Lausunto. Lausunto ehdotuksesta laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa. 1. Rikoksen selvittämisen siirtäminen pääesikunnan tutkintaosastolle

Transkriptio

1 1 (5) Puolustusministeriö Kirjeenne FI.PLM / /2008 Lausunto ehdotuksesta laiksi rikostorjunnasta puolustusvoimissa Pyydettynä lausuntona Valtakunnansyyttäjänvirasto esittää seuraavaa. Käsillä olevan lakiehdotuksen säädöstekstissä ja sen perusteluissa on otettu huomioon useita näkökohtia, joita lausuntopyynnössä mainitusta rauenneesta ehdotuksesta puolustusministeriölle annetussa Valtakunnansyyttäjänviraston lausunnossa dnro 51/61/10 esitettiin. Sen vuoksi on nyt tarpeen kiinnittää huomiota ainoastaan seuraaviin puolustusvoimien rikostorjunnassa selvitettävän asian tutkinnanjohtoon liittyviin seikkoihin. 1. Rikoksen selvittämisen siirtäminen pääesikunnan tutkintaosastolle Ehdotetun lain 8 :n perustelujen mukaan säännöksen tarkoituksena on osaltaan selventää puolustusvoimien rikostorjuntalain ja sotilaskurinpitolain välistä suhdetta. Ehdotetun 8 :n 1 momentin mukaan puolustusvoimien rikostorjunnassa selvitetään 7 :n 1 momentissa tarkoitettu rikos kurinpitoesimiehen pyynnöstä. Perustelujen mukaan tästä säädetään sotilaskurinpitolaissa. Lisäksi perusteluissa todetaan esitutkinnan käynnistyvän pääsääntöisesti tutkinnanjohtajan pyynnöstä ja että kurinpitoesimies tällöin luopuu tutkinnanjohtajuudesta, joka siirtyy pääesikunnan tutkintaosastolle. Ehdotettu järjestely on sinällään omiaan selkeyttämään tutkinnan johtamisvastuun järjestelyjä tilanteessa, jossa rikoksen selvittäminen siirretään pääesikunnan tutkintaosaston tehtäväksi. Oikeudellisesti näinkin keskeisen seikan jättämistä pelkän perustelulausuman varaan voidaan kuitenkin arvostella. Kiinnitän huomiota siihen, että tutkinnanjohdon siirtymisestä pois kurinpitoesimieheltä siinä tapauksessa, että asia siirretään poliisin tutkittavaksi, on esitetty säädettäväksi lain tasolla ehdotetun sotilaskurinpitolain 27 :n 5 momentissa.

2 2 (5) Esitänkin harkittavaksi, että ehdotetun rikostorjuntalain 8 :ään taikka ehdotetun sotilaskurinpitolain 27 :ään lisättäisiin säännös tutkinnanjohdon siirtymisestä kurinpitoesimieheltä pääesikunnan tutkintaosastolle tutkintapyynnön esittämisen yhteydessä. Tutkinnanjohdon tulisi siirtyä pääesikunnan tutkintaosastolle jo tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä, eikä vasta esitutkinnan käynnistyessä, kuten ehdotuksen perusteluissa esitetään. Tutkintaosaston selvitettäväksi siirrettävät asiat ovat yleensä luonteeltaan siinä määrin vaikeita, että ne vaativat esitutkinnan edellytysten huolellista selvittämistä ennen tutkinnan käynnistämistä. Tämä esiselvitys on tutkinnan suunnittelun ja onnistuneen lopputuloksen kannalta erittäin tärkeä osa tutkinnan aloittamisesta päättävän tutkinnanjohtajan työtä. Ehdotettua menettelyä, jossa pääesikunnan tutkintaosaston selvitettäväksi siirrettävän asian esitutkinnasta päättää "etukäteen" kurinpitoesimies, jolla ei yleensä ole rikostutkinnallista ammattitaitoa eikä edellytyksiä monimutkaisemman asian esitutkinnan edellytysten selvittämiseen, on pidettävä vähemmän onnistuneena. 2. Tutkinnanjohtajan toimivalta Tutkinnanjohdon järjestelyjä koskevista ehdotetun 8 :n perusteluista ilmenee, että tarkoituksena on säilyttää nykyinen käytäntö siltä osin, ettei pääesikunnan tutkintaosastolla olisi itsenäistä toimivaltaa esitutkinnan käynnistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esitutkinnan toimittamista koskevan ratkaisun sotilasoikeudenkäyntiasiassa tekee yleensä aina rikoksesta epäillyn sotilaan kurinpitoesimies. Tapaukset, joissa syyttäjä taikka puolustusvoimien toimintaa koskevasta laillisuusvalvonnasta huolehtiva eduskunnan oikeusasiamies määrää esitutkinnan toimitettavaksi, ovat erittäin harvinaisia. Puhtaasti kurinpidollisissa asioissa eli tapauksissa, joissa vähäisellä ja riidattomalla rikkomuksella on loukattu ainoastaan sotilaallista kuria ja jotka käsitellään sotilaskurinpitomenettelyssä, voidaan esitutkinnasta päättämisen kuulumista kurinpitoesimiehelle pitää tarkoituksenmukaisena. Kurinpitomenettelyyn ei sen luonne ja siinä määrättävien seuraamusten vähäisyys huomioon ottaen voida katsoa liittyvän erityisiä oikeusturvaongelmia, vaikka asian tutkii ja ratkaisee rikkomuksesta epäillyn suoranainen esimies. Varsinaiseen rikosprosessiin eli syyttäjän syyteharkintaan ja oikeudenkäyntiin etenevien sotilasoikeudenkäyntiasioiden osalta asianlaita on toinen. Tällaisista rikoksista epäillyillä sotilailla tulee olla samanlaiset rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet ja muukin perus- ja ihmisoikeuk-

3 3 (5) sien turva kuin vastaavankaltaisista rikoksista epäillyillä siviilihenkilöillä. Tämä merkitsee muun ohella oikeutta saada asiansa käsitellyksi uskottavasti riippumattomien viranomaisten toimesta. Toisaalta olisi myös rikosoikeudellisen järjestelmän yleisen uskottavuuden kannalta tärkeää, että sotilasoikeudenkäyntiasioiden esitutkinnan aloittamisen riippumattomuus olisi perustellusti yhtä vakuuttavalla tasolla kuin poliisin tutkimissa siviilirikosasioissa. Kurinpitoesimiehen suoranainen esimiesasema rikoksesta epäiltyyn nähden on edellä mainituista syistä ongelmallinen silloin, kun epäiltyä rikosta ei voida käsitellä kurinpitomenettelyssä. Yksinkertaisia kurinpitoasioita vakavammissa sotilasoikeudenkäyntiasioissa on usein kysymys palvelusturvallisuutta taikka ylipäätään sotilaallista toimintaa koskevien velvollisuuksien laiminlyönneistä. Niiden yhteydessä tulee säännönmukaisesti arvioitavaksi, ovatko rikkomuksen tehneen sotilaan esimiehet noudattaneet omia velvollisuuksiaan. Esimerkiksi vaarallisen harjoituksen yhteydessä sattuneeseen onnettomuuteen liittyy kysymyksiä siitä, ovatko vahingon välittömästi aiheuttaneen sotilaan esimiehet järjestäneet harjoituksen toimeenpanon ja valvonnan heitä velvoittavien määräysten mukaisesti. Puolustusvoimien hierarkkisessa organisaatiossa voi uskottavasti esteettömän kurinpitoesimiehen löytäminen olla tällaisissa tapauksissa vaikeaa. Valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut lausuntopyynnössä mainitusta rauenneesta ehdotuksesta asiantuntijalausunnon myös eduskunnan lakivaliokunnalle (lausunto dnro 93/61/10). Tässä lausunnossa todettiin muun ohella seuraavaa. "Sotilasoikeudenkäyntiasioiden syyttäjäntehtävien siirryttyä vuonna 2001 erikseen määrättyjen yleisten syyttäjien hoidettavaksi on useiden rikostapausten yhteydessä voitu havaita, ettei pääesikunnan tutkintaosasto ole voinut aloittaa tietoonsa tulleen rikosepäilyn esitutkintaa joutuisasti, koska tutkintapyynnön saaminen kurinpitoesimieheltä on eri syistä viipynyt. Tähän on voinut olla syynä esimerkiksi se, että rikoksesta epäillyn sotilaan lähin kurinpitoesimies on saattanut epäillä olevansa esteellinen päättämään valvontansa alaiseen sotilaaseen kohdistuvasta tutkinnasta. Tällöin asia on jouduttu siirtämään ylemmän kurinpitoesimiehen ratkaistavaksi. On myös mahdollista, että rikosepäily tulee alun alkaenkin suoraan pääesikunnan tutkintaosaston tietoon sen tehtä-

4 4 (5) viin kuuluvan rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevan toiminnan yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa voi tutkintapyynnön hankkiminen kurinpitoesimieheltä merkitä tutkinnan viivästymisen lisäksi myös salassa pidettävien tietojen paljastumisvaaran lisääntymistä tai muunlaista haittaa esitutkinnan toimittamiselle. Kurinpitoesimiehen tutkintapyynnön viipymisestä aiheutuva tutkinnan aloittamisen viivästyminen saattaa myös olla omiaan herättämään puolustusvoimien sisäisen rikostutkinnan riippumattomuuteen kohdistuvia epäilyjä. Tällaisiin epäilyihin voi tietenkin antaa aihetta jo se lähtökohtainen asetelma, että päivittäiseen kurinpitoon kuuluvia asioita vakavampiakin rikoksia koskevan esitutkinnan aloittamisesta päättää epäiltyyn nähden esimiesasemassa oleva sotilas. Voimassa oleva ja nyt säilytettäväksi ehdotettu järjestely, jossa sotilaan tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnasta päättämistä ei ole selkeästi erotettu palvelusasioita koskevista komentoteistä ja esimiesrakenteista, lienee ainakin Euroopassa varsin poikkeuksellinen. Tämä ilmenee myös lakiehdotuksen yleisperusteluihin sisältyvästä suppeasta ulkomaiden lainsäädäntöä koskevasta katsauksesta. Ehdotettua järjestelyä on pidettävä poikkeuksellisena myös kansallisesta näkökulmasta tarkasteltuna, kun otetaan huomioon, että poliisimiestenkin tekemiksi epäiltyjen rikosten tutkinnasta päättäminen ja tutkinnan johtaminen on jo 90- luvulla siirretty uskottavuuteen ja riippumattomuuteen liittyvistä syistä poliisiesimiehiltä virallisten syyttäjien hoidettavaksi." Esitutkinnan riippumattomuuteen liittyviä ongelmatilanteita varten puolustusvoimien organisaatiossa tulisikin olla mahdollisuus esitutkinnan aloittamiseen myös muun henkilön kuin kuin kurinpitoesimiehen päätöksellä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa ylempienkin kurinpitoesimiesten voidaan epäillä olevan asiaan tai asianosaiseen suhteessa, jonka vuoksi heidän puolueettomuutensa saattaa vaarantua. Kysymys on viime kädessä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista koskevista oikeusturvatakeista, jotka kuuluvat myös sotilaille. Luonteva ja yksinkertainen ratkaisu edellä selostettuihin ongelmiin olisi muuttaa ehdotettua 8 :ää siten, että ehdotetun 2 :n 1 momentin 1- kohdassa tarkoitetuille pääesikunnan tutkintaosaston virkamiehille annettaisiin itsenäinen toimivalta päättää esitutkinnan aloittamisesta. Tämä toimivalta koskisi yhtä lailla kurinpitoesimiesten tutkintaosastolle

5 5 (5) tekemiä tutkintapyyntöjä kuin tutkintaosaston itse havaitsemia rikosepäilyjä. Muutos ei vaikuttaisi kurinpitoesimiesten oikeuteen käyttää sotilaskurinpitomenettelyä asioissa, jotka soveltuvat siinä käsiteltäviksi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske Valtionsyyttäjä Jukka Rappe