YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä annetun lain (199/1997) 7 :n 2 momentin mukaan valtionsyyttäjien on ensisijaisesti huolehdittava syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Valtionsyyttäjän tehtävänä on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Valtionsyyttäjä toimii syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin säädetä tai määrätä. MÄÄRÄYS ILMOITUSVELVOLLISUUDESTA Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen (209/1997) 13 :n mukaan paikallisten syyttäjäviranomaisten tulee viipymättä ilmoittaa valtakunnansyyttäjänvirastolle yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 :n 2 momentissa tarkoitetuista asioista valtakunnansyyttäjän määräämällä tavalla. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä ilmoitusvelvollisuudesta myös muissa asioissa. Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on syyttäjäntoiminnan yleisen johtamisen ja kehittämisen ohella sen laillisuuden, yhdenmukaisuuden, joutuisuuden, taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden edistäminen ja valvominen (L yleisistä syyttäjistä 4 1-kohta, asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta 1 2). Ilmoitettavat asiat Paikallissyyttäjien tulee ilmoittaa valtakunnansyyttäjänvirastolle: 1) yhteiskunnan kannalta merkittävästä rikosasiasta; 2) rikosasiasta, jonka voidaan otaksua herättävän laajaa julkista huomiota; 3) rikosasiasta, jolla saattaa olla yleistä merkitystä ennakkotapauksena; 4) poliisimiehen tai syyttäjän tekemäksi epäillystä rikoksesta, lukuun ottamatta rikesakkoasiana ja rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita; 5) syyttäjään tämän virkatoimen tai -aseman takia kohdistetusta rikoksesta tai uhkauksesta 6) LAVA-asiasta (VKS:n päätös 5.4.2011 Dnro 16/03/11); sekä
2 7) asiasta, joka muusta kuin 1-6 kohdassa mainitusta syystä on tarpeen saattaa ylimmän syyttäjän tietoon. Jos paikallissyyttäjän tietoon saatetaan esim. ETL 15.1 :n mukaisena ilmoituksena asia, joka kuuluisi suoraan lain nojalla valtakunnansyyttäjän tai valtionsyyttäjän käsiteltäväksi (esim. sananvapausrikos tai hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävä asia), siitä on heti ilmoitettava valtakunnansyyttäjänvirastoon. Menettely Ilmoitus kohtien 1-5 ja 7 asioissa tehdään toimittamalla Valtakunnansyyttäjänvirastoon rikosilmoituksen jäljennös tai muu selostus asiasta telefaxilla tai kirjeitse. LAVA-asiassa ilmoitus tehdään sähköpostilla sähköpostiosoitteeseen lava.vksv@oikeus.fi. Kaikissa ilmoituksissa tulee käyttää liitteenä olevaa ilmoitusasian lähetettä, jonka perusteella ilmoitukset arkistoidaan Valtakunnansyyttäjänvirastossa. LAVA-asiassa tulee tarvittaessa esittää pyyntö toimenpiteistä sekä riittävät tiedot sen arvioimiseksi, mihin toimenpiteisiin asia antaa aihetta. Mikäli asiassa on laadittu kirjallinen tutkintasuunnitelma, tulee se liittää sähköpostiin. Mikäli asiassa pyydetään toimenpiteitä, esimerkiksi oikean syyttäjänviraston hakemista tai syyttäjäparin taikka syyttäjäryhmän määräämistä, tulee pyyntö perustella seikkaperäisesti. Ilmoitus on tehtävä heti, kun syyttäjä on saanut tiedon asiasta ja sen 1-7 kohdassa mainitusta luonteesta. Ilmoituksessa on mainittava, minkä kohdan mukaisesta asiasta ilmoituksessa on kysymys. Ilmoituksen tekemisestä kohtien 1-5 ja 7 asioissa vastaa ensisijaisesti se syyttäjä, jolle asia on jaettu joko ETL 15.1 :n ilmoituksen perusteella tai valmiina esitutkintapöytäkirjana. Johtavan kihlakunnansyyttäjän tulee valvoa ilmoitusmenettelyn noudattamista. Hän voi jo asioiden jakovaiheessa myös itse tehdä ilmoituksen. LAVA-asiassa ilmoituksen tekemisestä vastaavat ensisijassa virastojen juttujaosta vastaavat päälliköt. Syyttäjäntoiminnan ohjaaminen laissa ja asetuksissa annettujen vaatimusten ja syyttäjälaitoksessa hyväksyttyjen arvojen mukaisesti edellyttää muun ohella sitä, että Valtakunnansyyttäjänvirastolla on ajantasainen tieto syyttäjälaitoksen toimintaan merkittävällä tavalla vaikuttavista LAVA-asioista. Tässä ohjeessa tarkoitetun ilmoitusmenettelyn tarkoituksena ei ole pelkästään valtakunnansyyttäjän tai valtionsyyttäjien hoidettavaksi tulevien asioiden valikointi, vaan myös syyttäjäntoiminnan ohjaaminen ja syyttäjälaitoksen sisäinen tiedonkulku. Asian jäämisestä paikallissyyttäjän käsiteltäväksi ei erikseen ilmoiteta, kun taas asian ottamisesta valtakunnansyyttäjänvirastossa käsiteltäväksi tai muusta mahdollisesta valtakunnansyyttäjän toimenpiteestä ilmoitetaan ensi
3 tilassa paikalliselle syyttäjäviranomaiselle. Näistä syistä paikallisen syyttäjäviranomaisen tulee normaaliin tapaan jatkaa syyttäjäntehtävien hoitamista asiassa, josta ilmoitus on tehty. OHJE MÄÄRÄYKSEN SOVELTAMISESTA 1) Yhteiskunnan kannalta merkittävä rikosasia Ilmoitus on tehtävä yhteiskunnan kannalta merkittävistä rikosasioista, joista merkittävimmät määrätään valtionsyyttäjien käsiteltäväksi. Rikosasia voi olla määräyksessä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnan kannalta merkittävä, jos kysymyksessä on esimerkiksi: - varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; - rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; - merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; - virkamieheen tämän virkatoimen tai virka-aseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); - merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; - rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; - teko, joka liittyy korostuneesti perusoikeuksiin (esim. syrjintä, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, muu viharikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); - kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai - rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. 2) Rikosasia, jonka voidaan otaksua herättävän laajaa julkista huomiota Laajaa julkista huomiota herättävät rikosasiat ovat usein myös yhteiskunnallisesti merkittäviä tai asia saattaa julkisen keskustelun myötä muodostua sellaiseksi. Vaikka asialla ei olisikaan yhteiskunnallisesti merkittävää luonnetta, valtakunnansyyttäjän on mm. tiedotusvälineiden edustajien yhteydenottojen takia tarpeen tietää julkisuudessa voimakkaasti esille tulevista asioista jo etukäteen. Laajaa julkista huomiota herättäviä asioita, jotka eivät kuitenkaan ole edellä tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti merkittäviä, voivat olla esimerkiksi yksittäiset erityisen törkeät, jollakin tavalla poikkeukselliset taikka harvinaiset rikokset. 3) Rikosasia, jolla saattaa olla yleistä merkitystä ennakkotapauksena Valtakunnansyyttäjä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa.
4 Valtakunnansyyttäjä osallistuu tarvittaessa syyttäjäntoimintaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseen ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädännön epäkohtien korjaamiseen. Lain soveltamiseen liittyvistä ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista voi olla tarpeen tiedottaa koko syyttäjäkunnalle. Näistä syistä valtakunnansyyttäjänvirastoon on tarpeen saada tieto ennakkotapausluonteista asioista. Ilmoitus on syytä tehdä heti, kun syyttäjä on havainnut asian sanotunlaisen luonteen. Ilmoituksessa tulee lyhyesti selostaa, mikä asiassa on ennakkotapauksen luonteista. Ilmoitus tulee antaa asioissa, joissa on kysymys uusien ja vaikeatulkintaisten säännösten soveltamisesta tai periaatteellisesti tärkeistä soveltamiskäytännön linjauksista. Jo havaittavissa oleva oikeuskäytännön epäyhtenäisyys antaa erityisen aiheen ilmoituksen tekemiseen. Ennakkotapausluonteesta voi olla kysymys myös silloin, kun vanhojen säännösten soveltuvuutta uuteen rikolliseen ilmiöön joudutaan harkitsemaan. Kysymys saattaa olla esimerkiksi teknisen ympäristön ja rikollisten menetelmien kehittymisestä tai uudenlaiseen virtuaaliympäristöön sijoittuvista tapahtumista. 4) Poliisimiehen tai syyttäjän tekemäksi epäilty rikos Tässä mainittu poliisin tekemäksi epäiltyä rikosta koskeva ilmoitusvelvollisuus koskee asiassa syyttäjänä toimivaa syyttäjää. Jutun syyteharkinnan suorittaa muu kuin tutkintaa johtanut syyttäjä. Syyteharkinta ja syytteen ajaminen näissä asioissa jää säännönmukaisesti paikallissyyttäjän tehtäväksi. Jos epäilty rikos on tehty siinä kihlakunnassa, jossa epäillyllä poliisimiehellä on toimi, saattaa olla tarpeen antaa syyttäjänmääräys muun kihlakunnan syyttäjälle. Tutkinnanjohtajana toimivan syyttäjän ilmoitusvelvollisuudesta on määrätty erikseen 24.2.2010 annetussa valtakunnansyyttäjän määräyksessä poliisimiesten tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta (VKS:2010:1) Virallisen syyttäjän tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnasta ei ole erityissäännöksiä. Näissä asioissa esitutkinnan ja syyteharkinnan puolueettomuuden ja yleisön luottamuksen turvaaminen on tärkeätä samoista syistä kuin poliisirikoksissa. Mahdollisten erityisjärjestelyjen vuoksi näistä asioista on ilmoitettava valtakunnansyyttäjälle, jonka on muutoinkin tarpeen niistä tietää. Ilmoitusvelvollisuus ei koske rikesakkoasiana tai rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltäviä asioita. 5) Syyttäjään tämän virkatoimen tai -aseman takia kohdistettu rikos ja uhkaus Syyttäjään kohdistunut rikos voi olla 1-kohdassa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnan kannalta merkittävä. Vähäisempiäkin syyttäjiin kohdistuneita tekoja on kuitenkin syytä seurata, jotta organisaatiossa olisi ongelman laajuudesta ja vakavuudesta oikea ja ajantasainen koko-
5 naiskuva. Uhkaukset saattavat myös edellyttää toimenpiteitä työturvallisuuden säilyttämiseksi. Tämän vuoksi valtakunnansyyttäjänvirastoon tulee ilmoittaa kaikista sanotunlaisista rikoksista ja uhkauksista siinäkin tapauksessa, ettei niistä tehdä rikosilmoitusta ja toimiteta esitutkintaa. 6) LAVA-asia Työryhmämietinnön 3.3.2011 dnro 030/34/10 kohdassa 4.1 on määritelty LAVA-asiat. Näitä ovat: 1. PTR -viranomaisten vakavan rikollisuuden eli alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset torjuntakohteet 2. Maan rajat ylittävät rikosasiat, joissa on perustettu yhteinen tutkintaryhmä eli JIT. 3. Laajat ja vaativat rikosasiat, joissa on yksi tai useampi jäljempänä mainittu piirre: a) yhteiskunnallisesti merkittävä asia, b) merkittävän rikollisvaikuttajan asia, c) järjestäytyneen rikollisuuden asia, d) poliisin sarjoittama asiakokonaisuus, jossa on useita tekopaikkoja (tekoja useiden syyttäjänvirastojen toimialueella). 4. Muut seurantaa edellyttävät rikosasiat, joita ovat a) merkittävät rikoskokonaisuudet, joissa on lukuisia tekopaikkoja, b) monipuolista erityisosaamista vaativat asiat ja c) erityisen suuritöiset asiat. 7) Asia, joka muusta syystä on tarpeen saattaa ylimmän syyttäjän tietoon Etukäteen ei voida tyhjentävästi luetella kaikkia niitä asioita, joista valtakunnansyyttäjän on tarpeen tietää. Syyttäjien odotetaan olevan itse aktiivisia ja harkitsevan, olisiko ylimmän syyttäjän - ottaen huomioon hänen tehtävänsä, toimivaltuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa - tarpeen tietää asiasta. Tällainen tiedonkulku koituu koko syyttäjälaitoksen hyväksi. Tämä ohje kumoaa valtakunnansyyttäjän 16.1.2008 antaman ohjeen paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuudesta (VKS 2008:1). Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen Valtionsyyttäjä Jukka Rappe