telefax (09) Internet' 'm oikeusmmes ll Puhelin Sähköposti okeumwosgeduwunta n

Transkriptio

1 EDUSKUNNAN APULAISOlKEUSASlAMlES Haahka 1 1 Dnro 1589/4/15 Juha Molari Sähköpostiosoite. juhamolari@gmail.com PÄÄTÖS KANTELUUN 1 KANTELU Juha Molari arvosteli eduskunnan oikeusasiamiehelle osoittamassaan kirjeessä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen menettelyä esitutkinnan toimittamista koskevassa asiassa. Molari kertoo. että hänen tekemästään tutkintapyynnöstä ilmenevän asian käsittely on kestänyt kokonaisuudessaan poliisilla noin neljä vuotta. Asian käsittelyn yhteydessä Länsi-Uudenmaan poe Iiisilaitos on antanut päätöksen Molarin tekemään kanten. joka koskee kyseisen esitutkinnan kestoa. Molari kertoo. että kanteluratkaisun jälkeen häntä oli kehotettu toimittamaan poliisille uudelleen jo kertaalleen toimittamansa tutkintamateriaali. Molari oli kertomansa mukaan kuulusteltu Helsrngin poliisilaitoksen toimesta vuoden 2013 lopussa. Tutkintapyyntönsä tämän jälkeisistä käsittelyvaiheista Molarilla ei ole tietoa. 2 SELVITYS Kantelun johdosta on hankittu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen lausunto ja ylikomisario Mats Lagerstamin selvitys. Ne ovat päätöksen ohessa. 3 RATKAISU 3.1 Asian aiemmat käsittelyvaiheet vuosina Saadun selvityksen mukaan Molari oli käynyt Raaseporin poliisilaitoksella jättämässä tutkintapyynnön internetissä tapahtuneesta kunnianloukkauksesta. Molari oli luovuttanut tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä suuren määrän tulosteita kyseiseltä internetsivustolta asiaan liittyen. Tutkintapyynnön ja siihen liittyvän materiaalin vastaanottanut poliisimies ei ollut välittömästi kirjannut ilmoitusta asiaan liittyen. koska hänelle oli syntynyt käsitys asian liittymisestä aiso'rte Eduskunta Puhelin Sähköposti okeumwosgeduwunta n telefax (09) Internet' 'm oikeusmmes ll

2 emmin tehtyihin rikosilmoituksiin, joissa Molari oli osallisena. Asiasta oli kuitenkin kirjattu ilmortus numerolla 8180/R/13148/11. Rikosnimikkeenä asiassa oli törkeä kunnianloukkaus. Juha Molari on kannellut Eduskunnan oikeusasiamiehelle sekä Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle esitutkinnan kestoa koskevassa asiassa. Asia otettiin Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella tutkittavaksi hallintokanteluna. Eduskunnan oikeusasiamies ei ryhtynyt tutkimaan asiaa. koska se oli edellä kerrotuin tavoin vireillä poliisilaitoksella hallintokanteluna. Asiasta ilmoitettiin Molarille (dnro 4024/4/12). Molarin poliisille tekemästä tutkintapyynnöstä ilmenevän asian tutkinnanjohtajaksi nimetty ylikomisario Mats Lagerstam oli todennut. että asia tulisi tutkia Helsingissä ja hän oli hallintokantelun tutkimisen yhteydessä antamansa selvityksen mukaan ollut yhteydessä Helsingin poliisilaitokselle. jonne hän OIl myös lähettänyt kaiken Molarin toimittaman materiaalin. Lagerstam oli sittemmin ollut lukien viiden kuukauden sairaslomalla. Seuraavana talven ja kevään aikana Lagerstam oli tarkistanut muutamaan otteeseen. oliko hänen Helsingin poliisilaitokselle siirtämänsä asia kirjattu tutkittavaksi siella. Lagerstamin mukaan Molarilla oli joitain juttuja tutkittavana Helsingin poliisilaitoksella ja han oli olettanut jonkun niistä olevan Lagerstamin siirtäm'a. Koska asiasta ei ollut täyttä varmuutta. Lagerstam ei voinut päättää asian tutkintaa siirtopäätöksellä vaan sen sijaan hän teki Raaseporissa alkujaan kirjattuun asiaan keskeyttämispäätöksen. Keskeyttämispäätdksessa todettiin, ettei asiassa ollut Lagerstamin mielestä näyttöä että joku olisi syyllistynyt rikolliseen tekoon ja siksi jutun tutkinta keskeytettiin ja tulkintaa voitiin jatkaa tilanteen niin vaatiessa. Keskeytyspäätös tehtiin Hallintokantelun tutkimisen yhteydessä hankittujen selvitysten mukaan Helsingin poliisilaitoksella ei ollut kirjattu Molarin Raaseporin poliisille luovuttaman aineiston pohjalta tutkintailmoitusta Kyseisen jutun aineistoa ei löytynyt myös kään Raaseporin poliisiasemalta. LänsioUudenmaan poliisilaitos antoi päätöksen Molarin hallintokanteluun. Poliisilaitoksen päätöksessä todettiin, että Molarin asiassa olisi tullut kirjata ilmoitus viipymättä poliisiasiain tietojärjestelmään. Lagerstamin tekemän tutkinnan keskeyttämispäätöksen osalta todettiin että oikeampi päätös olisi ollut se. että asiassa ei ylipäänsä ollut syytä epaillä rikosta ja esitutkintaa ei toimiteta. Päätöksessä todettiin kokoavasti. että saatujen selvitysten mukaan Molarin jutun asiakirjojen olinpaikasta ei ollut tietoa. Poliisilaitoksen mukaan Molariin tulisi olla yhteydessä ja tiedustella häneltä. oliko hänen Raaseporin poliisilaitokselle jättämän aineiston osalta suoritettu tutkintaa Helsingin poliisilaitoksen t0imesta. Jos ilmenisi, ettei tutkintaa ollut Helsingissäkään tehty. tuli Molaria pyytää mahdollisuuksien mukaan toimittamaan aineistonsa uudelleen poliisille. joka tekisi tämän jälkeen asianmukaiset toimenpiteet jutun kirjaamiseksi. harkitsee jutun tutkintapaikan ja onko asiassa syytä epäillä rikosta. Poliisilaitos kiinnitti Molarin asioita käsitelleiden poliisimiesten huomiota ilmoitusten viipymät

3 tömään kirjaamisen sekä esitutkintaa koskevien päätösten sisallön oikeellisuuteen ja perusteluiden riittävyyteen. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan Molarin tutkintapyyntö on lähetetty Helsinkiin keväällä 2011, mutta juttua ei ole kirjattu Helsingin poliisilaitoksella poliisiasiain tietojärjestelmään ja tutkintapyyntö liitteineen on kadonnut. Materiaali on jouduttu pyytämään uudelleen Molarilta keväällä jolloin oli jo kulunut aikaa noin kaksi vuotta alkuperäisen tutkintapyynnön jättämisestä. 3.2 Asian myöhemmät käsittelyvaiheet vuosina Kannanotto Kanta/un tutkinnan rajaus Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan Molao rin juttu on avattu uudelleen tutkintaan virka-apupyyntö Helsingin poliisilaitokselle Molarin kuulustelemiseksi on tehty ja Molari on kuultu Virka apupyynnön suorittamisessa on Helsingin poliisilaitoksella kulunut yli puoli vuotta. Molarin kuulustelun jalkeen asiassa oli oltu sähköpostitse Molarin rikoksesta epäillyksi nimeämään henkilöön ja hänelle oli esi. tetty joitain kysymyksiä asiaan liittyen. Asiassa ei tehty muita tutkintatoimenpiteitä. Rikoksesta epäillyltä saatujen vastausten myötä juttu päätettiin Perusteena tutkinnan päättämiselle on ollut poliisin näkemys rikoksen tapahtumisesta ulkomailla. Kuulustelun ja jutun päättämisen välissä on kulunut aikaa reilusti yli vuosi. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos kiinnittää Iausunnossaan huomiota siihen. että tutkintamateriaalrn siirtäminen ja siirtämisestä sopiminen tutkinnanjohtaja Lagerstamin toimesta Helsinkiin olisi tullut dokumentoida paremmin, jotta poliisiasiain tietojärjestelmään olisi voitu tehdä asianmukaiset siirtomerkinnät. Näin olisi vältytty mahdollisesti myös aineiston hävrämiseltä. Helsingin poliisilaitoksella virka-avun toteuttaminen on kestänyt reilun puoli vuotta ja tähän ei ole voitu vaikuttaa Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen toimesta. Edelleen LänsiUudenmaan poliisilaitos kiinnittää huomiota siihen. että Lagerstamin olisi tullut päättää juttu ripeämmin Molarin kuulustelun jälkeen ottaen huomioon. että muita kuulusteluja tai merkittäviä tulkintatoimenpiteitä ei ole enää tehty kuulustelun jälkeen. Lagerstam pitää selvänä. että Molarin asia olisi pitänyt saada nopeammin päätökseen mutta näin ei valitettavasti käynyt. Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 3 :n 3 momentin mu

4 kaan Oikeusasiamies ei käsittele kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa. ellei siihen ole erityistä syytä. Juha Molarin tekemän tutkintapyynnön käsittelyvaiheita on tutkittu Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella hallintokanteluna. Poliisilaitos on antanut edellä ilmenevan sisältöisen ratkaisunsa En ole katsonut perustelluksi ryhtyä omasta puolestani enää selvittämään poliisin menettelyä hallintokantelussa jo käsiteltyjen asioiden osalta. Oikeusasiamies ei yleensä ryhdy uudelleen tutkimaan asioita. jotka on jo käsitelty esimerkiksi hallintokanteluna muussa toimivaltaisessa viranomaisessa. ellei asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja. joilla voisi olla merkitystä asian arvioinnissa lain noudattamisen. oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Asiassa ei ole tullut esiin laissa tarkoitettua erityistä syytä. jonka vuoksi kantelun päiväämisajankohdasta yli kaksi vuotta vanhoja (ennen tapahtuneet asiat) tulisi tutkia. Käsittelen tässä ratkaisussani ainoastaan poliisin menettelyä esitutkinnan keston osalta Molarin asian uudelleen tutkintaan ottamisen jälkeiseltä ajalta. En myöskään ota tassa yhteydessä kantaa Lagerstamin esitutkintaa koskevan päätöksen sisällölliseen oikeellisuuteen. Oikeusohjeet Perustuslain 21.n mukaan jokaisella on oikeus muun muassa saada asiansa käsittelyksi ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Vuoden 2013 loppuun voimassa olleen esitutkintalain 6 :n mukaan esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Vuoden 2014 alusta alkaen sama säännös sisältyy esitutkintalain 3 luvun 11 tään Vuoden 2013 loppuun voimassa olleen poliisilain 3 :n mukaan poliisin tehtävät on hoidettava mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaiselia tavalla. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Vuoden 2014 alusta sama säännös on poliisilain 1 luvun 6 :n 2 momentissa. Valtion virkamieslain 14 :n mukaan virkamiehen on suoritettava teho tävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Arvioinlia Esitutkinnan keston hyväksyttävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon asian laatu. laajuus ja muut sen yksilölliset erityispiirteet. Myös yksittäisestä esitutkinnasta riippumattomat ulkoiset tekijät. kuten käytettävissä olevat tutkintaresurssit sekä poliisin velvollisuus asettaa tehtävänsä kiireellisyysjärjestykseen, vaikuttavat tosiasiallisesti esitutkintojen kestoon. Selvää kuitenkin on. että poliisin tulee toimittaa esitutkinta ennen syyteoikeuden vanhentumista siten. että syyteharkinnallekin jää kohtuullinen aika. Asianmukainen esitutkinta ja sen viivytyksetön toimittaminen on tärkeää koko rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden kannalta. Vaikka tämä kanteluni koskeekin ainoastaan tapahtumia Molarin asi

5 an uudelleen tutkintaan ottamisen jälkeiseltä ajalta. on kuitenkin otettava huomioon, että Molarin tutkintapyynnössä käsitellyn asian tutkinta kestänyt kokonaisuudessaan yli neljä vuotta. Käsitteiyaikaa voidaan pitää asian laatuun nähden poikkeuksellisen pitkäna. Kuten edellä ilmenevislä tapahtumista ilmenee. käsittelyn kestoon on vaikuttanut epäselvyys Molarin tutkintapyyntöä käsittelevästä poliisiviranomaisesta sekä Molarin tutkintapyynnön liiteaineiston katoaminen. Oma osansa on myös ollut asian tutkintavastuun siirtämisen seurannallakin. En pidä sellaista tilannetta hyväksyttävänä. jossa juttu ei ole kenenkään tutkintavastuulla sitä siirrettäessa Tutkinnan vaihetta koskevan päätöksenteon puutteellisuus ja laiminlyönti ilmoittaa asian siirrosta ovat puolestaan ilmeisimmin johtaneet myös siihen, ettei tutkintapyynnön tekijä ole saanut tietoa asiansa etenemisestä. Länsi Uudenmaan poliisilaitos on jo hallintokantelussaan saattanut käsityksensä asian käsittelyn asianmukaisuudesta Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella Molarin asian käsittelystä vastuussa olleiden poliisimiesten tietoon. Korostan. että asianosaisten kannalta arvioiden ei liene merkitystä. minkä viranomaisen toimenpiteistä on johtunut. että esitutkinta on pitkittynyt. Joka tapauksessa myös Suomen valtio voi joutua vastuuseen rikosasian pitkästä käsittelyajasta sinänsä riippumatta siitä. voidaanko kenenkään yksittäisen virkamiehen osoittaa menetelleen moitittavasti. Viittaan esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen, jossa katsottiin Suomen rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa turvattua oikeutta saada rikosjuttu käsitellyksi kohtuullisessa ajassa (Kangasluoma vs. Suomi ). Tuossa päätöksessä katsottiin talousrikosasian yli seitsemän vuotta kestäneen kokonaiskäsittelyajan olleen kohtuuttoman pitkä - erityisesti moite kohdistui esitutkinnan ja alioikeusvaiheen kestoon. Korostan kuitenkin, että jokaisen tapauksen käsittelyajan kohtuullisuutta tulee arvioida kunkin asian erityispiirteiden pohjalta. Mainitusta Kangasluoma-tapauksesta tai ihmisoikeustuomiorstuimen käytännöstä muutoinkaan ei sinällään voida vetää mitään ehdottomia aikarajoja. Siltä osin kuin tässä' asiassa on kysymys Molarin asian uudelleen tutkintaan ottamisen jälkeiseltä ajalta, olisi mielestäni tullut esitutkinnan kiireellisyyttä harkittaessa ottaa huomioon jo edellä mainituista syistä tapahtunut esitutkinnan viipyminen. Viranomaisen menettelystä johtuen pitkään esitutkinnassa ollut asia tulisi siten käsitellä mahdollisimman nopeasti. Näin voitaisiin vähentää asianosaisille käsittelyn viipymisestä aiheutuvaa haittaa. Edellä mainitut näkökohdat huomioiden Molarin asia olisi tullut käsitellä poliisissa nyt ilmennyttä huomattavasti n0peammin sen uudelleen tutkittavaksi ottamisen jalkeen. Käsitykseni mukaan tietoisena asian käsittelyssä jo tapahtuneesta viipymisestä olisi Helsingin poliisilaitokselle ollut tutkintavastuussa olleiden toimesta esitettävissä virkaavun antamista koskeva kiirehtimispyyntö Molarin kuulustelemiseksi. Kysymyksenalaiseksi kuitenkin jää. olisiko tällaisella kiirehtimispyynnöllä ollut tosiasiallista vaikutusta virka-apupyynnön käsittelyn aikatauluun.

6 Tässä tapauksessa Molari kuulusteltiin Asiassa tutkinnanjohtajana toiminut ylikomisario Mats Lagerstam päätti asian esitutkinnan Molarin kuulustelun ja esitutkinnan päättämisen välissä kului aikaa yli vuosi. Kyseisenä ajankohtana ei selvityksen perusteella tehty mitään esitutkintatoimenpiteitä. Katson. että Molaria koskevan asian esitutkinta olisi tullut päättää huomattavasti nyt ilmennyttä joutuisammin. Totean tutkinnanjohtajan olevan vastuussa siitä. että esitutkinta toimitetaan esitutkintalain mukaisesti, ja että hänelle kuuluu kaikkien esitukinnan kannalta tärkeitten päätösten tekeminen Tutkinnanjohtajan tulee muun muassa aktiivisesti seurata johdettavinaan olevien esitutkintojen edistymistä. Totean myös yleisesti. että tutkinnanjohtajan töiden prionsointi on ennemmin tarkoituksenmukaisuus- kuin laillisuuskysymys. Töiden organisointi muuttuu kuitenkin Iaillisuuskysymykseksi, mikäli sillä on. kuten tässä tapauksessa, ollut kielteistä vaikutusta yksilön oikeusturvaan. Mahdollisuus asettaa tehtäviä tärkeysjärjestykseen ei poista poliisilta velvollisuutta hoitaa vähemmän tärkeäksi arvioituja esitutkintatehtäviä lain edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. Edellä esitutkinnan joutuisuuden tarpeesta Iausumaani viitaten katson. että ylikomisario Mats Lagerstamin olisi tutkinnanjohtajana tullut pitää huolta. että Molarin asian tutkinta olisi edennyt nyt ilmennyttä nopeammin. Vaikka asian tutkinnassa Molarin kuulustelun ja esitutkintapäätöksen välillä tapahtuneen viiveen syy on jäänyt epäselväksi käytettävissäni olevan selvityksen perusteella. katson Molarin asian esitutkinnassa olleen moitittavia viiveitä. Kiinnitän ylikomisario Mats Lagerstamin vakavaa huomiota tutkinnan järjestelyihin niin, että asian vaalimiin vaadittaviin tutkintatoimenpiteisiin ryhdytään viipymättä ja asiaa koskevat esitukintapäätökset tehdään ilman aiheetonta viivytystä. Totean myös. etten pidä hyväksyttävänä sellaista menettelyä, että asianosainen joutuu toimittamaan uudelleen viranomaiselle jo kertaalleen toimittamansa asiakirjamateriaalin viranomaisen huolimattom den ohot a. ä sitykseni mukaan ä s ta a u kse sa än s i uen aan ol ii a i o s en oli 4 TOIMENPITEET

7 nenelyn virheellisyydeslä Lagerstamin ja poliisilaitoksen tietoon. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennokset tästä päätöksestäni Lagerstamille ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselle. Muihin toimenpiteisiini kantelu ei anna aihetta.,v r Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja -. i / f '(1 ': i, _ Oikeusasiamiehensmteen /KrI/sua Qálrbšån t.i