CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Samankaltaiset tiedostot
Ilmasto, maaperä, Itämeri

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Eloisa pelto seminaari

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Ravinteiden kierrätys ja hiilen sidonta maatiloilla Nicholas Wardi

Luomuliiton ympäristöstrategia

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Hiiltä pois ilmakehästä Vihreiden keinot hiilinielujen vahvistamiseksi

Baltic Sea Action Group. Baltic Sea Action Group, BSAG, on vuonna 2008 perustettu suomalainen säätiö BSAG:n missio on Itämeri-työn nopeuttaminen

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Peltojen hiilitase, 4 promillen aloite ja kysymys mahdollisuuksista lisätä maaperän hiilensidontaa (pl. metsät) Suomen tasolla

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Suorakylvömenetelmällä (No-Till) ympäristönsuojelutavoitteisiin

Peltomaiden rooli hiilensidonnassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalous ja ilmastonmuutos sekä alustavia tuloksia kasvihuonekaasumittauksista pilottitiloilla

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

MAAPERÄ ILMASTOTALKOISSA

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta suometsien ilmastokestävän hoidon ohjauksen näkökulmasta

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaiden viljelyn ilmastovaikutukset

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Kasvuvoimaa maanparannusaineista. kerääjäkasveista. Elina-hanke Hollola Kaisa Riiko Baltic Sea Actio Group Järki hanke

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

ProAgria Maitovalmennus

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Peltojen hiilivaraston tila Suomessa ja mahdollisuudet sen kasvattamiseen

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Maatalousmaan hiilivarannot Suomessa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Maatilaverkoston haastatteluiden antia: varautumisen esteitä ja edistäjiä

LUOMUALAN EDUSKUNTAVAALI- TAVOITTEET 2019 #TUPLATAANLUOMU. Biodynaaminen yhdistys Luomuliitto Pro Luomu Yhdistyneet luomutuottajat

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Maatalous ja ympäristö

Suorakylvöseminaari 2019

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke

Pohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Transkriptio:

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1

CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima hanke, jossa pyritään kehittämään maatalousmaiden hiilensidonnan menetelmiä, mittausta, mallinnusta ja todentamista. SITRA käynnistysrahoittanut. Uusina rahoittajina: Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiö, Sophie von Julinin Säätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja MTK Säätiö - Yhteistyössä alan tutkimuslaitokset & yliopistot Suomessa, viljelijät, yritykset ja globaali yhteistyöverkosto - Tavoitteena torjua ilmastonmuutosta tuottamalla globaalisti sovellettava toimintamalli hiilen sitomiseksi maatalousmaahan. 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 2

Carbon Action -hankkeen tavoite on kääntää hiilen kulkusuunta kivennäismaapelloilla niin, että vapautumisen sijaan hiiltä saataisiin sitoutumaan maaperään. Turvemailla tavoite on vähentää päästöjä. Tällä hetkellä Suomessa kivennäismaille perustettujen peltojen ja laitumien ikiaikaisesta hiilivarastosta karkaa ilmakehään joka vuosi noin 200 kiloa hiiltä hehtaarilta. Carbon Action - hankkeen laskelmissa hiiltä olisi mahdollista palauttaa maahan viljelymenetelmiä vaihtamalla noin 200 1 000 kiloa hehtaarille. https://yle.fi/uutiset/3-10548340

Suomen vastine Ranskan 4 per 1000 aloitteeseen https://www.4p1000.org/ Kun vuosittain sidotaan neljä promillea lisää hiiltä yhden metrin kerrokseen peltomaata globaalisti, se tekee 2-3 gigatonnia hiiltä vuodessa. Tämä kompensoi 20 35 % ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä (Lähde: Misasny, B. (ym.) 2017. Soil carbon 4 per mille. Geoderma, 292 (2017), 59 86. www.elsevier.com/locate/geoderma http://dx.doi.org/10.1016/j.geoderma.2017.01.002 ) 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 4

Carbon Action kattaa koko kentän Käytännön viljelijöiden osallistuminen kehitystyöhön 113 hiiliviljelijää ympäri Suomea Kova tieteellinen tutkimus Kenttäkokeet ja laskentamallin kehittäminen, todentaminen Viestintä, koulutus ja vaikuttaminen Yleisviestintä, viljelijöiden kouluttaminen, vaikuttaminen ohjauskeinoihin Yritysyhteistyö Lisääntyvä kiinnostus elintarvikeketjun yrityksillä. Yhteistyö tällä hetkellä: Valio Altia ja Viking Malt, keskusteluja käynnissä myös muiden tahojen kanssa 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 5

Hiilitilat n. 110 erilaista maatilaa eri puolilla Suomea Hiilen varastoitumista testataan jokaisella tilalla yhdellä peltolohkolla Koulutus, vertaisoppiminen, yhteistyö tutkijoiden kanssa 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 6

Kestävä viljely uusiutuva maatalous Jatkuva kasvipeite Tasapainoinen kasvinravitsemus Korkea lehtiala Maksimoi yhteytys Maksimoi mikrobit Lisää heikkokuntoisilla mailla mikrobeja alkupanokseksi Kasvata suuria juuristoja Pidä pellot hyvän tuoksuisina Minimoi muokkaus ja häiriöt Minimoi torjunta-aineiden käyttö Ylläpidä kestäviä muruja ja hyvää rakennetta Maksimoi suoja CC 4.0. Tuomas J. Mattila 2017. 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 7

Hiiltä varastoivia toimenpiteitä Maan rakenteen parantaminen Vesitalouden kunnostustoimenpiteet Vähennetty muokkaus Eloperäiset lannoitteet Torjunta-aineiden käytön minimointi Monipuolinen viljelykierto Syväjuuriset kasvit ja nurmet viljelykierrossa Ympärivuotinen vihreä kasvipeitteisyys Kerääjä- ja aluskasvit Eloperäiset maanparannusaineet Biohiili Rotaatiolaidunnus Peltometsätalous 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 8

Carbon Action tutkimuskysymyksiä: - Miten sitoa hiilidioksidia ilmasta ja varastoida sitä maaperään? - Miten mitata ja todentaa hiilen sitoutuminen? - Miten tuoda sidottu hiili markkinoille?

Yhteistyötä haetaan KV verkostojen suuntaan 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 10

Esimerkki yritysyhteistyöstä: https://www.valio.fi/yritys/media/uutiset/maitotiloilta-ratkaisuja-ilmastonmuutoksen-hillintaan-valio-ja-itameri-saatio-baltic-sea-action-group-yhteistyohon/ 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 11

Kestävä maaperän hoito tuottaa monia hyötyjä: - Suuremmat sadot ja kestävä ruuantuotanto - Ilmastonmuutoksen hillintä - Ravinnekuormituksen väheneminen Itämereen ja sisävesiin - Luonnon monimuotoisuuden edistäminen - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Kuva: Carbon Action Pelto eläväksi 4.3.2019 Vesitalous lehti 1/2019 Carbon Action tilannekatsaus 12

HS 9.10.18 HS 21.10.18 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 13

Peltomaan hiilensidonta hyvin esillä vaalikeskusteluissa: - 20.12.2018; 8 puolueen yhteiset ilmastopolitiikan tavoitteet: Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa. - 28.1.2019; Kansliapäälliköiden näkemyksiä seuraavalle vaalikaudelle Mahdollisuudet Suomelle: Hiilensidonnan tehostaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen yhdistyy myös luonnon elinympäristöjen suojeluun ja hoitoon - 25.1.2019; Pohjoismaisten pääministerien julistus Declaration on Nordic Carbon Neutrality, tavoite taistella ilmastonmuutosta vastaan muuta maailmaa nopeammin Iltalehti 25.1.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 14

Syötteitä seuraavaan hallitusohjelmaan: Tavoite: Sidotaan hiiltä maatalousmaahan - Käynnistetään maatalousmaan hiilensidonnan tutkimus- ja kokeiluohjelma. Kansallisesti on alan tutkimusta ja kokeilutoimintaa käynnistetty. Sitä on syytä vahvistaa (esimerkkinä Carbon Action) - Luodaan EU:n seuraavalle ohjelmakaudelle viljelijöille kannusteita maaperän hiilen lisäämiseen sekä maaperän kunnon parantamiseen (lisätietoa: BSAG asiantuntijalausunto ympäristövaliokunnalle CAP uudistuksesta EDK-2018-AK-228484) 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 15