asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna 2008.
|
|
- Antero Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VUOSIKERTOMUS 2008
2 Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Kansikuva Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2009
3 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt ensimmäisen kerran koko syyttäjälaitoksen yhteisenä kertomuksena. Se tarkoitettu tietolähteeksi ensisijaisesti syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle, mutta kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta myös poliisille, asianajajille, alan opiskelijoille, tiedotusvälineille ja yksittäisille kansalaisille. asiahakemisto. Vuosikertomuksen välissä on erillinen tilastoliite syyttäjälaitoksen toiminnasta vuonna Tiivistelmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista löytyvät nykyisin Valtakunnansyyttäjänviraston kotisivulta osoitteesta Vuosikertomuksessa esitellään syyttäjälaitoksen toimintaa kertomusvuonna, esimerkiksi syyteasioita, henkilöstöhallintoa, syyttäjälaitoksen koulutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kertomuksen lopusta löytyvät keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset sekä aakkosellinen Helsingissä, 3. päivänä huhtikuuta 2009 Viestintäpäällikkö Virve Pehkonen
4 Johdon katsaus Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske
5 5 Lukijalle 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia 9 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske: Vakautta ja vaapuntaa 13 SYYTTÄJÄLAITOS 15 Valtakunnansyyttäjä 17 Apulaisvaltakunnansyyttäjä 18 Valtakunnansyyttäjänvirasto 19 Valtionsyyttäjät 19 Paikalliset syyttäjänvirastot 21 Syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmä 27 HALLINTO 29 Henkilöstö 31 Työhyvinvointi 32 Talous 34 SYYTEASIAT 37 Eräitä kertomusvuoden aikana ratkaistuja syyteharkinta-asioita 41 Sananvapausrikosasiat 48 Muutosharkinta-asiat 51 Kantelut 55 Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen syytemääräykset 58 Rikoslain 1 luvun syytemääräysasiat 58
6 6 Muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa 58 Syyttäjänmääräysasiat 59 Poliisirikosasiat 59 Poliisin ja syyttäjän yhteistyö 61 Tullin ja syyttäjän yhteistyö 61 KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS 63 Erikoissyyttäjät 66 Avainsyyttäjät 68 Syyttäjien koulutus 72 Apulaissyyttäjien harjoittelujärjestelmä 76 Johtoryhmävalmennus 77 Toimistohenkilökunnan koulutus 77 Sidosryhmäyhteistyökoulutus 79 Kantelumenettely syyttäjälaitoksessa 79 KANSAINVÄLISET ASIAT 81 Pohjoismainen yhteistyö 83 Itämeren oikeusalueen yhteistyö 84 Euroopan unioni 86 Euroopan neuvosto 88 Muu kansainvälinen yhteistyö 88 Keskeisimmät syyttäjiä koskevat lait ja asetukset 91 Asiahakemisto 92
7 7
8 8 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Johdon katsaus
9 9 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Suomalaisen syyttäjän identiteetti toive vai tosiasia Päättynyttä vuotta 2008 koskeva vuosikertomuksemme on aikaisempiin nähden muuttanut muotoaan. Kertomus tulee tästä lähtien toimimaan koko laitostamme koskevana, yhteisenä raporttina siitä, mitä kuluneen vuoden kuluessa syyttäjäntoimen osalta maassa on tapahtunut. Samalla se kuitenkin säilyttää ulkopuolisetkin lukijat huomioon ottavan, syyttäjäntoimintaa yleisesti kuvailevan luonteensa, yksittäisten paikallisvirastojemme työtä unohtamatta. Toimintavuosi 2008 oli ensimmäinen viidentoista syyttäjänviraston Suomessa. Kollega Jorma Kalske ottaa jäljempänä kantaa siihen, mitä kokemuksia kulunut vuosi meille toi. Kun syyttäjälaitoksen kehitysportaikossa on taas noustu uusi porras, lienee paikallaan pysähtyä hetkeksi perimmäisten ammatillisten kysymysten äärelle. Mitä voimme sanoa syyttäjän identiteetin tilasta vuoden 2008 päättyessä? Ensimmäisen syyttäjän Suomen niemellä tiedetään aloittaneen työnsä jo 1500-luvun Turussa. Modernin syyttäjätoiminnan perusteesit löytyvät kuitenkin vasta laitoksemme kantaisän lakitieteen tohtori Kaarlo Ignatiuksen vuonna 1900 tarkastetusta, virallisen syyttäjän organisatsioonia koskevasta visionäärisestä väitöskirjasta. Jos oikeushistorian seuraavia sivuja harpaten halutaan nykyiselle syyttäjäidentiteetille etsiä jokin konkreettinen lähtökohta ja sen myötä otollinen kasvualusta, voidaan sellaisena pitää oikeuskansleri Olavi Hongan vuonna 1959 syyttäjille antamaa määräystä siitä, että syyte tuli tekojen luonnehtimiseksi laatia kirjalliseen muotoon. Enää ei riittänyt, että syyttäjä vaati rangaistusta poliisitutkintapöytäkirjoista ilmenevistä rikoksista. Syytteet jäivät silti vielä pitkäksi aikaa ylimalkaisiksi ja usein vain viittailuiksi lainkohtiin väljine teonkuvauksineen. Syytesidonnaisuus mitähän se mahtoi silloin tarkoittaa? Inkvisitorisen rikosprosessimme aatemaailmaan ei tuollaisten asioiden pohtiminen kuulunut. Johdon katsaus
10 10 Rikosprosessimme tila oli vielä 50 vuotta sitten sellainen, että varsinaiselle syyttäjän ammatilliselle identiteetille ei ollut katetta. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö lähtivät siitä, ettei syyttäjän roolilla ollut rikosprosessin onnistumisen ja rikosvastuun toteutumisen kannalta suurempaa merkitystä. Poliisin kuului hoitaa esitutkinta, jossa kertynyt aineisto, syyttäjän oikeuden pöydälle kantamana, muuntui käräjillä tuomion pohjana olevaksi oikeudenkäyntiaineistoksi. Oikeuden puheenjohtaja puolestaan hoiteli käräjillä suvereenisti asian kaikinpuolisen selvittelyn, niin hyvin syytetyn puolesta kuin häntä vastaankin. Myöskään todellisesta syyttäjäorganisaatiosta ei ennen 1990-luvun paikallishallintouudistusta oikeastaan voinut puhua, siinä määrin hajanainen ja osapäivätoiminen se oli. Tyypillisen esimerkin tilanteesta antoi Suomenmaan kruununnimismiehille osoitettu johtosääntö, jossa muun ohella kerrottiin, että syytepakon lisäksi nimismiehen tuli olla käräjillä läsnä syyttäjänä ja poliisipäällikkönä. Karkean johtopäätöksen mukaan siis syyttäjän pelkkä läsnäolo oikeudessa riitti, oikeus toteutui ilman sen kummempaa aktiivisuutta syyttäjän taholta. Ruotsin prosessilainsäädäntö oli alun perin samoista lähtökohdista ehtinyt laukata vuosikymmeniä itäisen naapurimaan edellä. Molempien maiden uudistustavoitteet olivat ennen toista maailmansotaa olleet verraten yhteneväiset, mutta ruotsalaisten kyetessä uudistamaan vuonna 1948 koko prosessilainsäädäntönsä oli sodan uuvuttaman Suomen tyytyminen kiireelliseen todistelulainsäädännön uusimiseen. Mutta ilman lainsäädännön muutoksiakin alkoivat uudet eurooppalaiset tuulenvireet rajojen madaltuessa puhallella oikeudelliseen ajatteluumme. Viimeistään 1970-luvulla rupesi syyttäjän rooli saamaan akkusatorisen ajattelutavan vahvistumisesta uutta painoa. Syytetyn oikeusturvan keskeiseksi takeeksi kasvanut syytesidonnaisuus alkoi sekin vaiheittain versoa. Muutokset olivat hitaita ja niiden tavoitteet kyseenalaistettiin tavan takaa. Vielä 1980-luvun puolivälissä korkein oikeus antoi prejudikaatin (KKO 1984:154), jonka mukaan tuomioistuimella oli varkaussyytteen hylätessään valta muitta mutkitta tuomita syytetty varkauden sijasta kätkemisrikoksesta. Syyttäjän vetoamistaakka oli vielä nurkan takana piilossa. Vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos tosin havaitsi sen jo ennakoiden eriävässä lausunnossaan tulevia aikoja. Syyttäjistön identiteettivaje ei kuitenkaan akkusatorisuuden vahvistumisen myötä vielä hellittänyt, koska syyttäjän uutta roolia selkeästi tukevaa lainsäädäntöä ei ollut. Käytäntö, millä nähdä syyttäjän tehtävä, vaihteli suuresti. Monissa tuomioistuimissa syyttäjä saatettiin edelleen kokea etupäässä poliisin työrukkasena tai tuomioistuimen apurina, eräänlaisena jutun esittelijänä käräjillä. Alusta alkaen hyvin suunnitellun syyttäjäkoulutuksen käynnistyminen vuonna 1979 oli omiaan vahvistamaan syyttäjistön uskoa itseensä ja lainkäytölliseen tehtäväkenttäänsä rikosprosessin olennaisena osana. Koulutus ei tosin aina ollut aivan mutkatonta. Kaikkia syyttäjiä kehityksen kulku ei yksinkertaisesti miellyttänyt. Uudet tavat lisäsivät työn tekemisen tuskaa. Syntyihän siinä painetta osallistua oikeudenkäyntiin erilaisella intensiteetillä kuin mihin oli vanhastaan totuttu. Tosiasiaksi kuitenkin tässäkin suhteessa ajan oloon muodostui Tempora mutantur! Johdon katsaus
11 11 Tänä päivänä voimme ammatillisesti ylpeinä todeta, että syyttäjä on oikeutettu nykyaikaisen rikosprosessin keskeisenä toimijana laajaan ja vastuulliseen tehtäväkenttäänsä nähden myös velvollinen vahvaan identiteettiin. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että lainsäädännössämme toteutettiin kaksi asiaan merkittävästi vaikuttanutta uudistusta. Yhtäältä rikosasioiden oikeudenkäynti saatettiin eurooppalaisittain modernille tasolle ja toisaalta päätoimisista syyttäjistä tuli alusta alkaen riippumattomia lainkäytön ammattilaisia. Muutokset johtivat kokonaan uusiinkin rikosvastuun toteutumista takaaviin tehtäviin. Lakiin perustuen syyttäjän on vastattava siitä, että rikosasia, nykyisin usein myös monitahoisin kansainvälisin liitynnöin, valmistellaan pääkäsittelyä varten kunnolla jo esitutkinnan yhteydessä ja että oikeudelle esitettävä aineisto on kaikin puolin laillinen ja asianmukaisin tavoin hankittu. Tästä huolehtiminen sekä vetoamisvelvollisuuden tarkkaan täyttämiseen pohjautuva vastuu rikosoikeudenkäynnin saattamisesta loppuun asti asettavat syyttäjän työlle ne normatiiviset pilarit, joiden varaan syyttäjän tulee ammatillinen identiteettinsä rakentaa. Mitä sitten tuomioistuinten ja syyttäjistön suhteisiin tulee, ajat ovat siinäkin suhteessa muuttuneet. Uuden rikosprosessilain omaksumiseksi järjestetyissä koulutustilaisuuksissa tuomarikouluttajan ensimmäinen kysymys auditoriolle kuului: Kuka on uuden rikosprosessin onnistumisen keskeisin toimija? Oikeaksi vastaukseksi hyväksyttiin syyttäjä. Oikeusjärjestelmän yleisellä tasolla varmasti näin onkin. Kirjoittaahan muun muassa professori Antti Jokela prosessioikeuden perusteoksessa Oikeudenkäyntimenettely II, Helsinki 2002 (s. 7) seuraavasti: Syyttäjät ovat nykyisin avainasemassa koko rikosoikeudenhoidon onnistumisessa sekä laillisuusperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisessä. Oikeushistoriaan on siten siirtynyt kuva käräjätuvassa pönäkästi seisovasta virkapukuisesta vallesmannista, yksioikoisesti päällekäyvästä yleisestä syyttäjästä Sen sijaan yksittäisen rikosjutun osalta prosessinjohdon onnistumisesta vastuullisena ja lopullisen tuomion antajana tuomari on luonnollisesti edelleen käräjätuvan suvereeni herra. Mutta lukuisien prosessitoimien jääminen nykyisin syyttäjän vastuulle on omiaan korostamaan syyttäjän aikaisempaa laajempaa tehtäväkenttää ja sen myötä uudenlaista asemaa myös itse oikeudenkäyntimenettelyssä, ylempiä oikeusasteita myöten. Aikaisemmin kaivatut identiteetin rakennuspalikat ovat siis tältäkin osalta olemassa. Hyvin kehittyneen identiteettimme säilyminen puhtaana myös alati muuttuvissa oloissa saa tukea koko syyttäjälaitoksen itselleen vahvistamista arvoista: lainmukaisuuttakin laajemmasta oikeudenmukaisuuden hyveestä, vahvaan eettiseen perustaan nojaavasta ammattitaidosta ja jaksamista vahvistavasta hyvinvoinnista työssä. Emeritusarkkipiispa John Vikströmin viisaat sanat Varjelkaa arvoja, niin arvot varjelevat teitä on hyvä muistaa kaikissa vaikeissa tilanteissa. Tämä koskee myös toimistohenkilökuntaamme, syyttäjäidentiteetin rakennustyön elintärkeätä tukijoukkoa. Johdon katsaus
12 12 Kuva: Markku Ojala/Compic-Photos Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Johdon katsaus
13 13 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Vakautta ja vaapuntaa Keskeinen lähtökohta vuositarkastelussa on luonnollisesti syyttäjälaitoksen kokonaistyömäärä ja siitä suoriutuminen. Saapuvien asioiden määrä on vakiintunut noin asian tasolle, ja vaihtelut eri vaikeusasteisten asioiden välillä ovat hyvin pieniä. Ilmeistä kuitenkin on, että vaativat asiat ovat tulleet entistäkin vaativammiksi, vaikka tilastoista se ei suoraan ilmene. Siksi tilastointia tulee kehittää ja huomioida niin tulostavoitteissa kuin virastojen välisessä resurssijaossa nykyistä paremmin erityisen vaativat ja laajat asiat. Myös rasistiset rikokset tulisi tunnistaa nykyistä paremmin koko rikostoimintoketjussa, jotta näiden rikosten erityispiirteet tulisivat huomioon otetuiksi seuraamuskeskustelussa. Parannusta on kuitenkin tapahtunut siinä, että suoritetilastot ovat nyt vertailukelpoisia edellisiin vuosiin nähden. Vuoden 2008 tulos on kokonaisuutena varsin hyvä. Tämä johtuu edellistä vuotta paremmista resursseista ja aiempaa tiiviimmästä joh- tamisotteesta paikallisissa syyttäjänvirastoissa. Vuoteen 2007 verrattuna kertomusvuonna oli 25 syyttäjähenkilötyövuotta enemmän, mikä on merkinnyt ratkaisukapasiteetin palautumista vuosien tasolle. Syyttäjien määrä ei kuitenkaan vielä vastaa oikeusministeriön työryhmän käsitystä painotetusta kokonaistyömäärästä (OM 2008:20). Toimistohenkilökuntaa on vähennetty henkilöstösuunnittelun linjausten mukaisesti. Kirjallisen menettelyn tehostunut käyttö ja sihteerivalmistelun kehittyminen ovat auttaneet voimavarojen kohdentamista vaativien asioiden käsittelyyn. Syyteharkinta-asioissa ratkaisujen määrä on ylittänyt tulostavoitteen. Pitkään avoinna olleiden asioiden määrä on vähentynyt merkittävästi, vaikkakaan tulostavoitteita niissä ei ole saavutettu. Erityistä huolta herättävät edelleen yli vuoden vanhat asiat, vaikka ratkaisuteho onkin niiden kohdalla parantunut. Kertomusvuoden lopussa näitä asioita oli kaikkiaan 353, Johdon katsaus
14 14 joista niin sanottuja erittelemättömiä ja vaativia asioita on noin 80 %. Kun esityksissä kirjalliseen menettelyyn on saavutettu miltei 45 %:n kattavuus, mikä selvästi ylittää tulostavoitteen, on täysi syy lähteä siitä, ettei tavanomaisissa asioissa ole enää jatkossa yli vuoden vanhoja asioita. Tähän vaikuttavat suotuisasti myös virastojen ja poliisilaitosten rikosasioiden esikäsittelyjärjestelyt (REK). Ratkaisutehon kohentuminen on johtanut siihen, että keskimääräiset syyteharkinta-ajat ovat hieman pidentyneet, kaikkein selvimmin niin sanotuissa erittelemättömissä ja vaativissa asioissa. Tosin vuoden 2007 resurssitilanteen ja juttuvaraston jälkeen kaikki tulostavoitteet eivät olleet aivan realistisia. Ratkaisuprofiilein tarkasteltuna syyttäjien ratkaisut ovat kehittyneet tavoitteiden suuntaisesti. Esimerkiksi kun esitutkinnan rajoittamispäätökset ovat lisääntyneet, erityisesti prosessuaalisen syyttämättäjättämisen osuus on laskenut. Vakautta ilmentävästä kokonaistyömäärästä on kuitenkin mainittava selvänä poikkeamana kertomusvuonna käsittelyyn tullut ns. WinCapitajuttu, johon joudutaan keskittämään usean syyttäjän työpanos pitkäksi aikaa. Myös sananvapausasiat ovat sitoneet erityisesti Valtakunnansyyttäjänvirastossa huomattavasti ennakoitua enemmän voimavaroja sekä syyteharkinnassa että itse juttujen ajamisessa. Koulusurmien heijastusvaikutuksia nettikirjoittelussa on jouduttu tutkimaan rikosoikeudellisesti. Lisääntynyt maahanmuutto on näkynyt niin sanottujen viharikosten kasvuna. Arvelut siitä, ettei sananvapausasioiden syyteoikeuden siirrolla yksinomaan valtakunnansyyttäjälle olisi juurikaan vaikutusta työmäärään Valtakunnansyyttäjänvirastossa, ovat osoittautuneet virheellisiksi. Työtyytyväsyysindeksi on parantunut merkittävästi, mikä kertoo organisaation asettumisesta paikoilleen vuoden 2007 uudistuksen jälkeen. Tähänastisten hyvien kokemusten perusteella on vain entisestään vahvistunut käsitys siitä, että syyttäjälaitoksen kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa täytyy panostaa esimiestyön sisältöön ja kohdistaa siihen riittävästi voimavaroja. On nähty, että työssään sinänsä itsenäiset syyttäjät tarvitsevat tuekseen ajoittain voimastakin esimiehen ohjausta. Jatkossa muun muassa töiden priorisoinnin merkitys korostuu. Tyytyväisyyden kasvuun ovat vaikuttaneet myös resurssitason ja palkkauksen kohentuminen. Tämä jäänee kuitenkin toistaiseksi väliaikaiseksi ajatellen tulevan TTS-jakson toimintamäärärahojen edellyttämiä vähennyksiä henkilötyövuosiin. Johdon katsaus
15 15
16 16 Syyttäjäorganisaatio on kaksiportainen. Valtakunnansyyttäjänviraston lisäksi paikallisia syyttäjänvirastoja on 15. Paikallisissa syyttäjänvirastoissa on yhteensä 50 palvelutoimistoa. Syyttäjälaitosta johtaa ylimpänä syyttäjänä valtakunnansyyttäjä. Syyttäjälaitoksen organisaatio Apulaissyyttäjät 359 Syyttäjälaitos
17 17 Valtakunnansyyttäjä Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Syyttäjälaitos
18 18 Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kaksi yleistä ohjetta ja määräystä syyttäjille: VKS:2008:1 PAIKALLISEN SYYTTÄJÄVIRANOMAISEN ILMOITUSVELVOLLISUUS Määräyksellä on saatettu ajan tasalle paikallisten syyttäjien ilmoitusvelvollisuus valtakunnansyyttäjänvirastolle käsiteltäväkseen tulleista jutuista. Samalla aikaisempi määräys VKS:1998:1 kumottiin. Määräyksessä on lueteltu ilmoitettavat asiat sekä annettu ohjeita menettelystä ja määräyksen soveltamisesta. VKS:2008:2 SYYTTÄJÄLLE ILMOITETTAVAT RIKOSASIAT, ILMOITUSMENETTELY JA SYYTTÄJÄN TOIMEN- PITEET Ohjeella on täsmennetty sitä, millaisista rikosasioista poliisin esitutkintalain 15 :n 1 momentin perusteella on ilmoitettava syyttäjälle ja annettu ohjeita ilmoitusmenettelystä. Poliisi luokittelee ilmoitettavat asiat A- tai B-luokkaan sen mukaan, edellyttääkö asia syyttäjän reagointia. Ohjeessa on käsitelty myös syyttäjän velvollisuuksia hänen saatuaan ilmoituksen. Ohje on annettu sisäasiainministeriön toimesta samansisältöisenä myös poliisille. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ENSISIJAISESTI ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ RATKAISEE ASIAT, JOTKA KOSKEVAT: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) palkkaustoimivaltaa; 3) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 4) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 7) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja Syyttäjälaitos
19 19 8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 48. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoa-antavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskenteli kertomusvuonna 41 henkilöä. Viraston johtoryhmään kuuluvat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen, valtionsyyttäjä Olavi Lippu ja viestintäpäällikkö Virve Pehkonen. Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Valtionsyyttäjät Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Heidän tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Syyttäjälaitos
20 20 Paikalliset syyttäjänvirastot Syyttäjänvirasto 1. Helsingin syyttäjänvirasto 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto 4. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 5. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto 6. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto 7. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto 8. Pirkanmaan syyttäjänvirasto 9. Satakunnan syyttäjänvirasto 10. Pohjanmaan syyttäjänvirasto 11. Keski-Suomen syyttäjänvirasto 12. Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13. Oulun syyttäjänvirasto 14. Lapin syyttäjänvirasto 15. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Päätoimipaikka Syyttäjälaitos Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Lahti Kouvola Turku Tampere Pori Vaasa Jyväskylä Mikkeli Oulu Rovaniemi Maarianhamina Kansainväliset asiat 15 Palvelutoimisto Lohja, Tammisaari Porvoo Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Riihimäki Heinola Imatra, Kotka, Lappeenranta Kaarina, Kemiö, Loimaa, Raisio, Salo Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Valkeakoski, Vammala Kankaanpää, Kokemäki, Rauma Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Närpiö, Pietarsaari, Seinäjoki Jämsä, Äänekoski Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Nurmes, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus Haapajärvi, Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä, Tornio
21 21 Valtionsyyttäjät osallistuvat myös paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat syyttäjänviraston päällikköä johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Lisäksi heidän tulee edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 13 valtionsyyttäjää. rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan. Paikalliset syyttäjänvirastot Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien hoidettaviksi kuuluvat yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat voivat olla esimerkiksi: varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; Helsingin syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA HELSINKI, EI PALVELUTOIMISTOJA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka, apulaispäälliköt Eija Velitski, Tove Myhrberg ja Tapio Nyrhilä sekä henkilöstösihteeri Hanna Ilpala. Henkilötyövuodet 2008: 73,4 Helsingin syyttäjänvirastossa yli viikon käräjäoikeuskäsittelyn vaatineet rikosasiat ovat kaksinkertaistuneet vieden kertomusvuonna jo yli 21 syyttäjien henkilötyövuotta ja vastaavan määrän tuomareiden henkilötyövuosia. Saapuneiden esitutkintapöytäkirjojen määrä kasvoi edellisvuodesta 9 % ollen kappaletta vuonna Riittävien resurssien lisäksi menestyksen edellytyksenä on, että vaativa talousrikosasia on voitava hoitaa esitutkinnasta lähtien yhtenä projektina 1 3 syyttäjän ohjauksessa ja vastaavasti tavanomainen rikosasia maksimaalisen ekonomisesti. Syyttäjälaitos
22 22 Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA ESPOO, PALVELU- TOIMISTOT LOHJALLA JA TAMMISAARESSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström, apulaispäälliköt Harri Lindberg ja Tapio Mäkinen sekä hallintosihteeri Anne Rodas. Henkilötyövuodet 2008: 33,5 Virasto on kertomusvuoden aikana käyttänyt useissa vaativissa rikosasioissa onnistuneesti syyttäjäpareja. Syyttäjäparien käyttäminen vaativissa jutuissa on huomattu edesauttavan syyttäjiä jaksamaan ja kestämään kohujuttujen julkisuuspaineen sekä pitkien prosessien aiheuttamat muut henkiset ja fyysiset paineet. Kun toinen syyttäjistä on kokemattomampi, järjestelyllä toteutuu myös koulutuksellinen elementti. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA VANTAA, PALVELUTOIMISTO PORVOOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund, apulaispäälliköt Jukka Haavisto ja Leena Hurmala sekä hallintosihteeri Linda Leskinen. Henkilötyövuodet 2008: 29,9 Kertomusvuosi oli selvästi ennakoitua työläämpi, sillä arviot saapuvien asioiden määrästä ylittyivät merkittävästi. Virastoon saapui yhteensä asiaa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 476 asiaa eli 9,1 %. Huolimatta asiamäärien huomattavasta kasvusta toimintavuodelle asetetut tulostavoitteet saavutettiin poikkeuksetta, joiltakin osin jopa selvästi ylittäen. Auki olevien asioiden määrä väheni, syyteharkinta-aika parani ja ennen kaikkea vanhojen, yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä väheni. Kaiken kaikkiaan toimintavuotta voi kuvata menestykselliseksi. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA JÄRVENPÄÄ, PALVELUTOIMISTOT FORSSASSA, HYVINKÄÄLLÄ, HÄMEENLINNASSA JA RIIHIMÄELLÄ Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki, apulaispäälliköt Eeva-Liisa Olkinuora ja Matti Torkkel sekä hallintosihteeri Seija Paljakka. Henkilötyövuodet 2008: 31,5 Kanta-Hämeen syyttäjänviraston eräänä merkittävänä saavutuksena voidaan kertomusvuonna pitää kirjallisen menettelyn kehitystä. Vuonna 2008 (tilasto ) kirjallisessa menettelyssä käsiteltiin rikosasioista 41 %, kun valtakunnallinen keskiarvo oli noin 34 %. Edellisenä vuonna viraston vastaava luku oli 36 %, joten kehitystä tapahtui 5 %. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA LAHTI, PALVELUTOIMISTO HEINOLASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen, apulaispäällikkö Pasi Pälsi (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, ma. apulaispäällikkö Pertti Kemppi lukien) ja hallintosihteeri Tuula Kallio. Henkilötyövuodet 2008: 19 Syyttäjänvirasto saavutti kertomusvuoden syksyllä ensimmäisenä ja ainoana tilanteen, jossa virastossa ei ollut avoinna yhtään yli yhden vuoden vireillä ollutta asiaa. Ratkaisematta olevien asioiden määrä kyettiin muutenkin pitämään Syyttäjälaitos
23 23 pienenä. Toinen kertomusvuoden menestystekijä oli viraston osaava ja motivoitunut henkilökunta, jonka työn tuloksena toiminta on ollut tehokasta. Henkilöstö on toiminut virastossa pitkään eikä tarvetta muualle hakeutumisen ole ollut. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA KOUVOLA, PALVELUTOIMISTOT IMATRALLA, KOTKASSA JA LAPPEENRANNASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela, apulaispäälliköt Heikki Pohjalainen ja lukien Tiina Pirinen sekä hallintosihteeri Aira Laari. Henkilötyövuodet 2008: 27,6 Kertomusvuosi oli Kaakkois-Suomen syyttäjänvirastossa erittäin vaikea henkilöstövajeen vuoksi. Kaikkia syyttäjän virkoja ei saatu täytettyä edes määräaikaisilla syyttäjillä. Siitä huolimatta tulosta tehtiin hyvin ja mikä tärkeintä henkilökunta pysyi joitain pieniä poissaoloja lukuun ottamatta terveenä. Henkilökunnan jaksaminen vaikean tilanteen keskellä oli todella merkittävä saavutus. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TURKU, PALVELUTOIMISTOT KAARINASSA, KEMIÖSSÄ, LOIMAALLA, RAISIOSSA JA SALOSSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki, apulaispäälliköt Kai Selander (ma. johtava kihlakunnansyyttäjä lukien, sijaisena Petri Vaaja lukien) ja Ilpo Lähtinen sekä hallintosihteeri Seija Lehtonen. Henkilötyövuodet 2008: 37 Varsinais-Suomen syyttäjänviraston keskeisin saavutus kertomusvuonna oli se, että työtyytyväisyystutkimuksen perusteella henkilökunta pääasiassa viihtyy ja on motivoitunutta työssään. Kyselytutkimuksen perusteella työtyytyväisyys on korkeaa tasoa ja kehittynyt edelleen positiivisesti edellisvuodesta. Pirkanmaan syyttäjänvirasto PÄÄTOIMIPAIKKA TAMPERE, PALVELUTOIMIS- TOT IKAALISISSA, KANGASALALLA, MÄNTÄSSÄ, NOKIALLA, VALKEAKOSKELLA JA VAMMALASSA Johtoryhmä: johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen, apulaispäälliköt Mika Mäkinen ja Hannele Selin-Hakala (sijaisena ma. apulaispäällikkö Timo Kokkomäki lukien) sekä hallintosihteeri Auli Kanerva. Henkilötyövuodet 2008: 39,4 Kertomusvuonna moni Pirkanmaan syyttäjänviraston kokeneimmista syyttäjistä oli syystä tai toisesta poissa. Vaikka sijaisten valinnassa onnistuttiinkin varsin hyvin, lisääntyi riviin jääneiden kokeneempien syyttäjien työtaakka voimakkaasti. Viraston huipputasoiset syyttäjät osoittivat kuitenkin taas mahtavan venymiskykynsä ja vaikeuksien yli taisteltiin talkoohengessä ilman tappioita. Näissäkin oloissa juttujen läpivirtaus onnistuttiin pitämään hyvänä ja juttuvarasto pienenä sekä samalla vielä yli kuuden kuukauden ikäisten juttujen suhteellinen osuus koko maan kärkitasolla. Kun lisäksi työtyytyväisyyskyselyn keskiarvo nousi edellisen vuoden 2,99 pisteestä 3,50 pisteeseen, täytyy tulosta pitää loistavana. Syyttäjälaitos
Dnro 16/31/11. 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08. Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
YLEINEN OHJE VKS:2011:1 Dnro 16/31/11 Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Annettu Voimassa 25.8.2011 1.9.2011 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:1 Dnro 3/31/08 Säädöspohja Yleisistä syyttäjistä
LisätiedotPaikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus
Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
LisätiedotKÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT
KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
LisätiedotAnnettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät
1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013
Lisätiedot2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö
N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2 0 0 9
VUOSIKERTOMUS 2 0 0 9 Toimitus Virve Streng, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Paino Edita Prima Oy, Helsinki 2010 3 Vuosikertomus ilmestyy nyt toisen kerran
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)
ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 198. Laki. Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1997 N:o 198 209 SISÄLLYS N:o Sivu 198 Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta... 563 199 yleisistä syyttäjistä... 564 200 kihlakunnansyyttäjästä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotEK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset
EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja
LisätiedotHELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle
HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta
LisätiedotLUONNOS. Valtioneuvoston asetus
LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu
LisätiedotAJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN
14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
Lisätiedot1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)
. KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto
LisätiedotTiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA
Tiivistelmä Dno: 407/54/01 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TOIMINTA Syyttäjäntoimeen ja syyttäjälaitokseen on kohdistunut 1990-luvulla monia sekä organisatorisia että toiminnan sisältöä koskevia uudistuksia.
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotMääräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä
Viestintävirasto 74/2018 M 1 (18) Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2018 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotSaako uhri oikeutta?
Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto
LisätiedotLuonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi
1(1) Liite 3 (suomi) Luonnokset Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maistraattien yhdistämisestä aiheutuviksi asetusmuutoksiksi 1. Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista Valtioneuvoston
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJakelun mukaan. Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna 2019
Kirje SM1811001 1 (1) 00.00.01.00.01 SMDno-2018-784 23.04.2018 Jakelun mukaan Sisäministeriön asetus pysäköintivirhemaksusta; 1.5.2018 voimaan tuleva asetus ja pysäköintivirhemaksun korottaminen vuonna
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä
KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen
LisätiedotMagistrate (Meldeämter) in Finnland. ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan maistraatti:
Magistrate (Meldeämter) in Finnland Register Office of Espoo Itätuulentie 1 P.O.B. 49 02101 ESPOO Tel.: (029) 553 9301 Fax: (029) 553 6326 info.lansi-uusimaa@maistraatti.fi ETELÄ-SUOMI (SÜDFINNLAND) Länsi-Uudenmaan
LisätiedotHE 92/2011 vp. annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä. tietojen luovuttamisesta syyttäjäviranomaisille.
HE 92/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi syyttäjälaitoksesta annetun lain 32 :n, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 19 :n ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
LisätiedotKUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100
EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:
LisätiedotMÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi
1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen
Lisätiedot1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP
N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58
Lisätiedotsaman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa
1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotAjokorttitoimivallan siirto
Ajokorttitoimivallan siirto Tieliikenteen sääntelyn sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Kimmo Pylväs Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tosi pähkinänkuoressa
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO
VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotVapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen
Vapaa-ajan palvelut Vuosiseminaari 14.1.2009 Piia Savolainen Varamiespalvelu-Yhtiötel Vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju Yli 70 palvelualuetta Suomessa, Virossa,
LisätiedotSote-uudistus - järjestämislain valmistelu
Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97. Valtioneuvoston asetus. N:o 88. syyttäjänvirastosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2007 N:o 88 97 SISÄLLYS N:o Sivu 88 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta... 257 89 Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen
LisätiedotTilastot kertyvät... Tilastot kertovat
TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2006 Ulosottotoimi OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:7 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat
Lisätiedot2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta
176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotKRUUNUPYY 44 600 SVT
4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotIndeksitalo tutkimus
Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa
LisätiedotVKSV yhteensä yhteensä yhteensä Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu henkilökunta 18,5 18,7 19,1
1B Mukana harjoittelijat ja työllistetyt Syyttäjät 342,5 349,4 351,8 Muu henkilökunta 186,9 186,4 176,8 HENKILÖKUNTAA YHTEENSÄ 529,3 535,8 528,6 VKSV Yhteensä 36,9 36,8 39,4 syyttäjät 18,4 18,1 20,3 muu
LisätiedotAsemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina
Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,
LisätiedotVALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 4 Toimitus Marja Lehtonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotLiite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta
Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
LisätiedotValiokunnan kokoonpano kaudella
Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu
LisätiedotPetteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013
Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 25.3. 17.6.2018 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko,
LisätiedotTuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013
Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun
LisätiedotKuntajohdon seminaari Mikkelissä
Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2018 16.6.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa
LisätiedotVALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET
1/6 VALTUUTETUT HUOLTOLIIKKEET ALAJÄRVI KYLMÄKONEHUOLTO PEKKA UKONMÄKI KY Keskuskatu 4 62900 Alajärvi puh. 06 557 3160 ESPOO EURA FORSSA ESPOON KODINKONEHUOLTO OY Torpanmäki 3 02740 Espoo puh. 09 250 5700
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotVÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN
VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee
LisätiedotHyvää työtä hyvässä porukassa. Syyttäjälaitos
Hyvää työtä hyvässä porukassa Syyttäjälaitos Syyttäjä Maija Mononen: Parasta työssäni on monipuolisuus ja itsenäisyys Syyttäjän työn ensisijainen tarkoitus on toteuttaa rikosvastuuta. Syyttäjä huolehtii
LisätiedotElinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019
Elinvoima Suomen kaupunkikeskustoissa 2019 Tietoliite julkaisuvapaa 24.5.2019 klo 12.00 FM Martti Wilhelms TietojärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy Keskustojen elinvoimalaskenta Suomessa Elinvoimalaskenta
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, pk 17,00 Liiketalouden perustutkinto, yo 5,00 Ammattiopisto Tavastia Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna
Ammattiopisto Lappia Ammattiopisto Lappia, Tornio Alin hyväksytty pistemäärä Ammattiopisto Tavastia Ammattiopisto Tavastia, Hämeenlinna Axxell Axxell, Karis Liiketalouden perustutkinto, pk 15,00 Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotToiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen
Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy
Hallitus 198 10.04.2013 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/suomen Terveystalo Oy H 198 Suomen Terveystalo Oy on pyytänyt Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon ta vi ras tol ta yksityisen
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
Lisätiedot