tapahtuma, jossa luotiin kontakteja ydinvoimalaitosten rakentajien sekä suomalaisten yritysten välille. Tiivisohjelmaisen päivän aikana yhteensä viisi ydinvoimalaitosten reaktoritoimittajaa tapasi yli sata suomalaisen yrityksen edustajaa 40 eri firmasta. Malli tapahtumaan otettiin Iso- Britannian vastaavista ydinenergia-alan tilaisuuksista. Lähes 80 erillisen tapaamisen järjestäminen oli vaativa matriisi koottavaksi, mutta siinä onnistuttiin hyvin ja yrityksiltä saatu palaute oli myönteistä. Suomeen tilaisuutta varten saapuneet reaktoritoimittajat olivat Areva NP GmbH, Atomstroyexport, GE Hitachi, Mitsubishi Heavy Industries Ltd ja Toshiba/ Westinghouse. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin mm. B2B -päivä ranskalaisten ja suomalaisten ydinenergia-alan yritysten välillä ja kansainvälisen ydinenergia-alan SMiRT -konferenssin teollisuusnäyttely. 17

KASVU- JA INNOVAATIOPALVELUT Kasvu- ja innovaatiopalvelut tarjoaa erikoistuneita yrityspalveluja, kehittämisympäristöjä ja toimii yhteistyössä elinkeinoyhtiöiden kanssa. Toimintaa ohjaavat seudulliset elinkeino- ja innovaatiostrategiat. Yksikön vahva osaaminen projektitoiminnan ammattilaisina tarjoaa mahdollisuuden työstää yritysten kehittämisaihiot onnistuneiksi toteutuksiksi. Vastuullisuutta! Osaamista, vastuullisuutta, innovaatioita! Edelläkävijäyritykset saavuttavat aitoa kilpailuetua hoitamalla hyvin ekologisen ja sosiaalisen vastuunsa, unohtamatta sitä tosiasiaa, että taloudellinen vastuu luo pohjan vastuulliselle liiketoiminnalle. Myös onnistunut yhteiskuntavastuuraportointi antaa yrityksille hyviä eväitä kertoa asiakkailleen ja sidosryhmilleen saavutetusta kehityksestä vastuullisuuden teeman ympärillä. VALID-kehittämisohjelman tavoitteena on löytää ne satakuntalaiset yritykset, jotka jo oivaltavat vastuullisuuden merkityksen liiketoiminnassaan ja haluavat kehittää joitain osa-alueita edelleen. Kasvu- ja innovaatiopalvelut -yksikkö uudisti nimensä 2009 loppupuolella. Yksikön nimenä oli aiemmin Liiketoiminnan kehittäminen. Uudistuksen tavoitteena oli kehittää yksikön viestintää entistä asiakaslähtöisemmäksi niin, että yritykset tunnistavat helpommin tarpeensa eri palveluista. Vuonna 2009 laajoilla kehittämisohjelmilla nostettiin esiin kaksi teemaa: hyvinvointialan yritysten kehittäminen (HYKE) ja vastuullinen liiketoiminta (VALID). Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa (HYKE) hankkeessa oli vilkas toimintavuosi. Vuoden aikana järjestettiin yritysten tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, verkostoitumistilaisuuksia ja yrittäjyysvalmennusta. Kumppanuudella kilpailukykyä Puutuotealan kilpailukyvyn parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö TEM käynnisti keväällä 2009 metsäalan strategisen ohjelman, jonka valmistelussa on oltu mukana. Esimerkkinä työstä on ollut PuuPuuna RID- Ryhmä, joka keskittyy etsimään toimijoita, jotka lähtisivät toteuttamaan puurakentamisessa uusia entistä isompia kohteita teollisin menetelmin. MERIHA -projektissa Prizztech Oy on toiminut Rauman Seudun Kehitys Oy RSK:n asiantuntijakumppanina tuottaen lähinnä palveluja meriteollisuuden pk-yrityksille verkostojen kehittämisen näkökulmasta. Taloudellinen vastuu kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen 18 Y H T E I S K U N T A V A S T U U Sosiaalinen vastuu henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen hyvät toimintatavat yritysverkostoissa sekä lähiyhteisö- ja yhteiskuntasuhteissa yleishyödyllisen toiminnan tukeminen kuluttajansuoja ihmisoikeudet Ympäristövastuu vesien, ilman ja maaperän suojelu ilmastonmuutoksen torjunta luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tehokas ja säästävä luonnonvarojen käyttö vastuu tuotteen elinkaaresta ja toiminnan arvoketjusta

Uusia liikeideoita Vuonna 2009 innovaatiopalvelujen piiriin tuli 105 uutta liikeideaa arvioitavaksi. Ideoista viisi tuli Satakunnan ulkopuolelta. Määrä oli lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2008. Ideat jakaantuivat maantieteellisesti siten, että Porin seudulta arvioitiin ja tehtiin jatkotoimenpiteitä 69 idealle, Rauman seudulta 29 idealle ja Pohjois-Satakunnasta kahdelle idealle. Kasvuhautomo on vuonna 2009 aloitettu Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK:n palvelu, jonka tuottajana Kasvu- ja innovaatiopalvelut -tiimi toimii. Kumppanuus on merkittävä ja mahdollistaa hautomopalvelujen tarjoamisen Porin seudulla. Prizztechin asiantuntijat toimivat yrityskohtaisesti valmentajina ja mentoroivat yrityksen kasvua hautomovuoden ajan liiketoiminnan eri osa-alueilla. Vuonna 2009 hautomoon valikoitui 12 yritystä ja tulosta voidaankin pitää hyvänä ensimmäiselle toimintavuodelle. Tulevaisuuden osaamista Henkilöstön osaamisen kehittämishankkeilla keskityttiin osaamistarpeiden ennakointiin, henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kehittämisen menetelmiin. Tavoitteena oli tukea yrityksiä osaavan työvoiman teeman ympärillä ja luoda mahdollisuuksia tehokkaaseen osaamisen johtamiseen. Toiminta jakautui kahteen osa-alueeseen: Satakunta Business Campus (SBC) -toimintaan ja PRO- TEK -toimintaan. Satakunta Business Campus -toiminnan merkittävimpiä tuloksia oli SBC-TEAT -koulutuksen aloittaminen sekä verkoston toiminnan vahvistuminen yhteisen tekemisen kautta. Protek toiminnan osalta toteutui kaksi yrityslähtöistä yhteishankintakoulutusta. Osaamistarpeiden osalta kontaktoitiin 117 yritystä. Lisäksi käynnistyi yksi puutuotealan yritysten verkostohanke sekä kaksi muuta kehittämishanketta. Kansainvälisyyttä Kansainvälisten kontaktien lisäämiseksi verkostoiduttiin englantilaisen Exemplas Ltd:n kanssa. Englannin suurimpana yrityspalveluorganisaationa Exemplas tarjoaa asiakkailleen monimuotoisia palveluita, joita pilotoidaan Satakunnassa. Samalla Exemplas on kiinnostunut Prizzway Progress-analyysin soveltamista omassa toiminnassaan. Prizztech Oy ja Posek Oy tulivat valituiksi URBACT-ohjelman mukaiseen Urban N.O.S.E. -hankkeeseen, joka on saanut EU-rahoituksen vuoden 2009 alusta. Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaalisten yritysten hautomomalleja eri alueilla. Kansainvälistymispalvelut toteutetaan tii viissä yhteistyössä seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Alueellinen yritysten kansainvälistymispalveluiden toteutusvastuu on elinkeinoyhtiöillä. Prizztech Oy toimii valikoiduilla osaamis- ja teknologiaaloilla osana kansainvälisiä verkostoja mahdollistaen näiden kautta yrityksille toiminnan kehittämistä myös kan sainvälistymisen osalta. Osaamiskeskusohjelman klusterit sekä yhtiön t&k-yksiköt ovat omassa toiminnassaan jo hyvin kansainvälisiä ja linkittyneitä alueen muihin toimenpiteisiin. 19

PRIZZWAY Prizzway Oy on Prizztech Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö, joka on keskittynyt liiketoiminnan asiantuntijapalveluiden myyntiin ja tuottamiseen. Merkittävä kansallinen rooli yrityskehitystyössä Matala KASVUKYKY Korkea Kasvukyky ja -halukkuus 2 kpl 1 kpl 1 kpl 11 kpl 6 kpl 3 kpl 3 kpl Ensi vuoden loppuun mennessä PKyritysten kansallisessa kasvuohjelmassa analysoidaan 200 suomalaista pk-yritystä ja laaditaan yrityksille aktiivisia kasvu- ja kehittämissuunnitelmia. Vastaavanlaista ohjelmaa ollaan käynnistämässä myös Teknologiateollisuus ry:n toimesta: metallialan yritysten tulevaisuuden toimintaedellytykset halutaan turvata analysoimalla 600 pk-yritystä. 3 kpl 6 kpl 6 kpl 3 kpl 5 kpl 2 kpl 1 kpl 3 kpl Matala KASVUHALUKKUUS Korkea Yrityksistä, joille on tehty perusanalyysi n. 5,3 % (3/56) on arvioinut kasvuhalunsa ja kykynsä korkeaksi. Prizzway Oy:n tavoitteena on olla johtava kokonaisvaltaisen liiketoimintaosaamisen edelläkävijä yrityskehitystoiminnassa. Prizzway tuotteistaa innovatiivisia liiketoiminnan palvelutuotteita ja rakentaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen kokonaisvaltaisia verkkopohjaisia järjestelmätyökaluja. Progress-järjestelmän kehitystyötä jatkettiin erityisesti yrityskehittäjien ja asiantuntijoiden hallinnoinnin parantamiseksi. Lisäksi järjestelmään tuotettavan datan analysointiin ja raportointiin kehitettiin nk. Monitor-työkalua, millä on mahdollista tuottaa automaattisesti malliraportin pohjalta markkinaraportteja. Progress-järjestelmän jatkokehittämisen ja yhtiön oman osaamispääoman kasvattamiseksi yhtiössä aloitettiin tutkimustyö aiheesta Intellectual Capital and Strategy. Tutkimuksella haetaan laajempaa ymmärrystä yritysten liiketoiminnan kehittämisen laajemmasta kehittämismallista ja aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä. Progress-järjestelmän lisensoituja käyttäjiä rekisteröitiin 73 henkilöä ja järjestelmällä tehtyjen perusanalyysien määrä saavutti 150 analyysin rajan. Yhtiön päämääränä on vuoden 2011 loppuun mennessä saavuttaa laaja kansallinen tunnettuus ja olla merkittävä liiketoimintaosaamisen kehittäjä Suomessa. Tätä päämäärää tavoitellaan kokoamalla markkinaehtoisesti laaja verkosto liiketoiminnan yrityskehittäjiä yhteen ja tuottamalla kunkin asiantuntijan tarpeeseen tarkoituksenmukaiset työkalut sekä palvelumallit. Näitä asiantuntijoita koordinoidaan verkkopohjaisen Progress- järjestelmän avulla. Kansallinen kasvuyritysohjelma Prizzway Oy on saavuttanut kansallisesti merkittävän aseman suomalaisen innovaatiojärjestelmän osana. Syksyllä 2009 Teknologiakeskusten liiton käynnistämän pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman keskeisenä työkaluna otettiin käyttöön yhtiön perusanalyysien ja kehittämisohjelmien laatimiseen kehitetty Progress-järjestelmä. Hankkeelle nimettiin kilpailutuksen perusteella 40 kokenutta yrityskehittäjää TEKELverkostosta ja heidät koulutettiin syksyn aikana järjestelmän käyttöön. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ja Prizzway Oy ja sen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Uudenmaan ELY-keskus. 20

PRIZZPOINT Prizzpoint Oy on erikoistunut monikäyttäjäkiinteistöjen palveluihin ja vuosi 2009 oli yhtiön ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Yhtiön toiminnan perustan muodostaa Porin yliopistokeskuksen palvelukeskus. Monikäyttäjäkiinteistöjen palvelujen kehitystyössä tiivis vuosi Prizztech-konsernin palvelut Porin yliopistokeskuksessa koostuivat vuonna 2009 tilavuokrauksesta, palvelukeskuksen tukipalveluista, markkinointiviestinnästä sekä opiskelijoiden ura- ja rekrytointipalvelusta. Tukipalveluihin kuuluvat mm. viestintä ja neuvonta, posti ja kopiointi, huolto ja kunnossapito, turvapalvelut ja tietotekniikka, tilapalvelut ja siivous sekä hankinta- ja kilpailutuspalvelut. Tilavuokrauksissa vuosi 2009 oli ennätyksellisen vilkas: ulkopuolisten tahojen järjestämiä tapahtumia oli lähes 100. Keväällä 2009 Prizzpointille tehtiin markkinakartoitus ja syksyllä toiminnan perusanalyysi sekä kehittämisohjelma. Analyysin tekemisessä oli mukana koko Prizzpointin henkilökunta. Hyvin alkanut oman toiminnan kehittämistyö jatkuu myös vuonna 2010. Markkinointi ja opiskelijoiden ura ja rekrytointipalvelut Prizztech Oy:n hallinnoima yliopistokeskuksen markkinointihanke käynnistyi Satakuntaliiton, Porin kaupungin, Porin yliopistokeskuksen ja Prizzpoint Oy:n rahoituksella huhtikuussa. Hankkeen järjestämiin tapahtumiin osallistui tuhansia potentiaalisia opiskelijoita ja yhteistyötahoja. 600 abia tutustui yliopistokeskuksen koulutustarjontaan ja yliopistokeskusta markkinoitiin myös lukiovierailuilla, kesätapahtumissa sekä koulutus- ja rekrytointimessuilla (Satakunta Senaatintorilla, BeachFutis, Pori Jazz). Perinteinen Tutkijoiden yö -tapahtuma vei tutkijat esittelytelttoineen Porin kävelykadulle ja iltajuhlassa tavattiin mm. syksyllä perustetun alumniverkoston jäseniä. Prizzpoint ja markkinointihanke olivat aktiivisesti mukana Satakunnan korkeakoulujen markkinointi- ja viestintäyhteistyön kehittämisessä: Koulutustarjontaa esiteltiin alueellisesti ja valtakunnallisesti uuden Siivu.fipalvelun kautta. Siivu.fi-teemalla osallistuttiin mm. RMJ-festivaaleille ja Studia-messuille. Satakunnan korkeakoulujen yhteinen Internet-portaali www.satakorkea.fi julkistettiin helmikuussa 2009. Yliopistokeskuksen ura- ja rekrytointipalvelu liitettiin osaksi markkinointia hoitavan yhteyspäällikön toimenkuvaa. Palvelu tarjosi opiskelijoille henkilökohtaista ura- ja CV-neuvontaa sekä Porin RekryCenterin työnhakuun liittyviä palveluita, työnantajille mm. mahdollisuuden lähettää tietoa työpaikoista ja muista yhteistyöprojekteista. Prizzpoint Oy:n vuoden 2009 keskeisiä toimenpiteitä: markkinakartoitus, oman toiminnan perusanalyysi ja kehittämisohjelma yliopistokeskuksen markkinointihankkeen käynnistys Siivu.fi-palvelun julkaiseminen yhteistyössä Satakunnan korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, Porin Seudun Kehittämiskeskuksen, Rauman kaupungin, Satakuntaliiton, Satakunnan Yrittäjien ja Satakunnan Kansan kanssa. aktiivinen toiminta yliopistokeskuksen ja Satakunnan korkeakoululaitoksen markkinointiviestinnässä, mm. Satakunnan korkeakoululaitoksen Internet-sivuston julkaiseminen (www. satakorkea.fi) Prizzpoint Oy vuonna 2009 Liikevaihto 1,1 milj. euroa Prizztech Oy:n kautta tapahtuvan toimitilojen vuokraustoiminnan liikevaihto 1,5 milj. euroa 6 kokopäiväistä ja 1 osa-aikainen työntekijä Markkinointihankkeessa 1 työntekijä ja osa-aikaisena useita opiskelijoita Yliopistokeskuksen verkkolehden päätoimittajana 1 osa-aikainen työntekijä 21