Polttoon vai kiertoon s. 6

Motiva jo yli 20 v! Motiva Energian ja materiaalien tehokkaan käytön asiantuntija Matkalla jätteeksi Polttoon vai kiertoon s. 6 Tuotannon sydän kuntoon s. 12 Joutsenmerkki 25 vuotta s. 26 Älyä kaupunkien tavaraliikenteeseen s. 28 Uusia rahoitustapoja lämpöyrittäjyyteen s. 35

Sisällys Pääkirjoitus Ilmestymispäivä 26.11.2014 Kuva: JARI AALTO M+ on kestävästä kehityksestä viestivä Motivan sidosryhmälehti. Ajassa 4 Sähköinen energiamerkintä käyttöön 2015 Muovialan resurssitehokkuus Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin 5 Energiansäästöviikko vieraskynä 5 Energiatehokkuus parantaa huoltovarmuutta Kiertotalous 6 Polttoon vai kiertoon? 9 Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Polttoon vai kiertoon tutkitusti Motiva 10 Uusia tuulia Motivan viestintään sorvin ääreltä 11 Kodin lämpöön Energiatehokkuus 12 Pidä tuotannon sydän kunnossa 14 Uunimittauksilla näkymätön näkyväksi 15 Yhteisvoimin säästöihin 16 Altian Koskenkorvan tehdas siirtyy bioaikaan 17 Energiatehokkuus mukana investointisuunnitelmissa 18 Satamat syynissä 19 Energiatehokas BlueTech -alus Ruokahävikki 20 Sai syödä! Materiaalitehokkuus 22 Vähemmästä enemmän näkökulma 24 Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Rakentaminen 24 Vähähiilistä pientaloasumista Opastusta rakentamisen ammattilaisille Joutsenmerkki 26 Nyt juhlitaan menestystarinaa Transsmart 28 Älyä kaupunkien tavaraliikenteeseen Liikenne 30 Aktiivista arkiliikuntaa Testaa liikkumistottumuksia Kunnat 31 Tehokasta säästöä ja ilmastopolitiikkaa kuntiin Energiatehokkuussopimukset kunta-alalla Kuntakatselmus 32 Kotka luotsaa laajaa kuntakatselmusta Mitä kuuluu Kotkan palkitulle Räskin alueelle kurjenmiekka 33 Kysyntäjoustoa ja jäännösjakaumaa Lämpöyritys 34 Osuuskunnan tuottama lämpö työllistää Enossa 35 Lämpöyrittäjyyteen uusia rahoitustapoja Joukon voimalla Kytkennät 36 Asiakkaille aurinkovoimaa Suvilahdesta 37 Värinästä sähköä Tulisijasta on iloa myös passiivitalossa Pk-yrityksistä materiaalitehokkaita 38 Miksi tuulivoimalan ääni häiritsee Fiksua asumista 39 Uusia teknologioita tarvitaan Apua lämmönsiirron haasteisiin Itämeren satamien energiatehokkuudesta tehtiin selvitys haastattelujen ja kirjallisuuden perusteella, s. 18. KUVA: ANTTI KOLI Kolmessa kaupungissa tarjoiltiin ruokahävikkilounasta tuhansille 11. syyskuuta. Helsingissä syötiin maukasta vihanneskeittoa ja avokadotahnaa, s. 20. Kuva: KIMMO HAIMI Suomusjärvellä sijaitseva Rannanpeltotalo luo hyvät puitteet ekologisesti kestävämmälle asumiselle, s. 24. Kuva: PEKKA HÄNNINEN Asiakkaiden innostus yllätti meidät, sanoo Helenin Energiaratkaisut yksikön projektinjohtaja Atte Kallio kertoessaan Suvilahden voimalarakennuksen katolle rakennettavan aurinkovoimalan aurinkosähköpaneelien varaustilanteesta, s. 36. Kuva: Juuso Paloniemi Julkaisija: Motiva Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, 00101 HELSINKI Puh. 09 6122 5000, faksi 09 6122 5199 www.motiva.fi Motiva asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Toimitus: Päätoimittaja: Iiris Lappalainen Viestintäjohtaja: Jochim Donner Toimitussihteeri: Sirpa Mustonen Toimitus: Jari Aalto, Kirsi-Maaria Forssell, Sari Kaste, Minna Kinnari, Minna Mattsson, Suvi Salmela ja Leila Timonen Toimituksen sihteeri: Sini Uotila Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. 09 6122 5000. Julkaisutilaukset myös sähköpostilla julkaisutilaukset@motiva.fi M+ ilmestyy 3 kertaa vuodessa sekä painettuna että Digipaper-versiona. M+ 1/15 ilmestyy maaliskuussa. ISSN 2323-8879 (painettu) ISSN 2323-8887 (verkkolehti) Vuosikerta: maksuton Painos: 6 500 kpl Paino ja repro: Libris Oy Ulkoasu ja taitto: Merja Sainio / Designio Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Energiavirasto tukee lehden julkaisemista. Kansikuva: Käytetystäkin tekstiilistä saa vielä näyttäviä asuja. Malli kuvattiin UFF:n tekstiilien lajittelukeskuksessa Klaukkalassa. Kannen kuvasi Mirjami Malleus-Lemettinen/ Remake Oy. Kaikkien alojen asiantuntija Ville Valopää puntaroi maailman menoa omalla tavallaan. Palaute motiva@motiva.fi. piirros: Harri Tarkka Nyt kotitalouksille on tarjolla konkreettisia kestävän kulutuksen vinkkejä ja hiilijalanjälkilaskuri. Hieno homma! www.syke.fi/ekokoti Oikaisu M+-lehden 2/2014 pääkirjoituksessa väitettiin virheellisesti, että Saksan metalliteollisuuden materiaalien säästöpotentiaali olisi 26 prosenttia. Niin paljon se ei todellakaan ole. Saksan metalliteollisuuden materiaalien todellinen säästöpotentiaali on 2 6 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, sanoo Motivan Ulla Suomi. Työsarkaa riittää Tämän lehden lukijana olet luultavasti huomannut viime kuukausina vyöryvät kansalliset, EU-tason ja kansainväliset viestit niin vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisen edellytyksistä, uusista kasvihuonekaasutavoitteista, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteista kuin tiedot ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lokakuussa julkaistiin yksimielinen kansallinen parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö Energia- ja ilmastotiekartta 2050, Eurooppa-neuvoston päätös EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 ja marraskuun alussa hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n yhteenvetoraportti ilmastonmuutoksesta. Yhteistä näille kaikille on, että toimia kasvihuonekaasujen vähentämiseksi on lisättävä. * * * Energiatehokkuuden parantamisella, niin kulutuksessa kuin tuotannossa, on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi valjastettiin EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EED), joka tuli voimaan joulukuussa 2012. EU:n komission heinäkuisen tiedonannon perusteella EU on hyvällä uralla saavuttaakseen vuodelle 2020 asetetun 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen. Vaikka paljon on jo tehty onnistuneesti, ei laakereille ole mahdollista heittäytyä. Rimaa on jo vuodelle 2030 nostettu, puhumattakaan vuoden 2050 haasteista. Uusien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilta energiankäyttäjiltä entistäkin enemmän töitä ja sitoutumista. * * * Koska tunnetusti norsua ei voi kerralla syödä, palataan meitä vähän lähempään arkiseen aherrukseen. Käynnissä oleva energiatehokkuussopimustoiminta (2008 2016) on ollut tuloksekasta ja sen jatkuminen tuloksekkaana on erittäin tärkeää, jotta energiatehokkuusdirektiivin kansallinen sitova energiansäästötavoite kaudella 2014 2020 saavutetaan. Erityisen tärkeää on entistä vahvempi sitoutuminen kaikilla organisaatiotasoilla, lähtien ylimmän johdon konkreettisesta tuesta. Vastaavasti energiatehokkuussopimustoiminnan on jatkuttava saumattomasti vuoden 2016 jälkeen. Sitä tukee selkeästi myös kansallisen parlamentaarisen komitean mietinnön Energia- ja ilmastotiekartta 2050 kannanotto, johon on erikseen kirjattu energiatehokkuussopimusjärjestelmän ja katselmustoiminnan säilyttäminen keskeisellä sijalla energiatehokkuustoimissa. Kaikkien osapuolien rakentavaan asenteeseen ja hyvään yhteistyöhön uskoen odotan vuonna 2015 alkavia energiatehokkuussopimustoiminnan jatkoneuvotteluja luottavaisena. Kasvavien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää töitä kaikilta! Ulla Suomi, yksikönpäällikkö, Motiva 2 3

Ajassa Sähköinen energiamerkintä käyttöön 2015 Vuodenvaihteen jälkeen on verkkokaupassa laitteen hinnan lähellä esitettävä myös laitteen energiamerkki, joka kertoo sen energialuokan. Asiakkaan pitäisi saada tieto laitteen energiamerkinnästä, vaikka hän ostaisi tai vuokraisi laitteen internetin kautta. Näin määrää voimaan tuleva energiamerkintäasetus, joka velvoittaa ottamaan verkkokaupassa käyttöön myös sähköiset tuoteselosteet. Tavoitteena on taata, että myös verkkokaupan asiakkaat saavat tuotteiden energiamerk kien ja tuoteselosteiden tiedot nähtäväkseen. Sähköinen energiamerkki on vuoden 2015 alusta lähtien esitettävä uusille kotitalouslaitteille, kuten kylmäsäilytyslaitteille, Kuva: Kimmo Rampanen / Vastavalo Energiamerkit kertovat kodinlaitteet energiatehokkaampia Viime vuosina Suomen markkinoille on tullut entistä enemmän hyvin energiatehokkaita laitteita. Myynnissä olevat laitteet ovat myös aiempaa useammin selvästi tehokkaampia kuin laitteille asetetut minimivaatimukset. Kylmälaitteiden tarjonta on kokonaisuudessaan siirtynyt selvästi energiatehokkaimpiin A++ ja A+++ -luokan laitteisiin, joiden osuus myytävistä kylmälaitteista on jo liki 50 prosenttia. Myytävänä olevista pesukoneista jo yli puolet on parasta A+++ -luokkaa, alle A+ -luokan laitteiden osuus on enää 5 prosenttia. Kaupan kuivausrummuista jo 65 prosenttia on vähintään A+ -luokkaa, joka selvästi kuvastaa lämpöpumpputoimisten kuivausrumpujen yleistymistä. Televisioissa on uuden led-tekniikan myötä siirrytty selvästi energiatehokkaampiin malleihin: A+ ja A++ -luokissa kaupan tarjonta on jo liki 67 prosenttia. Televisioiden koon kasvaminen on kuitenkin heikentänyt kehitystä: B-luokassa on mukana uusia laitemalleja, joiden kuvaruudun koot ovat selvästi aiempaa suurempia. Motiva Oy on seurannut kylmäsäilytyslaitteiden tarjontaa kotimaan markkinoilla jo liki 20 vuotta, viime vuosina seurantaa on laajennettu pyykinpesukoneisiin, kuivausrumpuihin ja televisioihin. www.motiva.fi/ostajanopas astian- ja pyykinpesukoneille ja kuivausrummuille sekä televisioille, pölynimureille, lampuille ja valaisimille että huoneilmastointilaitteille. Säädös koskee uuneja ja liesituulettimia 1.4.2015 alkaen ja vedenlämmittimiä ja kuumavesisäiliöitä sekä tila- ja yhdistelmälämmittimiä 26.9.2015 alkaen. Energiamerkki ja tuoteseloste hinnan läheisyyteen Energiamerkin on oltava näkyvillä esimerkiksi verkkosivulla tuotteen hinnan läheisyydessä. Hintatiedon on oltava sellainen, että myös merkki on selkeästi nähtävissä ja luettavissa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa merkin kokoon nähden. Merkki voidaan esittää myös kuvalinkin avulla, jolloin siihen ohjaa nuolikuvio. Jos energiamerkkiä ei pystytä näyttämään, on grafiikan sijaan tekstissä mainittava tuotteen energiatehokkuusluokka samalla kirjasinkoolla kuin hinta. Sähköisen tuoteselosteen on myös oltava näkyvillä tuotteen hinnan läheisyydessä joko sellaisessa koossa, että se on selkeästi nähtävissä ja luettavissa, tai selkeästi linkitettynä. Tarkempia tietoja ja ohjeita sähköisestä energiamerkinnästä sekä sähköisestä tuoteselosteesta löytyy TUKESin Ekosuunnittelu.info-sivustolta. www.ekosuunnittelu.info Muovialan resurssitehokkuuden uudet tuulet Miten muoviteollisuuden tuotantoprosessit on mahdollista muuttaa entistä materiaali- ja energiatehokkaammaksi? Tämä selviää 15.1.2015 Helsingissä järjestettävässä Muoviteollisuuden resurssitehokkuuden teemapäivässä, joka kokoaa yhteen muovialan toimijat. Kansainvälistä muovialan huippuosaamista tuo mukaan Stuttgartin Muovi-instituutin (IKT) johtaja Christian Bonten, joka kertoo resurssien tehokkaan käytön merkityksestä sekä Saksassa käytössä olevista uuden tyyppisistä ratkaisuista. Motiva järjestää tapahtuman yhteistyössä Muoviteollisuuden, Muoviyhdistyksen ja Muovipolin kanssa. Tilaisuus on maksuton muoviteollisuuden toimijoille. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.motiva.fi/tapahtumat Askelmerkit lähes nollaenergiarakennuksiin Tiistaina 5.2.2015 Finlandia-talossa järjestettävässä FInZEB 2015 -seminaarissa julkistetaan rakennusalan näkemys siitä, minkälainen on EU:n edellyttämä lähes nollaenergiarakennus Suomessa ja minkälaisia vaatimuksia on järkevä asettaa eri rakennustyypeille. FInZEB 2015 on ensi kevään rakennusten energiatehokkuuden ykköstapahtuma, jossa kerrotaan ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n koordinoiman FInZEB-hankkeen tuloksista ja esitellään kattavasti myös muita samaan aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja kehityshankkeita. Seminaarin keskeisiä teemoja ovat tuotanto, talous ja terveys. Kuinka paljon lähes nollaenergiarakennus kuluttaa ja tuottaa energiaa? Miten se suunnitellaan ja rakennetaan kustannustehokkaasti ja niin, että rakennuksissa on paras mahdollinen sisäilmasto? Tilaisuudessa piirretään iso kuva ilmastonmuutoksesta ja sen haasteista Suomen energiapolitiikalle ja teollisuudelle. Seminaari huipentuu päättäjäpaneeliin, jossa poliittiset päättäjät ottavat kantaa rakennetun ympäristön ekotehokkuuden parantamisen edellytyksiin ja mahdollisuuksiin. Seminaarin järjestämisestä vastaavat FInZEB-hanke, Motiva ja Green Building Council Finland yhteistyökumppaneineen. Varaa aika kalenteriisi jo nyt ja tule mukaan osallistumaan keskusteluun Suomen rakentamisen tulevaisuudesta. www.finzeb.fi Me OleMMe MuKana! Energiansäästöviikko paikallista ja valtakunnallista näkyvyyttä Energiansäästöviikon viettämiseen on monta hyvää syytä, kertovat tämän vuoden viikon viettäjät. Energiatehokkuus parantaa huoltovarmuutta Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan talou dellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Energia-alalla huoltovarmuuden edistämistyössä tärkeimpiä asioita ovat fossiilisten tuontipolttoaineiden varmuusvarastointi sekä energian tuotanto- ja siirtoyhtiöiden kannustaminen varautumissuunnitteluun normaaliolojen poikkeustilanteiden varalle ja vastaavasti poikkeusolojen valmiussuunnitteluun. Varmuusvarastoinnilla tarkoitetaan valtion varmuusvarastoja, joita Huoltovarmuuskeskus ylläpitää, sekä yritysten velvoitevarastoja, joita Huoltovarmuuskeskus valvoo. Sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkonhaltijat varautumissuunnitteluun ja Huoltovarmuuskeskuksen tätä valvomaan. Muiden yritysten varautumissuunnittelua suositellaan vahvasti. Merkittävä asia Suomen sähköhuollossa on tänä päivänä sähköntuotantoreservien pieneneminen. Pohjoismaisen sähköpörssin puhtaasti energianhintaan perustuva markkinamekanismi ei ole pystynyt ylläpitämään riittäviä tuotantoreservejä huippukulutushetkien varalle, vaan erityisesti lauhdetuotantoa on ajettu alas kannattamattomana. Samanaikaisesti viipeet perustuotantolaitosten, ydinvoiman, rakentamisessa ja luvituksessa eivät ainakaan ole helpottaneet tilannetta. Parhaillaan harkitaan, millä toimenpiteillä saadaan reserviä ylläpidettyä. Energiatehokkuus astuu kuvaan tässä kohtaa tarinaa. Kuten tiedetään, muiden muassa energiatehokkuussopimusten myötävaikutuksella saavutetut säästöt sähkönkulutuksessa ovat korvaamassa uuden kapasiteetin rakentamista. Vastaavasti säästetty, käyttämättä jätetty sähköenergia on turvaamassa oman sähköntuotantomme vajausta niinä huippukulutushetkinä, jolloin kaikki muut konstit ovat jo käytössä. Siten energiatehokkuustyökin parantaa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. P.S. Molemmissa toiminnoissa, sekä energiatehokkuudessa että huoltovarmuudessa, voidaan ylpeydellä sanoa oltavan isänmaan asialla! 4 5 energiansäästöviikko.fi Ajassa Energiansäästöviikon kampanjatoimisto on saanut suoraan ja sosiaalisessa mediassa viettäjiltä mukavaa ja kannustavaa palautetta. Viikon verkkosivuille tallentuneet kampanjalupaukset kertovat osallistujien sitoutumisesta nostaa esille energiansäästön tärkeyttä sekä henkilökunnan että yrityksen sidosryhmien keskuudessa. Hyvä syy viettää viikkoa Meillä energiansäästöviikko meni hyvin. Henkilöstö on tietoinen siitä miten omilla toimillaan voi vaikuttaa energiansäästöön. Jaamme tietoa myös asiakkaille joka päivä Suomen 35 myyntikonttorissamme, kerrotaan yhdessä palautteessa. Viikko on monessa yhteisössä myös selkeä osa yritysvastuun kantamista ja liittyy energia- tai ympäristöohjelmaan. Ensi vuonna uudestaan Vuosittain viikolla 41 vietettävälle energiansäästöviikolle ilmoittautui tänä vuonna yhteensä 335 yritystä, yhteisöä, kuntaa ja oppilaitosta. Tänä vuonna teemaviikko houkutteli erityisesti kuntia mukaan energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen hankinnoissa. Sekä radiokanavat että tv muistuttivat katselijoitaan ja kuuntelijoitaan energiansäästöviikon merkityksestä. Motivan asiantuntijat olivat viikolla esillä MTV:n Huomenta Suomessa ja Radio Nostalgiassa. Myös energiansäästöviikon sivuille kirjattiin kolmisenkymmentä eri puolilla Suomea järjestettyä tapahtumaa, jotka houkuttelivat runsaasti osallistujia. Tästä on hyvä ponnistaa ensi vuoden kampanjaviikkoa kohti! Pikafaktoja viikolta Lähes 4 000 verkkopalvelussa kävijää viikolla 41 Yli 500 seuraajaa twitterissä Yli 1 200 tykkääjää ja 37 000 näyttöä Facebookissa Energiansäästöviikko-sana mainittiin viikon aikana yli 180 kertaa mediassa VIIKKO 41 julisteet4 outlined.indd 4 13.6.2013 14.59 vieraskynä Petri Nieminen Voimajärjestelmäasiamies Huoltovarmuuskeskus KUVA: Petri Juntunen

Kiertotalous kiertotalous Polttoon vai kiertoon? Tulevaisuuden visioiden mukaan yhä suurempi osa jätteistä kierrätetään. Silti Suomeen nousee yhä uusia jätevoimaloita. Kumpi kannattaa jätteen polttaminen vai kierrättäminen? Teksti: Noora Jussila Kuvat: EKOKEM, MATTI SULANTO, PETRI KUOKKA, Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA Jos EU:n tavoite toteutuu, niin vuoden 2030 jälkeen kierrätetään 70 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä, eli kotitalouksien ja palvelutuotannon jätteestä. Suomessa kuitenkin rakennetaan uusia jätevoimaloita, joissa jätettä poltetaan energiaksi. Energia-alaa on syytetty yli-investoinneista. On ihmetelty, mistä jätevoimalat saavat poltettavaa energiaa jatkossa, kun kierrätystä on tarkoitus lisätä. Suomessa on tällä hetkellä kuusi jätevoimalaa, joista Turun vanha jätevoimala suljetaan vuodenvaihteessa. Uusin jätevoimala otettiin koekäyttöön keväällä 2014 Vantaalla. Lisäksi rakenteilla on jätevoimalat Tampereelle ja Varkauteen. Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtajan Markku Salon mukaan uusien voimaloiden rakentamista on vauhdittanut vuoden 2016 alussa voimaantuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Se otettiin vakavasti. Kuntayhtiöil lä on vastuu hoitaa jätehuolto ja jos biojätettä tai muuta orgaanista jätettä ei saa 2016 enää viedä kaatopaikalle niin jotain oli tehtävä. Kuntien vastuulla olevien jätteiden osalta kaatopaikat ovat tällä voimalakapasiteetilla historiaa, Salo sanoo. Tällä hetkellä kolmannes yhdyskuntajätteestä poltetaan energiaksi, kolmannes kierrätetään ja kolmannes kärrätään kaatopaikoille. Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari kuuluu kiertotalouden puolestapuhujiin. Hän laskee, että jos kotitalousjätteestä poltetaan nyt kolmannes ja 2016 orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon jälkeen poltto kasvaa vielä valmistuvien jätevoimaloiden lisäkapasiteetin verran, niin silloin poltetaan yli puolet kotitalousjätteestä. Ympäristösyistä ja EU:n tavoitteiden vuoksi kierrätys tulee kasvamaan. Jos poltetaan yli puolet jätteistä, niin silloin ei voida kierrättää EU:n vaatimaa 70 prosenttia. Yhdyskuntajäte on viimeinen merkittävä kaatopaikalle menevä palavaa orgaanisia aineita sisältävä jätevirta. Muualta ei poltettavaa juurikaan löydy lisää, Piekkari sanoo. Markku Salon mukaan Suomen jätevoimalat ovat varanneet yhdyskuntajätteille 70 80 prosenttia kapasiteetistaan. Loput kapasiteetista voidaan käyttää elinkeinoelämän jätteiden polttamiseen. Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa 1 1,5 prosenttia vuodessa kun taloustilanne on hyvä. Tämä on ollut mielessä kun jätevoimalakonseptia suunniteltiin. Olemme tehneet skenaarioita siihenkin, että kierrätysaste nousee yli 50 prosentin, Salo sanoo. Kuinka paljon kierrätystä? Markku Salon mielestä 70 prosentin kierrätysaste ei ole Suomessa mahdollinen tai edes tavoiteltavissa. Hänen Koemme, että kierrätyskelpoiset materiaalit on erotettava jätevirrasta sekä ympäristö- että taloudellisista syistä ennen energiahyödyntämistä, toteaa Ekokemin toimitusjohtaja Timo Piekkari. mielestään sitä ei voida perustella ympäristöhyödyillä tai elinkaaritarkasteluilla. Se on pelkkää politiikkaa. Kierrätyksen itseisarvo ei voi olla tavoiteprosenttien täyttäminen ja bisneksen lisääminen, vaan aito ympäristön ja luonnonvarojen säästäminen, sanoo Salo. Timo Piekkari taas uskoo, että materiaalien kierrätysteknologioiden ja uusioraaka-aineiden käyttötapojen kehittäminen ovat jätehuollon tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Ekokem on vaatinut yhdessä muiden yritysten ja järjestöjen kanssa kiertotaloutta seuraavaan hallitusohjelmaan. Kiertotalous tarkoittaa materiaalien kierrättämisen lisäämistä ja niiden hukkaamisen pienentämistä. Me emme pärjää tulevaisuudessa sillä, että raaka-aineita käytetään yhtä tuhlaavasti kuin nykyään. Materiaalin kierrätyksellä on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan suhtautumisessa luonnonvarojen ehtymiseen, Piekkari sanoo. Piekkarin mukaan kiertotalous lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä, sillä se parantaa työpaikkojen materiaali- ja energiatehokkuutta. Kierrättämisestä syntyy työpaikkoja. Materiaalien erotteleminen, prosessointi ja valmistaminen tuotteeksi on työvoimaintensiivisempää kuin niiden energiahyödyntäminen. On myös relevanttia ajatella käytetäänkö raaka-aineet loppuun nyt vai vasta tulevaisuudessa. Ekokemilläkin on kaksi jätevoimalaa, joiden polttoaineesta noin puolet tulee yhdyskuntajätteestä ja puolet elinkeinoelämän jätteestä. Timo Piekkarin mukaan myös jätteenpoltolla on sija tulevaisuuden jätehuollossa. Jätteenpoltto on keskeisiä tapoja saada jätteet pois loppusijoituksesta, eli kaatopaikoilta, ja ainoa tapa hyödyntää järkevästi jätteitä, joita ei voida hyödyntää materiaalina. Kiertotaloutta ja polttoa ei saa nähdä vaihtoehtoina. Kaikki materiaali, joka on taloudellisesti kierrätettävissä pitää kierrättää. Muussa tapauksessa jäte kannattaa polttaa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla Jäteautot tuovat Ekokemin voimaloihin syntypaikkalajiteltua jätettä kotitalouksista ja teollisuudesta. Ekojalostamon myötä tästä jätteestä noin puolet jatkaa matkaa materiaalina. 6 7

Kiertotalous kiertotalous edelliseltä aukeamalta Suomalaiset jätevoimalat tuottavat sähkön lisäksi lämpöä. Pois kaatopaikoilta, pois päästöistä Jätteenpoltolla on myös ympäristöetuja. Kun jäte ja etenkin biojäte saadaan pois kaatopaikoilta, kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt pienenevät. Vantaan Energia otti jätevoimalan koekäyttöön keväällä 2014. Yritys on laskenut jätevoimalan pienentävän sen hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa noin 30 prosenttia. Jäte-energia tulee myös halvemmaksi. Vantaan Energia on laskenut vantaalaisten kaukolämmön hintaa jo kesä- ja syyskaudelle 2014. Markku Salo tahtoo, että Suomessa tehtäisiin enemmän elinkaaritarkasteluja. Elinkaarimallilla pyritään yleensä selvittämään tuotteen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- tai taloudelliset vaikutukset. Kärjistettynä elinkaarimalli kertoo siis onko esimerkiksi sekajätteen joukkoon joutunut ja likaantunut sanomalehti parempi polttaa energiaksi vai eritellä, puhdistaa ja kuivattaa kierrätykseen. Salon mukaan tarkasteluissa on otettava huomioon myös se, että suomalaiset jätevoimalat tuottavat sähkön lisäksi lämpöä, toisin kuin osa eurooppalaisista jätevoimaloista. Myös jätteiden kuljetus on hänen mielestään huomioitava. Täällä on aika erilaiset edellytykset kierrättää materiaaleja kuin jossain Belgiassa, kun asukastiheys on mitä on, Salo sanoo. Timo Piekkarin mukaan Suomessa ei juurikaan tehdä analyyseja, joiden perusteella tiedettäisiin miten yksittäisessä tapauksessa kannattaa toimia. Suomessa toimitaan pitkälti maalaisjärjen perusteella, eikä tehdä ympäristön tai talouden kannalta kohtuuttoman raskaita toimenpiteitä kierrättämiseksi, Piekkari sanoo. On jätteitä, jotka kannattaa hyödyntää energiana, sillä ei tiedetä mitään muuta teknisesti ja taloudellisesti järkevää hyödyntämistapaa. Sitten on jätteitä, joilla on paljon enemmän arvoa materiaalina. Muovi ja tekstiilit ongelmallisia Muovien kirjo on laaja ja niiden kierrättämisessä ollaan vielä monin paikoin alkutekijöissä. Osa muoveista on helposti prosessoitavissa uusiokäyttöön, osalle taas ei ole selvää uusiokäyttöä tai prosessointi on niin hankalaa, että muovi kannattaa ennemmin polttaa energiaksi. Suomessa on erilaiset edellytykset kierrättää materiaaleja kuin Belgiassa, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toiminnajohtaja Markku Salo. Hän tahtoo, että Suomessa tehtäisiin enemmän elinkaaritarkasteluja. Se, kuinka taloudellisesti kannattavaa muovien tai muidenkaan materiaalien kierrättäminen on, riippuu myös raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoista. Kun öljyn hinta on ylhäällä, on muovien kierrättäminen taloudellisesti kannattavampaa kuin silloin kun se on alhaalla. Ekokemin omien tutkimusten mukaan yhdyskuntajätteen sekajätteessä on noin 10 prosenttia sellaisia muoveja, joille löytyy järkevää uusiokäyttöä. Muovien kierrätys on tulossa, mutta tällä hetkellä se on hyvin alkutekijöissä, Timo Piekkari sanoo. Ekokem osti viime vuonna Muovix-liiketoiminnan, joka valmistaa kierrätysmuovista uusioraaka-aineita muoviteollisuuden käyttöön. Suunnitelmissa oleva Ekojalostamo erottelee syntypaikkalajitellusta yhdyskuntasekajätteestä kierrätykseen kelpaavat muovit, metallit, lasit ja biomateriaalit. Ekokemin arvioiden mukaan syntypaikkalajitellusta yhdyskuntasekajätteestä noin puolet on kierrätykseen kelpaavaa. Suomessa 30 prosenttia käytetyistä tekstiileistä päätyy kirpputorien ja kierrätysryhmien kautta uudelleen käyttöön. Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Jätehuollon etusijajärjestyksen eli jätehierarkian mukaan ensisijaista jätehuollossa on jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen. Tämän jälkeen tärkeintä on järjestyksessä jätteen uudelleenkäyttö, kierrättäminen, hyödyntäminen energiana ja loppukäsittely. Pitäisikö jätehierarkiaa muuttaa? Timo Piekkari, Ekokem: Jätehierarkiaa ei ole tehty meidän kiusaksi, vaan hierarkialla ja EU:n kierrätystavoitteilla ohjataan siihen, että käyttäisimme resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Niin kauan kuin luonnonvarojen säästäminen ja kestävä kuluttaminen ovat yhteiskunnan tavoitteita, jätehierarkia on hyvä työkalu, enkä näe miten sitä pitäisi muuttaa. Markku Salo, Jätelaitosyhdistys: Jätehierarkia on hyvin karkea työkalu. Jätehierarkiasta voidaan poiketa elinkaaritarkastelulla, ja tämä pitäisi mielestäni nyt aidosti tunnustaa ja ottaa käyttöön. On aivan selvää, että kaatopaikoille jätteitä ei pidä ajaa. Mutta miten resurssit pystytään hyödyntämään parhaiten ja ympäristövaikutukset minimoiden? Siihen tarvitaan elinkaarimallia. Jätelaitosyhdistyksen Markku Salo kritisoi, että ainakin aiemmin tällaisesta uusiomuovista on tehty lähinnä puistonpenkkejä tai liikenteen ohjaustolppia. Tämä on mielestäni muovin downcyclingia, jossa muovin erityisominaisuuksia käytetään todella vähän, Salo sanoo. Toinen ongelmallinen kierrätettävä on tekstiilijäte, josta suurin osa päätyy Suomen ympäristökeskuksen arvioiden mukaan kaatopaikoille. 14 prosenttia tekstiileistä kierrätetään materiaalina ja 30 prosenttia päätyy uudelleenkäyttöön esimerkiksi kirpputorien tai kierrätysryhmien kautta. Voimaantullessaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto koskee myös tekstiilijätettä; päätyykö tekstiilijäte silloin polttoon vai kierrätykseen? Piekkarin mukaan osa erilliskerätystä tekstiilistä voitaisiin varmaan kierrättää, mutta sekajätteeseen joutuneita tekstiilejä ei hänen mielestään enää saa järkevästi kierrätyskuntoon. Markku Salo ja Timo Piekkari ovat yksimielisiä siitä, että kierrätykseen sopivat materiaalit pitää kierrättää ja loput kannattaa useimmiten polttaa energiaksi. EU:n laajuiset kierrätystilastot eivät ole keskenään kovin vertailukelpoisia, mutta niistä näkyy ainakin että maissa, joissa jätehuolto on Suomea tehokkaampaa sekä kierrätetään että poltetaan enemmän. Jätteenpoltto ei siis vähennä kierrätystä, mutta kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan niin kuluttajia, yrityksiä kuin yhteiskuntaakin, joka tekee kierrättämisen helpoksi. Polttoon vai kiertoon tutkitusti 90 miljoonaa tonnia jätettä Suomessa kertyi vuonna 2012 noin 90 miljoonaa tonnia jätettä. Tästä jätemäärästä ylivoimaisesti suurin osa on kaivos toiminnasta ja rakentamisesta tulevaa mineraalijätettä, jota kertyi 72 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kotitalouksista ja palvelutuotannosta syntyvää yhdyskuntajätettä kertyi 3 miljoonaa tonnia, teollisuusjätettä 13,7 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Yhdyskuntajätteestä poltettiin 34 prosenttia eli 0,9 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kaatopaikoille päätyi 33 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja kierrätykseen samoin 33 prosenttia. Lähde: Jätetilasto 2012, Tilastokeskus Jätteen hyödyntäminen materiaalina on taloudellisesti kilpailukykyinen vaihtoehto jätteenpoltolle, ilmenee Sitran Gaia Consultingilla teettämästä selvityksestä. Teksti: IIRIS LAPPALAINEN Selvityksessä tutkittiin kahden erilaisen, Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun, jätehuoltoratkaisun vaikutuksia talouteen. Vertailussa olivat energiaratkaisu, eli niukkaan syntypaikkalajitteluun pohjautuva, uusi jätteenpolttolaitos, ja materiaaliratkaisu, jossa jäte lajitellaan syntypaikallaan ja hyödynnetään tehokkaasti kierrätysmateriaalina jalosteiksi ja polttoaineeksi. Laskennallisesti materiaaliratkaisu loisi alueelle yli kuusikymmentä työpaikkaa enemmän kuin jätteenpolttoratkaisu. Myös vaihtotaseeseen materiaaliratkaisu vaikuttaisi positiivisesti ja kasvattaisi sitä 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Materiaaliratkaisu lisäisi myös kuntien ja valtion verotuloja enemmän kuin jätteenpoltto. Uudelleenkäyttöön pohjaava ratkaisu tuottaisi selvityksen mukaan valtiolle 8,9 miljoonaa euroa verotuloja vuodessa, kun taas energiaratkaisu tuottaisi 7,4 miljoonaa euroa. Myös kuntien verotuloja materiaaliratkaisu kasvattaisi hieman energiaratkaisua enemmän. Jätteenpolttolaitos on itsessään kannattavampi eli pystyy käsittelemään jätteitä halvemmalla, jos kannattavuutta lasketaan ja hyötyä siirretään alhaisempien jätemaksujen kautta kuntalaisille. Mutta kun otetaan laajempi kokonaisuus huomioon eli jätteen hyötykäytön synnyttämät verotulot, työpaikat ja lisäksi kierrätettävän materiaalin tuomat hyödyt, niin lopputulos ei ole enää yhtä selkeä, selittää selvityksen tekijä Ville Karttunen Gaia Consultingista. Gaian selkeä tulos muistakin vastaavista selvityksistä on, että uusi verkostomainen cleantech-liiketoiminta edellyttää taloudellisten vaikutusten tarkastelun laajentamista yksittäisestä investoinnista laajemmalle kattamaan koko arvoketju. Länsirannikon kaupunkiseutujen jätemääriin mitoitetun jätehuoltoratkaisun taloudellisia vaikutuksia tutkittiin selvityksessä, joka julkaistiin tammikuussa 2014. Mari Pantsar-Kallio, 029461 8210, mari.pantsar-kallio@sitra.fi,sitra Pasi Rinne, 0400 464127, pasi.rinne@gaia.fi, Gaia Consulting Jyri Arponen, 040766 2906, jyri.arponen@sitra.fi, Sitra 8 9

Motiva Motiva sorvin ääreltä Vesa Peltola johtava asiantuntija Motiva Uusia tuulia Motivan viestintään Viestintäjohtajana marraskuussa aloittava Kati Laakso haluaa nostaa Motivan profiilia, yhdenmukaistaa konserniviestintää ja kirkastaa kokonaiskuvaa. Teksti: Sirpa Mustonen Kuva: Petri Kuokka Tavallaan palaan ammatillisesti juurilleni, kun aloitan Motivan viestintäjohtajana. Motivan viesintäjohtajana aloittava Kati Laakso on pitkän linjan viestintäammattilainen. Ennakoivan ja sisällöltään rikkaan viestinnän avulla voimme nousta entistä paremmin yhteiskunnan asiantuntijarooliin. Haluan myös vahvistaa ammattiylpeyden tunnetta ja sisäistä ilmapiiriä Motivassa. Näin viestimme asioista entistä rohkeammin joko suoraan kohderyhmille tai välillisesti vaikkapa median kautta. Kati Laakso on tehnyt viestintää ja markkinointia yli 15 vuotta, viimeiset kuusi vuotta johtavana konsulttina koulutus- ja konsulttiyhtiö Sopranossa. Ennen Sopranoa hän työskenteli 14 vuotta Teknologiateollisuus ry:ssä eri tehtävissä. Sopranon kauttaan hän luonnehtii viestinnän monipuoliseksi oppikouluksi. Tavallaan palaan ammatillisesti juurilleni, kun aloitan Motivan viestintäjohtajana. Odotan innolla alkavaa työtäni. Sydämeni on aina sykkinyt yhteiskunnallisesti vaikuttaville asioille. Energiatehokkuusasioiden ja energiayhtiöidenkin parissa työskentely on hänelle tuttua. Sopranossa hän teki yhteistyötä etenkin julkisen sektorin asiakkaiden kanssa. Esimerkiksi Tekesille hän on suunnitellut ja toteuttanut uusiutuvan energian ohjelmien viestintää. Varmaan on paljon uutta opittavaa Motivassa, sitä en epäile yhtään. Olen erityisen iloinen siitä, että Motivassa odottaa iso, osaava joukko. Yhdessä saamme varmasti paljon hyvää aikaiseksi. Linjanveto tarpeen viestinnän murroksessa Motivassa tehdään paljon erilaista viestintää ja erilaisin välinein. Laakson mielestä pirstaleisessa maailmassa tarvitaan yhdenmukaisuutta viestinnässä, jotta se strategisesti tukisi organisaation tavoitteita. Toivon että laaja osaamiseni voi tuoda Motivaan uutta ajattelumallia. On syytä pohtia esimerkiksi, miten tämäntyyppisessä organisaatiossa taklataan digitaalinen viestintä ja sosiaalinen media. Yksi asia mikä itseäni houkuttaa on mediasuhteiden vahvistaminen. Motivan hienot tulokset ja tekemiset voisivat näkyä entistä paremmin myös mediassa. Kati Laakson taustat Ikä: 45 Koulutus: Svenska Handelshögskolan, KTM (tai oikeammin ekonomie magister), valmistunut 1994 Perhe: Tytär Caroline, pian 16 vuotta Vapaa-aikana: Tyttären koripalloharrastus, mökkeily saaristossa, uinti, lukeminen Kuva: Jari Aalto Kodin lämpöön L opetin marmatuksen opiskelija-asuntojen ankeudesta sen jälkeen, kun eräänä marraskuun tuulisena ja sateisena yönä vein taksirenkinä laitapuolen pariskunnan yösijaansa. Se oli kadunvarressa lojuva, Posti- Telen farmari-saabin romu, josta renkaat oli kähvelletty ja ikkunat lyöty sisään. Sinnepä kapusivat takaluukun kautta koisimaan. Eräänlainen asunnoton on ollut myös B-ajokortillisten ajotapakoulutuksen edistämis- ja kehitystyö, jolle ei viimeisen vuosikymmenen aikana ole löytynyt rahoittajaa, vaikka taloudellisen ajotavan edistämiseen, kuten asunnottomuuden vähentämiseen, suhtaudutaan periaatteessa suopeasti. Taloudellisen ajon edistämis- ja kehitystyö alkoi 1990-luvulla auto koulujen opetusaineistojen uudistamisella. Motiva loi kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamana yhdessä autokoulualan ja muiden sidosryhmiensä kanssa EcoDriving-koulutuksen henkilö- ja pakettiautonkuljettajille ja KEY-koulutuksen (Kuljetusyrityksen Energia- ja Ympäristöohjelma) kuorma- ja linja-autonkuljettajille. Alussa toiminta oli vireää ja koulutus suosittua. EcoDriving-malli vietiin myös autokouluopetuksen II-vaiheeseen. Julkisen rahoituksen loputtua koulutus hajosi 2000-luvulla usean eri kouluttajaverkon ja brändin sekavaksi kokonaisuudeksi. Valtakunnallinen kattomarkkinointi ja kehittäminen päättyivät. Asiakas putosi kärryiltä. Pari vuotta sitten Autokoululiitto ja Motiva ryhtyivät pohtimaan ratkaisua. Vuoden 2013 lopulla neuvoteltiin kouluttajien kanssa Hyvinkäällä. Se rohkaisi jatkamaan, ja viime keväänä Autokoululiitto ja Motiva aloittivat yhteistyön EcoDriving-koulutuksen nostamiseksi uuteen lentoon. Tampereella 17. 18.10. järjestetyt EcoDriving-kehityspäivät olivat menestys. EcoDriving-verkoston toiminta käynnistyy vuoden 2015 alusta, jolloin uusi verkkopalvelu ja uudet aineistot ovat valmiita. Myös Motivan sidosryhmissä uudistettu EcoDriving-koulutus on herättänyt kiinnostusta. Koulutukseen uutena elementtinä tuleva riskianalyysi varmistaa sen, että turvallisuus ja polttoainetalous ovat tasapainossa Safety comes first! Uudistettu EcoDriving-koulutus integroidaan myös autokouluopetuksen syventävään vaiheeseen, jossa siitä hyötyy peräti 60 000 kuljettajaa vuodessa. Motivan työtä on EcoDriving-koulutuksen valtakunnallinen kattomarkkinointi ja viestintä. EcoDriving tarkoittaa turvallista, taloudellista ja vastuullista ajotapaa. Asunnoton ajotapakoulutus on päässyt kodin lämpöön. 10 11

Energiatehokkuus Energiatehokkuus Pidä tuotannon sydän kunnossa Tiivistäminen ja eristäminen parantavat uunin sisäolosuhteita ja sitä kautta energia- ja tuotantotehokkuutta. Uuni on monen teollisuusprosessin sydän. Se on usein välttämätöntä tuotannolle, mutta haukkaa ison osan laitoksen energiankulutuksesta. Pienetkin käytön viilaukset leikkaavat uunin energiankulutusta ja tuovat viivan alle kaivattuja kustannussäästöjä. Teksti: Minna Mattsson Kuvat: istock, SAMI KULJU Teollisuus käyttää uuneja muun muas sa sulattamiseen, kypsyttämiseen, kuivattamiseen ja kovetukseen. Uuneja löytyy lähes jokaisesta metalli-, konepaja-, valimo-, muovi-, elintarvike-, metsä-, lasi-, tiili-, keramiikkasekä kemian teollisuuden tuotantolaitoksesta. Uunien energiankäyttöön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ne ovat usein tehtaan suurimpia yksittäisiä energiankuluttajia. Huolehdi, että uuni on rakenteellisesti kunnossa, mittaa ja analysoi uunin energiankäyttöä ja tee korjaavat toimenpiteet sekä hyödynnä savukaasujen lämpö, opastaa johtava asiantuntija Lauri Suomalainen. Hän on vetänyt Motivassa yhteistyöhanketta, jossa on koottu tietoa ja kokemuksia teollisuudessa käytettävien uunien energiatehokkuudesta. Suomalainen uskoo, että uunien energiankäytössä riittää parantamisen varaa kaikilla toimialoilla ja jokaisessa tuotantolaitoksessa, sillä teollisuuden uunit ovat usein iäkkäitä ja rasittavassa käytössä kuluneita. Vanhakin voi olla energiatehokas Vanhan uunin energiankäyttöä voi Suomalaisen mukaan järkeistää erilaisilla huolto- ja kunnossapitotoimilla. Tiivistäminen ja eristäminen parantavat uunin sisäolosuhteita ja sitä kautta energia- ja tuotantotehokkuutta. Kun uuni on tiivis, lämpö ei karkaa lohkeamista, läpivienneistä, uuninluukuista tai suurista kuljetinaukoista. Lämmitysteho saadaan paremmin käyttöön, uuni lämpenee nopeammin ja lämpö jakautuu tasaisemmin sen sisällä. Tiivis rakenne auttaa myös hallitsemaan uunin painetta, joka on edellytys tehokkaalle lämmitykselle. Jos uuni on voimakkaasti alipaineinen, se imee ympäriltään kylmää ilmaa. Tämä lisää energiankulutusta täysin turhaan. Myös järkevät täyttö- ja käyttötavat, kuten uunin kapasiteetin tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja tasakokoiset täyttöerät, ovat tärkeä osa energia- ja tuotantotehokkuutta. Suurin säästö lämmön talteenotosta Uuni luovuttaa ympäristöönsä lämpöä, joka kannattaa ottaa talteen ja hyödyntää muualla tuotannossa. Eniten lämpöä on mahdollista saada kuumista savukaasuista. Uunin hukkalämmölle löytyy usein monia käyttökohteita. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi palamisilman tai uunissa käsiteltävien materiaalien esilämmitykseen. Lämpöä voi ohjata myös kiinteistön lämmitykseen. Jos lämpöä syntyy paljon, sen syöttäminen alueelliseen lämpöverkkoon voi olla myös yksi vaihtoehto. Joskus lämmön talteenotto on vaikeaa savukaasujen epäpuhtauksien takia. Silloin yrityksen kannattaisi ennakkoluulottomasti miettiä voiko savukaasujen epäpuhtauksia vähentää prosessia muuttamalla. Myös lämpökäsitellyistä materiaaleista vapautuu jäähdytysvaiheessa lämpöä, jota voidaan hyödyntää. Aivan ongelmatonta se ei aina ole, eikä välttämättä halpaakaan. Lauri Suomalaisen mukaan jäähdytettävän materiaalin jatkokäsittelyn tarve vaikeuttaa usein merkittävästi lämmön talteenottoa. Joskus ongelmaksi nousee ratkaisun hinta. Hyödyntämismahdollisuuksia kannattaa silti etsiä. Esimerkiksi nestealtaissa jäähdytettävien kuumien kappaleiden lämpö on joissain tapauksissa mahdollista saada hyötykäyttöön lämpöpumpuilla varsin kustannustehokkaasti. Kokonaiskuva esiin Uuni on monesti itse tuotantoprosessin keskiössä, sen vuoksi muutokset on tehtävä tarkkaan harkiten. Jatkuu seuraavalla sivulla 12 13

Energiatehokkuus edelliseltä sivulta Energiakatselmus on luonteva tapa lähteä liikkeelle. Ensin on tarkasteltava kokonaisuutta, onko kaikki kunnossa ja löytyykö parantamisen varaa. On tärkeää, että yritykselle muodostuu käsitys miten paljon on tehtävissä. Energiakatselmuksessa käydään läpi kaikki prosessin vaiheet, tuotteen esilämmityksestä jäähdytysvaiheeseen ja savukaasujen lämmöntalteenottoon asti. Tarkasteltavina ovat myös uunin ohjaus-, säätö- ja mittausjärjestelmä sekä rakenne. Aloita uunista, etene pienin askelin Katselmuksen jälkeen tehostamistoimet on hyvä keskittää uunin käyttöolosuhteiden optimointiin, vaikka suurin säästöpotti löytyisikin savukaasujen hukkalämmöstä. Uuni kannattaa laittaa ensin kuntoon, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti myös jatkotoimiin. Energiatehokkaalle uunille saattaa riittää pykälää pienempi lämmöntalteenottoratkaisu. Lauri Suomalaisen neuvo on edetä pienin askelin ja varata riittävästi aikaa energiatehokkuuden kehittämiseen. Jos käytössä on useita uuneja, kannattaa toimia testata ensin yhdellä. Kun mittaa ja analysoi tuloksia systemaattisesti, oppii ymmärtämään miten toimet vaikuttavat energiankulutukseen. Tämän jälkeen on työtä helpompi laajentaa muihin käytössä oleviin uuneihin. Uuniin tehtävät muutokset käynnistävät usein ketjureaktion, joka vaatii prosessin tiivistä seurantaa, lisäsäätöjä ja ajotapamuutoksia. Tämän vuoksi muutokset on syytä tehdä energia- ja prosessiosaajien tiiviissä yhteistyössä. Parempaa laatua, vähemmän kustannuksia Lauri Suomalainen on vakuuttunut, että uunien energiatehokkuuden eteen tehty työ palkitsee. Energiakustannukset pienenevät, laatu paranee ja prosessi saadaan paremmin haltuun. Lisäksi energiatehokkuudesta tulee kiinteä osa prosessiosaamista, Suomalainen listaa keskeisiä hyötyjä. Asiantuntijan vinkit teollisuus uunin energiankäytön tehostamiseen Huolehdi uunin rakenteista ja hyvistä palamisolosuhteista. Mittaa ja analysoi energiankulusta riittävällä tarkkuudella. Hyödynnä savukaasujen lämpö. Uunimittauksilla näkymätön näkyväksi Vanha totuus mitä et mittaa, sitä et voi johtaa pätee erityisen hyvin uunien energiankäytön hallintaan. Monet yritykset käyttävät uuneja vanhojen tottumusten mukaisesti. Niitä voi ajaa monessa tapauksessa vähäisilläkin mittauksilla, jos henkilöstö on kokenutta ja asiantuntevaa, toteaa projektipäällikkö Teemu Turunen Motiva Services Oy:stä. Turunen on tehnyt teollisuuden energiatehokkuusmittauksia ja pitää mahdollisena, että edellä kuvatussa tilanteessa ei ole varmuutta siitä, kuinka kaukana uunin toiminta on optimaalisesta. Hän vertaa tilannetta lätkäpeliin, jossa ei lasketa maaleja vaan tuomari päättää lopputuloksen pelkän mielikuvan perusteella. Mittaukset palvelevat myös uunien kunnossapitoa ja helpottavat tuotantotehokkuuden parantamista. Tärkeintä on, että mittaukset palvelevat kokonaistaloudellisuuden tehostumista. Syvempää uunitietämystä Tietoa teollisuusuunien energiatehokkaasta käytöstä ja kunnossapidosta on kerätty Motivan vuonna 2013 käynnistämässä yhteistyöhankkeessa. Hanke päättyy tammikuussa Teollisuusuunien energiatehokkuus -seminaariin, joka järjestetään 20.1.2015 Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla. Päivä tarjoaa kaikille uuneja käyttäville teollisuusyrityksille lukuisia hyviä esimerkkejä ja hyödyllistä asiaa tuotannon uunien energiankäytön tehostamisesta. Hankkeen tuloksena teollisuuden käyttö- ja kunnossapitoväki saa oppaan, joka esittää keinoja ja tapoja miten teollisuus uunin energiatehokkuutta voi parantaa. Opas ohjaa muun muassa uunien polttoprosessin, apujärjestelmien, lämmön talteenoton ja mittaamisen kuntoonlaitossa. Hankkeessa ovat mukana Oy Aga Ab, HKScan Oyj, Fiskars Oyj Abp, J.M. Huber Finland Oy, Kuusakoski Oy, Metso Minerals Oy, Sulzer Pumps Finland Oy ja Sarlin Furnaces Ab. Lisäksi hankkeeseen osallistuvat Rodbay Oy ja Motiva Services Oy. Metso Mineralsin Tampereen Lokomon tehdas käyttää uuneja valukappaleiden lämpökäsittelyyn. Teräsvalimo mittaa ja analysoi aktiivisesti käytössä olevien uunien energiankulutusta ja pitää huolta niiden rakenteiden eristyksistä. Yhteisvoimin säästöihin Energiatehokkuus Sopimustoiminnassa mukana olevat yritykset ja kunnat tehostavat energiankäyttöään niin paljon, että sen ansiosta hiilidioksidipäästöt vähenevät vuosittain 2,8 miljoonalla tonnilla. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat vuoden 2013 loppuun mennessä tehostaneet vuotuista energiankäyttöään 9,3 terawattitunnilla. Elinkeinoelämän sekä kunta- ja kiinteistöalan vuosina 2008 2013 saavuttama säästöpotti on suuri, ja se on vaatinut kaikkiaan pitkälti toistakymmentätuhatta yksittäistä toimenpidettä. Toimet leikkaavat vuosittain hiilidioksidipäästöjä 2,8 miljoonalla tonnilla ja energiakustannuksia lähes 380 miljoonalla eurolla. Säästö on reilu kaksi prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Eri toiminta-alueilla on jo useita energiatehokkuussopimukseen liittyneitä, jotka ovat saavuttaneet oman energiatehokkuustavoitteensa vuodelle 2016, iloitsee yksikönpäällikkö Ulla Suomi Motivasta. Uudet toimet tarpeen Sopimustoiminta on kansallisesti tärkeä keino täyttää energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet. Direktiivi on voimassa vuosina 2014 2020, ja se sisältää tiukempia ja pidemmälle ulottuvia säästötavoitteita kuin mitä energiatehokkuussopimuksissa on asetettu. Direktiivin tavoitteet on mahdollista saavuttaa, jos kaikki sopimukseen liittyneet yritykset ja kunnat jatkavat aktiivisesti energiatehokkuustoimien kartoittamista ja toteuttamista, unohtamatta niiden vuosittaista raportointia. Energiatehokkuusdirektiivin säästötavoitteiden laskentatavan vuoksi säästötoimet ovat arvokkaampia, mitä aiemmin ne on toteutettu. Tämänkin vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki liittyneet toteuttavat entistä enemmän säästötoimia nykyisen sopimuskauden viimeisellä kolmanneksella vuosina 2014 2016, sanoo Suomi. Talkoot jatkuvat Energiansäästötoimien löytymistä tukevat energiakatselmukset, joita on tehty tällä sopimuskaudella jo yli 2 000 kohteessa ja joihin valtio on myöntänyt tukea yhteensä lähes kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi valtio on tukenut noin 600 energiatehokkuusinvestointia yhteensä 62,6 miljoonalla eurolla. Tuloksekas sopimustoiminta on jatkossakin tärkeä keino toteuttaa energiatehokkuustavoitteita Suomessa. Elinkeinoelämä ja kunta-alan suurimmat toimijat allekirjoittivat syksyllä 2013 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa aiesopimuksen sopimustoiminnan jatkosta. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus aloittaa neuvottelut vaiheittain eri toiminta-alueilla. Tavoite on, että vuoden 2017 alussa energiatehokkuussopimustoiminta jatkuisi katkotta ja kattavana. Näin sillä on hyvät edellytykset täyttää kansalliset odotukset energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa, Ulla Suomi toteaa. www.energiatehokkuussopimukset.fi 14 15

Energiatehokkuus Energiatehokkuus Energiatehokkuussopimuksilla tavoitellaan 9 prosentin energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Sopimustoiminnalla halutaan vauhdittaa myös uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoa sekä lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Sopimusten tavoitteena on ohjata yrityksiä ja yhteisöjä järjestelmällisesti parempaan energiatehokkuuteen. Sopimukseen liittyneet yritykset ja yhteisöt asettavat omat energiankäytön tehostamistavoitteensa, ja toteuttavat niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ne myös raportoivat vuosittain energiatehokkuustoimenpiteiden toteutumisesta. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä sopimustoiminnan tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä. Tehokkuus tuo säästöjä TEKSTI: Juha Kontu Kuvat: Martti Kainulainen / Lehtikuva, Tomi parkkonen Altian Koskenkorvan tehdas siirtyy bioaikaan Altian Koskenkorvan tehdas on esimerkki siitä, miten energiatehokkuuden kehittämisessä edetään ja saavutetaan tuloksia. Tehdas käyttää raaka-aineenaan kotimaista ohraa, jota kuluu vuosittain noin 180 miljoonaa kiloa. Tuotannosta 25 prosenttia on etanolia, vajaa kolmannes tärkkelystuotteita ja noin 45 prosenttia rehuja. Alamme hyödyntää viljan kuorijakeita tehtaan polttoaineena. män asiantuntija Sanna Kaunisto Altiasta kertoo. Energiankulutuksen kannalta ratkaisevaa ovat tuotteiden ominaisuudet tuotetun etanolin sekä kuivien rehujen sekä tärkkelyksen määrä. Mikä johti energiatehokkuussopimukseen? Altia liittyi energiatehokkuussopimukseen vuoden 2008 lopussa. Jo tätä ennen energiatehokkuussuunnitelmat ja -toimet olivat pitkällä. Sopimustoimintaan liittyminen oli looginen seuraus itsellemme asettamistamme tavoitteista. Energiatehokkuuden parantaminen näkyy suoraan tuotannon kannattavuudessa ja kilpailukyvyssä, joten kehitystyölle on helppo löytää taloudelliset perusteet. Millaisia parannuksia on tehty? Vuonna 2009 tehty energiakatselmus tuki hyvin meneillään olleita kehityskohteita. Olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön useita uusia tuotantoprosessin ajomalleja, jotka tuottavat energiatehokkaan lopputuloksen laatutekijöitä vaarantamatta. Myös lämmöntalteenoton tehostaminen vesikierrosta on tuonut hyviä tuloksia. Vesikiertojen kasvattaminen on vähentänyt vedenkulutusta ja supistanut jätevesien määrää. Laiteinvestoinnit uuteen energiatehokkaaseen tekniikkaan näkyvät suoraan energiankulutuksessa. Mitä energiatehokkuustyö on tuottanut? Seuraamme aktiivisesti ominaisenergiankulutustamme. Se on selkein tapa hahmottaa, kuinka paljon kulutamme energiaa tai vettä Millainen energiankäyttäjä Koskenkorvan tehdas on? Viime vuonna käytimme höyryä lähes 120 000 MWh ja sähköä noin 40 000 MWh. Puolet energiasta kuluu etanolin tislauksessa. Noin 40 prosenttia energiasta käytetään tärkkelys-rehuprosessissa, jossa kuivausvaihe vaatii runsaasti energiaa, toimintajärjestelviljatonnia kohden. Sähkönkulutusta olemme leikanneet noin 10 prosenttia. Höyryn osalta vähennys on ollut 20 prosenttia. Vedenkulutus on vähentynyt miljoonasta kuutiometristä 700 000 kuutiometriin. Olemme tuloksiin tyytyväisiä, mutta energiatehokkuuden parantamisessa ei koskaan päästä maaliin, vaan aina voi ja pitää hakea parempaa. Toki säästöpotentiaalit pienentyvät tuloksien saavuttamisen mukana. Jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti etsimme uusia tehostamiskohteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Miten tästä eteenpäin? Loppusuoralla oleva energiatehokkuutta parantava hanke mullistaa Koskenkorvan tehtaan polttoaineenkäytön. Alamme hyödyntää viljan kuorijakeita tehtaan polttoaineena. Kuorijae erotetaan tuotantoprosessiin menevästä massasta. Kuorijae on kuivaa, joten se käy sellaisenaan höyryntuotantoon. Olemme ottaneet käyttöön tähän sopivan uuden biokattilan, joka on räätälöity tehtaan polttoaineille. Tähän asti olemme käyttäneet höyryntuotantoon pääosin jyrsinturvetta. Turpeen osuus tulee laskemaan uuden kattilan käyttöönoton myötä. Muutos nostaa selvästi uusiutuvan energian määrää ja lisää energiaomavaraisuuttamme. Saavutetut hyvät tulokset kannustavat jatkamaan tehtaan henkilöstön työtä energiatehokkuuden parissa. Ilman koko henkilöstön sitoutumista, emme olisi saavuttaneet näitä tuloksia. Mitä sopimustoiminta on Koskenkorvan tehtaalle tuottanut? Tuloksena on energiatehokkaampi tuotanto ja luonnonvarojen säästäminen. Viestimme myös vastuullista yritys- ja toimintakulttuuria. Lähteminen sopimustoimintaan on ollut luontevaa ja taloudellisesti kannattavaa. Lääkejätti Orionin omistama Fermion tehostaa aktiivisesti energiankäyttöään. Määrätietoinen energiansäästötyö on osa tuotantotehokkuuden parantamista. Energiatehokkuus mukana investointisuunnitelmissa Orionin omistama Fermion kuuluu yrityksiin, joissa energiatehokkuustyössä on päästy pitkälle. Tuloksia on saavutettu lukuisista, yksin ehkä pieniltä tuntuvista hankkeista. Yhdessä niistä muodostuu onnistumistarina, jossa energiatehokkuustavoitteet ylittyvät komeasti. Fermion valmistaa vaikuttavat aineet Orionin omiin alkuperälääkkeisiin ja joihinkin geneerisiin valmisteisiin. Fermion tuottaa ja myy lääkeaineita myös muille lääkeyhtiöille. Miten Fermion lähti mukaan energiatehokkuuden kehittämiseen? Teetimme vuonna 2005 energiakatselmoinnin, jonka konkreettiset tulokset jäivät vielä vaatimattomiksi, sanoo Fermionin kunnossapitopäällikkö Kullervo Fabritius. Orion solmi energiatehokkuussopimuksen vuosiksi 2008 2016. Me tulimme mukaan vuonna 2009. Sen jälkeen käynnistimme kustannustehokkuusprojektin, jonka tavoitteena oli tuotannon tehostaminen. Yhtenä osa-alueena oli energiankäytön vähentäminen. Tavoitteeksi määriteltiin energiakustannusten vähentäminen 9 prosentilla. Projektin myötä kartoitimme potentiaaliset energiankäytön tehostamiskohteet. Kehityskohteita löytyi 24, joista lähes kaikki on nyt toteutettu. Ensi vaiheessa keskityimme kohteisiin, joissa oli suurimmat säästöpotentiaalit. Projektin myötä innostuimme etsimään uusia tehostamiskohteita, koska tulokset olivat konkreettisia. Mihin Fermion käyttää energiaa ja millaisia tuloksia on saavutettu? Fermionin kuluttamasta sähköstä noin kaksi kolmasosaa käytetään tuotannossa, yksi kolmasosaa tilojen ilmanvaihdossa, lämmityksessä- ja jäähdytyksessä. Tislausjärjestelmiin sekä tuotantolaitteiden lämmitykseen tarvitaan höyryä. Kaukolämpöä käytetään kiinteistöjen lämmitykseen. Hyvät tulokset ovat aktivoineet seuraamaan energiatehokkuutta aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Energiatehokkuustyö on tuottanut tuloksia. Esimerkiksi sähkönkulutus on tänä vuonna noin 10 prosenttia vuotta 2013 pienempi. Se tarkoittaa noin 120 MWh säästöä. Höyryn ja kaukolämmön kulutuksessa on päästy noin 20 prosentin säästöön eli kulutusta on leikattu noin 4 000 MWh vuodessa. Kokonaisuutena olemme kirkkaasti saavuttaneet tavoitteemme. Hyvät tulokset ovat myös aktivoineet seuraamaan energiatehokkuutta aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin. Myös reagointiherkkyys poikkeamiin on aiempaa parempi. Toteutamme jatkuvan parantamisen periaatetta, jonka mukaan aina löytyy uusia kehityskohteita. Energiatehokkuuden parantamiselle on liiketoiminnalliset perusteet, joilla osaltaan parannetaan Fermionin kannattavuutta ja kilpailukykyä. Energiatehokkuus on mukana lähes kaikissa investointisuunnitelmissa. Millaisia konkreettisia toimia on tehty? Olemme investoineet energiatehokkaaseen teknologiaan. Silloin ei ole puututtu kiinteistöjen rakenteisiin, koska investointikustannukset olisivat kohonneet liian korkeiksi. Energiankäyttö lähtee nykyään tuotannon tarpeista. Aiemmin siihen ei kiinnitetty huomiota ja energiaa kului turhaan. Automaation käyttöä tehostamalla on saavutettu hyviä tuloksia. Esimerkiksi jäähdytysvesipumput, paineilmalaitteet ja ilmankuivaimet toimivat tuotannollisen toiminnan käyttöasteen mukaisella teholla. Paineilmakompressorien hukkalämpö otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen, aikaisemmin se johdettiin ulos. Tehtaan lauhdejärjestelmä muutettiin suljetuksi, jolloin hyödynnämme lämpöenergian uudelleen. Säästämme myös lauhdevedessä, joka käytetään uudelleen, aikaisemmin se ohjattiin yhden käyttökerran jälkeen jätevetenä viemäriin. Hyödynnämme myös entistä tehokkaamin merivettä jäähdytyksessä. Merivesi korvaa aiempien puhallinkäyttöisten jäähdytyslaitteiden käyttämän sähköenergian. 16 17

palstaotsikko Energiatehokkuus Energiatehokkuus Onko satamissa vara parantaa energiatehokkuutta, selvitettiin haastatteluin ja kirjallisista raporteista. Selvitys avasi myös näkymän resurssitehokkuuden parantamisen mahdollisuuksiin. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Antti Koli Energiatehokas BlueTech alus TEKSTI: ANTTI KOLI kuva: FORESHIP BLUETECH Suomessa on suunniteltu polttoainetta säästävä bulkkeri eli irtolastialus. Se on Bluetech 42, 185-metrinen merten jättiläinen, jonka valmistus alkaa joulukuussa. Vanhoihin aluksiin verrattuna Bluetech kuluttaa polttoainetta 30 prosenttia vähemmän, ja nykykilpailijoihinkin nähden sen yksikköpolttoainekulutus on 10 15 prosenttia alhaisempi. Laivan runko kulkee pienellä vastustuksella ja moottori on aivan uudenmallinen. Lisäksi ruuma on optimoitu paremmin, sinne mahtuu 10 prosenttia enemmän rahtia. Suunnittelutoimisto myy lisenssejä Foreship BlueTech on kahdeksan hengen suunnittelutoimisto Helsingin Kaisaniemessä. Yritys perustettiin 2013, ja se myy lisenssejä eli rakennusoikeuksia suunnittelemiinsa laivakonsepteihin eikä siis suunnittele laivoja tilauksesta. Kiinnostus tuotteeseen markkinoilla on hyvä ja uusista tilauksista neuvotellaan huolimatta alalla yleisesti vallitsevasta matalasuhdanteesta, sanoo toimitusjohtaja Petri Hakulinen tyytyväisenä. Ympäripyöreät työpäivät ovat kannattaneet. Bulgarialainen varustamo aloittaa joulukuussa ensimmäisen Suomessa suunnitellun Bluetech 42 -aluksen rakennuttamisen kiinalaisella telakalla. Pian varustamo rakennuttaa kolme samanlaista lisää. Satamat syynissä Itämeren satamien kautta kulkee melkein 15 prosenttia maailman merikuljetuksista. Rahtitavaraa niissä käsitellään vuodessa yli 800 miljoonaa tonnia. Teimme satamien energia-asioista esiselvityksen, jossa kävimme läpi kirjallisuutta ja teimme kuudessa satamassa paikan päällä haastattelut energia-asioiden merkityksestä ja käytännöistä, kertoo Motivan asiantuntija Ilkka Hippinen. Haastatteluja tehtiin Hamina-Kotkan, Tallinnan, Klaipedan, Riikan, Göteborgin, Kööpenhamina-Malmön satamissa. Kirjalliset selvitykset koostuvat erilaisista raporteista ja työohjeista. Kirjallisuuden ja haastattelujen perusteella syntyi aika samanlainen kuva energian käytön tehostamisen mahdollisuuksista ja toteutetuista toimenpiteistä, toteaa asiantuntija Jaana Federley. Energia ei ole satamien ydinliiketoimintaa Nykyaikaiset satamat ovat aika monen eritasoisen yrityksen toimintakenttä. Kotka-Haminan satamassa esimerkiksi on kaikkiaan lähes 200 toimijaa, Hippinen kertoo. Satamatoimijoita ovat esimerkiksi satamayhtiö, operaattorit ja laivausyritykset. Joissain satamissa on jopa teollista tuotteiden jatkojalostusta, kuten valmiiden tuotteiden kokoamista satamaan tuoduista komponenteista. Vastuut jakautuvat monelle eri toimijalle, ja kokonaiskuva puuttuu. Energiatehokkuus ei nouse satamien päätöksenteossa kovin tärkeäksi asiaksi, sillä energia ei ole satamatoimijoiden ydinliiketoimintaa. Satama-alueilla kyllä tapahtuu paljon kehittämistä. Valaistuksessa on siirrytty monin paikoin ledi-valoihin. Myös valaistuksen ohjausta kehitetään, jotta valoa saadaan oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Samoin taloudellisen ajotavan koulutukset ovat monissa satamissa arkipäivää. Valaistuksen lisäksi satamissa voitaisiin Hippisen mukaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja ohjata liikkuvien laitteiden järkevään käyttöön. Erilaiset energiatehokkuuden mittaamis- ja johtamisjärjestelmät olisivat myös paikallaan. Itämeren satamissa käsitellään rahtitavaraa vuosittain yli 800 miljoonaa tonnia. Kuvan tavarakontit ja nosturit on kuvattu Vuosaaren satamassa. Satamat eivät poikkea muista työympäristöistä. Myös siellä työskentelevien asenteet ja tottumukset vaikuttavat energiankulutukseen, Hippinen tiivistää havaintojaan. Teollinen ekologia sopisi satamiin Selvitys Itämeren satamien energiatehokkuuden parantamisesta tehtiin Motivassa BASRECin (the Baltic Sea Region Energy Cooperation) rahoittamana hankkeena. BASRECia kiinnostaa satamassa viipyville matkustajalaivoille tarjottavat maasähköpalvelut. Niihin liittyy paljon yhteisiä intressejä. Nyt kovin ajankohtainen asia on nesteytetyn kaasun LNG-terminaalien sijoittuminen eri satamiin. Satamissa liikkuu paljon tavaraa ja niihin liittyen syntyy paljon esimerkiksi pakkausjätteitä, kuten kuljetuslavoja, kartonkeja ja papereita. Näen satamissa mahdollisuuksia teollisiin symbiooseihin. Toisen jäte satamassakin voisi olla toisen raaka-ainetta. Kööpenhamina-Malmön satamassa muun muassa halutaan jo nyt kehittää vihreää teollisuutta. Ilkka Hippinen, ilkka.hippinen@motiva.fi Jaana Federley, jaana.federley@motiva.fi Energiatehokkuus on valttia Vuoden 2008 lama ja portaittain vuoteen 2025 tiukkenevat ympäristönsuojelunormit muuttivat laivojen suunnittelua. Varustamot pystyvät nykyisin säästämään lähinnä polttoaineessa ja sitä kautta parantamaan liiketoimintaansa. Laivan polttoaine muodostaa jopa 70 prosenttia laivan kuluista. Osa rahtaajista myös vaatii energiatehokkuutta kuljetusketjulta. Seuraava laivamme on tätä isompi. Haluamme olla mukana hankkeissa, joissa selkeästi parannetaan energiatehokkuutta ja laivatyyppiä rakennetaan paljon, kertoo Hakulinen tulevaisuuden näkymistä. www.foreship.com Ensimmäistä Bluetech 42 -alusta ryhdytään rakentamaan joulukuussa kiinalaisella telakalla. 18 19

Ruokahävikki Ruokahävikki Kasviskeitto, jonka Laurea-ammattikoululaiset olivat valmistaneet, maistui Saa Syödä -tapahtumassa tuhansille Helsingin Narinkkatorilla. Tapahtuman ohjelmaa juonsi Marco Bjurström, ja yhtenä hänen haastateltavaan kuultiin Stop wasting food -liikkeen perustajaa Selina Juulia. Sai syödä! Kolmessa kaupungissa tarjoiltiin ruokahävikkilounasta Helsingissä, Turussa ja Tampereella järjestetty Saa syödä -tapahtuma houkutteli ihmisiä liikkeelle maistamaan hävikkikasviksista keitettyä soppaa. Yhteensä annoksia tuhansille 11. syyskuuta. jaettiin noin viisi tuhatta, joista kolme tuhatta Helsingin Narinkkatorilla. Teksti: IIRIS LAPPALAINEN Päätapahtumassa Helsingissä puhui kansainvälisesti tunnettu ja työstään palkittu Kuvat: Kimmo Haimi ruokahävikin vastustaja ja Stop Wasting Food -liikkeen perustaja Selina Juul. Hänen mukaansa Suomessa kotitalouksien ruokahävikin määrä ei ole yhtä huolestuttava kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kuitenkin suomalaiset heittävät vuodessa keskimäärin 23 kg alkujaan syömäkelpoista ruokaa jätteisiin. Kolmannes maailman ruokavaroista eli 1,3 miljardia tonnia menee suoraan roskiin hävikiksi. Se ruokamäärä riittäisi jopa kolmelle miljardille ihmiselle. YK:n mukaan yli 900 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Viimeinen myyntipäivä ei ole elintarvikkeen viimeinen käyttöpäivä, opetettiin Saa syödä -tapahtumissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Osta vain tarpeeseen Miten ruokahävikkiä sitten voisi vähentää? Ostamme kotiin liikaa ruokaa. Supermarketeissa pitää olla tuoretta ruokaa sulkemisaikaan asti. Erikoisen muotoiset hedelmät, juurekset ja vihannekset joutuvat helposti roskiin. Jokainen on vastuussa. Syy ei ole yksin teollisuuden ja kauppojen, vaan siinä, että ostamme liikaa ruokaa, Juul selittää. Tanskassa kaupat ovat lähteneet mukaan ruokahävikin vähentämiseen. Pitäisikö vaihtaa lakia vai asenteita? Kuluttajien pitäisi oppia, mitä viimeinen myyntipäivä tarkoittaa. Lakimuutoksilla voidaan muuttaa paljonkin, mutta ennen kaikkea on muutettava asenteita. Viimeinen myyntipäivä ei ole viimeinen käyttöpäivä. Hyvän vihjeen ostamiskäytäntöihin antoi Helsingissä Saa syödä -tapahtumaa juontanut ravintoloitsija Marco Bjurström. Miksi emme käytä niitä meidän älypuhelimiamme ennen ruokaostoksille lähtöä. Ruokakaapin sisällön voisi hyvin valokuvata ennen kauppaan lähtöä. Silloin ei tulisi ostettua ylimääräistä jauho- tai riisipussia tai sitruunaa, kun siellä kotona on jo niitä valmiiksi. Tapahtuman taustalla monta toimijaa Saa syödä -tapahtumat järjestivät yhteistyössä Motiva, Turun Seudun Jätehuolto, Ekokumppanit, Laurea-ammattikorkeakoulu, Raision ammattioppilaitos, Tredu Tampereen seudun ammattiopisto, Kuluttajaliitto, Kulturkontakt Nord, maa- ja metsätalousministeriö sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Raaka-aineet ruoan valmistukseen saatiin HOK-Elannon kaupoilta, Turun osuuskaupan Prismoilta ja S-marketeilta, sekä Tampereen seudun K-Citymarketeilta ja pälkäneläiseltä Rödingin tilalta. Astiat on lahjoittanut Eskimo Finland Oy. www.selinajuul.com www.saasyödä.fi 20 21

Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus Materiaalitehokkuus nostaa päätään sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Katselmuksia on kehitetty, ja oppia Suomeen on saatu myös Saksasta. Vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. TEKSTI: SARI KASTE Kuvat: Jari Aalto, TOBIAS A. ZORN Vähemmästä enemmän ajatuksella Materiaalitehokkuus tuo yrityksille säästöjä ja parhaimmillaan trimmaa myös johtamisjärjestelmät kuntoon. Tehokkuuteen pureudutaan materiaalikatselmuksessa, jossa tarkastellaan yrityksen käyttämiä materiaaleja ja niiden sivuvirtoja. Saksassa saadut tulokset toimivat hyvänä kannustimena Suomessa aloitetulle materiaalitehokkuustyölle. Materiaalitehokkuuden parantaminen parantaa yrityksen tulosta. Kun raaka-aineita käytetään tehokkaammin, liikevoitto kasvaa jopa helpommin kuin liikevaihtoa lisäämällä, sanoo Motivan asiantuntija Tommi Lehtisalo. Erinomaisia tuloksia Saksassa Saksassa katselmuksista on saatu erinomaisia tuloksia. Reilut 350 materiaalikatselmuskonsulttia kiertää yrityksiä neuvomassa, miten kulutusta voidaan vähentää. Yksi heistä, Tobias A. Zorn, on tehnyt kymmeniä katselmuksia erikokoisissa yrityksissä. Yritysten keskimääräinen säästö on ollut noin 200 000 euroa vuodessa. Noin puolessa yrityksistä tulos on saatu aikaan alle 10 000 euron investoinnilla. Samalla energiankulutus, jätekulut ja varastot ovat pienentyneet, Zorn kertoo Saksan mallin toiminnasta. Suomessa toiminta on aluillaan, ja tulokset ovat olleet yhtä lupaavia kuin Saksassa. Motivan materiaalikatselmustoiminnan vetäjä Tommi Lehtisalo on kiertänyt ahkerasti yrityksissä kertomassa, mitä hyötyä katselmoinnista on. Kohtaamisissa palaute on ollut lupaavaa. Erityisesti kemian, metsäteollisuuden- ja metallinjalostuksen yritykset ovat viime kuukausina aloittaneet materiaalitehokkuushankkeita toimipaikoillaan, Lehtisalo kertoo. Materiaalitehokkuus ei sinällään ole Suomessa mikään uusi juttu. Jo vuonna 2009 silloiselle pääministerille luovutetussa kansallisessa luonnonvarastrategiassa Älykkäästi luonnon voimin yhtenä strategisena tavoitteena on, että Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti. Strategian keskeiset ajatukset jalostettiin valtioneuvoston luonnonvaraselonteon kautta nykyiseen hallitusohjelmaan. Tuorein materiaalitehokkuuden etuja valaiseva työ valmistui vuoden 2014 alussa, jolloin Suomi sai oman kansallisen materiaalitehokkuusohjelman Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella. Yhdessä enemmän työpajoissa Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan yleensä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalin kierrätystä elinkaaren eri vaiheissa. Materiaalitehokkaassa toiminnassa tavarat pyritään valmistamaan mahdollisimman vähistä raaka-aineista ja kestäviksi. Tuotteiden pitäisi olla myös kierrätyskelpoisia käyttöikänsä ehtoopuolella. Tuotantoa ei muuteta taikasauvan heilautuksella materiaalitehokkaaksi. Se vaatii tuotannon tarkkailua ja yrityksen käyttämiin resursseihin tutustumista. Saksassa on opittu, että koko prosessiin kuluu helposti puolikin vuotta. Materiaalikatselmuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkkailemme muutaman päivän ajan yrityksen toimintaa ja kirjaamme havaintomme. Aina ei ole kyse vain pelkän jätteen syntymisestä. Hyviin tuloksiin on päästy esimerkiksi puutavaran uudelleen pinoamisella. Pienet muutokset käsittelytavoissa vähensivät liikuteltavan puutavaran rik- Tobias A. Zorn on tehnyt Saksassa kymmeniä materiaalikatselmuksia erikokoisissa yrityksissä. koutumista, kertoo Zorn tyytyväisenä omista kokemuksistaan. Työntekijät ovat avainasemassa materiaalikatselmusta tehtäessä. Toki siihen vaaditaan myös sitoutunut yrityksen johto, joka antaa luvan tarkastella kaikkea materiaaleihin liittyvää dokumentaatiota. Aina ei ole järkevää tarkastella koko tuotantoa, vaan valikoida tarkasteluun keskeisin kokonaisuus. Näin tehtiin myös Kiillolla, missä Työntekijät ovat avainasemassa materiaalikatselmusta tehtäessä. pilotoitiin materiaalikatselmusmallin toimintaa kemian prosessin analysoinnissa. Katselmuksen helmenä voidaan pitää työtekijöiden ja katselmuksen tekijöiden yhteisiä ideointipalavereja. Vaikka peruskuva materiaalivirtojen kulusta nostikin jo selkeästi esiin parannuskohteita, vasta yhteisissä istunnoissa työntekijöiden aloitteesta löysimme todellisia tehostamistoimia. Yllättävän pienillä toimintatapamuutoksilla tehostimme huomattavasti toimintaamme, kertoo Kiillon tuotekehitystuen päällikkö Lilli Puntti. Katselmuksessa yritys sekä saa että antaa Alkuvaiheen ponnistelut ovat kantaneet hedelmiä jokaisessa myöhemmin Suomessa tehdyssä katselmuksessa. Hyvin tehdyt ja onnistuneet pilotit ovat rohkaisseet suomalaisia asiantuntijoita tekemään töitä materiaalikatselmusten parissa. Tommi Lehtisalon luotsaama joukko tekee hartiavoimin töitä, jotta yritykset kotimaassa havaitsisivat katselmuksista saatavan hyödyn. Taloudellisen hyödyn lisäksi yrityksille on tiedossa motivoituneempi henkilökunta sekä uusia eväitä markkinointiviestintään. Tutkimuksemme mukaan yrityksille on tärkeätä, että katselmus vahvistaa niiden markkina-asemaa, pienentää kustannuksia ja vahvistaa asiakkaiden uskoa tuotteisiin, Zorn selittää. Tavoitteet ovat samat myös Suomessa. Katselmuksella tavoitellaan säästöjen lisäksi yrityksen toiminnan jatkumisen vahvistamista sekä kilpailukyvyn säilyttämistä. Todellista sitoutumista Zorn on katselmoinut myös yrityksiä, joissa ei ole löytynyt enää mitään tehostettavaa. Toki kyseessä ovat olleet pienet, muutaman hengen työllistävät yritykset, joissa omistaja on itse mukana tuotantotyössä. Kohtasin yrityksen, jossa työntekijät muun muassa toivat kotoa käytettyjä pakkauksia, joissa yrityksen tuotteet lähetettiin eteenpäin, Zorn muistelee hymyssä suin. Samankaltaisia yrityksiä löytyy varmasti myös Suomesta. Aina ei tarvita raskasta koneistoa tarkastelemaan yrityksen toimintaa. Maalaisjärjen käytöllä pääsee hyvään alkuun. www.motiva.fi/ materiaalitehokkuus 22 23

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt näkökulma Olli Teriö, yliassistentti ja Jaakko Sorri, projektitutkija Tampereen teknillinen yliopisto Parhaiden energiatehokkaiden käytäntöjen hanke BUILD UP Skills Finland on edennyt toiselle toteutusvuodelle. Ensimmäisen vuoden aikana selvitettiin eri sidosryhmien kanssa energiatehokkaan rakentamisen parhaita käytäntöjä uudis- ja korjausrakentamisessa. Tarkasteluissa huomioitiin myös talotekniikan asennukset. Ensimmäiset valmennusmateriaalit ammattityövoiman täydennyskoulutukseen on julkaistu. Valmennettavia on paljon, joten hanke jatkuu työntekijöiden valmentajien valmennuksella tammikuussa 2015. Vuonna 2019 valmistuvien julkisten rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia ja kaikkien uusien rakennusten vuonna 2021. Osaamisen kehittäminen on tärkeätä, jotta osataan rakentaa sekä energiatehokkaita että kaikin puolin laadukkaita rakennuksia. * * * Työmaille on palautettava ammattiylpeys. Viime vuosina Tampereen teknillisellä yliopistolla on tutkittu paljon sekä energiatehokasta rakentamista että rakenteiden kosteuskäyttäytymistä. Kiteytetysti voidaan todeta, että tulevaisuudessa ulkovaipan rakenteiden ulko-osat jäähtyvät, ilmasto lämpenee ja kosteusrasitukset rakennuksen vaippaan lisääntyvät mikrobiriskit lisääntyvät. Valmennusaineistoissa on päädytty teemoihin, joilla voidaan lisätä osaamista lyhyillä täsmäkoulutuksilla eri kohderyhmille. Aineistot käännetään englannin, ruotsin, viron ja venäjän kielille. * * * Työmaille tarvitaan uudenlaista asennetta. Ammattiylpeys on palautettava. Jotta uusissa rakenteissa vältetään kosteusriskit, on lämmöneristeiden asennuksen oltava moitteetonta ja rakenteiden ehdottoman ilmatiiviitä. Asentajien on ymmärrettävä huolellisen työn merkitys, ja heillä on oltava aikaa tehdä kunnollista jälkeä. Tarvitaan riittävä määrä selkeitä piirustuksia vaikeimmista rakenteista, ja myös työnjohtajien on sitouduttava korkean laadun tekemiseen. Asenteen ja ammattiylpeyden palauttaminen vaatii laajaa keskustelua oppilaitoksissa ja työmailla. Sen tukena voi käyttää hankkeessa tuotettuja sarjakuvia, joissa energiatehokkaan rakentamisen tärkeimmät teesit on esitetty. Sarjakuvista kootun opaslehden kymmenellä aukeamalla on työohjeet energiatehokkaiden rakenteiden ja asennusten tekemiseen. Niissä keskeiset työvaiheet esitetään kahdellatoista kuvalla. Opaslehteä voi käyttää esimerkiksi aliurakoiden aloituspalavereissa joissa voidaan yhdessä sopia kuinka omalla työmaalla energiatehokkuus varmistetaan. Lehti voidaan antaa myös perehdytyksen yhteydessä työntekijöille. www.motiva.fi/buildupskills Rakentaminen Vähähiilistä pie ntaloasumista Keskivertosuomalaisen asumisen hiilidioksidipäästöt sisältäen kodin rakentamisen ja käytön ovat 2 400 kiloa vuodessa. Vireillä olevan ilmastolain hengessä niistä pitäisi nipistää 80 prosenttia. Miten siihen päästään ja onko asustelu 550 kilon hiilidioksidipäästöillä edes mahdollista? TEKSTI ja kuvat: PEKKA HÄNNINEN Tilda Oksman kastelee Rannanpeltotalon kasvimaata. Tuoreessa Pientaloasumisen ekologinen kestävyys -selvityksessä vertasin 13 olemassa olevan pientalon mitattua energiankulutusta ja energiankulutustietojen pohjalta laskettuja käytön aikaisia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi viidestä kohteesta laskettiin päärakenteiden hiilijalanjälki eli arvioitiin paljonko rakentamis- ja tuotantovaiheessa päästöjä on syntynyt. Energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin rakennusta, asuinneliömetriä ja asukasta kohden asukaskohtainen tarkastelu on viimekädessä oleellisin matkalla hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Selvitys osoitti, että asuminen pienillä hiilidioksidipäästöillä on mahdollista ja siihen on lisäksi monta vaihtoehtoista tietä. Keskeiset tekijät ovat energiatehokkuus, uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen, tilatehokkuus eli kuinka väljästi tai tiiviisti asutaan, käytetyt materiaalit sekä asukkaiden elämäntapavalinnat. Rakenteiden hiilijalanjälki on tärkeä Tutkitun kolmen passiivitalon ostoenergiankulutus oli vain 15 25 prosenttia tavanomaisen nykymääräykset täyttävän pientalon kulutuksesta. Energiatehokkuuden rinnalla uusiutuvien omavaraisenergioiden hyödyntäminen vähensi tutkimuskohteissa huomattavasti ostoenergian tarvetta ja asumisen käytönaikaisia hiilidioksidipäästöjä parhaissa kohteissa osto energiankulutus (sähkö) ja hiilidioksidipäästöt olivat vain 10 prosenttia normitalon vastaavista luvuista. Aurinkolämpöpaneeleja oli useissa tutkimuskohteissa ja niiden tuoton osuus vaihteli kaikesta käytetystä energiasta 10 30 prosentin välillä. Päärakenteiden hiilijalanjäljellä on tuntuva vaikutus asumisen elinkaaripäästöihin. Suuren kivirakenteisen talon päärakenteiden päästöt olivat viisinkertaiset verrattuna parhaaseen puurakenteiseen taloon. Toisaalta kivitalon energiatehokkuus, runsas uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen sekä kohtuullinen asumisväljyys kompensoivat rakennusvaiheen päästöt. Puurakenteisessa kohteessa rakenteisiin varastoitunut hiili vastasi 50 vuoden päästöjä eli asuminen voidaan katsoa hiilineutraaliksi. Yllättäjä 1940-luvulta Tutkimuksen yllättäjä oli verrokkikohteena toiminut 1940-luvulla rakennettu rankarakenteinen lähes alkuperäisessä asussa oleva pientalo, johon on lisätty ilma-vesi-lämpöpumppu. Talo on kohtuullisen kokoinen (90 m 2 ) ja siinä asuu nelihenkinen perhe. Kohteen ostoenergiankulutus (sähkö) oli vain 10 000 12 000 kwh eli 3 000 kwh henkeä kohden vuodessa. Kohteen asukaskohtainen kulutus oli tutkimuksen kolmanneksi pienin ja pienempi kuin muun muassa kahdessa passiivitalossa. Energiatehokkuus on suhteellista. Pientaloasumisen ekologinen kestävyys -selvitys löytyy ympäristöministeriön sivuilta. Rannanpeltotalo luo hyvät puitteet ekologisesti kestävämmälle asumiselle: talo on energiapihi, ja vähäinen tarvittava energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla, kompostikäymälä ei tuota likavesiä ja suuri kasvimaa ja lähitienoon metsät tarjoavat antejaan ruokapöytään. Rakentaminen Opastusta rakentamisen ammattilaisille BUILD UP Skills -jatkohanke työstää runsaasti opastusaineistoja rakentamisen ammattilaisille. EU:n rahoittamalla hankkeella halutaan turvata käytännön rakentajien ammattitaito, jotta energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan eikä rakentamisen laatu heikenny. Valmistumassa on opaslehti, joka koostuu kymmenestä 12 kuvan sarjakuvasta. Niissä käydään yksityiskohtaisesti ja selkeästi läpi rakenteiden ja asennusten yksityiskohtia. Opaslehtisen toivotaan auttavan itse asennustöitä, mutta myös neuvotteluja alihankkijoiden kanssa. Toinen laaja aineisto on suunniteltu koulutusaineistoksi, ja se koostuu kymmeneen eri aihepiiriin liittyvästä kalvosarjasta. Kalvoesitysten aihepiirit ovat seuraavat: 1. Energiatehokkaan ja kosteusturvallisen rakentamisen perusteet 2. Rakennustyömaan sääsuojaus 3. Rakennustyömaan lämmitys ja rakenteiden kuivatus 4. Puutalon energiatehokkaat rakenteet 5. Kivitalon energiatehokkaat rakenteet 6. Ulkovaipan läpimenot 7. Rakenteiden energiakorjaukset 8. Talotekniikan järjestelmien energiatehokkuus 9. Talotekniikan energiakorjaukset 10. Energiatehokkaan rakentamisen laadunvarmistus Kaikki hankkeessa valmistuvat aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja saatavissa Motivan verkkosivuilta. www.motiva.fi/ buildupskills 24 25

Joutsenmerkki Joutsenmerkki Anita Winsnes Norjan Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja 1. Joutsenmerkistä on tullut arvostettu ja tunnettu, läpinäkyvä, luotettava ja pidetty ympäristömerkki. 2. Haastavinta on se, miten Joutsenmerkki pysyy vaikuttavana ja kilpailukykyisenä globaalissa toimintaympäristössä ja samalla pystyy toimimaan innovatiivisesti. 3. Jotta voimme pysyä maailman johtavana ympäristömerkkinä, meidän on modernisoitava asiakkaiden tukitoimintoja ja kommunikointia, jotta kuluttajat ja tuottajat voivat varmistaa ympäristöhyödyt myös tulevaisuudessa. Petri Väisänen Toimitusjohtaja, Ympäristömerkintä Motiva Services Oy 1. Parasta on se, että Joutsenmerkki varmistaa parempien valintojen tekemisen päivittäin. 2. Haasteena on Joutsenmerkin tavanomaistuminen. Kuluttajat ja markkinat pitävät tuotteiden ympäristömerkintöjä itsestäänselvyytenä, jolloin niistä tulee heidän silmissään tavallisia hyödykkeitä. Toinen haaste on hinnoittelu, jos luvanhaltijat pitävät pohjoismaista ympäristömerkkiä liian kalliina tai sen tuomaa lisäarvoa liian alhaisena. 3. Jatkossa meidän on tuotettava enemmän lisäarvoa asiakkaillemme, erotuttava selvemmin kilpailijoista ja osattava aikaisempaa paremmin ennakoida luvanhaltijoiden ja kuluttajien odotukset. Martin Fabiansen Joutsenmerkki 25 vuotta: Nyt juhlitaan menestysta rinaa Tanskan Ympäristömerkinnän johtaja 1. Joutsenmerkistä on tullut hyvin tunnettu, ja se on tehokas ja proaktiivinen. 2. Haastavinta on toimiminen globalisaation ja digitalisaation ympäristössä. 3. Ennen kaikkea meidän on kehitettävä arvolupaustamme globalisaation ja digitalisaation toimintaympäristössä. Ragnar Unge Ruotsin Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja 1. Joutsenmerkistä on tullut maailman vahvin ympäristömerkki. 2. Haastavinta on se, miten Joutsenmerkki pysyy merkityksellisenä niin tuottajille kuin kuluttajillekin maailmassa, joka on muuttunut paljon 25 vuoden aikana. 3. Ympäristömerkintää kehitettäessä lähtökohtana tulee pitää tuottajien tarvetta kommunikointiin ja kuluttajien tarvetta selkeään informaatioon. 26 Pohjoismainen ympäristömerkki eli Joutsenmerkki viettää 25-vuotisjuhlia. Joutsenmerkistä on tullut arvostettu, tunnettu ja luotettava ympäristömerkki. Tulevaisuudessa sen on erotuttava selvemmin kilpailijoista ja osattava ennakoida entistä paremmin yritysten ja kuluttajien odotuksia. Kysyimme Joutsenmerkin pohjoismaisilta johtajilta, mitä Joutsenmerkin saavutuksia he arvostavat eniten ja mitkä ovat heidän mielestään suurimmat tulevaisuuden haasteet. Haastattelut: peak press Kuvat: Iiris lappalainen, Ecolabelling Norway, Sofi Sykfont, Danish Standards Foundation, Environment Agency of Iceland, JARI AALTO KYSYMYKSET 1. Mitkä ovat Joutsenmerkin parhaat saavutukset? 2. Mitä pidät Joutsenmerkin tulevaisuuden suurimpina haasteina? 3. Millä keinoilla Joutsenmerkki pysyy myös tulevaisuudessa maailman parhaana ympäristömerkkinä? Elva Rakel Jónsdóttir Islannin Ympäristömerkinnän kestävän kehityksen osaston johtaja 1. Saavutukset ympäristönsuojelussa, kuluttajien tietoisuuden nostaminen sekä tuotteiden ja palvelujen vihreä yhteishankinta. 2. Haasteena on se, että kuluttajien on vaikea nähdä, tuntea ja kokea omien kulutustottumuksiensa yhteyttä globaaleihin ympäristöongelmiin. 3. Ympäristömerkin on sovitettava organisaationsa rakenne digitaaliseen aikaan ja vastattava kuluttajien nopeaan reagointitarpeeseen. 27

Transsmart Transsmart Älyä kaupunkien tavaraliikenteeseen TEKSTI: SIRPA MUSTONEN KUVA: TOMMI MÄKELÄ Kaupunkien viihtyisyys kohenisi, jos liikenne sujuisi joustavasti ja turvallisesti ilman ruuhkia. Tätä edesauttaisi kaupunkikeskustojen tavarakuljetusten hyvä koordinointi. Älykäs kaupunkilogistiikka Citylog -esiselvityksessä kaupunkilogistiikkaan liittyviä ongelmia lähestytään kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta. Kaupunkilogistiikan kehittämisessä tärkeintä on eri toimijoiden yhteinen visio. Jokaisella kaupungilla on omat erityispiirteensä. On katsottava paikallisesti, mitkä ovat juuri kyseisen kaupungin logistiikan ongelmia, sanoo hankkeen selvitystyössä mukana oleva yliopisto-opettaja Erika Kallionpää Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Kehittämistä silmällä pitäen esiselvityksen tarkastelussa on Tampereen ydinkeskustan alue Hämeenkadun Tammerkoskesta rautatieasemalle. Parkkisakkoja ja ahtaita purkupaikkoja Yhteistyötä eri sidosryhmien ja julkisen sekä yksityisen sektorin välillä tarvitaan. Toimipisteiden ja liikkeiden näkökulmasta ongelmat voivat näyttää erilaisilta kuin kuljetusyrityksen vinkkelistä. Silti hyvä suunnittelu ja koordinaatio voivat poistaa ongelmia ja sujuvoittaa logistiikkaa niin, että kaikki hyötyvät. Liikkeet voisivat jopa tehdä yhteistyötä kuljetusten järjestämisessä. Kaupat kärsivät tyypillisesti esimerkiksi purku- ja lastauspaikkojen ahtaudesta ja kapeiden katujen aiheuttamista haitoista. 1980-luvulla rakennetut lastauslaiturit voivat olla mitoitukseltaan täysin sopimattomia nykykäyttöön. Kaupunkien sisällä ongelmat ovat usein pistemäisiä eli kulminoituvat tiettyihin kohtiin. Sopivien pysähtymispaikkojen puute ajaa kuljetusyrittäjät käyttämään jalkakäytäviä, mistä seuraa häiriötä muulle liikenteelle. Tämän vuoksi saadut parkkisakot sapettavat sekä kuljetusyrittäjää että kauppiasta, joka joutuu viime kädessä kuittaamaan viulut. Verkkokaupan kasvun vaikutukset voivat yllättää Verkkokaupan kasvu on ilmiö, joka voi Kallionpään mielestä tuoda uudentyyppisiä jakelupisteitä myös kaupunkien keskustoihin. Nykytietämyksen valossa on vaikea sanoa, kasvattaisiko vai vähentäisikö se jakeluliikennettä kaupunkikeskustoissa. Tavaroiden purku- ja lastaustyöt häiritsevät kävelijöitä ja pyöräilijöitä Tampereen Hämeenkadulla. Olisi kiinnostavaa tutkia, miten esimerkiksi elintarvikkeiden verkkokaupan kasvu on vaikuttanut sellaisissa maissa, joihin se on laajamittaisesti tullut jo aiemmin kuin Suomeen, Kallionpää lisää. Kaupunkilogistiikan kehittämiseksi on tarjolla laaja kirjo toimia kaupunkisuunnittelun, poliittisen ohjauksen ja kuljetusyritysten toiminnan näkökulmasta. Kauppojen ja palvelualojen toimipisteiden näkökulmasta asiaa on selvitetty vähemmän, vaikka juuri niiden lähtökohdista kuljetusten yhdistelyyn on parhaat mahdollisuudet. Toimipistelähtöistä kaupunkilogistiikan suunnittelua on niin ikään ehdotettu kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Silti Tampereen selvityksessä kauppojen ja palvelualojen toimipisteet kokivat, että heillä on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia kaupunkilogistiikan kehittämisessä. Olemme suunnitelleet vuoden lopussa päättyvälle esiselvityshankkeelle jatkoa, jossa keskityttäisiin Tampereen kaupunkilogistiikan kehittämiseen. Mielessä on jo esimerkiksi mobiilisovellus työnimeltään Töötti, jonka avulla toimitusajankohtia voitaisiin koordinoida paremmin. Tavoitteena on myös tarkastella laajemmin kaupunkilogistiikan tulevaisuuden näkymiä sekä paikkatietoja saavutettavuusanalyysien tarjoamia mahdollisuuksia kaupunkilogistiikan kehittämisessä. www.transsmart.fi Älykäs kaupunkilogistiikka Citylog TransSmart-tutkimusohjelmassa paneudutaan myös kaupunkilogistiikan älyratkaisuihin. Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernessä on Fintrip-rahoituksella vuoden lopussa valmistumassa Älykäs kaupunkilogistiikka Citylog esiselvitys, jossa tutkijat Erika Kallionpää, Lasse Nykänen ja Heikki Liimatainen kartoittavat älykkään kaupunkilogistiikan kehittämismahdollisuuksia Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevan tarkastelualueen kautta. Citylog on ensimmäinen TransSmart-ohjelman ja Fintrip-verkoston yhteistyöstä syntynyt esiselvityshanke. 28 29

Liikenne Kunnat Lasten seikkailupuisto Peukkula on Liikkujan viikon uusi yhteistyökumppani Jyväskylässä. Peukkis-hahmo kertoi lapsille turvallisesta pyöräilystä kolmessa eri tapahtumassa viikon aikana. Peukkulassa järjestettiin myös oma viisaaseen liikkumiseen kannustava teemapäivä Liikkujan viikolla. Aktiivista arkiliikuntaa Teemaviikko innosti liikkumaan omin neuvoin. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Anna Sarkkinen Lihasvoimin liikkumisen tärkeydestä muistutti Liikkujan viikolla Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen. Meidät on luotu liikkumaan jaloillamme, joten jokaisen kannattaa joskus miettiä arkiliikkumisensa valintoja. Passiivisuudessa on usein kyse totutuista tavoista. Lisäämällä lihasvoimin liikkumista arjessa teemme palveluksen itsellemme. Palkinnoksi siitä saa hyvän olon. Istuminen ja passiivinen elämäntapa vaarantavat terveyttämme tutkitusti. Siksi Liikkujan viikko innosti suomalaisia ylös, ulos ja liikkeelle. Koska aika on rajallista, liikunnan voi mainiosti yhdistää arjen menoihin. Työmatkan voi kulkea jalan tai pyörällä mahdollisuuksien mukaan. Kauppareissulle voi kipaista ilman autoakin. Kävelyn ja pyöräilyn voi liittää myös matkaketjun osaksi yhdessä joukkoliikenteen kanssa. Liikkujan viikko innosti Liikkujan viikkoa vietettiin 16. 22. syyskuuta 27 kunnassa tai kaupungissa Suomessa. Kampanja haastoi suoma- laiset vähentämään istumista ja liikkumaan arjessaan aktiivisesti. Kunnat ja kaupungit järjestivät teemaviikolla monenlaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Useilla paikkakunnilla pääsi myös ilmaiseksi tai alennettuun hintaan joukkoliikenteen kyytiin. Kampanjaan osallistui laaja joukko organisaatioita, kuten Pyöräilykuntien verkosto, Matkahuolto, Linja-Autoliitto, HSL, VR, Hengitysliitto, Ylen Elävä Arkisto, Ilmastoinfo, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, HSY, Liikenneturva ja Etätyökampanja. Myös lukuisat yritykset ja yksityishenkilöt osallistuivat vapaamuotoisesti kampanjaan. Teemaviikko kuului Radio Novalla, jossa kuultiin ajankohtaisia teemoja ja vieraita jokaisena Liikkujan viikon päivänä. Lisäksi kampanja kuului ja näkyi Ylen ohjelmissa ja Radio Pookissa. Perinteisessä printtimediassa oli kuutisenkymmentä Liikkujan viikon tempauksiin ja teemapäiviin liittyvää juttua. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa STT:n Verkkovahti raportoi reilusti yli 600 osumaa Liikkujan viikosta tänä vuonna. www.liikkujanviikko.fi Testaa liikkumistottumuksia Uudet netistä löytyvät työmatkalaskurit innostavat vertaamaan, miltä yksityishenkilön tai yrityksen työntekijöiden tilanne näyttää nykyisten kulkutapojen valossa. TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Yksityishenkilöt voivat uuden laskurin avulla verrata omia liikkumistottumuksiaan HSL:n liikkumistutkimuksen tuloksiin. Yrityksille tarjolla oleva Työmatkalaskuri antaa järeämpää tietoa, jonka perusteella voi laatia yrityksen liikkumissuunnitelman. Minä ja muut liikkujat Kulkutapalaskuri määrittelee kävelyn, pyöräilyn, autoilun tai julkisen liikenteen käytön perusteella, mikä on vastaajan liikkujatyyppi työ- tai koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Omat tulokset eli sen onko esimerkiksi kävelevä, ympäristövastuullinen sekaliikkuja vai paatunut autoilija voi halutessaan jakaa Facebook-kavereille tai Twitter-seuraajille. Yrityksen tietopankki Kulkutapalaskuria järeämpi Työmatkalaskuri on työpaikkojen käyttöön tarkoitettu työkalu. Työnantaja saa laskurin avulla konkreettista tietoa työntekijöidensä työ- ja työasiamatkoista, niihin liittyvistä kehittämistarpeista sekä keinoista, joilla niitä voi muuttaa fiksummiksi. Laskurin tuottamaa dataa ovat esimerkiksi kyselyyn vastanneiden työntekijöiden liikkujatyyppien jakauma, hiilidioksipäästöjen määrä, työmatkojen pituudet, kulkutapojen muutospotentiaali, työasiamatkojen kulkutavat, määrä ja suuntautuminen, halukkuus tehdä etätöitä tai kulkea kimppakyydeillä sekä tyytyväisyys liikenneolosuhteisiin. Työntekijälle laskuri tarjoaa palautekanavan työ- ja työasiamatkaliikkumiseen liittyvissä asioissa ja antaa kestävän liikkumisen vinkkejä. Kysely on työnantajakohtainen. Työpaikan edustaja saa HSL:ltä tunnukset laskurin käyttöön kyselyiden luomista ja tulosten tarkastelua varten. Laskurit toimivat seuraavilla selainversioilla: IE9, Chrome, Firefox ja Safari. Tunnusten tilaaminen: yritysinfo@hsl.fi. Molempiin laskureihin pääsee HSL:n verkkosivujen kautta: www.hsl.fi > Hae: Työmatkalaskuri Tehokasta säästöä ja ilmastopolitiikkaa kuntiin Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman kolmannen kauden suunnitellaan alkavan vuonna 2017. Sen odotetaan jatkavan hyväksi havaittua työtä ja vievän painotuksen vielä enemmän energiansäästön ja päästövähennysten tehostamistoimien toteutukseen. TEKSTI: KIRSI-MAARIA FORSSELL Kuva: Sami Kiuru / vastavalo Pohjustus vuonna 2015 käynnistettäville kuntien vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten jatkoneuvotteluille saatiin Energiaviraston ja Motivan järjestämillä sopimuskuntien yhdyshenkilöpäivillä marraskuussa. Tuusulaan heitä kokoontui joukko, joka edusti noin 50 eri kaupunkia, kuntaa tai kuntayhtymää, keskustelemaan meneillään olevan sopimuskauden toimivista ja hyvistä puolista. Samalla koottiin ajatuksia ja evästyksiä uudelle sopimuskaudelle. Ilmastopolitiikkaa ja kustannussäästöjä Uuden kauden odotetaan edelleen johtavan kustannussäästöihin sekä tukevan muuta kuntien energia- ja ilmastopolitiikkaa. Se kuitenkin edellyttää resurssien varmistamista ja vahvistamista sekä kuntajohdon vahvaa sitouttamista sopimusten toteuttamiseen. Toimintaa on mahdollista edelleen kehittää, mutta paljon hyvää ja säilytettävääkin on, kuten energiatuet ja kuntien vapaus itse suunnata toimenpiteitään ja investointeja kohteisiin, jotka ne näkevät tehokkaimmiksi ja tuloksellisimmiksi. Sopimusten perusasiat ovat kunnossa, mutta toimintatapoja on hyvä uudella kaudella yksinkertaistaa ja selkeyttää, tiivistää Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma. Valtion tuki energiakatselmuksiin ja investointeihin on Luoman mukaan tärkeää, mutta on myös huolehdittava siitä, että kunnilla on rahaa etenkin korjausrakentamiseen. Sosiaali- ja terveysalan mahdollisten rakennejärjestelymuutosten vaikutukset esimerkiksi sopimuskauden on tarkoitus vastata suurelta osin energiatehokkuusdirektiivin mukanaan tuomiin velvoitteisiin, kaavailee ryhmäpäällikkö Heikki Väisänen Energiavirastosta. Tuloksia kuluvalta sopimuskaudelta on koottu syksyllä julkaistuun vuosiraporttiin, joka löytyy Motivan Energiatehokkuussopimukset -verkkosivustolta. Tietoa toteutetuista toimista ja niiden tuloksista on kerätty kunnista kauden aikana; esimerkiksi Mikkeli ja Kuusamo kertovat sivustolla kokemuksistaan. Tavoitteena on nostaa esiin hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja esimerkkejä, jotta toiminta leviää kunnissa, kertoo Motivan johtava asiantuntija Pertti Koski. www.energiatehokkuussopimukset.fi Energiatehokkuussopimukset kunta-alalla Kuntien vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimukseen ja energiaohjelmaan on vuodesta 2008 alkaen liittynyt yli 130 kuntaa tai kuntayhtymää, jotka kattavat Suomesta 76 prosenttia asukasluvulla laskettuna. Kunnat sitoutuvat muun muassa toteuttamaan ja raportoimaan energiatehokkuustoimia, jotka energiansäästönä vastaavat 9 prosenttia kunnan energiankäytöstä, sekä ottamaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Valtion tukea on ohjattu sopimuskunnille muun muassa energiakatselmusten tekemiseen sekä energiatehokkuusinvestointeihin ja uusiutuvan energian käyttöä lisääviin investointeihin. Uuden, vuoden 2016 jälkeen jatkuvan kuntia ja muita toimijoita laajasti koskevan energiatehokkuuskiinteistöjen omistukseen kunnissa pitäisi myös huomioida. Suuret kaupungit, kuten Helsinki ja Tampere, ovat jo allekirjoittaneet aie sopimuksen uusien sopimusneuvotteluiden käynnistämisestä. Hyvät esimerkit esiin Sopimuksessa voisi jopa olla vain yksi määrällinen tavoite ja esimerkkejä toimista, joilla säästöt saadaan aikaiseksi. Tavoitteet ja toimet olisi hyvä nykymallin mukaan sovittaa erikokoisille kunnille. Raportointia keventämällä voitaisiin kunnissa ohjata enemmän resursseja itse tehostamistoimiin, Helsingin kaupungin HKR- Rakennuttajan energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho sanoo. Tampereen kaupunkia edustanut Suvi Holm toivoisi palautetta hyvin edistyneestä työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Tietoa tarvittaisiin myös siitä miten kunnassa tapahtuvat rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet esimerkiksi energiankäyttöön ja sen tehostamiseen, Holm toteaa. Kunnissa kaivataan myös taloudellista tukea tietoa ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja mahdollisuuksia kokemuksien vaihtoon. Rovaniemellä on saatu hyviä tuloksia hyödyntämällä ESCO-sopimuksia kiinteistöjen energiansäästössä. Öljyn käyttöä on pystytty vähentämään siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön muun muassa kilpailuttamalla lämpöyrittäjiä. Yhteistyötä, hyviä toimintamalleja sekä resursseja tarvitaan energiansäästön eteenpäin viemiseksi. Motivan tuki on edelleen tarpeen, muistuttaa Erkki Huovinen Rovaniemen tilaliikelaitokselta. 30 31

Kuntakatselmus Kuntakatselmus kurjenmiekka Iiris Lappalainen Kotka luotsaa laajaa kuntaka tselmusta Kotkan kaupunki kokosi Etelä-Kymenlaakson kuntia yhteen tekemään uusiutuvan energian kuntakatselmusta. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN kuva: Jari Pitkäkangas / Kotkan kaupunki Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä ryhtyivät kesällä yhteistuumin selvittämään alueen uusiutuvan energian mahdollisuuksia. Työkaluna käytetään uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Kotkan ja Haminan kaupungit olivat kuntien energiatehokkuussopimuksen myötä lähdössä tekemään katselmusta joka tapauksessa. Tästä tuli ajatus että kannattaisiko ne tehdä samalla kertaa ja kysyä myös naapurikuntia mukaan, kertoo Kotkan kaupungin energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä. Valmisteluaikana käynnissä oli sopivasti Kymenlaakson kuntien energia- ja ilmastotyötä tukeva hanke (KymECO2), jonka myötä oli jo verkostoja yhteiseen projektiin. Partanen suoritti alkuvuonna Motivan uusiutuvan energian kuntakatselmoijakoulutuksen ja sai pätevyyden toimia vastuullisena katselmoijana. Tavoitteena konkreettiset ehdotukset Kuntien ohella hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina mukana muun muassa alueen energiayhtiöt Kotkan Energia Oy, Haminan Energia Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy ja Gasum Oy sekä Kotka-Hamina seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy. Mitä kuuluu Kotkan palkitulle Räskin alueelle Kotkan Räskin aluesuunnitelma sai Motivan Vuoden uusiutuva energiateko 2013 -palkinnon. Kaupunginvaltuuston kesällä 2014 tekemän päätöksen mukaan Räskin alueen tontin vuokriin tuli energiatehokkuus-kannuste. Päätös tehtiin Kotkan kaupungin yleisten tontinvuokrausperiaatteiden käsittelyn yhteydessä. Kannusteena on 50 prosentin alennus tontinvuokrassa viiden vuoden ajalle, mikäli E-luku sekä lämpöhäviö ovat enintään 70 prosenttia määräysten minimitasosta. Myös Kotkan Energia Oy:n kaukolämmön lyhyeen liityntäputkeen tehty kannuste tarkentui kesällä. Katselmuksen perusosion lisäksi teetämme useita tarkempia selvityksiä, joista haemme konkreettisia tuloksia. Kun selvityksiä on tekemässä useampi taho, saamme syvällisempää tietoa, Partanen sanoo. Hankkeen tarkemmat selvitykset voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Ensinnäkin teetämme koko aluetta koskevat kartat geoenergian (maalämmön) ja aurinkoenergian potentiaaleista. Aurinkoenergiakartassa esitetään aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet kiinteistöjen katoilla. Laskennassa otetaan huomioon kattojen suuntauksen ja kallistuskulman lisäksi esimerkiksi puuston varjostus, kertoo Partanen. Aurinkoenergiakartassa esitetään aurinkoenergian tuotantomahdollisuudet kiinteistöjen katoilla. Toisena kokonaisuutena ovat lämmön keskitetyn tuotannon tarkastelut. Niihin katsottiin tarkemmat aiheet yhdessä Kotkan ja Haminan energiayhtiöiden kanssa. Kolmas tarkastelu liittyy kuntien omistamiin kiinteistöihin. Niistä va- Alkusyksyllä 2014 oli Räskin ensimmäisten tonttien luovutuskierros. Rakentamisen lama näkyi kuitenkin alueen vuokrauksessa ja omakotitontteja meni kaupaksi vain kahdeksan reilusta 40:stä tarjolla olleesta. Rakentajille järjestettiin syyskuussa kolmen illan energia- ja kosteudenhallintakoulutus, jonka yhteydessä pidettiin myös ammattilaisiltapäivät teemoista laajemmalle kohderyhmälle ja kaupungin omille yksiköille. Pääkouluttajana oli Oulun rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä. Kun energiakatselmuksen selvityksiä on tekemässä useampi taho, saamme kuntien käyttöön syvällisempää tietoa, sanoo Kotkan energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen. littiin yhteensä 13 kohdetta tarkempiin selvityksiin mahdollisuudesta siirtyä uusiutuvaan energiaan lämmityksessä. Tarkemmissa selvityksissä käytetään sekä konsultteja että alueen korkeakouluja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Esimerkiksi iso osa kiinteistökohtaisista selvityksistä tehdään ammattikorkeakoulussa energiatekniikan opiskelijoiden ryhmätöinä. Projektiin liittyy myös opinnäytetyö, jossa opiskelija tarkastelee uuden pientaloalueen metsähakkeeseen perustuvaa lämpöverkkoa. Mallia muilta ja muille Partanen kertoo, että Etelä-Kymenlaaksossa sovelletaan Espoon vuoden 2011 kuntakatselmuspilotin kokemuksia ja mallia. Myös muista kunnista, kuten Kouvolasta, Raumalta ja Parikkalasta kysyttiin kokemuksia ja haettiin toteutukseen ideoita. Motivasta saatu tuki, erityisesti Kirsi Sivosen asiantuntemus, on ollut tärkeää työn suunnittelussa ja toteutuksessa, Partanen kertoo. Suurin työ on ollut sen määrittely, mitä kannattaa selvittää tarkemmin. Tuloksista tavoitellaan konkreettisia, järkeviä ehdotuksia, joiden hyöty on selvästi osoitettavissa. Toivottavasti niistä löytyy sovellettavia esimerkkejä myös muille alueille. Kunnat maksavat kuntakatselmuksen noin 110 000 euron kustannuksista 40 prosenttia, loppu saadaan energiatukena Kaakkois-Suomen ELYkeskuksesta. Kuntakatselmuksen lopputulokset esitellään loppuvuodesta. Koska tontteja meni varsin vähän tässä vaiheessa, oli erityisen hyvä ratkaisu, että syksyn energia- ja kosteudenhallintakoulutus pidettiin laajennetulle kohderyhmälle. Siitä saatiin positiivista palautetta, energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungilta kertoo. Myös alueen koulutusyksiköt ovat mukana Räskin alueella kehittämässä uusiutuvan energian ratkaisuja ja rakennusten energiatehokkuutta. Räskin energiatehokkuusteema on tervetullut teema Kymenlaakson alueen pientalorakentamiseen. Meillä on yhteistyöhanke Räskissä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Aalto-yliopiston kanssa, kertoo Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rakennustekniikan lehtori Anu Kuusela. Oppilaitokset tutkivat mahdollisuutta rakentaa yhdestä alueen omakotitalosta plusenergiarakennus. Tuotetun energian syöttäminen ei ole Räskissä taloudellisesti kannattavaa, joten päädyimme passiivitaloon, vaikka plusenergiatalo olisi toteutettavissa, Kuusela sanoo. Tulevissa kohteissa talojen tuottama energia varmasti huomioidaan ja laiteinvestoinnista tulee järkeviä. Kysyntäjoustoa ja jäännösjakaumaa Uusi sähkömittari mahdollisti sen, että sähkölaskussa lukee kulutetun sähkön määrä eikä aiempaan kulutukseen perustuva arvio. Laskussa on lisäksi sähkönsiirtomaksu ja sähkövero. Loppusumman ymmärtäminen on helpompaa kuin ennen mittarin vaihtoa. Energiateollisuus selvitti syksyllä sähkölaskun ymmärtämistä kyselytutkimuksella. Sen mukaan 60 prosenttia suomalaisista sanoo ymmärtävänsä sähkölaskusta kaiken tarvitsemansa. Kuitenkin 29 prosenttia ilmoittaa ymmärtävänsä laskun vain osittain, ja lähes joka kymmenes pitää laskun ymmärrettävyyttä vaikeana. Laskun laatuyksikkö kwh, kilowattitunti, voi joillekin olla vaikea ymmärtää. Osallehan meistä sähkö tulee vain seinästä eikä sitä tai sen tuotantoa sen enempää pohdita. * * * Mutta asiasta pitää ehkä oppia ymmärtämään enemmän, kun siirrytään älykkäisiin verkkoratkaisuihin. Energiayhtiöt tiedottavat jo nyt, miten ne voivat tarjota asiakkailleen sähkön kysyntäjoustoa. Kuluttajillekin tehdään jo pilottihankkeita. Kysyntäjouston ansiosta asiakas voisi toimia häiriöreservinä poikkeustilanteissa ja saada siitä korvauksen. Asiakkaiden kanssa yhteistyönä kehitetty palvelu kuulostaakin kiinnostavammalta kuin monessa kehittyvässä taloudessa toteutuva pakkojousto. Menneinä vuosikymmeninä asuin Kuuban pääkaupungissa Havannassa. Opiskelija-asuntoni oli parempien ihmisten asuinalueella. Yllätys oli suuri, kun menin työpäivän päätteeksi kylään laitakaupungille. Noin kello viisi iltapäivällä sähköt menivät pois päältä koko kaupunginosasta. Kun asiaa ihmettelin, ystäväni naurahtivat. Tämä on meille jokapäiväistä. Kun tulemme töistä ja ryhdymme laittamaan ruokaa ja sytytämme valot, sähköt säännönmukaisesti katkaistaan koko kaupunginosastamme. Nykyaikainen kysyntäjousto perustuu asiakkaan ja energiayhtiön sopimukseen, ei mielivaltaiseen kulutuksen sääntelyyn. Kysyntäjoustossa mukana olevan kotitalouden sähkölämmitys esimerkiksi voitaisiin häiriötilanteessa katkaista varttitunniksi, mitä tuskin käytännössä edes huomaisi. * * * Ensi vuoden alusta sähkömarkkinalain mukaan sähkölaskusta saattaa nähdä, miten sähkö on tuotettu ja mikä osuus sähköstä on tuotettu varmennetusti uusiutuvalla energialla, mikä ydinvoimalla, mikä fossiilisella energialla. Uudistus on tietysti hyvä, mutta tämäkään asia ei ole aivan yksinkertainen. Alkuperältään varmentamaton uusiutuvasti tuotettu sähkö ilmoitetaan jäännösjakaumana. Sitä voimme sitten laskua lukiessa ihmetellä samalla, kun tarkastelemme kulutettuja kilowattitunteja, siirtohintoja ja sähköveron määrää. 32 33

Lämpöyritys Lämpöyrittäjyyteen uusia rahoitustapoja Lämpöyritys Vuoden 2014 lämpöyrittäjä on Enon Energia Osuuskunta. Osuuskunnan puheenjohtaja Teuvo Hirvonen, sihteeri Urpo Hassinen ja Metsäpalvelu Turunen Oy:n toimitusjohtaja Teemu Turunen tuulettavat tyytyväisinä Hotelli-Ravintola Alman portailla Seinäjoella. Osuuskunnan tuottama lämpö työllistää Enossa Enon Energia Osuuskunta palkittiin Vuoden 2014 lämpöyrittäjänä. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: MARKO TUOMINIEMI / BIOENERGIA RY Enon Energia Osuuskunnassa iloitaan Vuoden lämpöyrittäjäpalkinnosta. Onhan se palkinto kannuste, vaikka hyvin jutut ovat muutenkin pyörineet. On eletty 15 vuotta, ja velat on maksettu pois. Tuottoakin on tullut mukavasti hyvinä vuosina, ja kaikki osapuolet saavat korvauksen, kertoo osuuskunnan puheenjohtaja Teuvo Hirvonen. Hirvonen on itse metsänomistajana mukana ja kertoo, että osuuskunnan sihteeri Urpo Hassinen tekee varsinaiset sopimukset ja laskelmat. Metsäpalvelu Turunen Oy hoitaa puun hankinnan ja Vesa Mutanen vastaa laitoksista. Myymme vain megawatteja. Osuuskunta omistaa laitteet ja hankkii energiapuun ja hoitaa lämpölaitokset. Työllistämme 58 henkilötyövuotta. Parhaina vuosina voittoa on kertynyt 10 prosenttia liikevaihdosta, mutta lähivuosien leutoina talvina on ollut vähän siinä ja siinä, että toiminta on saatu kannattavaksi. Hirvonen selittää, että lämpöyritykselle, joka hankkii puun metsästä, ihanteelliset talvet ovat tasaisen kylmiä. Lämpöyrittäjä ei siis kaipaa paukkupakkasia. Metsäpuolen koneet toimivat parhaiten, kun pakkanen pysyy miinus kymmenen asteen tuntumassa. Asiakkaiden tyytyväisyys on tärkeää Enon Energia Osuuskunta toimii Joensuun Enon ja Kontiolahden alueel la. Se on perustettu vuonna 1999, ja jäseniä on 52. Osuuskunta mittaa asiakastyytyväisyyttä ja parantaa toimintaansa palautteen perusteella. Yhteistyötä tehdään paikallisten toimijoiden, muun muassa ammattikorkeakoulun, kanssa. Enon Energia Osuuskunta on malliesimerkki aluetalouden edistämisestä ja tutkimuksen yhdistämisestä oman toiminnan kehittämiseen, sanoo Vuoden lämpöyrittäjäkilpailun 2014 raati. Energiaosuuskunnalla on kolme omaa biolämpölaitosta, minkä lisäksi se hoitaa kahta muuta laitosta. Tuomaristo perustelee Enon Energia Osuuskunnan valintaa sen laajentumisella usean lämpölaitoksen ylläpitäjäksi ja ison osakaskunnan tuomaa varmaa toiminnan pohjaa. Lämpöyrittäjä-kilpailu järjestettiin vuonna 2014 kymmenen vuoden tauon jälkeen. Voittaja palkittiin syyskuussa Seinäjoella Bioenergia ry:n ja Motivan järjestämillä lämpöpyrittäjäpäivillä. Kilpailussa kunniamaininnan sai nokialainen Puuwatti Oy. enoenergia.fi Uusien kannattaviksi arvioitujen lämpölaitosinvestointien on vaikea saada nykyjärjestelmästä rahoitusta. Toisaalta yksityisillä ihmisten talletustileillä makaa lähes tuottamattomana kymmeniä miljardeja euroja. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuva: Nyblin Joukon voimalla Aleksi Lumijärvi, asiantuntija Green Stream Networkista, on toiminut työkseen energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian investointien rahoituksen parissa. Jo reilu 15 vuotta sitten Suomessa pohdittiin esimerkiksi Tekesin hankkeiden piirissä uusia liiketoiminta- ja rahoitusmalleja liittyen hajautetun energian tuottamiseen, Lumijärvi sanoo. Maailma ei ollut silloin vielä tähän kypsä, mutta viimeisen kolmen vuoden aikana asia on noussut taas voimakkaasti esille. Lumijärven mukaan esimerkiksi lämpöyritys voi saada uutta investointia varten vain vähän lainaa pankista, jolloin yrityksen omarahoitusosuus voi olla useita satoja tuhansia euroja. Toisaalta lämpölaitoksen kokoluokka on niin pieni, että se ei kiinnosta ammattilaisia sijoittajia ja sijoitusyhtiöitä. Uusiutuvan energian hankkeiden joukkorahoituksen toteuttamiseksi on perustettu elokuussa 2014 yhtiö Joukon Voima Oy. Yhtiön taustalla on nyt kolmen kopla Jukka Kajan, Lauri Neuvonen ja Juuso Lindgren, kauppatieteilijä ja pari fyysikkoa. Tavoitteena ainakin näin aluksi on tuulivoimaloiden ja aurinkoenergiaratkaisujen joukkorahoittaminen kiinteistöille, kuten maatiloille, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kajan. Lämpöyrityskohteiden rahoitusratkaisuja Joukon Voima ei vielä ole ottanut huomioon yrityksen etsiessä kumppania pilottiprojektille. Ehkäpä joku lämpöyritys ymmärtää lähteä kolkuttelemaan oville aurinkolämpö-hybridin kehittäminen ja joukkorahoitus mielessään. joukonvoima.fi Maailmalla on jo lähes 500 uusiutuvan energian joukkorahoituspalvelua, Lumijärvi kertoo. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Mosaic Solar yhdistää sähkönkäyttäjät ja muut yksityishenkilöt, jotka haluavat investoida aurinkosähköön. Mosaic Solarin instrumenttina on vakuudeton laina, jonka joukkorahoitusyhtiö lainaa edelleen hankkeisiin ja tarjoaa 4,5 7 prosentin tuoton lainanantajalle. Laina-aika on 5 10 vuotta. Brittiläinen Abundance Generation rahoittaa kiinteistö- ja yhteisötason aurinko- ja tuulivoimaan liittyviä hankkeita. Vain viiden punnan sijoituksella pääsee mukaan tuotonjakoon, joka on tyypillisesti 6 9 prosenttia. Laina-aika on suhteellisen pitkä 15 25 vuotta. Abundance Generation onkin kehittänyt osuuksille jälkimarkkinoita. Haussa vähäriskinen sijoittaminen En näe vastaavia joukkorahoitusmuotoja Suomessa mahdottomina, Lumijärvi toteaa. Suomalaiset sijoittavat rahansa vähäriskisiin kohteisiin, joista ei välttämättä synny hyvää reaalituottoa. Maassamme yksityishenkilöillä on erilaisia pankkitalletuksia yhteensä noin 80 miljardin euron arvosta. Lisäksi tyypillistä on sijoittaa vähäriskisiin kohteisiin, kuten asuntoihin. Asuntosijoittajia on 140 000, ja heillä on omistuksessaan yhteensä neljännesmiljoona sijoitusasuntoa. Lämmöntuotanto ja -myynti on helppo ymmärtää. Lämpöyrittäjyys on kotimaista, ympäristömyötäistä ja onhan se myös kansantaloudellisesti ja paikallistaloudellisestikin merkityksellistä. Lumijärven mielestä lämpöliiketoiminnan riskit sijoituskohteena ovat jopa pienempiä kuin asuntosijoittamisen. Sitä paitsi joukkorahoitukseen voisi päästä pienemmälläkin summalla mukaan, vaikkapa vain 10 eurolla. Aika monella suomalaisella saattaisi olla innostusta ja taloudellisesti mahdollista sellaiseen joukkorahoitukseen. Uskon, että uusiutuvan energian tuotanto kiinnostaa monia. Lumijärvi korostaa kuitenkin joukkorahoituksen jälkimarkkinoiden kehittämisen tärkeyttä. Aleksi Lumijärvi siirtyy kahdeksi vuodeksi marras-joulukuun vaihteessa kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön Irenan palvelukseen Arabiemiraatteihin Abu Dhabiin. Hän toimii siellä uusiutuvan energian rahoituksen asiantuntijana toimenkuvanaan yksityisen sektorin investointihankkeiden rahoitusjärjestelyt. Aleksi Lumijärven mielestä lämpöliiketoiminnan riskit sijoituskohteena ovat jopa pienempiä kuin asuntosijoittamisen. Sijoittajalla pitäisi olla mahdollisuus irrottautua sijoituksesta elämäntilanteen muuttuessa. Pallon uusien sijoitusmuotojen kehittämisestä ja edistämisestä Lumijärvi heittää Motivan ja valtion suuntaan. Maailmalla uusiutuvan energian investointeja tehdään sähkönmyyntisopimusten ohella myös esimerkiksi leasing-sopimuksina. Nämä ovat usein kannattavia sijoituksia, mutta tarvittaisiin myös julkisten toimijoiden panosta alan kehittämiseksi ja sijoittamiskynnyksen madaltamiseksi, jotta muutosta saataisiin nopeutettua. Tämän ei edes tarvitsisi maksaa valtiolle mitään päin vastoin. 34 35

Kytkennät Asiakkaille aurinkovoimaa Suvilahdesta Aurinkosähköpaneeli ja sen tuotto omiin nimiin ilman investointeja, se on nyt mahdollista Helsingissä. Helsingin Energian, Helenin, asiakkaat pääsivät tänä syksynä varaamaan nimikkopaneelin aurinkovoimalasta, jonka yhtiö rakentaa Suvilahden voimalan sähköaseman katolle. Asiakkaiden innostus yllätti meidät, sanoo Helenin Energiaratkaisut-yksikön projektinjohtaja Atte Kallio. Ympäristöpenni Suomen suurin Kaikki paneelit, yhteensä 1 188, varattiin jo muutamassa päivässä 6. lokakuuta jälkeen. Nimikkopaneelit jäävät Helenin omaisuudeksi. Asiakas saa oman paneelin tuoton käyttöönsä 4,40 euron kuukausimaksua vastaan. Maksuja ryhdytään keräämään vasta, kun voimala on toiminnassa. Asiakas saa kuukausimaksuun hyvitystä toteutuneen tuotannon ja sähkön pörssihinnan mukaan. Jos aikataulut pitävät, Suvilahden aurinkosähkövoimala on tuotantokäytössä maaliskuussa. Heti valmistuessaan se olisi Suomen suurin. Laitos on huipputeholtaan 339 kwp, ja sen arvioidaan tuottavan ensimmäisenä vuonna 275 megawattituntia sähköä. Huipunkäyttöaika on 815 tuntia vuodessa. Kustannusten ja tuotto-odotusten optimointi Voimalan suunnittelu vaatii aina optimointia asennuskustannusten ja tuotto-odotusten suhteen. Suvilahdessa suuntaamme paneelit lievästi lounaaseen. Laskimme, että ihanteellisin ratkaisu eli suoraan etelään suuntaami- Helsingin Energia, Helen, on tarjonnut asiakkailleen vuodesta 1999 mahdollisuutta osallistua uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen Ympäristöpennin muodossa. Ympäristöpenni-asiakkaita oli lokakuussa 5 790. Tuotteeseen liittyy lupaus, jonka mukaan yhtiö on maksanut Ympäristöpennitilille asiakasta kohden 3,42 euroa kuukaudessa. Kertyneitä varoja käytetään tilin sääntöjen mukaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviin investointeihin. Kertyneestä runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta käytettiin Raahen tuulipuiston rakentamiseen 300 000 euroa. Lisäksi raati on päättänyt kohdentaa varoja sopivaan merituulihankkeeseen. Koska sopivaa merituulihanketta ei ole lähiaikoina toteutettavissa, raati valtuutti Helsingin Energian käyttämään tilin varoja enintään miljoona euroa aurinkovoimaan, kertoo raadin jäsen Motivan toimitusjohtaja Jouko Kinnunen. Myös Helsingissä on hyvä saada kokemuksia hajautetusta aurinkosähkön tuotannosta. Helsingin Energian ensimmäinen aurinkovoimala rakennetaan Suvilahden sähkövoimalan katolle. Yhtiö hakee parhaillaan helsinkiläisiltä ehdotuksia uuden aurinkovoimalahankkeen rakennuspaikaksi. Kuva: HELSINGIN ENERGIA nen olisi tuottanut kaksi prosenttia enemmän sähköä, mutta paneeleiden asentaminen olisi silloin tullut paljon kalliimmaksi. Paneeleja ei myöskään asenneta auringon suhteen ihanteelliseen 40 asteen kallistuskulmaan. Toteutettavaa 15 asteen asennuskulmaa perustellaan kattorakenteille aiheutuvalla pienemmällä aerodynaamisella painolastilla ja vähäisemmällä lumen kinostuksella. Pienellä asennuskulmalla hävitään jonkin verran yksittäisen paneelin tehossa, mutta toisaalta niitä voidaan asentaa katolle enemmän, eikä varjostusongelmia synny. Monipuolista palvelua asiakkaille Helenistä kerrotaankin, että he tarjoavat näin helpon ja edullisen tavan vaikuttaa uuden uusiutuvan energiantuotannon lisääntymiseen. Voimalaan asennetaan myös nettikamera, joka mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan. Lisäksi asiakas pystyy vertaamaan omaa sähkön kulutustaan ja nimikkopaneelinsa tuotantoa toisiinsa. Taloudellisesti tarkastellen asiakkaat eivät aurinkovoimasta hyödy, sillä aurinkosähkö on vielä selvästi muuta sähköntuotantoa kalliimpaa. IL Suomen suurimmat aurinkovoimalat 2014 1. Astrum-liikekeskus, Salo, teho: 322 kwp 2. ABB Oy, Helsinki: 181 kwp 3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT: 169,5 kwp 4. Vaisala Oyj, Helsinki: 101 kwp www.aurinkoenergiaa.fi/info/184/ aurinkovoimaa-suomessa Liike Värinästä sähköä VTT:n tutkijoiden todentamaa uutta sähköntuottotapaa voidaan hyödyntää muun muassa energian keräämisessä, jossa ympäristön energiaa, kuten mekaanista värinää, muutetaan sähköenergiaksi. Energian keräimiä tarvitaan esimerkiksi langattomissa, energiaomavaraisissa antureissa ja lääketieteen implanteissa, joissa ne voivat korvata paristojen käytön. Energian keräimet voivat liittyä vaikkapa päälle puettavaan elektroniikkaan. VTT:n kokeessa sähköenergiaa tuotettiin aineiden työfunktioon perustuvan varautumisilmiön avulla. Aikaan saatu potentiaalienergia muutettiin hyödylliseksi sähkötehoksi yhdistämällä levyt ulkoiseen piiriin. Ilmiö toimii myös puolijohtavilla aineilla ja kappaleiden periodinen liikuttelu tuottaa vaihtosähköä. Mekaanisista värinöistä sähköä tuottavien pienikokoisten energian keräimien tutkimustyö on keskittynyt pietsosähköisiin aineisiin perustuviin komponentteihin sekä sähköstaattisiin komponentteihin, joissa sähköenergian tuottotapa muistuttaa VTT:n kehittämää menetelmää. Toisin kuin sähköstaattiset komponentit, tämä tapa ei kuitenkaan vaadi ulkoista paristoa tai hankalia elektreettimateriaaleja. VTT:n arvion mukaan uusi sähköntuottotapa voisi olla teollisuuden käytössä 3 6 vuoden kuluttua. Energian keräimillä voidaan silloin korvata paristot ja muut energialähteet sovelluskohteissa, joiden huoltaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Menetelmä on kuvattu Scientific Reports -lehden artikkelissa ja tieteellisessä verkkoartikkelissa. SM www.nature.com/srep/2014/141028/srep06799/ full/srep06799.html Kappale 1 Kappale 2 Usko pois! Ulkoinen piiri (esim. vastus) Uuden sähköntuottomenetelmän periaatekuva. Kappaleilla 1 ja 2 on eri työfunktiot. Lähde: VTT Tulisijasta on iloa myös passiivitalossa Kytkennät Suomalaisissa kodeissa on kaikkiaan 2,2 miljoona tulisijaa. Niillä tuotetaan lämpöenergiaa koteihin vuosittain 15 terawattituntia, mikä vastaa noin 40 prosenttia pientalojen vuotuisesta lämmitystarpeesta. Tulisijojen lämmöntuottoa pientaloissa on tutkittu alan toimijoiden, ympäristöministeriön ja VTT:n Tulisija&Lämpö -projektissa. Yleinen käsitys on ollut, että tulisijalämmittäjät pystyvät tuottamaan huomattavan osan tarvitsemastaan lämpöenergiasta puuta polttamalla. Halusimme varmistua asiasta myös energiatehokkuudeltaan erilaisissa taloissa ja erilaisilla tulisijoilla, tutkimusprojektin ohjausryhmän puheenjohtaja Onni Ovaskainen sanoo. Projektin tulokset varmentavat sen, että varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä huoneistoa ylilämmittämättä, eikä tulos riipu rakennuksen energiatehokkuudesta. Polttopuutilastojen valossa tulisijoja lämmitetään edelleen aktiivisesti. Se lupaa hyvää ajatellen EU:ssa yhteisesti sovittua tavoitettamme lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja vähentää rakennusten energiankulutusta vuoteen 2020 mennessä, Ovaskainen toteaa. Tulisijalämmittämisellä on iso vaikutus pientalojen energiatehokkuuteen ja -talouteen. Pekka Tuomaala, pekka.tuomaala@vtt.fi, 040 720 1724, VTT Onni Ovaskainen, onni.ovaskainen@tulikivi.fi, 040 177 9868, Tulikivi Oyj Pk-yrityksistä materiaalitehokkaita Ensi vuonna myös pienet ja keskisuuret yritykset saavat apua materiaalikierron järkeistämiseen. Pk-yrityksille kehitetään toimintamallia auttamaan niitä materiaalitehokkuuden edistämisessä. Tarkoituksena on, että yritykset hahmottaisivat tehostamismahdollisuuksiensa suuruusluokan ja merkityksen yrityksen tulokseen. Erityisesti pienessä yrityksessä on keskeistä ymmärtää, mitkä keinot ja näkökulmat ovat juuri heille tarkoituksenmukaisia ja missä järjestyksessä parannukset kannattaa käytännössä toteuttaa. Samalla vahvistuu usko tehostamisen hyödyllisyydestä. Elinkeinoelämän keskusliiton runsaasta 15 700 jäsenestä alle 50 yrityksen työntekijöitä on yli 80 prosenttia. Nämä noin 13 200 yritystä työllistävät yhdessä lähes 159 000 työntekijää. Asia on siis varsin Kuva: Kirsti Karhu / Vastavalo tärkeä, ja sitä on korostanut myös Euroopan komissio. Kun sopiva kustannustehokas ja realistinen toimintamalli materiaalitehokkuuden edistämiseen valmistuu, sitä päästään kokeilemaan käytännössä yrityksissä. Siihen on kaavailtu työmäärältään keveitä työkaluja, kuten omakatselmus, tarkistuslistat ja alueellista neuvontaa. 36 37

Kytkennät Kytkennät Motivan nimitysuutisia Miksi tuulivoimalan ääni häiritsee Työterveyslaitoksen tutkija ja meluntorjunnan dosentti Valtteri Hongisto selvitti kirjallisuuden perusteella eri maissa tehtyjä tutkimuksia tuulivoiman äänestä ja sen aiheuttamista terveysvaikutuksista. Suomessa terveysvaikutuksia ei ole tutkittu, mutta asia on usein keskusteluissa esillä. Tuulivoimalan äänen terveysvaikutuksia on tutkittu vuodesta 1993 lähtien. Kyselyjen avulla on kerätty tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimustulosten mukaan voimaloiden äänitasolla ja äänen häiritsevyydellä on selkeä yhteys, mutta yhteyden voimakkuus vaihtelee paljon. Joka kymmenes ihminen kokee tuulivoimaloiden äänen häiritseväksi sisällä rakennuksessa, kun äänitaso ulkona ylittää 40 desibeliä. Tuulivoimaloiden äänelle on ominaista jaksollinen äänenvoimakkuuden vaihtelu. Se merkitsee sitä, että virtausäänen kokonaistaso vaihtelee eli sykkii jaksollisesti. KUVA: Timo Heikkala Silloin kun äänitaso ulkona on alle 40 desibeliä, liittyy koettuun häiriöön usein muita tekijöitä. Tuulivoimalan näkeminen tai siitä taloudellisesti hyötyminen vaikuttavat kokemukseen äänen häiritsevyydestä. Asennoituminen tuulivoimaan vaikuttaa yhtä lailla siihen, miten häiritseväksi kyselyihin vastaajat kokevat voimaloista lähtevän äänen. Melun mittaamiseen ohjeistus on meillä jo olemassa, mutta lisäksi varmasti olisi hyvä saada tutkimustuloksia siitä, miten tuulivoimalat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin täkäläisissä asuinympäristöissä ja rakennuksissa. Hongiston tekemän tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry ja Suomen Tuulivoimayhdistys. IL Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset. Valtteri Hongisto. Työterveyslaitos 2014. www.ttl.fi > Oikopolut > Verkkokirjat > Työympäristö Fiksua asumista Vantaan Kivistön ja Jyväskylän Kankaan uusien asuinalueiden suunnittelussa sovelletaan kansainvälistä One Planet Living -mallia ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen tavoitteena on tehdä kestävä elämäntapa ja resurssiviisas elämä mukavaksi, edulliseksi ja helpoksi. Vantaan Kivistöön jo tehdyt suunnitelmat tukevat mallin toteutumista. Esimerkiksi lähiliikenne hoituu kestävästi pyöräillen ja raiteilla, kun Kehärata valmistuu ensi kesänä. Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, rakennusmateriaalit valitaan elinkaariajattelun perusteella kestävästi ja asuinkortteleiden jätehuolto hoidetaan keskitetysti jäte putkikeräysjärjestelmällä. Hulevesiä hallitaan luonnonmukaisesti muun muassa viherkattojen avulla. Lisäksi Kivistössä on tutkittu mahdollisuuksia asentaa uuden kauppakeskuksen katolle aurinkopaneeleita ja käyttää kaupan kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä hyödyksi lämmityksessä. Mallia pilotoidaan Kivistön kaupunkikeskuksen kaavatyössä, mutta jos konsepti tuottaa hyviä tuloksia, harkitsemme sen käyttöönottoa laajemmin, koko Vantaata koskevassa kaupunkisuunnittelussa, kertoo Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine. Jyväskylän Kankaan vanha paperitehdasalue halutaan muuttaa pyöräilyä ja kävelyä suosivaksi kehittämällä erityisesti kevyen liikenteen reittejä ja keskittämällä autojen pysäköinti parkkitaloihin. Rakennuksista tehdään energiatehokkaita, ja alueella tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää aurinkoenergiaa. Jätehuolto hoidetaan keskitetysti ja tavoitteena on tehdä jäteastioista älykkäitä niin, että laskutus voisi perustua tuotettuihin jätemääriin. Jäteastiat myös hälyttävät täyttyessään, jolloin voidaan vähentää jäteautojen liikennettä alueella. Sitra, Vantaan ja Jyväskylän kaupungit, Skanska, NCC, YIT, Ruokakesko ja HOK-Elanto ovat yhdistäneet voimansa noudattaakseen resurssiviisauden ja kestävän kehityksen periaatteita, joiden tavoitteena on mahdollistaa yhden maapallon kantokykyyn pohjautuva elämäntapa. www.sitra.fi Uusia teknologioita tarvitaan Hiilineutraali Suomi vuonna 2050 on parlamentaarisen energiaja ilmastokomitean tavoitteena. Tutkijoiden skenaariolaskelmien mukaan se vaatii energiantuotannon ja -käytön uudistamista. VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksen johtopäätös on, että Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Jotta siihen päästäisiin, tarvitaan lähivuosina isoja investointipäätöksiä ja myös uusien teknologioiden laajaa käyttöönottoa. Kasvihuonekaasupäästöistämme 80 prosenttia liittyy energiankulutukseen liikenteessä, rakennuksissa ja teollisuudessa. Uusiutuva energia ja ydinvoima tarjoavat päästöttömät energianlähteet. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietinnön mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50 60 prosenttiin. Energiatehokkuuden parantaminen on myös keskeinen energianpolitiikan tavoite. Henriksson Saara & Leinonen Aino-Maija. 2014. Leppoisa opas huusholliin. Into. Leppoisasti huushollissa Hermoillaanko teillä kotona siivouksen kanssa? Ei riitä aikaa, keittiö täyttyy likaisista astioista, eteinen pullistelee kenkiä ja vaatteita, olohuoneessa on kirjojen, papereiden ja lasten lelujen kaaos. Apua lämmönsiirron haasteisiin Tutkijat visioivat tulevaisuutta skenaarioiden avulla. Vähähiilisen tulevaisuuden tavoitteluun muodostettiin tutkimuslaitosten monitieteisessä projektissa neljä erilaista lähestymistapaa: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos. Yhteistä kaikille niiden tuloksista tehtäville johtopäätöksille on uusiutuvan energian käytön, kuten liikenteen biopolttoaineiden sekä tuuli- ja aurinkoenergian merkittävä lisääminen. Jos fossiilisia polttoaineita tarvitaan, on kehitettävä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointimenetelmiä, todetaan niin mietinnössä kuin tutkijoiden skenaariotarkastelujen johtopäätöksissä. IL www.tem.fi/tiekartta2050 www.lowcarbonplatform.fi Voit ilahduttaa itseäsi tai kumppaniasi pienellä kirjalla Leppoisa opas huusholliin. Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen koostama teos neuvoo miten suunnitella kotitöiden prosessit järkevästi niin, että hommat hoituvat rasittamatta ja että käytössä on oikeat kunnon välineet järjestyksen ja puhtauden ylläpitoon. Täydellisyyteen kirjoittajat eivät lukijaansa ohjaa, vaan järkevään siivoon. Henriksson on kotona työskentelevä kirjailija ja Leinonen siivousalan ammattilainen, joten tekstin takana on vankka asiantuntemus. Kirjanen sopii vaikka hauskaksi joululahjaksi elämänkumppanille tai ystävälle varsinkin jos olet kuullut hänen tuskailevan kodin sotkuista. Ongelmallisten, epäpuhtauksia sisältävien lämpövirtojen lämmönsiirto tuottaa päänvaivaa monessa tuotantolaitoksessa. Siirtimien pinnoille pakkautuva lika ja erilaiset kemikaalit heikentävät lämmönsiirtoa ja haittaavat tuotantoprosessia. Motiva on käynnistänyt hankkeen, joka pureutuu lämmönsiirron ja -talteenoton energiatehokkuuteen. Tarkastelussa ovat prosessien lämmönsiirto-ongelmat, erilaiset lämmöntalteenoton ratkaisut, haasteellisten lämpövirtojen käsittely sekä likaantumisen ja puhdistuksen merkitys lämmönsiirtimien toimintaan. Motivan koordinoimassa hankkeessa ovat mukana Biaxis Oy, Huntsman Pigments Oy, KL-Lämpö Oy, Spirax Oy, SSAB Europe Oy ja Suomen Sokeri Oy. Konsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Työtä rahoittavat mukana olevat yritykset sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Marraskuussa käynnistynyt hanke päättyy vuonna 2016. Lauri Suomalainen, 09 6122 5199, lauri.suomalainen@motiva.fi, Motiva KUVAT: JARI AALTO Vera Wesander Vera Wesander on nimitetty aula emännäksi Hallintoyksikköön 16.9.2014. Vera on aikaisemmin toiminut vastaavissa tehtävissä mm. Bonnier Publications Oy:ssä ja Marsh Oy:ssä. Erja Saarivirta DI Erja Saarivirta on nimitetty ryhmä päälliköksi Resurssitehokas elinkeinoelämä -yksikön tuotantoryhmään 11.9.2014. Erja tulee ABB Oy:ltä, jossa hän on toiminut Energiatehokkuuspalvelut-yksikön päällikkönä. Erjalla on usean vuoden kokemus energiatehokkuusasioista erityisesti teollisuuden parissa, ja hän tuntee myös energiakatselmustoiminnan. Harri Heinaro DI Harri Heinaro on nimitetty asian tuntijaksi Yhdyskunta ja kiinteistöt -ryhmään 3.11.2014. Harri on työskennellyt aikaisemmin energia-asiantuntijana Caverionissa ja on myös pätevöitynyt energiakatselmoija. KTM Kati Laakso on nimitetty viestintäjohtajaksi Viestintäyksikköön 24.11.2014. Katista tarkemmin lehden sivulla 10. 38 39