Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina

Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2015-2016 Sakari Kivinen JULKAISU 2018 nro 810 ISSN 0781-8645

Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2015-2016 Julkaisu nro 810 12.11.2018 Tekijä: KVVY Tutkimus Oy / Tampere Sakari Kivinen, kalastotutkija Tilaaja: Akaan kaupunki Lempäälän kunta UPM-Kymmene Oyj Valkeakosken kaupunki

SISÄLTÖ 1. TARKKAILUPERUSTE... 1 2. TARKKAILUALUEEN VESISTÖKUORMITUS JA VEDEN LAATU... 2 3. KALASTUSTIEDUSTELU... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät... 2 3.2 Otanta... 4 3.3 Kalastajamäärä... 4 3.4 Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus... 7 3.5 Saaliit... 9 3.6 Laji- ja pyydyskohtaiset saaliit... 12 3.6.1. Vanajanselkä... 12 3.6.2. Kärjenniemenselkä... 13 3.6.3. Rauttun- ja Makkaranselkä... 14 3.6.4. Jumunen Ahtiala... 15 3.6.5. Kuokkalankosken alue... 16 3.6.6. Kirkkojärvi ja Toutonen... 17 3.6.7. Säijän- ja Sorvanselkä... 18 3.7 Ravustus ja saaliit... 19 3.8 Kalastushaitat... 20 4. KIRJANPITOKALASTUS... 31 4.1 Aineisto ja menetelmät... 31 4.2 Yksikkösaaliit lajeittain... 35 4.2.1. Siika... 35 4.2.2. Kuha... 37 4.2.3. Hauki... 39 4.2.4. Lahna... 41 4.2.5. Sulkava... 42 4.2.6. Made... 45 4.2.7. Selkäalueittainen tarkastelu... 47 5. JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET KALASTOON JA KALASTUKSEEN... 52 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Kalastustiedustelulomake. Liite 2. Vuoden 2015 kokonaissaaliarviot osa-alueittain. Liite 3. Kirjanpitokalastuksen saalis- ja yksikkösaalistaulukot osa-alueittain vuosina 2015 ja 2016.

Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 2015-2016 1. Tarkkailuperuste Vanajaveden reitin alaosan kalataloudellista velvoitetarkkailua toteutetaan yhteistarkkailuna (Taulukko 1.1). Tarkkailuohjelma päivitettiin Avilon Oy:n toiminnan päätyttyä (KVVY Kirje nro 848/OP, 28.12.2010) Hämeen ELY-keskuksen hyväksymänä (Päätös Dnro 10/5723/11, 28.2.2011). Päivitetyn ohjelman mukaan vuonna 2015 toteutetut tarkkailumenetelmät olivat kirjanpitokalastus (joka vuosi) ja kalastustiedustelu (joka toinen vuosi). Verkkokalastukset, näytekalojen aistinvarainen arviointi ja saalinäytteiden määritykset tehdään kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2017 (Taulukko 1.2). Tarkkailualue on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen: Vanajanselkä, Kärjenniemenselkä, Rauttun- ja Makkaranselkä, Jumusen ja Ahtialan välinen vesialue, Kirkkojärven ja Toutosen vesialue sekä Säijänja Sorvanselkä. Mallasveden vesialue toimii verkkokoekalastusten osalta vertailualueena. Taulukko 1.1. Yhteistarkkailussa ovat mukana kuormittajien kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Valkeakosken kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 14/2008/1, Dnro LSY-2007-Y-375, 28.4.2008 UPM-Kymmene Oyj, Tervasaari Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 11/2009/1, Dnro LSY-2004-Y-397, 16.3.2009 Akaan kaupunki Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ympäristölupapäätös nro 222/2012/1, 28.12.2012 Lempäälän kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto lupapäätös nro 8/2006/1, Dnro LSY-2005-Y-291, 28.3.2006

2 Taulukko 1.2. tarkkailumenetelmien rytmitys. 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kalastustiedustelu x x x x x x Kirjanpitokalastus x x x x x x x x x x Verkkokalastukset x x x x Saalisnäytteet -kuha x x x x x x -siika x x x x x x -sulkava x x x x Aistinvarainen arviointi x x x x 2. Tarkkailualueen vesistökuormitus ja veden laatu Vesistötarkkailu perustuu kuormittajien ympäristöluvissa esitettyihin tarkkailuvelvoitteisiin. Seuraavat tiedot on liitetty vuotta 2015 koskevasta vesistötarkkailun raportista (Mattila 2016). Vanajanselkään Lepaanvirran kautta vuonna 2015 kohdistunut keskimääräinen fosforiainevirtaama oli 67 kg/d ja typpiainevirtaama 3289 kg/d. Fosforiainevirtaamasta pistemäisen kuormituksen osuus oli noin 12 % ja typpiainevirtaamasta 15 %. Vanajanselän ekologinen tila on luokiteltu vuonna 2013 tyydyttäväksi (Hertta-tietokanta). Vuonna 2015 Vanajanselän rehevyystaso oli lievästi rehevän veden luokassa (Mattila 2016). Valkeakosken vedenlaatu oli vuonna 2015 erinomainen ja ravinnepitoisuudet olivat karuksi luokiteltavaa tasoa. Kärjenniemenselällä tilaluokitus nousee lievästi reheväksi ja pistekuormituksen vaikutukset ovat selvästi todettavissa. Rauttunselän rehevyys oli fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella samaa tasoa kuin yläpuolisilla alueilla Kärjenniemenselällä ja Vanajanselällä eli lievästi rehevä. Makkaranselällä tultaessa rehevyys lisääntyy, mutta luokitus on edelleen sama. Reheväksi luokiteltavan veden luokitus ylittyy vasta Kirkkojärvellä, missä fosforipitoisuus ylittää 30 µg/l tason. Kirkkojärven ja Sotkanvirran alueella tapahtuva fosforin pidättyminen oli niin merkittävää, että rehevän veden raja ei ylittynyt kesälläkään ja rehevyystaso säilyi lievästi rehevänä. Alueväli on tosin luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Vuonna 2013 määritettyä tilaluokkaa laskee kasviplanktonin biomassa ja haitallisten sinilevien osuus (Mattila 2016). 3. Kalastustiedustelu 3.1 Aineisto ja menetelmät Tutkimusalueen kokonaissaalisarvio perustuu kalastustiedustelun vastauksiin, sekä kalastuskirjanpi-täjien ilmoittamaan verkkopyyntiin ja -saaliiseen. Tiedustelun otantakehikkona olivat alueen kalastuskuntien luvanmyyntitiedot, alueella toimivien kalakerhojen (Kuhaveljet, Kalvolan kalastusseura, Kuokkalankosken koskikalastajat ja Valkeakosken kalaveikot) luvanmyyntitiedot sekä Vanajanselän ja Pirkkalan kalastusalueiden viehekalastuslupien myyntitiedot. Vuodesta 2013 lähtien kalastustiedustelu toteutetaan joka toinen vuosi uusilla osoitetiedoilla.

3 Kuva 3.1. Tiedustelun osa-alueet. Tiedustelussa käytettiin tarvittaessa kolmea kontaktikertaa, joista keskimmäinen oli pelkän vastauskehotuksen lähetys. Kahdella muulla kertaa lähetettiin kyselylomake. Kalastaneiden osuus vastaamattomien joukossa arvioitiin samaksi kuin se oli tiedusteluun vastanneiden joukossa. Epäselvät vastaukset ja postin palauttamat lomakkeet käsiteltiin samoin kuin vastaamatta jättäneet. Kalakerhojen ja yhtenäislupakalastajien kokonaismäärä jaettiin tämän jälkeen selkäalueittain vastauksissa ilmenevien pääasiallisten kalastuspaikkojen mukaisessa suhteessa. Kalastajamäärät arvioitiin ruokakuntina sekä erikseen kalastaneiden henkilöiden määränä. Tiedustelun piiriin kuulumattomien kalastuskuntien alueen kalastuksen jouduttiin olettamaan vastaavan kalastusta tiedusteltujen kalastus- ja osakaskuntien alueella. Kalastajamääräarviota laajennettiin tällä perusteella tiedustellun pinta-alan ja vesialueen kokonaispinta-alan välisessä suhteessa. Kokonaissaalisarvio saatiin kertomalla tiedustelun ruokakuntakohtainen keskisaalis kalastajamäärien arviolla. Pyyntiponnistustiedoissa käytettiin samaa menettelyä. Lisäksi oli huomioitava se, että myös osa pyyntiponnistusvastauksista oli puutteellisia. Kokonaan ilmoittamattomat saalis- ja pyyntiponnistustiedot jäivät pois keskiarvoja laskettaessa. Kalakerhojen jäsenille sekä Kuokkalankosken virkistyskalastusluvan lunastaneille suunnatut tiedustelut on lähetetty vuodesta 2006 alkaen omina erillisinä ositteinaan. Kalastuskirjanpitäjät eivät kuulu muihin perusjoukkoihin, ja heidän ilmoittamansa saaliit käsitellään erikseen. Ne kalastajat, jotka kalastavat alueella ainoastaan yleisen kalastusoikeuden tai läänikohtaisen viehekalastusluvan perusteella, jäävät tutkimuksen otannan ulkopuolelle.

4 3.2 Otanta Vuonna 2015 tiedustelun palautusprosentti oli perusjoukosta riippuen 40-74 % (Taulukko 3.1). Osakaskuntien perusjoukoissa yleensä vähintään kaksi kolmasosaa lomakkeen saaneista vastaa tiedusteluun. Ns. vapakalastusluvilla (Kalapassi, Vanajanselän kalastusalueen vapalupa ja Kuokkalankosken kalastuslupa) kalastaneiden sekä kalakerhojen perusjoukoissa vastausaktiivisuus on taas selvästi vähäisempi. Kalastustiedustelun palautusaktiivisuuden tavoiterajaksi on yleisesti asetettu 70 %, mitä ei kuitenkaan kaikissa perusjoukoissa aina saavuteta. Kaikkein heikoin vastausprosentti (40 %) saatiin jälleen Kuokkalankosken kalastuslupien perusjoukosta. Taulukko 3.1. Kalastustiedustelun otannat ja palautukset 2015. Rauttun- ja Jumunen- Kirkkojärvi- Säijän- ja Vanajanselän Yhtenäislupa kalastusalueen Kuokkalankoski 2015 Vanajanselkä Makkaranselkä Ahtialanselkä Toutonen Sorvanselkä Kalastuskerhot (Kalapassi) vapalupa kalastuslupa perusjoukon koko (N) 477 180 91 128 532 1155 338 361 1173 otos (n) 174 129 56 113 210 197 191 58 256 postitettuja lomakkeita 186 135 64 123 232 197 191 58 260 vastauksia 128 94 40 71 152 107 87 30 101 postin palauttamia tai hylättyjä vastauksia 12 6 8 10 22 0 0 0 4 palauttamatta 45 35 15 42 56 88 103 28 155 palautus - % 73,6 72,9 71,4 62,8 72,4 54,3 45,5 51,7 39,5 kalastaneita vastaajia 107 81 23 44 118 43 80 25 93 kalastaneiden osuus % 83,6 86,2 57,5 63,0 77,6 40,2 92,0 83,3 92,1 3.3 Kalastajamäärä Tiedustelussa mukana oleviin lupatyyppeihin perustuen tarkkailualueella kalasti vuonna 2015 noin 2200 ruokakuntaa (Taulukko 3.2 ja Kuva 3.2). Vuosina 2000-2010 kalastaneita ruokakuntia oli keskimäärin noin 2540 ja vuosina 2011-2015 noin 2140. Kalastajamäärä on 2000-luvulla hieman laskenut, vuonna 2013 kalastajamäärä (n.1800 ruokakuntaa) oli tarkkailuhistorian alhaisin (Kuva 3.2). Ruokakuntaa kohden kalastukseen osallistui perusjoukosta riippuen 1,1 2,5 henkilöä ja koko tarkkailualueen kalastajamääräksi arvioitiin n. 3060 hlöä (Taulukko 3.3). Kuokkalankosken erityiskalastuskohteen kalastajamäärää ei ole huomioitu tarkkailualueen kalastajien kokonaismäärässä. Kuokkalankosken osa-alue erotettiin omaksi alueekseen kymmenisen vuotta sitten, mikä osittain selittää kalastajamäärän vähenemisen Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueella.

5 kpl ruokakuntia 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Kuva 3.2. Koko tarkkailualueen kalastajamäärä vuosina 1985-2015 (kpl ruokakuntia). Arvio ei sisällä Kuokkalankosken kalastajamääriä. Osa-alueen pinta-alaan suhteutettuna kalastaneiden ruokakuntien määrä vaihteli välillä 8,2 13,4 rkk/100 ha (Taulukko 3.2). Sataa hehtaaria kohden eniten kalastaneita ruokakuntia oli Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella, noin 13 kpl/100 ha. Pinta-alaltaan suurimmalla alueella Vanajanselällä kalastaneita ruokakuntia oli osa-alueista vähiten, noin 8 kpl/100 ha. Edellisen, vuoden 2013, kalastustiedustelun kalastajamääriin verrattuna kalastaneiden ruokakuntien määrä lisääntyi noin 370 ruokakunnalla. Osa-alueista eniten kalastajamäärä lisääntyi Vanajanselällä, noin 230 ruokakunnalla sekä Rauttun- ja Makkaranselällä, noin 130 ruokakunnalla. Muilla osa-alueilla kalastajamäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vanajanselän kalastusalueen vapaluvalla kalastaneiden määrä oli vuonna 2015 selvästi aiempaa suurempi ja pääosin kalastajamäärät lisääntyivät tässä perusjoukossa. Myös Kuokkalankosken eristysikalastuskohteen kalastajamäärä oli vuonna 2015 aiempaa suurempi. Tätä osa-alueitta ei ole laskettu mukaan koko tarkkailualueen kalastajamäärään.

6 Taulukko 3.2. Kalastajamäärät Vanajaveden reitin alaosalla vuonna 2015. (Luvut eivät sisällä ainoastaan yleiskalastusoikeudellla tapahtunutta onkimista ja pilkkimistä eikä lääninkohtaisella viehekalastusluvalla tapahtunutta kalastusta. Vanajanselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot 248,4 1,22 303 Vanajanselkä kk 400,0 1,45 580 Vanajanselän ka:n vapalupa 180,5 1,13 204 Vanajanselkä yht. 828,8 1 087 8,2 / 100 ha Kärjenniemenselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot 74,5 1,40 104 Rauttu-Makkara kk 37,3 1,24 46 Kärjenniemenselkä yht. 111,8 150 8,5 / 100 ha Rauttunselkä-Makkaranselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot kk 111,8 1,33 149 Rauttu-Makkara kk 105,6 1,63 172 Vanajanselän ka:n vapalupa 120,3 1,30 156 Rauttun ja Makkaranselkä yht. 337,6 477 12,6 / 100 ha Jumunen-Ahtiala Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Jumunen kk 102,3 1,33 136 Kuokkalankosken koskikal. 35,2 1,67 59 Yhtenäislupa (Kalapassi) 7,7 2,50 19 Jumunen-Ahtiala yht. 145,3 214 10,9 / 100 ha Kuokkalankoski Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kuokkalankosken koskikal. 821,7 1,25 1 027 Kuokkalankoski yhteensä 821,7 1 027 Kirkkojärvi-Toutonen Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Kalakerhot kk 12,4 1,00 12 Kuokkalankosken koskikal. 35,2 2,00 70 Yhtenäislupa (Kalapassi) 50,2 1,23 62 Sorvan kk 58,9 1,43 84 Toutonen kk 121,2 1,54 187 Kirkkojärvi-Toutonen yht. 277,9 415 13,4 / 100 ha Säijänselkä-Sorvanselkä Kalastaneita Kalastaneita Kalastaneita ruokakuntia henkilöitä/rkk henkilöitä Yhtenäislupa (Kalapassi) 69,6 1,41 98 Saviselän kk 36,1 1,43 52 Sorvan kk 364,4 1,56 568 Säijänselkä-Sorvanselkä yht. 470,0 718 10,2 / 100 ha Tarkkailualue yhteensä 2 171,4 3 061 * ei sis. Kuokkalankosken kalastajamääriä 9,8 / 100 ha

7 Kuva 3.3. Kalastajamäärä (kpl ruokakuntia) Vanajaveden reitin alaosalla vuosina 1985-2015. 3.4 Pyydysten käyttö ja pyyntiponnistus Eri pyydystyyppien käyttöä voidaan mitata kahdella tavalla. Voidaan tarkastella joko sitä, kuinka moni on ylipäätään käyttänyt tiettyä pyydystä tai kyseisen pyydystyypin pyyntiponnistusta, joka mitataan pyydysvuorokausien määränä (Taulukot 3.3 ja 3.4). Pyyntiponnistuksen yksikkö on pyydysvuorokausi, mikä saadaan kertomalla pyynnissä olleiden pyydysten lukumäärä niiden pyyntiajalla (pyydysvuorokausina). Käytäntö on osoittanut, että tiedustelulomakkeella ilmoitetut pyyntiponnistustiedot ovat epätarkempia kuin saalistiedot. Nämä tiedot myös puuttuvat vastauksista saalistietoja useammin. Kalastusmenetelmistä useimmin käytettyjä olivat melkein kaikilla osa-alueilla erilaiset vapakalastusvälineet ja verkot. Tarkkailussa mukana olevien lupatyyppien lunastajista monet siis myös onkivat tai pilkkivät, vaikkei niiden käyttö erityisiä kalastuslupia vaadikaan. Vanajanselällä kalastaneista vastaajista yli puolet oli käyttänyt pyyntimenetelminä solmuvälin 40 mm tai yli verkkoja, vetouistellut sekä onkinut ja pilkkinyt (Taulukko 3.3). Noin viidesosa kalastajista oli myös ravustanut. Pyydysvuorokausien kokonaismäärästä 2/3-osaa muodostui verkkopyynnistä (Taulukko 3.4). Vapakalastusvälineillä kertynyt pyyntiponnistus oli noin 15 %.

8 Kärjenniemenselällä kalastaneista ruokakunnista puolet oli uistellut tai kalastanut verkoilla. Ravustaneiden osuus oli noin puolet vastaajista (Taulukko 3.3). Osa-alueen pyyntiponnistuksesta alle kolmasosa muodostui verkkopyynnistä, mikä on samaa tasoa kuin kaikilla vapapyydyksillä yhteensä (Taulukko 3.4). Rauttun- ja Makkaranselällä noin 57 % vastanneista kalastajista harrasti verkkokalastusta. Myös tällä osa-alueella vetouistelu (51 %), onkiminen ja pilkkiminen (42 %) sekä heittovapa (38 %) olivat suosittuja pyyntimuotoja (Taulukko 3.3). Noin kolmasosa vastaajista oli ravustanut. Kokonaispyyntiponnistuksesta alle puolet muodostui verkkopyynnistä ja reilu kymmenesosa vapapyynnistä. Rapumertojen osuus oli noin kolmasosa (Taulukko 3.4). Jumusen ja Ahtialan välisellä alueella heittovapaa oli käyttänyt noin 2/3-osaa vastaajista. Myös muut vapakalastus pyyntimuodot olivat suosittuja. Seisovista pyydyksistä katiskoilla oli kalastanut kolmasosa ja verkoilla neljäsosa vastaajista. Ravustaneita oli vain muutamia (Taulukko 3.3). Osa-alueen pyyntiponnistuksesta kertyi noin kolmasosa vapavälineillä sekä katiskoilla ja neljäsosa verkkopyynnillä (Taulukko 3.4). Kuokkalankosken alue poikkeaa luonteeltaan selvästi muista tarkkailun osa-alueista. Pinta-alaltaan pienellä ja kapealla jokimaisella alueella kalastus on sallittu erilaisilla pyyntivälineillä paikasta riippuen. Keskeisillä paikoilla kalastus on sallittu vain vapavälineillä ja Kuokkalankosken kalastusluvalla. Heittovavalla kertyi tuplasti enemmän pyyntiponnistusta kuin kaikilla muilla osa-alueilla yhteensä (Taulukko 3.4). Kirkkojärven ja Toutosen osa-alue on myös suosittu vapakalastusalue. Vuonna 2015 eri vapakalastuksen muotoja käytti 45 63 % vastanneista kalastajista, mikä on enemmän kuin verkkokalastusta harrastaneiden määrä (39 %). Pyydysvuorokausina mitattuna kiinteiden pyydysten osuus (lähinnä verkot ja katiskat) oli 52 % ja vapapyydysten osuus yhteensä 36 % kokonaispyyntiponnistuksesta (Taulukko 3.4). Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella kyselyyn vastanneista kalastajista 57 % käytti solmuväliltään yli 40 mm verkkoja. Eri vapakalastuksen muotoja käytti 42 48 % (Taulukko 3.3). Osa-alueen kokonais-pyyntiponnistuksesta 56 % koostui verkkokalastuksesta ja vain 11 % vapapyynnistä. Ravustuksen osuus kokonaispyyntiponnistuksesta oli noin neljäsosa. Vastanneista kalastajista ravustusta kokeili Kärjenniemenselällä noin puolet vastaajista. Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä ravustusta harjoitti noin kolmasosa ja Vanajanselällä viidesosa vastanneista. Muilla osa-alueilla ravustusta kokeilleiden määrä oli selvästi vähäisempi (Tauluko 3.3). Pyydysvuorokausina mitattuna Vanajanselkä oli edelleen tärkein ravustusalue. Rapumertojen ja muiden rapupyydysten yhteenlaskettu pyydysvuorokausien määrä (kalastuksen laajennuskertoimilla käsiteltynä) oli Vanajanselällä noin 32 000 pyydysvuorokautta. Ravustus oli aiempaa runsaampaa Vanajanselällä sekä Rauttun- ja Makkaranselällä, joilla ravustuksen pyyntiponnistus jäi noin 20 000 pyydysvuorokauteen (mertavuorokautta). (Taulukko 3.4).

9 Taulukko 3.3. Pyydysten käyttö vastaajien joukossa vuonna 2015 Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Jumunen-Ahtiala Kuokkalankoski Kirkkojärvi ja Säijän- ja Makkaranselkä Toutonen Sorvanselkä Pyydys Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Muikkuverkot 7 5 1 1 5 3 Verkot 27-39 mm 4 5 1 4 3 4 3 2 Verkot 40 mm tai yli 91 59 12 48 44 57 6 26 1 1 26 39 82 57 Rysät 1 1 1 1 1 1 Katiskat 18 12 7 28 10 13 8 35 3 4 11 16 38 27 Pitkäsiimat 1 1 1 4 3 4 4 6 1 1 Syöttikoukut 6 4 2 3 2 9 1 1 1 1 3 2 Heittovapa 70 45 8 32 29 38 15 65 69 93 32 48 60 42 Vetouistelu 87 56 13 52 39 51 11 48 12 16 42 63 68 48 Onki ja pilkki 78 51 11 44 32 42 10 43 14 19 30 45 66 46 Muu pyydys 7 5 1 4 3 2 Rapumerta 33 21 13 52 26 34 1 4 9 13 51 36 Muu rapupyydys 1 1 1 1 Tapauksia 154 Tapauksia 25 Tapauksia 77 Tapauksia 23 Tapauksia 74 Tapauksia 67 Tapauksia 143 Taulukko 3.4. Pyyntiponnistus (pyydysvuorokausia) eri pyydystyypeillä osa-alueittain vuonna 2015. Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Jumunen-Ahtiala Kuokkalankoski Kirkkojärvi ja Säijän- ja Makkaranselkä Toutonen Sorvanselkä Pyydys Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Pyydysvrk % Muikkuverkot 772 0,6 386 0,3 Verkot 27-39 mm 422 0,8 161 0,7 5747 4,5 Verkot 40 mm tai yli 91719 67,3 3194 29,8 23502 45,0 3331 25,7 11047 46,3 65475 51,3 Rysät 960 1,8 0,0 Katiskat 2980 2,2 928 8,7 1506 2,9 4548 35,1 1402 5,9 10130 7,9 Pitkäsiimat 100 0,2 100 0,8 388 1,6 4 0,0 Syöttikoukut 269 0,2 385 0,7 60 0,5 74 0,3 96 0,1 Heittovapa 5119 3,8 1222 11,4 1681 3,2 2006 15,5 41064 88,3 2481 10,4 4191 3,3 Vetouistelu 7993 5,9 1362 12,7 2885 5,5 831 6,4 1967 4,2 2950 12,4 4218 3,3 Onki ja pilkki 7180 5,3 1009 9,4 2111 4,0 1573 12,1 3453 7,4 3123 13,1 5683 4,4 Muu pyydys 168 0,1 16 0,1 0,0 Rapumerta 20 091 14,7 2 982 27,8 18609 35,6 498 3,8 2237 9,4 31809 24,9 Muu rapupyydys 102 0,2 4 0,0 Yhteensä 136 291 100 10 713 100 52 263 100 12 947 100 46 484 100 23863 100 127 743 100 Tapauksia 138 Tapauksia 23 Tapauksia 70 Tapauksia 20 Tapauksia 65 Tapauksia 65 Tapauksia 131 seisovat pyydykset 95 740 70 4 122 38 26 875 51 8 039 62 0 0 13 072 55 81 838 64 vapapyydykset 20 292 15 3 593 34 6 677 13 4 410 34 46 484 100 8 554 36 14 092 11 rapupyydykset 20 091 15 2 982 28 18 711 36 498 4 0 0 2 237 9 31 813 25 3.5 Saaliit Koko tutkimusalueen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2015 noin 185 000 kg (), kun se edellisessä tiedustelussa vuonna 2015 oli noin 199 000 kg. Eniten saalista tuli jälleen kerran suurimmalta osa-alueelta eli Vanajanselältä: noin 64 000 kg (vuoteen 2013 verrattuna laskua noin -10 000 kg). Hehtaaria kohden laskettuna Vanajanselän kokonaissaalis oli noin 6,4 kg/ha, ja siten selvästi pienempi kuin vaikkapa Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella (10,9 kg/ha). 1980-luvun puolivälin tiedustelujen perusteella Vanajanselältä saatiin saalista jopa 250 000 kg/vuosi, ja vielä 1990-luvulla 100 000-150 000 kg/vuosi. 2000-luvulla saalistaso on ollut alle 100 000 kg (Kuva 3.4). Kärjenniemenselän kokonaissaalis oli tiedustelun perusteella vain noin 4 200 kg. Osa-alueen pinta-alaan suhteutettuna saalis oli 3,2 kg/ha. Rauttun- ja Makkaranselän kokonaissaalis laski vuoden 2006 jälkeen noin 25 000 kg, missä se on nyt pysytellyt useamman vuoden ajan. Vuoden 2015 arvio Rauttun- ja Makkaranselän kokonaissaaliista oli noin 26 000 kg, mikä on pinta-alaan suhteutettuna noin 9,6 kg/ha (Taulukko 3.5).

10 Jumusen ja Ahtialan välisellä vesialueella saaliit olivat 2000-luvun alkupuolella selvästi nykyistä suurempia. Vuoden 2006 jälkeen Jumusen ja Ahtialan kokonaissaaliin taso on kuitenkin pysynyt varsin vakaasti hieman noin 10 000 kilossa. Myös vuoden 2015 saaliarvio oli samaa tasoa. Kuokkalankosken alueen kokonaissaalis oli vuonna 2015 noin 13 000 kg. Kuokkalankoski erotettiin omaksi osa-alueekseen vuonna 2006, mikä on laskenut sekä Jumusen ja Ahtialanselän että Kirkkojärven ja Toutosen osaalueiden kalastajamääriä ja saaliita. Kuokkalankosken alueen kokonaissaalisarviot ovat vaihdelleet karkeasti noin 10 000 20 000 kg välillä. Kirkkojärven ja Toutosen alueen kokonaissaalis laski ensimmäisen kerran tarkkailuhistorian aikana alle 20 000 kg. Vuoden 2015 saalis (18 200 kg) oli selvästi pienempi kuin 2000-luvulla keskimäärin (39 000 kg). Pinta-alaan suhteutettua saalista (8,7 kg/ha) ei voi kuitenkaan pitää alhaisena ja kalastanutta ruokakuntaakin kohden (65 kg/ruokakunta) alueelta saadaan saaliista suunnilleen saman verran kuin muilta osa-alueita. Säijän- ja Sorvanselän vuoden 2015 kokonaissaalis oli noin 50 000 kg, mikä on pinta-alaan (11 kg /ha) ja kalastaneisiin ruokakuntiin (106 kg/ruokakunta) suhteutettuna osa-alueista eniten (Taulukko 3.5). Säijän- ja Sorvanselän saalismäärä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla jo noin 20 vuoden ajan. Osa-alueiden koko vaihtelee huomattavan paljon, minkä takia saaliarviot on syytä suhteuttaa pyyntialuekohtaisiin pinta-aloihin. Pinta-alaan suhteutettuna suurin saalis saatiin tällä kertaa Säijän ja Sorvanselän alueelta (10,9 kg/ha). Kärjenniemenselällä hehtaarisaalis jäi noin 3 kg, kun muilla osa-alueilla vastaava saalis vaihteli 6,4 9,6 kg välillä. Kalastanutta ruokakuntaa kohden saalis oli yli sadan kilon vain Säijän- ja Sorvanselällä. Kuokkalankosken alueen ruokakuntakohtainen saalis oli noin 16 kg ja Kärjenniemenselällä 38 kg. Muilla osa-alueilla ruokakuntakohtainen saalis on suunnilleen samaa tasoa, vaihdellen 65 78 kg välillä (Taulukko 3.5). Taulukko 3.5. Tiedustelualueen kokonaissaaliit (kg) osa-alueittain vuonna 2015. kg kg/ha särkikalojen osuus (%) saaliista kalastaneita ruokakuntia/100 ha kg/ruokakunta Vanajanselkä 64292 6,4 27,7 8,2 77,6 Kärjenniemenselkä 4197 3,2 27,0 8,5 37,6 Rauttun- ja Makkaranselkä 25754 9,6 39,9 12,6 76,3 Jumunen-Ahtialanselkä 9959 7,5 41,9 10,9 68,6 Kuokkalankoski 13326-22,4-16,2 Kirkkojärvi-Toutonen 18178 8,7 28,6 13,4 65,4 Säijän- ja Sorvanselkä 49830 10,9 35,2 10,2 106,0 yhteensä 185536 8,4 13,6 62,0

11 Kuva 3.4. Vanajan reitin alaosan kokonaissaalisarvion (kg) kehitys vuosina 1985-2015.

3.6 Laji- ja pyydyskohtaiset saaliit 3.6.1. Vanajanselkä 12 Vanajanselän kokonaissaaliista kaksi kolmasosaa saatiin verkoilla (eri solmuvälit yhteensä 63 % osuus). Loppuosa (31 %) saalista tuli lähinnä erilaisilla vapapyydyksillä (Taulukko 3.6). Kalastustiedustelun vastausten perusteella Vanajanselän vuoden 2015 kokonaissaalisarvio oli noin 64 000 kg. Kuhan saalisosuus oli kolmannes ja kilomääräinen saalis lähes 22 000 kg (Taulukko 3.6). Sulkava, ahven ja hauki olivat yhä seuraavaksi runsaimmat saalislajit 15 18 prosentin saalisosuuksilla. Neljä edellä mainittua lajia muodostivat noin 83 % Vanajanselän kokonaissaaliista. Taulukko 3.6. Vanajanselän saalis vuonna 2015. Vanajanselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 1 311 2,0 0,1 Muikkuverkot 698 1,1 Muikku 516 0,8 0,1 Verkot 40 mm tai yl 40 146 62,4 Taimen 2 0,0 0,0 Katiskat 2 154 3,4 Kirjolohi 310 0,5 0,0 Syöttikoukut 169 0,3 Kuore 882 1,4 0,1 Heittovapa 4 886 7,6 Hauki 9 782 15,2 1,0 Vetouistelu 9 155 14,2 Sulkava 11 897 18,5 1,2 Onki ja pilkki 6 198 9,6 Lahna 2 228 3,5 0,2 Muu pyydys 886 1,4 Pasuri 240 0,4 0,0 Yhteensä 64 292 100 Säyne 202 0,3 0,0 Särki 2 448 3,8 0,2 Karppi 243 0,4 0,0 Suutari 133 0,2 0,0 Sorva 179 0,3 0,0 Toutain 243 0,4 0,0 Ankerias 133 0,2 0,0 Made 2 033 3,2 0,2 Kuha 21 737 33,8 2,2 Ahven 9 772 15,2 1,0 Kiiski 2 0,0 0,0 Kaikki lajit 64 292 100 6,4 Särkikalat 17 814 27,7 1,8 Tapauksia 139

13 3.6.2. Kärjenniemenselkä Kärjenniemenselän kokonaissaalisarvio oli noin 4200 kg. Vuonna 2015 saalista lähes puolet saaliista tuli erilaisilla vapapyydyksillä (Taulukko 3.7). Kärjenniemenselän runsaimmat saalislajit olivat nyt hauki (24 %), ahven (24 %) ja kuha (20 %). Särkikalojen osuus oli vuonna 2015 noin 27 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin alapuolisella Rauttun- ja Makkaranselällä (40 %). Taulukko 3.7. Kärjenniemenselän saalis vuonna 2015. Kärjenniemenselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 30 0,7 0,0 Verkot 40 mm tai yl 1 910 45,5 Taimen 4 0,1 0,0 Katiskat 100 2,4 Järvilohi 2 0,0 0,0 Heittovapa 296 7,1 Kirjolohi 114 2,7 0,1 Vetouistelu 1 352 32,2 Hauki 1 011 24,1 0,8 Onki ja pilkki 491 11,7 Sulkava 453 10,8 0,3 Muu pyydys 47 1,1 Lahna 177 4,2 0,1 Yhteensä 4 197 100 Pasuri 96 2,3 0,1 Ruutana 8 0,2 0,0 Säyne 53 1,3 0,0 Särki 103 2,5 0,1 Karppi 6 0,1 0,0 Suutari 112 2,7 0,1 Sorva 20 0,5 0,0 Toutain 104 2,5 0,1 Made 63 1,5 0,0 Kuha 836 19,9 0,6 Ahven 1 003 23,9 0,8 Kaikki lajit 4 197 100 3,2 Särkikalat 1 133 27,0 0,9 Tapauksia 24

14 3.6.3. Rauttun- ja Makkaranselkä Kalastustiedustelun perusteella Rauttun- ja Makkaranselän saalisarvio oli vuonna 2015 noin 26 000 kg (Taulukko 3.8). Saaliista noin 2/3-osaa saatiin verkoilla ja neljäsosa vapavälineillä. Rauttun- ja Makkaranselän runsain saalislaji oli aiempaan tapaan sulkava (26 %). Kuha (23 %), hauki (17 %) ja ahven (15 %) olivat seuraavaksi runsaimmat saalislajit (Taulukko 3.8). Särkikalojen osuus (40 %) oli samaa tasoa kuin aiemminkin ja muihin osa-alueisiin verrattuna melko korkea. Vuonna 2015 ainoastaan Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueella särkikalojen osuus (42 %) oli korkeampi. Sulkavan saalisosuus oli osa-alueista korkein Rauttun- ja Makkaranselällä. Taulukko 3.8. Rauttun- ja Makkaranselän saalis vuonna 2015. Rauttunselkä-Makkaranselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 76 0,3 0,0 Verkot 27-39 mm 129 0,5 Taimen 7 0,0 0,0 Verkot 40 mm tai yl 17 498 67,9 Järvilohi 40 0,2 0,0 Rysät 544 2,2 Kirjolohi 172 0,7 0,1 Katiskat 501 2,0 Kuore 2 0,0 0,0 Pitkäsiimat 413 1,6 Hauki 4 396 17,1 1,6 Syöttikoukut 46 0,2 Salakka 24 0,1 0,0 Heittovapa 1 200 4,8 Sulkava 6 660 25,9 2,5 Vetouistelu 3 020 12,0 Lahna 1 301 5,1 0,5 Onki ja pilkki 2 404 9,6 Pasuri 232 0,9 0,1 Yhteensä 25 754 100 Säyne 194 0,8 0,1 Särki 573 2,3 0,2 Karppi 122 0,5 0,0 Suutari 182 0,7 0,1 Sorva 128 0,5 0,0 Toutain 852 3,3 0,3 Ankerias 56 0,2 0,0 Made 969 3,8 0,4 Kuha 5 860 22,8 2,2 Ahven 3 902 15,2 1,5 Kiiski 6 0,0 0,0 Kaikki lajit 25 754 100 9,6 Särkikalat 10 267 39,9 3,8 Tapauksia 71

15 3.6.4. Jumunen Ahtiala Vuonna 2015 Jumusen ja Ahtialan välisen vesialueen kokonaissaalisarvio oli noin 10 000 kg (Taulukko 3.9). Kokonaissaaliin taso on Kuokkalankosken osa-alueen erottamisen jälkeen ollut selvästi aiempaa tasoa pienempi. Alueen kapeus ja virtaukset tekevät jääolot arvaamattomiksi, minkä takia talviaikainen verkkopyynti on muihin osa-alueisiin verrattuna suhteelliseen vähäistä. Saaliista saadaan nykyisin enemmän vapavälinein (42 %) kuin verkoilla (32 %). Jumusen ja Ahtialan välisen alueen runsaimmat saalislajit olivat vuonna 2015 hauki (34 %), särki (17 %) ja ahven (16 %). Sulkavan saalisosuus oli selvästi aiempaa vähäisempi, vain 7 %. Särkikalojen biomassaosuus (42 %) oli edellisvuotta vähäisempi, mutta edelleen kaikista osa-alueista selvästi suurin. Taulukko 3.9. Jumusen ja Ahtialanselän saalis vuonna 2015. Jumunen-Ahtiala Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Harjus 6 0,1 0,0 Verkot 40 mm tai yl 3 141 31,5 Taimen 35 0,3 0,0 Katiskat 2 392 24,0 Kirjolohi 695 7,0 0,5 Pitkäsiimat 228 2,3 Hauki 2 412 24,2 1,8 Syöttikoukut 71 0,7 Sulkava 740 7,4 0,6 Heittovapa 2 073 20,8 Lahna 694 7,0 0,5 Vetouistelu 952 9,6 Pasuri 104 1,0 0,1 Onki ja pilkki 1 102 11,1 Säyne 322 3,2 0,2 Yhteensä 9 959 100 Särki 1 690 17,0 1,3 Karppi 43 0,4 0,0 Suutari 178 1,8 0,1 Sorva 188 1,9 0,1 Toutain 213 2,1 0,2 Made 66 0,7 0,0 Kuha 989 9,9 0,7 Ahven 1 578 15,8 1,2 Kiiski 6 0,1 0,0 Kaikki lajit 9 959 100 7,5 Särkikalat 4 171 41,9 3,1 Tapauksia 20

16 3.6.5. Kuokkalankosken alue Kuokkalankosken erityiskalastuskohteessa pyyntimuodot ja saaliin lajijakauma poikkeavat jo lähtökohtaisesti muista tämän tarkkailun osa-alueista. Kuokkalankosken alueella kokonaissaalis oli vuonna 2015 noin 13 000 kiloa, mikä saatiin lähes kokonaan heittovalalla (Taulukko 3.10). Kuokkalankosken alueen kilomääräisesti runsaimmat saalislajit olivat järjestyksessä: kirjolohi (29 %), hauki (15 %), kuha (13 %) ja toutain (13 %). Alueella särkikalojen saalisosuus oli nyt noin 22 %. Taulukko 3.10. Kuokkalankosken osa-alueen vapakalastuksen saalis vuonna 2015. Kuokkalankoski Laji kg % Pyydys kg % Siika 75 0,6 Heittovapa 12 758 95,7 Harjus 63 0,5 Vetouistelu 490 3,7 Taimen 1 340 10,1 Onki ja pilkki 78 0,6 Kirjolohi 3 815 28,6 Yhteensä 13 326 100 Hauki 2 051 15,4 Salakka 58 0,4 Sulkava 116 0,9 Lahna 459 3,4 Pasuri 99 0,7 Säyne 209 1,6 Särki 323 2,4 Sorva 26 0,2 Toutain 1 692 12,7 Ankerias 58 0,4 Made 12 0,1 Kuha 1 715 12,9 Ahven 1 217 9,1 Kaikki lajit 13 326 100 Särkikalat 2 980 22,4 Tapauksia 65

17 3.6.6. Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen kokonaissaalisarvio oli vuonna 2015 vain noin 18 000 kiloa. Tälläkin osa-alueella saaliista saatiin lähes puolet (41 %) vapavälineillä. Kirkkojärven ja Toutosen hehtaarisaaliit ovat usein olleet muita osa-alueita suurempia, mutta vuoden 2015 hehtaarisaalis (8,7 kg/ha) oli samaa tasoa kuin koko vesireitillä keskimäärin (8,4 kg/ha). Saalisarviota on osaltaan pienentynyt otannassa tapahtunut muutos, kun joitain lupatietoja ei vuoden 2012 jälkeen luovutettu tiedustelukäyttöön. Alueen kilomääräisesti runsaimmat saalislajit olivat hauki (26 %), kuha (22 %), ahven (20 %) ja sulkava (14 %). Nämä neljä selvästi yleisintä lajia muodostivat noin 80 % kokonaissaaliista. Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli noin 29 %, mikä oli vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Taulukko 3.11. Kirkkojärven ja Toutosen saalis vuonna 2015. Kirkkojärvi-Toutonen Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 13 0,1 0,0 Verkot 27-39 mm 204 1,1 Taimen 38 0,2 0,0 Verkot 40 mm tai yl 9 146 50,3 Kirjolohi 247 1,4 0,1 Katiskat 688 3,8 Hauki 4 669 25,7 2,2 Pitkäsiimat 708 3,9 Sulkava 2 462 13,5 1,2 Syöttikoukut 13 0,1 Lahna 1 091 6,0 0,5 Heittovapa 2 856 15,7 Pasuri 312 1,7 0,1 Vetouistelu 3 172 17,4 Ruutana 73 0,4 0,0 Onki ja pilkki 1 390 7,6 Säyne 223 1,2 0,1 Yhteensä 18 178 100 Särki 329 1,8 0,2 Karppi 37 0,2 0,0 Suutari 314 1,7 0,2 Sorva 89 0,5 0,0 Toutain 278 1,5 0,1 Ankerias 117 0,6 0,1 Made 431 2,4 0,2 Kuha 3 916 21,5 1,9 Ahven 3 540 19,5 1,7 Kaikki lajit 18 178 100 8,7 Särkikalat 5 206 28,6 2,5 Tapauksia 65

18 3.6.7. Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvanselän kokonaissaalis oli lähes 50 000 kg (), mikä on täsmälleen sama kuin 2000-luvulla keskimäärin. Saalis on hieman pienentynyt 1990-luvun keskitasoon (56000 kg) verrattuna. Muihin tarkkailun osa-alueisiin verrattuna Säijän- ja Sorvanselän osa-alueen saalistaso on pysynyt verrattain vakaana. Kuha oli edelleen runsain yksittäinen saalislaji (27 %). Seuraavaksi yleisimmät saalislaji olivat runsausjärjestyksessä: sulkava (21 %), ahven (18 %) ja hauki (13 %). Särkikalojen yhteenlaskettu saalisosuus oli noin 35 %. Verkoilla saatiin kokonaissaaliista 74 % ja erilaisilla vapapyydyksillä yhteensä vajaa 20 % (Taulukko 3.12). Taulukko 3.12. Säijän- ja Sorvanselän saalis vuonna 2015. Säijänselkä-Sorvanselkä Laji kg % kg/ha Pyydys kg % Siika 1 217 2,4 0,3 Muikkuverkot 1 361 2,7 Muikku 124 0,2 0,0 Verkot 27-39 mm 5 432 10,9 Taimen 123 0,2 0,0 Verkot 40 mm tai yl 29 896 60,0 Järvilohi 13 0,0 0,0 Rysät 7 0,0 Kirjolohi 169 0,3 0,0 Katiskat 3 821 7,7 Kuore 390 0,8 0,1 Syöttikoukut 128 0,3 Hauki 6 440 12,9 1,4 Heittovapa 2 665 5,3 Salakka 6 0,0 0,0 Vetouistelu 2 993 6,0 Sulkava 10 503 21,1 2,3 Onki ja pilkki 3 309 6,6 Lahna 2 474 5,0 0,5 Muu pyydys 217 0,4 Pasuri 604 1,2 0,1 Yhteensä 49 830 100 Ruutana 3 0,0 0,0 Säyne 286 0,6 0,1 Särki 1 965 3,9 0,4 Karppi 854 1,7 0,2 Suutari 493 1,0 0,1 Sorva 199 0,4 0,0 Toutain 133 0,3 0,0 Ankerias 48 0,1 0,0 Made 1 635 3,3 0,4 Kuha 13 185 26,5 2,9 Ahven 8 959 18,0 2,0 Kiiski 7 0,0 0,0 Kaikki lajit 49 830 10,9 Särkikalat 17 519 35,2 3,8 Tapauksia 131 Koko tarkkailualue huomioiden kuha, hauki, ahven ja sulkava olivat kilomääräisesti selvästi runsaimmat saalislajit. Koko tarkkailualue huomioiden kuha on kalastuksellisesti tärkein saalislaji, johon kohdentuu merkittävä osa niin vapavälineiden kuin verkkokalastuksen pyyntiponnistuksesta. Kuhan saalisosuus oli pienin Kuokkalankosken osa-alueella (13 %) ja suurin Vanajanselällä (34 % kokonaissaalisarviosta). Verkkokalastuksen saalisosuus kokonaissaaliista on laskenut kaikilla osa-alueilla. Ainoastaan Säijän- ja Sorvanselällä vapapyydysten saalisosuus oli alle viidesosan (18 %), kun muilla osa-alueilla 31 51 % saaliista saatiin vapavälinein. Osa-alueesta riippuen kuhasaaliista 27 60 % saatiin vapavälinein. Osuuksia voi pitää melko korkeina kun huomioidaan kyseisten pyydysten osuudet kokonaispyyntiponnistuksista. Lisäksi vapapyynnin osuus on ainakin jossain määrin aliedustettu, koska pelkästään lääniluvalla tarkkailualueella kalastaneita ei voida sisällyttää kalastustiedustelun otantaan.

19 3.7 Ravustus ja saaliit Tiedusteluaineisto ei käsitä kaikkia ravustusluvan hankkineita, koska tiedustelu postitetaan ensisijaisesti kalastuslupia lunastaneille talouksille. On mahdollista, että ravustuslupia on hankkinut myös sellaisia ruokakuntia, jotka eivät ole lunastaneet mitään tarkkailualueen kalastuslupia. Näin ollen tiedustelun kautta ei saada täysin kattavaa kuvaa alueen ravustuksesta ja rapusaaliista. Edellä mainitusta syystä kalastustiedustelussa ilmoitetut rapusaaliit on esitetty taulukossa ilman pyynnin laajennuskertoimia (kalastuksen kokonaissaalisarviosta poiketen). Tarkkailualueen rapusaalis koostuu suurella varmuudella yksinomaan täpläravuista, vaikka osa vastanneista merkitsee saaliinsa vain rapuina. Vuonna 2015 Vanajanselällä ilmoitettiin ravustetun noin 8 000 pyydysvuorokauden verran ja saalista noin 17 000 kpl (Taulukko 3.13). Rauttun- ja Makkaranselällä ravustus oli runsaampaa (n. 11 000 mertavrk), mutta saalis jäi alle 8 000 kpl. Säijä- ja Sorvanselän osa-alueella ravustuksen saaliin (n. 10 000 kpl) ja pyynnin (8 600 mertavrk) suhde eli yksikkösaalis oli noin 1,2 rapua/mertayö, kun se Vanajanselällä oli noin 2,1 rapua/mertayö ja Rauttun- ja Makkaranselällä noin 0,7 rapua/mertayö. Taulukko 3.13. Ravustuksen pyyntiponnistukset ja rapusaaliit osa-aluekohtaisesti. Vanajanselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Pyydys vuorokausien määrä Laji saalis Rapumerta 8 073 Rapu 541 Muu rapupyydys Täplärapu 16 665 Yhteensä 8 073 17 206 Ravustajia 30 Rauttunselkä-Makkaranselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta 11 179 Rapu 138 Muu rapupyydys 50 Täplärapu 7 620 Yhteensä 11 229 7 758 Ravustajia 25 Kärjenniemenselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta 1 529 Rapu 295 Muu rapupyydys Täplärapu 1 495 Yhteensä 1 529 1 790 Ravustajia 13 Kirkkojärvi-Toutonen Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää Laji saalis Rapumerta 530 Rapu 78 Muu rapupyydys Täplärapu 596 Yhteensä 530 674 Ravustajia 8 Jumunen-Ahtilala Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu vuorokausien märää saalis Rapumerta 70 Täplärapu 40 Yhteensä 70 40 Ravustajia 1 Säijänselkä-Sorvanselkä Ilmoitettujen pyydys- Ilmoitettu Laji vuorokausien märää saalis Rapumerta 8 653 Rapu 2 035 Muu rapupyydys 1 Täplärapu 8 321 Yhteensä 8 654 10 356 Ravustajia 51

20 3.8 Kalastushaitat Kalastustiedustelun yhteydessä kalastajilta tiedusteltiin myös heidän kokemistaan kalastushaitoista koskien kalastuskautta 2015 (Taulukko 4.1). Kalastustiedustelulomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan yhdentoista valmiiksi annetun vaihtoehdon kalastuksellista haittaavuutta. Kalastushaittavastaukset muutettiin numeroarvoiksi. Mikäli haittaa ei koettu, sai kyseinen haittakohta arvon 1, vähäinen haitta arvon 2, kohtalainen haitta arvon 3 ja huomattava haitta arvon 4. Vaihtoehdolle en osaa sanoa arvoksi tuli nolla. Haitan suuruutta kuvaamaan laskettiin haitta-aste (Taulukko 4.1), mikä on keskiarvo haittakohtaan kantaa ottaneiden koodatuista vastausvaihtoehdoista. Haitta-asteen laskemisessa painotettiin kunkin lupatyypin vastauksia lupatyyppien kalastajamäärien mukaisessa suhteessa. Myös muut haittatekijät ja vapaamuotoiset kommentit listattiin alueittain (Taulukko 4.2). Aiempien vuosien tapaan etenkin levähaitat, pyydysten likaantuminen ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus nousivat esiin osa-alueesta riippumatta. Vedenpinnan säännöstely kuului eniten kalastusta haittaavien tekijöiden joukkoon Kuokkalankoskella sekä Säijän- ja Sorvanselällä.

21 Taulukko 3.14. Vanajaveden reitin alaosan kalastushaittojen haitta-asteet ja eri haittakysymyksiin kantaaottaneiden lukumäärät (n) vuonna 2015. Vanajanselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,2 115 Kalojen makuvirheet 1,3 117 Vedenpinnan säännöstely 2,1 126 Jätevedet 1,8 100 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 1,9 77 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 123 Levähaitat 2,7 129 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,6 120 Vesiliikenne 1,6 126 Vedenlaadun muuttuminen 1,7 113 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,6 85 Tapauksia 133 Rauttunselkä-Makkaranselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,8 59 Kalojen makuvirheet 1,4 58 Vedenpinnan säännöstely 2,3 63 Jätevedet 2,2 47 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 39 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 63 Levähaitat 3,0 62 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 3,0 61 Vesiliikenne 1,8 65 Vedenlaadun muuttuminen 1,8 52 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 2,1 36 Tapauksia 67 Kuokkalankoski Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 1,7 41 Kalojen makuvirheet 1,6 47 Vedenpinnan säännöstely 2,3 50 Jätevedet 1,9 39 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 35 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,0 52 Levähaitat 1,9 49 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 1,6 53 Vesiliikenne 1,4 58 Vedenlaadun muuttuminen 1,7 49 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 38 Tapauksia 61 Kärjenniemenselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,7 22 Kalojen makuvirheet 1,5 20 Vedenpinnan säännöstely 1,9 23 Jätevedet 2,0 19 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,2 18 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 1,7 22 Levähaitat 2,2 23 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,0 23 Vesiliikenne 1,3 23 Vedenlaadun muuttuminen 1,9 21 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 13 Tapauksia 23 Jumunen-Ahtiala Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 3,1 18 Kalojen makuvirheet 1,8 16 Vedenpinnan säännöstely 2,6 19 Jätevedet 2,0 11 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,5 9 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 3,0 16 Levähaitat 2,9 17 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 3,3 19 Vesiliikenne 2,0 20 Vedenlaadun muuttuminen 2,1 15 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 2,0 11 Tapauksia 20 Kirkkojärvi-Toutonen Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,6 52 Kalojen makuvirheet 1,5 55 Vedenpinnan säännöstely 2,4 56 Jätevedet 2,3 51 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 2,3 42 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 2,2 59 Levähaitat 2,5 58 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,6 57 Vesiliikenne 1,7 58 Vedenlaadun muuttuminen 2,1 54 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 43 Tapauksia 63 Säijänselkä-Sorvanselkä Kalastusta haittaava tekijä Haitta-aste n Pyydysten likaantuminen 2,5 126 Kalojen makuvirheet 1,4 113 Vedenpinnan säännöstely 2,7 128 Jätevedet 2,0 105 Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle 1,9 87 Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu 1,9 123 Levähaitat 2,5 129 Vähempiarvoisten kalalajien runsaus 2,4 130 Vesiliikenne 1,6 128 Vedenlaadun muuttuminen 1,9 118 Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet 1,7 85 Tapauksia 135

22 Vanajanselkä Vanajanselän osalta suurimmat haitta-asteet saivat edellisvuosien tapaan levähaitat (2,7) ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,6). Noin 80 % vastaajista koki levähaitoista ainakin jonkinasteista haittaa omassa kalastuksessaan (Kuva 4.1). Puolet vastaajista koki leväongelmat huomattavana tai kohtalaisena haittana. Annetuista vastausvaihtoehdoista vähiten kalastusta haittaavaksi arvioitiin kalojen makuvirheet, jonka koki haittana viidesosa vastaajista. Tietoisuus jätevesien laskusta haittasi noin kolmasosaa vastanneista. Vanajanselkä, 2015, n=141 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.5. Vanajanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

23 Kärjenniemenselkä Kärjenniemenselän kalastus on elpynyt vasta 2000-luvulla, kun kalastushaitat ovat vähentyneet ja vedenlaatu parantunut. Kalastajia ja haittakysymyksiin vastanneita on kuitenkin edelleen selvästi vähemmän kuin monilla muilla osa-alueilla. Vuoden 2015 osalta haittakysymyksiin vastasi 26 ruokakuntaa (Kuva 4.2). Kärjenniemellä kalastaneiden kokemat haitat ovat vähentyneet ja haittojen ta-soa on nykyisellään jopa vähäisempi kuin muilla osa-alueilla. Vuonna 2011 peräti seitsemän haittakohtaa yhdestätoista sai haitta-asteeksi 2,5 tai enemmän. Vuonna 2015 ainoastaan pyydysten likaantuminen sai haitta-asteen 2,7 (Taulukko 4.1). Tällä kertaa seuraavaksi eniten kalastusta haittaaviksi tekijöiksi koettiin haitta-asteen suuruusjärjestyksessä: tietoisuus jätevesien laskusta alueelle (2,2) ja levähaitat (2,2). Vähiten haittaa koettiin kalojen makuvirheistä (1,5), joista lähes puolet vastaajista ei kokenut haittaa lainkaan. Kärjenniemenselkä, 2015, n=26 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.6. Kärjenniemenselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

24 Rauttun ja Makkaranselkä Rauttun- ja Makkaranselällä suurimmat haittatekijät olivat vuonna 2015: vähempiarvoisten kalalajien runsaus (3,0), levähaitat (3,0) ja pyydysten likaantuminen (2,8) (Taulukko 4.1). Kaikki em. tekijät olivat jonkinasteinen kalastushaitta vähintään 75 %:n mielestä (Kuva 4.3). Jätevesiä tai tietoisuutta jätevesien laskusta alueelle ei koettu erityisen haittaavina, alle puolet koki kyseisistä vastausvaihtoehdoista jonkinasteista haittaa ja neljäsosa ei kokenut haittaa lainkaan. Tälläkin osa-alueella vähiten haitannut tekijä oli kalojen makuvirheet, jonka vastaajista neljäsosa koki haittavana. Rauttunselkä-Makkaranselkä, 2015, n=72 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.7. Rauttun- ja Makkaranselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

25 Jumunen Ahtila Jumusen ja Ahtialan osa-alueella kalastushaittakysymyksiin oli vastannut vain 20 ruokakuntaa, mikä oli osa-alueista vähiten. Tällä osa-alueella kalastushaitat koettiin voimakkaampina kuin muilla osaalueilla. Kalojen makuvirheitä, vesiliikennettä ja vedenpinnan säännöstelyä lukuun ottamatta lähes kaikki muut vastausvaihtoehdot koettiin jossain määrin haittaaviksi. Eniten haitta koettiin vähempiarvoisten kalalajien runsaus (3,3) ja pyydysten likaantuminen (3,1), joista aiheutunut haittaa koettiin pääosin huomattavana tai kohtalaisena. Jäteveden tai tietoisuuden jätevesien laskusta alueelle koki haittaaviksi noin kolmasosa, kun yli puolet vastaajista ei ollut osannut arvioida haitan suuruutta (vastausvaihtoehto en osaa sanoa). Yli puolet tällä alueella kalastaneista ilmoitti kokeneensa vähäistä haittaa myös saaliskalojen makuvirheistä. Jumunen-Ahtiala, 2015, n=20 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.8. Jumusen ja Ahtialanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

26 Kuokkalankosken alue Kuokkalankosken alueella haitta-asteet ovat keskimäärin pienempiä kuin muilla osa-alueilla. Kalastus tapahtuu pääsääntöisesti vapavälineillä, mikä vaikuttaa merkittävästi haittojen ilmenemistapoihin. Kuokkalankosken alueella suurimmat haitta-asteet olivat: vedenpinnan säännöstely (2,3) ja tietoisuus jätevesien laskusta (2,3). Kummankin vastausvaihtoehdon koki haittaavaksi noin puolet vastaajista. Etenkin koskikalastuksessa vedenpinnankorkeudella tai sen äkillisillä ja odottamilla vaihteluilla on suora yhteys kalastuksen mielekkyyteen ja saaliiseen. Kuokkalan koski, 2015, n=67 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.9. Kuokkalankosken kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

27 Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen alueella suurimpia haitta-asteita saaneita tekijöitä olivat: säännöstely (2,7), pyydysten likaantuminen (2,6), vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,6) ja levähaitat (2,5) (Taulukko 4.1). Eniten haittaavat tekijät ja niiden haitta-asteet olivat samat kuin edellisessä vuoden 2013 tiedustelussa. Vastaajista ¾ osaa arvioi em. vastausvaihtoehtojen haittaavan kalastustaan. Kalojen makuvirheistä ei tälläkään osa-alueella koettu haittaa, eivätkä jätevesiin suoraan liittyvät vastausvaihtoehdot kuuluneet merkittävimpiin haittoihin. Kirkkojärvi-Toutonen, 2015, n=64 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.10. Kirkkojärven ja Toutosen kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin.

28 Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvansellä eniten haittaavaksi tekijäksi arvioitiin vuonna 2015 vedenpinnan säännöstely (2,7). Aiempien vuosien tapaan myös levähaitat (2,5), pyydysten likaantuminen (2,5) ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus (2,4) koettiin haittaavina (Taulukko 4.1). Noin ¾-osaa vastaajista arvioi em. neljän vastausvaihtoehdon haittaavan kalastustaan. Puolet vastaajista arvioi haitan huomattavaksi tai kohtalaiseksi (Kuva 4.7). Säijän- ja Sorvanselän sekä muiden alueiden osalta vastaajien vapaa-muotoiset kommentit ja huomiot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 4.2). Säijänselkä-Sorvanselkä, 2015, n=138 Pyydysten likaantuminen Kalojen makuvirheet Vedenpinnan säännöstely Jätevedet Tietoisuus jätevesien laskusta alueelle Runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu Levähaitat Vähempiarvoisten kalalajien runsaus Vesiliikenne Vedenlaadun muuttuminen Kalojen mahdolliset myrkkypitoisuudet -100 % -75 % -50 % -25 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % ei haittaa en osaa sanoa vähäinen haitta kohtalainen haitta huomattava haitta Kuva 3.11. Säijän- ja Sorvanselän kalastushaittavastaukset (%). Vastaukset on painotettu suhteessa eri lupatyyppien kalastajamääriin. Taulukko 3.15. Muut vastanneiden vapaamuotoiset kommentit vuonna 2015. Vanajanselkä Vesien säännöstely, ei pysy määrättyjen sääntöjen rajoissa. Hauet ja kuhat lasketaan takaisin, paitsi kisoissa. Syömäkalaa lukuunottamatta ahvenet, isommat joutuvat pannulle kaikki. Hauki ja kuha päästetty takaisin veteen. Rapumerrassa oli kuollut saukko. Lahdet kasvavat umpeen ja uiminen estyy sinilevän vuoksi (maatalous ym.). Rapuja jo liikaa. Uistelijoiden tahallinen merkkien rikkominen. Ahvenvita ja uistinvita hävinneet? Kuhan rauhoitusaikaa tarvitsisi laajentaa. Kaikenlainen kuhankalastus + verkkojen pitokielto tulisi olla 1.-31.5., kutu on aikaistunut.

29 Alamittaisen kuhan takaisinlaitto on lokkien ruokintaa (huuhaahommaa). Kuhan rauhoitusaika pitäisi olle kaikilla pyyntivälineillä. Roskakalojen runsaus. Verkkoja en ole käyttänyt 2015, koska limoittuvat ja täynnä roskakalaa. Veneily rantoja pitkin. Älyttömät rajoitukset, uistelu sallittu, verkko ei/kuha. Saalismäärät v. 2015 olivat reilusti pienemmät kuin edellisinä vuosina. Säännöstelyn tuomat haitat. Olisi mielenkiintoista tietää/nähdä miten tällainen tietojen kerääminen on vaikuttanut vesiensuojeluun tai kalastuksen/saaliiden muutoksiin. Missä nähtävänä keräämänne tiedot? Julkaiskaa ne joskus Aamulehdessä tms. Vetouistelun kohdekalana oli kuha. Kuhan keskikoko on kuitenkin ollut niin pientä, että kokonaissaaliista ruokakaloiksi päätyin max 5 kg. Kärjenniemenselkä Pohjalietteen maku. Harrastan vain verkkokalastusta. Ruskeat limapallukat verkon solmuihin kylmän veden aikana, lisääntynyt 5 viime vuoden aikana. Kesäkalastus normaalia vähäisempää. Outo, voimakas ajoittainen kahvin värisen levän/liman muodostus verkon solmuihin, pahimmillaan 4 tuntia ja herneen kokoiset limpit (semmoisena aikana kalastus mahdotonta). Huonosti organisoitu alueen veden laadun ja kalojen vastuullinen istutus. Rauttunselkä-Makkaranselkä Kuhakanta hyvä. Luvaton kalastus rehottaa Vanajalla. Verkkojen "seisottaminen" mielivaltaista, monta vuotta samalla paikalla.ehdotus: luvan lunastaneille veneille oranssi viiri veneessä näkyville! Mustalevä ilmestyi verkkoihin 24.10.2015 kalastus piti lopettaa. Koko avovesikauden parhailla "paikoilla" pidettävät verkot. Kuhaa sain edellisiä vuosia heikommin ja keskikoko oli pieni. Suuria, yli 55 cm kuhia en saanut yhtään, mutta alamittaisia, 30-40 cm kaloja aiempaa enemmän. PS. Julkaistaanko kyselyn tulokset jossain? Uistin kisat. Emohauet vähenee, haukikanta on romahtanut! Heinä- ja elokuussa saatiin saalista verkolla hyvin huonosti, selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Piilevä verkoissa. Lokakuun lopulla ja marraskuussa verkot likaantuivat tolkuttomasti, joku mädäntyvä kasvisto, tumma. Voisiko tietojen kerääminen tapahtua vuoden lopussa kuluneelta vuodelta. On vaikea muistaa edellisen kesän tapahtumia. Olisi mukava saada tiedoksi yhteeenveto kyselystänne! KIITOS! Liian vähän kuhaa ja muita jalokaloja. Mielestäni kuha pysynyt samoillaan, hauki taantunut aika rajusti samoin ahven. Lähinnä omiks tarpeiks ja terveyden ja ulkoilun, raitista ilmaa nauttien. Nyt kun ei tehtaatkaan saastuta, on mukavampaa kalastaa ja vesi ei haise. Leväkasvusto rysän silmiin kesällä. Silmät sormea vahvan leväkasvuston peitossa. Jumunen-Ahtiala Kalastin 5 kertaa verkoilla. Enimmäkseen ns. roskakalaa n. 100 kg yhteensä. Pilkillä muutama kilo ahventa ja särkeä Vesilahden Sakaselältä. Pääasiallinen kalastuspaikkana Haihunkoski/Tarpianjoki, joita ei kuitenkaan kartoissa näy: rasti suuntaa-antava.

30 Kuokkalankoski Kalat alamittaisia, päästetty vapauteen. Huonoin kuhavuosi Herralankoskella niin pitkään kuin siellä kalastanu n. 30 vuotta. Taimenet alamittaisia, vapautettu koskematta. Toutaimet on niin suuria osa, että niitä ei ole mahdollista saada ylös, joten viehemenetyksiä tulee, Osa on varmasti yli 5 kg. Se harmittaa!! En pitänyt kirjaa. Taimenkanta vaikuttaa parantuvan. Käyntikertoja paljon ja harvoja kalattomia reissuja. Usein koskiosuuksilla saaliina n. 40 cm taimen 2015 yhtään yli 60 cm ei tarttunut. Kalastin myös Tammerkoskea, josta hyvin samanlaisia tuntemuksia. Taimenten istutukset hävitti kirjolohikalat Kuokkalankoskelta lähes kokonaan. Ei mitallisia kaloja. Kalastusvalvojien vähyys. Olimme kalassa 3 hengen porukalla, saaliiksi saimme yhden n. 1 kg villitaimenen. Vain pari hassua käyntiä Kuokkalankoskilla laihoin tuloksin. Muutaman kerran kävin kalassa Lempäälän Kuokkalankoskella, eikä saalista tullut. Kalastuspaine. Heittovapa = perhovapa. Jotain särkiä, säyneitä ja ahvenia. Kalastettu kerran Kuokkalankoskella. Vanhojen vieheiden ja siimojen määrä. Kuhan kpl määrä huomattava, tosin vapautettu iso osa, koska Kuokkalankoski alueella 45 cm alamitta. Kirkkojärvi-Toutonen Ns. "kilpakalastajat" useiden vetouisteluvapojen kanssa. Isojen laivojen/veneiden aallot, vesijetit. Rapuja ja kuhaa pitäisi allekirjoittaneen kohdalle istuttaa. Ennen paikka oli parhaita kuhapaikkoja. Hahkalanvuolteen ympäriltä selkärysät pitäisi kieltää kokonaan, osa on autonkokoisia. Kalastaminen jäi viimevuonna tosi vähäiseksi. 15 vuoden aikana jonka olen kalastanut kyseisellä järvellä, kirkasvetinen lumpeeton järvi on muuttunut täysin, vesi on samentunut, lumpeita on runsaasti koko järvessä. Koskikelluntayritys ei ota muita huomioon, ajetaan suurilla nopeuksilla veneiden ja onkijoiden ohi, "öykäröintiä". Kymmeniä kuolleita pikkukuhia kellui pinnalla useampana päivänä. Rantojen harvennus tekemättä. Valvojien puute. Kalastajan korkea ikä. Tosi vähän kalastettu, ei paljon saaliita. Verkko- ja ammattikalastus. Alamittaisia kuhia, vain muutama mitallinen. Kalakuolemia? Kiiskiä!? Mikä ihmeen hyvä kuhakanta? Liika verkotus. Säijänselkä-Sorvanselkä Pyydysmerkit ovat huonoja. Teksti ei pysy oli millainen tussi tai kynä. Siirtykää tälle vuosituhannelle eli valvojalle älypuhelin tai tabletti, josta näkee suomeen kenelle lupanumero kuuluu. Verkoissa rapuja 3 kpl. Se idioottimainen kevätkuoppa! Ottakaa selvää mitä metrin pinnan heilutus tekee hauenkudulle keväällä. Olisiko vesipiirin johtoon vaihdettava asiantuntijat? Kateus. Ajanpuute. Kalastus ollut lähinnä ajanviete. Mielestäni kalastusalueellani veden laatu on parantunut kesän 2015 levähaitta hyvin vähäinen. Vedenpinnan säännöstely.

31 Suuri vesitason vaihtelu. Suuri verkkojen määrä näin kapeassa vesistössä. Ammattikalastus. Liian voimakas verkkokalastus. "Sammaleen" kasvu pohjasta. Vedenpinnan säännöstely! Hauen kutua ajatellen koska hanhet tuhonneet kaiken järvikortteen. Varsinainen rantaruoho kuivilla, kutu tapahtuu saviliejuun!! Pyydys varkaudet. Kevättalvella vesien ylenmääräinen juoksutus, kutupaikat kaloilta katoaa. Liika verkkokalastus. Paljon "roskakalaa" (särki, salakka). Pikkuroskakalaa tuntu olevan tosi paljon. Muikkuverkko oli täynnä särkeä ja salakkaa. Ahventa on paljon, mutta pientä. Kukkoahventa on! Huono vuosi saaliin suhteen. Madetta katiskassa paljon, mutta "pientä". Suuri osa saaliista vapautettu. Kuhakanta taantunut. Pientä riittää, mutta mittakalat vähissä. Verkkopyynti lisääntynyt. Verkkojen runsaus. Kalastuksen valvontaa lisää ja alamittaisten kuhien mittaus eläkeläisiltä. Verkotuksen rajoittamista. Liiallinen verkkokalastus. Sinilevä. Vesi tosi kirkasta, kaislikot pienenee esim. Kehon Pappilan rannasta, nokasta hävis 20 m pitkä miestä korkeampi kosteikko kokonaan. 4. Kirjanpitokalastus 4.1 Aineisto ja menetelmät Vuonna 2015 kirjanpitokalastajia oli kaikkiaan 19 kpl ja vuonna 2016 kolme vähemmän. Vanajanselällä kirjanpitokalastajien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aika vaihdellut 5-7 kalastajan välillä (Taulukko 5.1). Kärjenniemenselältä on saatu kirjanpitokalastusaineistoa viimeksi vuonna 2010. Rauttun- ja Makkaranselällä kalastajien määrä on viime vuosina vähentynyt selvästi ja vuonna 2016 aineisto koostui vain yhden kalastajan pyynnistä. Jumusen ja Ahtialan välisellä vesialueella sekä Kirkkojärven ja Toutosen alueella kirjanpitokalastajia on ollut jo pitkään vain muutama kummallakin osa-alueella. Säijän- ja Sorvanselällä kirjanpitokalastus on ollut koko tarkkailun ajan runsasta ja suurin osa on pitänyt kirjaa kalastuksestaan jo yli 20 vuoden ajan. Kalastustiedusteluvastausten perusteella tarkkailualueella ei ole runsaasti ympärivuotista verkkokalastusta harrastavia henkilöitä, eikä kirjanpitoaineiston voida olettaa runsastuvat tulevaisuudessa. Kirjanpitokalastajat merkitsevät heille jaettuihin vihkoihin käyttämänsä pyydykset, pyyntiajat ja saaliit. Tässä raportissa tarkastellaan lähinnä eniten käytetyn pyydysluokan, eli solmuväliltään 41 60 mm verkkojen yksikkösaaliita. Yleisimmin käytetyt verkon solmuvälit ovat osa-alueesta riippuen 45 55 mm. Yksikkösaalis tarkoittaa tässä tapauksessa yhden verkon kilomääräistä saalista yhden pyyntivuorokauden aikana. Yksikkösaalis ja sen vaihtelut olisivat ihannetapauksessa suoraan verrannollisia kalakannan runsaudessa tapahtuviin muutoksiin. Todellisuudessa kuitenkin mm. sääolot, kalastuskirjanpitäjien vaihtuminen sekä muutokset pyyntitavoissa aiheuttavat vaihtelua vuosien välillä. Kaikkein luotettavimmat aikasarjat ovat Vanajanselän sekä Sorvanselän osa-alueilta, koska niissä kirjanpitokalastajat ja runsas aineisto ovat pysyneet pääpiirteissään ennallaan vuodesta toiseen.

32 Taulukko 4.1. Kirjanpitokalastajien lukumäärät vuosina 1990-2016. Vanajanselkä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 A X X X X X X X X X X X X X B X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X C X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X D X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X E X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G X X X X H X I X X X J X X X X X X X X X X X K M X X X X X X X N X X X X O X X yhteensä 4 6 6 8 8 7 6 7 7 6 7 7 6 5 7 6 5 6 6 6 7 7 6 6 6 5 5 Kärjenniemenselkä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 A X X X X X X X X X X X X X X X B X X X X X X C X X D X X X yhteensä 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 3 2 2 1 1 1 2 1 1 2 0 0 0 Rauttun- ja Makkaranselkä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 A X X X X X X X X B X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G X X X X X H X X X X X X X I X X J X X X X X X X X X X X X X X K X X X X X X X X X X X X X L M X X N X X X X X X X X X X X X X X O X X X X X X X X X X X yhteensä 1 2 3 3 3 4 4 4 3 5 5 4 3 5 5 5 5 3 4 5 5 4 3 2 2 3 1 Jumusen ja Ahtialanselän väli 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 B X X X X X X X X X X X X X X X C X X X X A G X F X X X X X X X X X X D X X X E H X X X I J X X X K X X L X X X X X X X X X X X X X M X X X X X X N X X X yhteensä 5 5 4 7 2 2 1 2 3 3 2 2 1 1 2 2 2 2 2 2 2 1 1 1 2 2 2 Kirkkojärvi- ja Toutosenselkä D 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 X f X X X X X X X E X X X X X X X X X X X X X X X X X X F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X J X X X X H X X X X X X X X X X X X X X I X X X J X X X X K L X X X X M X X X N X X X X X X O X X X X X X X X X X X X P X X X X X X X X Q X X X X X X X X X R X yhteensä 2 3 2 3 3 9 7 8 9 6 4 5 5 4 4 5 5 4 5 3 4 4 2 2 3 2 1 Säijän- ja Sorvanselkä 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 A X X X X B C X X X X X X X X X X X X X D X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X E F X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X G H X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X I X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X J X X X X X X X X X X X X X X X X X K X X X X X X X X X X X L X X X M X X X X N O X X X P X X Q X X R X X X X X X X S X X X X X X T X X X X X X X X X yhteensä 5 6 5 10 10 8 7 7 6 8 8 7 7 6 7 7 7 6 5 5 6 6 6 6 6 7 7

33 Yksikkösaalis kuvaa parhaiten verkkopyynnin pääasiallisten kohdelajien kannan kehitystä. Tarkkailualueella tämä tarkoittaa nykyisin lähinnä kuhaa. Myös joistain verkkopyynnin sivusaaliina tulevista lajeista saadaan varsin luettava kuva (sulkava ja pienikokoiset lahnat). Sen sijaan satunnaisena sivusaaliina saatavista lajeista ei välttämättä saada kovin tarkkaa tietoa. Solmuväliluokka 41 60 mm käsittää verkot, jotka pyytävät hyvin vaihtelevan kokoisia kaloja. Tässä tapauksessa kirjanpitokalastus tapahtuu osa-alueesta riippuen pääasiassa 50 55 mm verkoilla, jolloin mm. siikasaaliit jäävät vähäisiksi. Myös monien muiden verrattain pienikokoisten lajien, kuten särjen ja ahvenen runsaudesta saadaan tarkempaa tietoa kolmen vuoden välein tehtävien verkkokoekalastusten avulla. Koko vuoden pyynnin kattavan tarkastelun lisäksi kirjanpitoaineisto on perinteisesti jaettu myös avovesi- ja jääkalastuskauteen. Pyyntipäivämääriin sidotussa jaossa kesä- eli avovesikauteen kuuluu toukokuun ja marraskuun välinen aika. Talvi- eli jääkalastuskauteen lasketaan kuuluvaksi joulukuun ja huhtikuun välinen aika. Jääkalastuskaudella verkot ovat tavallisesti kokematta useita päiviä perätysten, kun taas lämpimän veden aikaan verkot koetaan kerran vuorokaudessa. Tästä syystä havaintokertojen (eli koentakertojen) määrä on avovesikaudella suhteessa selvästi suurempi kuin jäältä tapahtuvassa pyynnissä (Taulukko 5.2). Taulukko 4.2. Kirjanpitokalastajien verkkopyynnin (solmuvälit 41-60 mm) pyyntimäärät vuosina 2015 ja 2016. v.2015 Verkot 41-60 mm v.2016 Verkot 41-60 mm Pyyntipaikka Kausi kpl pvrk Pyyntipaikka Kausi kpl pvrk Vanajanselkä avovesi 377 2334 Vanajanselkä avovesi 243 1378 jääkalastus 124 2821 jääkalastus 150 3826 yhteensä 501 5155 yhteensä 393 5204 Rauttun- ja Makkaranselkä avovesi 160 592 Rauttun- ja Makkaranselkä avovesi 22 76 jääkalastus 43 336 jääkalastus 15 146 yhteensä 203 928 yhteensä 37 222 Jumunen - Ahtialanselkä avovesi 12 18 Jumunen - Ahtialanselkä avovesi 12 12 jääkalastus 24 38 jääkalastus 12 12 yhteensä 36 56 yhteensä 24 24 Kirkkojärvi ja Toutosenselkä avovesi 106 314 Kirkkojärvi ja Toutosenselkä avovesi 64 236 jääkalastus 41 82 jääkalastus 0 0 yhteensä 147 396 yhteensä 64 236 Säijän- ja Sorvanselkä avovesi 375 951 Säijän- ja Sorvanselkä avovesi 436 1069 jääkalastus 159 2310 jääkalastus 257 3430 yhteensä 534 3261 yhteensä 693 4499

34 pyydysvuorokaudet 18000 16000 14000 12000 10000 8000 Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 4.1. Kalastuskirjanpidon pyydysvuorokausien määrä solmuväliltään 41-60 mm verkoilla vuosina 2000-2016. pyyntikerrat 900 800 700 600 500 400 Vanajanselkä Kärjenniemenselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 4.2. Kalastuskirjanpidon pyyntikertojen määrä solmuväliltään 41-60 mm verkoilla vuosina 2000-2016. Vuonna 2015 Vanajanselän verkkopyynnin kirjanpitoaineisto (solmuvälit 41 60 mm) koostui yli 5000 pyydysvuorokaudesta (Taulukko 5.2). Vanajanselän aineisto on viime vuosian selvästi vähentynyt, kun aiemmin se oli moninkertainen muihin osa-alueisiin verrattuna (Kuva 5.1). Säijän- ja Sorvanselän alueella kirjanpitopyynnin verkkovuorokausia kertyi hieman yli 3 200 kpl. Kolmella muulla osa-alueella kirjanpitokalastuksen pyydysvuorokausien kokonaismäärä on selvästi pienempi.

35 Kirjanpitoaineiston edustavuutta voidaan tarkastella myös havaintokertojen (eli pyydysten koentakertojen) määrinä (Kuva 5.2). Aineiston luotettavuuden takia kalastuskirjanpidon tulisi perustua vähintään sataan havaintokertaan. Vuonna 2015 sadan havainnon raja täyttyi 41-60 mm verkoilla kaikilla muilla alueilla paitsi Jumusen ja Ahtialan välisellä alueella. Kärjenniemenselältä ei saatu tälläkään kertaa lainkaan kirjanpitoaineistoa. Avovesi ja jääkalastuskausiin jaettuna havaintorajat täyttyvät kummankin kauden osalta vain Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä (Taulukko 5.2). 4.2 Yksikkösaaliit lajeittain 4.2.1. Siika Tarkkailualueen siikasaaliit ovat nykyisin vähäisiä. Siiat ovat pääosin liian pienikokoisia jäädäkseen yleisimmin käytettyihin verkon solmuväleihin (50-55 mm). Säijän- ja Sorvanselkä oli 1990-luvun alusta vuoteen 2010 asti selvästi paras osa-alue (kuva 5.3). Viimeisten kolmen vuoden aikana siian yksikkösaaliit ovat Vanajanselällä sekä Säijä- ja Sorvanselällä keskimäärin 20 grammaa, minkä perusteella siikakannat ovat heikkoja. Muilla tarkkailun osa-alueilla siika on marginaalinen saalislaji. Vuosina 2015-2016 Kirkkojärven ja Toutosen sekä Rauttun- ja Makkaranselälän osa-alueilta saatiin kummaltakin vain yksi siika. Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueelta ei vastaavana aikana saatu siikoja lainkaan. Kirjanpitoaineiston perusteella siian keskikoko oli vuonna 2016 41-60 mm verkoilla Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä n. 450 g. Siian yksikkösaaliit ovat olleet lähes poikkeuksetta korkeammat avovesikaudella sekä Säijän- ja Sorvanselän että Vanajanselän osa-alueilla. Avovesikauden yksikkösaaliit ovat olleet korkeimmillaan 2000-luvun alussa. Vanajanselällä siian yksikkösaalis on korkeimmillaan noin 80 grammaa, kun Säijänja Sorvanselällä yksikkösaalistaso on ollut muutaman vuonna jopa yli 300 grammaa (kuva 5.4). Siika, 41-60 mm:n verkot 140 120 100 80 60 40 20 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Jumunen - Ahtialanselkä Säijän- ja Sorvanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Kuva 4.3. Siian yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

36 Siika, 41-60 mm:n verkot 80 60 g/pyydysvuorokausi 40 20 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Siika, 41-60 mm:n verkot 350 300 250 g/pyydysvuorokausi 200 150 100 50 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Säijän- ja Sorvanselkä jää Kuva 4.4. Siian yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016.

37 4.2.2. Kuha Rauttun- ja Makkaranselällä kuhan yksikkösaaliit olivat vuosina 2014-2016 yli kaksinkertaiset muihin osa-alueisiin verrattuna (kuva 5.6). Koko vuoden aineistosta laskettujen yli 600 gramman yksikkösaaliiden perusteella Rauttun- ja Makkaranselän osa-alueen kuhakanta on todella vahva. Vuosina 2014-2016 kuhan yksikkösaaliit ovat olleet aiempaa korkeammat Vanajanselällä, Säijän- ja Sorvanselällä sekä Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueilla. Em. osa-alueiden noin 300 gramman yksikkösaaliiden perusteella kuhankannat ovat vahvoja. Muista osa-alueista poiketen kuhakanta näyttäisi taantuneen Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella, missä koko vuoden aineiston yksikkösaalis on puoliintunut vuodesta 2009 (kuva 5.6). Kuhan yksikkösaaliit olivat avovesikaudella Rauttun- ja Makkaranselällä omaa luokkaansa muihin osa-alueisiin verrattuna (kuva 5.6). Vuonna 2015 avovesikauden yksikkösaalis oli n. 600 g ja vuonna 2016 yli 1000 g. Jumusen ja Ahtilanselän osa-alueella avovesikauden yksikkösaaliit olivat osa-alueista pienimmät, noin sata grammaa. Muilla osa-alueilla avovesikauden yksikkösaalis vaihteli 200-400 gramman välillä. Rauttun- ja Makkaranselän kuhankannan vahvistuminen näkyy myös jääkalastuskaudella ja n. 600 gramman yksikkösaaliit olivat koko tähänastisen tarkkailuhistorian korkeimmat. Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä jääkalastuskauden yksikkösaaliit ovat samaa tasoa kuin avovesikaudella. Solmuväliltään 41-60 mm:n verkoilla pyydetyn kuhan keskipaino oli vuonna 2016 aiempaan tapaan pienin Vanajanselällä (n.840 g). Muilla alueilla keskipaino vaihteli 1020-1460 gramman välillä. Kuha, 41-60 mm:n verkot 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.5. Kuhan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

38 Kuha, 41-60 mm:n verkot 1200 1000 g/pyydysvuorokausi 800 600 400 200 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä jää 1000 Kuha, 41-60 mm:n verkot 800 g/pyydysvuorokausi 600 400 200 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi jää Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.6. Kuhan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016.

39 4.2.3. Hauki Vanajanselällä haukikantojen kehitys on ollut vakaata ja hauen yksikkösaaliit ovat olleet noin 50 gramman tasoa (kuva 5.7) niin koko vuoden aineistossa kuin avovesi- että jääkalastuskausina (kuva 5.8). Noin 100 gramman yksikkösaalis hauella on varsin tavanomainen Kokemäenjoen vesistössä. Vanajanselän haukikanta on yksikkösaaliiden perusteella heikko, vaikka viimeisten kolmen vuoden yksikkösaalistaso oli hivenen aiempaa korkeampi. Rauttun- ja Makkaranselällä haukikanta on viime vuosina hieman vahvistunut. Vuosina 2010-2012 koko vuoden aineiston yksikkösaaliit olivat alle sata grammaa, mutta vuosina 2015-2016 yksikkösaalis oli 120-170 grammaa. Kirkkojärven ja Toutosen alueella hauen yksikkösaalis on 2000-luvulla ollut vain kerran alle sata grammaa (v.2009, 90 g/pyydvrk). Vuoden 2016 koko vuoden aineiston yksikkösaalis oli 108 g/pyydvrk, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosina 2013-2015 (250-330 g/pyydvrk). Avovesikauden yksikkösaaliissa ei ole juuri tapahtunut muutoksia (kuva 5.8). Vuoden 2016 aineisto oli tarkkailuhistorian vähäisin ja on mahdollista, ettei se kuvaa kalakannoissa tapahtuneita muutoksia. Säijän- ja Sorvanselällä hauen yksikkösaaliit ovat koko vuoden aineistossa jääneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle sadan gramman (kuva 5.7) ja haukikantaa voi pitää heikkona. Avovesikaudella yksikkösaalistaso on ollut hieman korkeampi kuin jääkalastuskaudella. Jumusen ja Ahtialanselällä kirjanpitoaineisto on ollut niukkaa ja yksikkösaaliiden vaihtelut selvästi muita osa-alueita runsaampaa. Hauen yksikkösaalis oli vuonna 2016 lähes 2,2 kg/pyydvrk. Hauki on matalan osa-alueen runsain saalislaji ja kantaa voi pitää voimakkaana. Saalishaukien keskipainot vaihtelivat 1,6-1,9 kg välillä osa-alueesta riippuen. 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 g/pyydysvuorokausi Hauki, 41-60 mm:n verkot v.2016 2154 g/pyydvrk Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.7. Hauen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

40 Hauki, 41-60 mm:n verkot 600 500 g/pyydysvuorokausi 400 300 200 100 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Säijän- ja Sorvanselkä Hauki, 41-60 mm:n verkot 2500 2000 g/pyydysvuorokausi 1500 1000 500 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä jää Kuva 4.8. Hauen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016.

41 4.2.4. Lahna Vanajanselkää lukuun ottamatta lahnan yksikkösaaliit ovat nousseet kaikilla osa-alueilla viimeisten 4-5 vuoden aikana (kuva 5.9). Vanajanselällä koko vuoden yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla keskimäärin 94 g/pyydvrk, eikä lahnakannassa näyttäisi tapahtuneen muutoksia. Lahnan yksikkösaaliit ovat kaikilla osa-alueilla avovesikaudella korkeammat kuin jääkalastuskaudella. Vanajanselällä yksikkösaalistaso on viime vuosina ollut avovesikaudella noin kaksinkertainen jääkalastuskauteen verrattuna (kuva 5.10). Säijän- ja Sorvenselän sekä Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueilla lahnan yksikkösaalistasot ovat nousseet vuodesta 2011 alkaen selvästi. Vuosien 2015-2016 yksikkösaaliit olivat Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella yli 150 grammaa, kun Säijän- ja Sorvanselällä yksikkösaalis on noususta huolimatta jäänyt sataan grammaan (kuva 5.9). Säijän- ja Sorvanselän osa-alueella lahnan yksikkösaalis on avovesikaudella noussut. Vuosittainen vaihtelu on ollut todella runsasta ja yksikkösaalistaso on viimeisten viiden vuoden aikana vaihdellut 50-350 gramman välillä. Jääkalastuskauden yksikkösaaliiden perusteella ei voida sanoa että Säijänja Sorvanselän lahnakanta olisi voimistunut. Kirkkojärven ja Toutosen sekä Jumusen ja Ahtilanselän osa-alueilla kirjanpitokalastuksen kalastuskausiin jaettu aineisto on vähäistä, eikä ns. sivusaalislajin yksikkösaaliiden perusteella ole mielekästä arvioida lahnakannan voimakkuutta. Rauttun- ja Makkaranselällä lahnan yksikkösaaliit ovat viimeisten viiden vuoden aikana nousseet avovesikauden pyynnissä. Jääkalastuskaudella yksikkösaalistaso on ollut vastaavana aikana vain noin 20 grammaa, mikä on kymmenesosa avovesikauteen verrattuna. Lahnojen keskikoko on yleisimmin käytetyillä, 41-60 mm:n verkoilla niin alhainen, että lahnoja voi pitää sivusaaliina. Vuonna 2016 ainoastaan Toutosen ja Kirkkojärven osa-alueella lahnojen keskipaino oli yli 500 g, kun muilla alueilla se vaihteli 330-400 gramman välillä. Lahna, 41-60 mm:n verkot 600 500 400 300 200 100 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.9. Lahnan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

42 Lahna, 41-60 mm:n verkot 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1989 1991 1993 1995 1997 g/pyydysvuorokausi 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Vanajanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä jää Lahna, 41-60 mm:n verkot 1200 1000 800 600 400 200 0 1989 91 1993 1995 1997 g/pyydysvuorokausi 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 92 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Jumunen - Ahtialanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä jää Kuva 4.10. Lahnan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016. 4.2.5. Sulkava Vanajanselällä yksikkösaaliit ovat olleet koko vuoden aineistossa jo pitkään noin sadan gramman tasoa (kuva 5.11). Vanajanselällä avovesikauden yksikkösaaliit ovat olleet selvästi suurempia kuin jääkalastuskaudella. Avovesikaudella yksikkösaaliit ovat 2000-luvulla selvästi laskeneet. Jääkalastuskaudella yksikkösaaliit ovat puolestaan viimeisten viiden vuoden aikana olleet nousussa ja vuonna 2017 kummankin kalastuskauden yksikkösaalis oli noin sata grammaa. Säijän- ja Sorvanselällä sulkavan yksikkösaaliit ovat pääosin olleet koko vuoden aineistossa alle 200 g/pyydysvrk (kuva 5.11). Avovesikaudella vaihtelu on ollut runsaampaa ja yksikkösaalistaso hieman jääkalastuskautta korkeampi. Vuoden 2016 yksikkösaalis oli avovesikaudella n. 280 g/pyydvrk, mikä oli tarkkailuhistorian korkeimpia (kuva 5.12). Noususta huolimatta osa-alueen sulkavakantaa voi pitää vakaana, muttei erityisen runsaana.

43 Sulkavan yksikkösaaliit olivat vuonna 2016 korkeimmat Jumusen ja Ahtialanselän alueella (kuva 5.11). Koko vuoden aineistossakin vuosittainen vaihtelu on ollut runsasta ja kalastuskausiin jaetussa aineistossa vielä runsaampaa. Vuoden 2016 yksikkösaalis (n. 300 g/pyydvrk) on korkeampi kuin viitenä edellisenä vuotena, mutta vielä selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa, jolloin koko vuoden aineiston yksikkösaalistaso vaihteli 200-800 gramman välillä. Niukasta aineistosta ja hyvin runsaasta vaihtelusta huolimatta alueen sulkavakantaa voi pitää hyvin runsaana. Kirkkojärven ja Toutosen alueella koko vuoden yksikkösaalistaso laski selvästi aiemmasta (kuva 5.11). Vuoden 2016 yksikkösaalistaso oli vain 40 g/pyydyvrk, kun vuosina 2010-2015 yksikkösaaliit ovat vaihdelleet 380-900 gramman välillä. Sulkavakanta ei todennäköisesti ole pienentynyt yhtä voimakkaasti kuin yksikkösaaliit, mutta vuosien 2015 ja 2016 yksikkösaaliiden perusteelle kanna kasvu näyttäisi pysähtyneen. Rauttun- ja Makkaranselällä koko vuoden yksikkösaalis oli vuosina 1999-2008 noin 400 g/pyydyvrk. Sulkavakanta on viimeisten viiden vuoden aikana selvästi heikentynyt. Vuoden 2016 aineisto oli solmuvälin 41-60 mm verkoilla todella niukka (37 pyydvrk) ja sulkavan yksikkösaalis vain 3 g/pyydvrk. Osa-alueen sulkavakanta on varmuudelle kymmenen vuoden aikana heikentynyt, mutta kirjanpitoaineiston lisäksi on syytä huomioida myös kalastustiedustelun antamaa tietoa. Vuoden 2015 kalastusta koskevassa tiedustelussa sulkavan saalisosuus oli noin neljäsosa koko osa-alueen saaliista. Sulkavasaalis oli pinta-alaan suhteutettuna noin 2,5 kg/ha ja kokonaissaalis 6,6 tn. Sulkava on alueella selvästi runsaampi kuin voisi yksikkösaaliiden perusteella olettaa. Sulkava on parvikala, ja sen saaliiden muita yleisiä lajeja suurempi vaihtelu näkyy esimerkiksi koekalastustuloksissa. Myös kalastuskirjanpidon yksikkösaaliissa on tästä syystä oletettavasti enemmän vaihtelua kuin muilla yleisillä saalislajeilla. Vaihtelu näkyy etenkin avovesikaudella, jolloin kalojen liikkuminen on aktiivisempaa. Sulkava, 41-60 mm:n verkot 1600 v.1998, 1978 g/pyydvrk 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 g/pyydysvuorokausi Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.11. Sulkavan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

44 600 Sulkava, 41-60 mm:n verkot 500 400 300 200 100 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 g/pyydysvuorokausi avovesi Vanajanselkä Säijän- ja Sorvanselkä jää Sulkava, 41-60 mm:n verkot 2000 v.1998, 2750 g/pyydvrk v.1992, 2667 g/pyydvrk 1800 1600 g/pyydysvuorokausi 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi jää Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Kuva 4.12. Sulkavan yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016.

45 4.2.6. Made Made poikkeaa elintavoiltaan muista Vanajaveden reitin yleisimmistä kalalajeista. Se vaatii viihtyäkseen viileää vettä ja mateen kasvukausi ja pyynti ajoittuu talveen. Pyydysvuorokautta kohti laskettujen yksikkösaaliiden taso on usein jääkalastuksessa korkeampi kuin avovesipyynnissä, toisin kuin yleensä. Erilaisten elintapojen vuoksi pyyntipaikkojen vaihto saattaa vaikuttaa huomattavasti mateen yksikkösaaliisiin. Vanajanselän yksikkösaaliiden taso on ollut koko vuoden aineistossa vuodesta 2008 alkaen laskeva. Lasku on tapahtunut avovesikaudella, jääkalastuskaudella yksikkösaalistaso on ollut vastaavana aikana melko vakaa ja jopa hieman aiempaa korkeampi (kuva 5.13). Vanajanselän osa-alueen madekantaa voi vuoden 2016 yksikkösaaliiden perusteella luonnehtia kohtalaiseksi. Rauttun- ja Makkaranselällä madekanta taantui 1990-luvun lopussa voimakkaasti (kuva 5.13). Koko vuoden aineiston yksikkösaalis on ollut 2000-luvulla keskimäärin 21 g/pyydvrk ja kanta on ollut vakaa. Jääkalastuskauden yksikkösaaliit ovat olleet lähes poikkeuksetta selvästi avovesikautta korkeampia (kuva 5.14). Säijän- ja Sorvanselän madekannan kehitys on ollut 2000-luvulla hyvin samankaltaista kuin Rauttunja Makkaranselällä (kuva 5.13). Jääkalastuskauden yksikkösaalis nousi vuosina 2008-2010 50 grammaan, kun se muina vuosina on ollut noin 20 gramman tasoa (kuva 5.13). Muilla osa-alueilla aineiston vaihtelu on liian suuret madekannan tai sen kehityskulun arviointiin. Made, 41-60 mm:n verkot 220 200 180 160 g/pyydysvuorokausi 140 120 100 80 60 40 20 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Jumunen - Ahtialanselkä Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Säijän- ja Sorvanselkä Kuva 4.13. Mateen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)koko vuoden aineistossa vuosina 1985-2016.

46 Made, 41-60 mm:n verkot 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1991 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 g/pyydysvuorokausi 2016 avovesi jää Vanajanselkä Rauttun- ja Makkaranselkä Säijän- ja Sorvanselkä 800 Made, 41-60 mm:n verkot 700 600 g/pyydysvuorokausi 500 400 300 200 100 0 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1990 1991 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 avovesi Kirkkojärvi ja Toutosenselkä Jumunen - Ahtialanselkä jää Kuva 4.14. Mateen yksikkösaaliit (g/pyydvrk)kalastuskausiin jaetussa aineistossa vuosina 1989-2016.

47 4.2.7. Selkäalueittainen tarkastelu Vanajanselkä Aiemmin Vanajanselkä on ollut kalastuksen kannalta tutkimusalueen parhaimmistoa. 2000-luvulla ero muihin selkäalueisiin on kuitenkin kaventunut. Sulkavan runsastuminen 1990-luvulla muutti aluetta uudelleen heikompaan suuntaan (kuva 5.15). Koko vuoden aineistosta laskettujen yksikkösaaliiden perusteella sulkavakannan vahvistuminen näyttäisi pysähtyneen ja kanta on Vanajanselällä suunnilleen samaa tasoa kuin Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä (kuva 5.16 ja kuva 5.19). Kuhakanta on Vanajanselällä vahvistunut 2000-luvulla ja yksikkösaalistaso on noin kolminkertainen 1990-luvun tasoon verrattuna. Koko vuoden aineistosta laskettujen kolmen vuoden keskiarvoinen yksikkösaalis on noin 300 grammaa, mikä on vähemmän kuin Rauttun- ja Makkaranselällä ja samaa tasoa kuin Säijän- ja Sorvanselällä. Hauen yksikkösaaliit ovat hitaasti kasvaneet, eikä Vanajanselän haukikanta ole enää selvästi muita heikompi. Vanajanselän lahnakanta näyttäisi vahvistuneen samaan aikaan sulkavan kanssa. Lahnan yksikkösaaliit ovat olleet yli kymmenen vuotta samaa tasoa kuin sulkavan, noin 100 grammaa. Sulkavakanta on viime vuosien yksikkösaaliiden perusteella osa-alueista heikoin Vanajanselällä (kuva 5.15). Vanajanselän madekanta on ollut pitkään vakaa. Koko vuoden yksikkösaalis on ollut 20-30 gramman tasoa jo 1970-luvulta lähtien (kuva 5.15). Siika on Vanajanselällä harvalukuinen, joskin säännöllinen saalis. Alle 30 gramman yksikkösaalistaso osoittaa siikakannan olevan heikko. Vanajanselän yksikkösaaliiden muutokset vuodesta toiseen ovat selkeitä ja loogisia. Runsaan kirjanpitoaineiston ja vakiintuneiden kirjanpitäjien lisäksi pitkillä pyyntiajoilla on oma vaikutuksensa yksikkösaaliiden kehitykseen. Vanajanselkään ei ole kohdistunut voimakasta jätevesikuormitusta enää pitkään aikaan. Tämä näkyi särkikalaston vähenemisenä aina 1990-luvun alkuun saakka. Sulkavan runsastumiselle 1990-luvun lopussa ei löydy hajakuormituksen vaikutusten lisäksi selitystä veden laadusta, jossa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Vanajanselkä 400 (g/pyydysvuorokausi) 300 200 100 siika hauki sulkava lahna made kuha 0 2013-2015 2011-2013 2009-2011 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2001-2003 1999-2001 1997-1999 1995-1997 1993-1995 1991-1993 1989-1991 1987-1989 1985-1987 1983-1985 1981-1983 1979-1981 1977-1979 1975-1977 Kuva 4.15. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Vanajanselällä

48 Rauttun- ja Makkaranselkä Rauttun- ja Makkaranselälle on vielä 1990-luvun alussa kohdistunut voimakas jätevesikuormitus Valkeakosken suunnalta Kärjenniemenselän kautta. Tehostuneen jätevedenpuhdistuksen myötä tilanne on muuttunut siten, että Rauttun- ja Makkaranselälle tulee Vanajanselältä suurempi ravinnekuormitus kuin Kärjenniemenselältä. Kuhan yksikkösaalistaso on Rauttun- ja Makkaranselällä viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut (kuva 5.16). Viime vuosien noin 700 gramman yksikkösaaliin perusteella kuhakanta on osa-alueista selvästi voimakkain. Haukikanta on yksikkösaaliiden perusteella hieman parempi ja siika- sekä madekannat hieman huonompia kuin Vanajanselällä tai Säijän- ja Sorvanselän osa-alueilla. Siian ja mateen yksikkösaaliit ovat 2000-luvulla laskeneet ja ero Vanajanselkään on siinä mielessä kasvanut. Sen sijaan sulkavakanta on Rauttun- ja Makkaranselän alueella heikentynyt selvästi muita alueita voimakkaammin, mikä kuvaa kalakantojen positiiivista kehitystä. Viime vuosien noin 100 gramman yksikkösaaliiden perusteella sulkavakanta on samalla tasolla Vanajajanselän sekä Säijän- ja Sorvanselän kanssa. Rauttun- ja Makkaranselkä 700 600 (g/pyydysvuorokausi) 500 400 300 200 100 siika hauki sulkava lahna made kuha 0 2013-2015 2011-2013 2009-2011 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2001-2003 1999-2001 1997-1999 1995-1997 1993-1995 1991-1993 1989-1991 1987-1989 1985-1987 1983-1985 1981-1983 1979-1981 1977-1979 1975-1977 Kuva 4.16. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Rauttun- ja Makkaranselällä.

49 Jumusen ja Ahtialanselän väli Jumusen ja Ahtialanselän välinen alue on hyvin erityyppistä vesistöä kuin ylä- ja alapuoliset järvialtaat. Muuhun tutkimusalueeseen nähden huomattavan korkeat yksikkösaaliit ovat osittain seurausta erityyppisestä vesistöstä sekä siitä, että verkkojen pyynnissäoloajat ovat kautta vuoden lyhyitä. Vuodesta 1995 lähtien kirjanpitoaineisto tältä alueelta on ollut hyvin suppea. Yksikkösaaliiden perusteella hauki-, lahna-, säyne- ja sulkavakannat näyttäisivät voimistuneet 1980- luvun puolivälin jälkeen (kuva 5.17). Sulkavan yksikkösaaliit saavuttivat huippunsa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kanta näyttäisi heikentyneen. Sama kehitys on havaittavissa myös lahnalla ja hauella. Aivan viime vuosina hauen yksikkösaalis on voimakkaasti noussut. Alueen kuhakanta on jäänyt muihin tarkkailun osa-alueisiin verrattuna vaatimattomaksi. Siikaa tai madetta ei Jumusen ja Ahtialan väliseltä alueelta juuri saada saaliiksi. Alueen elinympäristö ei ole kaikkein soveliainta kummallekaan lajille, ainakaan ympärivuotisen pyynnin kannalta. Viimeaikainen aineisto on todella niukka, eikä se enää luotettavasti kuvaa osa-alueen kalakannoissa tapahtuneita muutoksia. Jumunen - Ahtialanselkä 1200 1000 (g/pyydysvuorokausi) 800 600 400 200 siika hauki sulkava lahna made kuha 0 2013-2015 2011-2013 2009-2011 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2001-2003 1999-2001 1997-1999 1995-1997 1993-1995 1991-1993 1989-1991 1987-1989 1985-1987 1983-1985 1981-1983 1979-1981 1977-1979 1975-1977 Kuva 4.17. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Jumusen ja Ahtialanselän alueella.

50 Kirkkojärvi ja Toutonen Kirkkojärven ja Toutosen kalastuskirjanpidon ongelmana on aiempina vuosina ollut kirjanpitäjien pyynnin sijoittuminen lähes täysin Toutosen länsiosiin. Vuodesta 1993 lähtien kirjanpitäjiä on saatu lisää myös Kirkkojärvelle ja Toutosen muihin osiin. Osittain kirjanpitäjien suurehkon vaihtuvuuden seurauksena eri lajien yksikkösaaliissa on ollut voimakkaita vaihteluita vuodesta toiseen. Alueen hauki- ja lahnakannat voimistuivat 1990-luvun puolivälin jälkeen, mutta näyttäisivät taantuneen 2000-luvun aikana. Myös kuhakanta nousi hyvin voimakkaasti 1990-luvun lopussa. Lievän taantumisen jälkeen nykyinen noin 350 gramman yksikkösaalis kuvastaa melko voimakasta kuhakantaa (kuva 3.22). Sulkavakanta on ollut 2000-luvulla heikompi kuin 1980-luvun lopulla. Vuoden 2010 lähes 400 gramman yksikkösaalis nostaa 3-vuoden keskiarvoa ja kauden 2008-2010 keskimääräinen yksikkösaalis (200 g/pyydysvrk) kuvaa melko vahvaa sulkavakantaa. Koko 2000-luvun yksikkösaaliiden perusteella sulkavakanta on melko heikko. Lahnan noin 50 gramman yksikkösaalis on osa-alueita alhaisin. Mateen yksikkösaalis on sen sijaan osa-alueista korkein Kirkkojärven ja Toutosen alueella. Madekantaa voikin pitää kohtalaisena (kuva 3.22). Kirkkojärven ja Toutosen alueen kalasto on ollut pitkällä aikavälillä tutkimusalueista parhaimpia. Ero Vanajanselkään sekä Säijän- ja Sorvanselkää on kuitenkin 2000-luvulla kaventunut, kun pääasiallisten saalislajien kantojen voimistuminen on kääntynyt laskuun. Kirkkojärvi - Toutonen 900 800 (g/pyydysvuorokausi) 700 600 500 400 300 200 siika hauki sulkava lahna made kuha 100 0 2013-2015 2011-2013 2009-2011 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2001-2003 1999-2001 1997-1999 1995-1997 1993-1995 1991-1993 1989-1991 1987-1989 1985-1987 1983-1985 1981-1983 1979-1981 1977-1979 1975-1977 Kuva 4.18. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Kirkkojärven ja Toutosen alueella.

51 Säijän- ja Sorvanselkä Säijän- ja Sorvanselän alue oli vielä 1990-luvun alussa kalastuksellisesti heikompaa aluetta Vanajanselkään verrattuna. Alueiden välinen ero on 2000-luvulla tasoittunut ja osittain kalakantojen kehitys on ollut suotuisempaa Säijän- ja Sorvanselällä. Sulkavakannan 1980-luvun puolivälistä jatkunut voimistuminen kääntyi laskuksi 1990-luvun puolivälissä. Säijän- ja Sorvanselkä on selkäalueista ainoa, missä sulkavakanta 1990-luvun puolivälissä taantui (kuva 5.19). Sulkavakanta näyttäisi 2000-luvulla hieman voimistuneen ja kanta on tällä hetkellä hieman voimakkaampi kuin Vanajanselällä tai Rauttun- ja Makkaranselällä. Säijän- ja Sorvanselän kuhakanta on muiden osa-alueiden tapaan voimistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korkeimmillaan kuha yksikkösaaliit olivat noin 400 grammaa vuosina 2010-2011, jonka jälkeen yksikkösaalistaso on hieman laskenut. Hauen yksikkösaaliit ovat korkeimmillaankin olleet noin sata grammaa. Haukikanta on 2000-luvun keskimääräinen yksikkösaaliit (70 g/pyydvrk) perusteella heikko. Muutokset yksikkösaaliissa ovat olleet koko tarkkailun ajan maltillisia ja haukikantaa voi luonnehtia vakaaksi. Säijän- ja Sorvanselällä siikakanta on ollut pitkään muita osa-alueita parempi. Koko vuoden aineistosta laskettu yksikkösaalis oli 2000-luvun alussa lähes sata grammaa, mutta viimeisten vuoden aikana yksikkösaalistaso on laskenut alle 50 gramman. Madekanta on ollut Säijän- ja Sorvanselällä melko vakaa ja yksikkösaalistaso on muiden selkäalueiden tasoa. Säijän- ja Sorvanselkä 500 (g/pyydysvuorokausi) 400 300 200 100 siika hauki sulkava lahna made kuha 0 2013-2015 2011-2013 2009-2011 2007-2009 2005-2007 2003-2005 2001-2003 1999-2001 1997-1999 1995-1997 1993-1995 1991-1993 1989-1991 1987-1989 1985-1987 1983-1985 1981-1983 1979-1981 1977-1979 1975-1977 Kuva 4.19. Yksikkösaaliiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot (g/pyydvrk) Säijän- ja Sorvanselällä.

5. Jätevesien vaikutukset kalastoon ja kalastukseen 52 Tarkkailualueen kokonaiskalastajamäärä oli vuonna 2014 noin 2170 ruokakuntaa, mikä on kalastaneiksi henkilöiksi muutettuna noin 3060 kalastajaa. Kalastajamäärät ovat 2000-luvulla hitaasti vähentyneet. Vuosituhannen alussa tarkkailualueella kalasti yli 2500 ruokakuntaa, kun viimeisimmissä tiedusteluissa kalastajamäärä on jäänyt noin 2000:een. Pinta-alaan suhteutettuna kalastajia oli aiempaan tapaan eniten Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella (13 ruokakuntaa/km 2 ). Vanajanselällä ja Kärjenniemenselällä kalastajatiheys oli noin 8 ruokakuntaa/km 2 ja muilla osa-alueilla 10-12 ruokakuntaa/ km 2. Pitkällä aikavälillä tarkkailualueella tapahtuva pyynti on hitaasti siirtynyt verkkokalastuksesta vapakalastusvälineillä tapahtuvaan pyyntiin. Vastaajista on vetouistellut tai heittokalastanut vähintään puolet kaikilla osa-alueilla. Kuokkalankosken osa-alueella pyynti on lähes yksinomaan vapakalastusta, koska alue on lähes kokonaan erityiskalastuskohdetta. Verkkokalastus on edelleen suosittua ja vastaajista niin ikään puolet on kalastanut myös verkoilla isoimmilla selkäalueilla. Pyyntityötä kuvaavasta pyyntiponnistus soveltuu parhaiten osa-alueiden välisten erojen tai pitkäaikaisten muutosten seurantaan kullakin pyyntitavalla, ei niinkään eri pyyntitapojen keskinäiseen vertailuun. Niin verkko- kuin vapakalastus kohdentuu moniin eri lajeihin eri vuodenaikoina. Yhden verkon vuorokauden pyynnin tai vetouistelun pyyntitapahtuman keskinäinen vertailu on mielekkäintä tehdä vertaamalla esim. pääasiallisen saalislajin, kuhan saalisjakauman kautta. Säijän- ja Sorvanselän kuhasaaliista 80 % saatiin verkoilla ja 20 % vapakalastusvälineillä, mikä vastaa suunnilleen kyseisten pyydysten pyyntiponnistusten jakaumaa. Sen sijaan Kärjenniemenselällä kuhasaalista 60 % saatiin vapavälineillä ja 40 % verkoilla, vaikka vetouistelun ja heittovavan pyyntiponnistus oli selvästi verkkokalastus vähäisempi. Kirkkojärven ja Toutosen sekä Jumusen ja Ahtialanselällä kuhasaalis jakaantuu tasan verkko ja vapakalastusvälineiden kesken, kun taas Rauttun- ja Makkaranselällä sekä Vanajaselällä verkkokalastuksen osuus kuhasaaliista on selvästi vapakalastusvälineiden osuutta suurempi. Runsain kokonaissaalis saatiin Vanajanselältä (n. 62 tn), mikä oli noin kolmasosa koko tarkkailualueen saaliista (n. 186 tn). Pinta-alaan suhteutettuna Vanajanselän saalis (6,4 kg/ha) oli kuitenkin selvästi koko reitin keskimääräistä (8,4 kg/ha) pienempi. Pienin hehtaarisaalis saatiin Kärjenniemenselältä (3,3 kg/ha) ja suurin Säijän- ja Sorvanselältä (10,9 kg/ha). Kalastanutta ruokakuntaa kohden koko tarkkailualueelta saatiin saaliista 62 kg. Säijän- ja Sorvanselän kalastajamääräkohtainen saalis (106 kg/ruokakunta) oli myös tällä mittarilla osa-alueista korkein. Rauttun- ja Makkaranselän sekä Jumusen ja Ahtialanselän osa-alueiden saaliista noin 40 % koostui särkikaloista. Vastaava särkikalojen osuus oli Säijän- ja Sorvanselällä noin kolmasosa ja muilla osaalueilla alle 30 %. Kalastusta haittaavista tekijöistä nousivat esiin koko tarkkailualueella levähaitat, pyydysten likaantuminen ja vähempiarvoisten kalalajien runsaus. Suoraan jätevesiin liittyvät vastausvaihtoehdot korostuvat edelleen Kärjenniemenselällä kun taas vedenpinnan säännöstely koetaan haittaavammaksi reitin alaosalla Kuokkalankoskella sekä Säijän- ja Sorvanselällä. Kirjanpitokalastuksen avulla seurataan kalakannoissa tapahtuvia muutoksia ja menetelmän tuottamana aineiston käyttökelpoisuuteen vaikuttaa havaintojen eli pyyntikertojen määrä. Jumusen ja Ahtialanselän sekä Kirkkojärven ja Toutosen alueilla pyynnin määrä on ollut pitkään muita osa-alueita heikompaa ja Kärjenniemenselän osa-alueelta on saatu aineistoa vain satunnaisesti. Em. osa-alueilla ei voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä kalakannoissa tapahtuvista muutoksista

53 pelkästään kirjanpitokalastusaineiston perusteella. Tilannetta on pyritty parantamaan hankkimalla lisää kirjanpitokalastajia. Etenkin talviaikainen verkkokalastus on olosuhteiden vuoksi joillain osa-alueilla haastavaa, eikä aineistoa kerry riittävästi. Runsain aineisto on 2000-luvulla kertynyt Vanajanselältä sekä Säijän- ja Sorvanselältä. Näillä alueilla myös useimpien lajien yksikkösaaliiden muutokset vuodesta toiseen ovat loogisia, eikä selittämättömän voimakkaita vaihteluita vuosien välillä esiinny. Kirjanpitoaineisto on jaettu myös avovesi- ja jääkalastuskauteen. Käytetyllä jaolla aineisto saadaan jaettua pyyntiajoiltaan yhdenmukaisiin jaksoihin, sillä talvella pyydysten pyynnissäoloajat ovat pidempiä, eikä pyydystettävyys vuorokautta kohti ole välttämättä sama kuin kesäpyynnissä, missä verkot ovat kerralla vedessä yli yön. Etenkin siian ja mateen osalla eri kalastuskausien vaikutus eri lajien pyydystettävyyteen tulee ilmi. Siika on harvalukuinen saalislaji Vanajaveden reitillä melko runsaista istutuksista huolimatta. Tarkkailualueen siikasaalis on käytännössä pyydetty vain kahdelta osa-alueelta. Vanajanselällä siian yksikkösaaliit eivät ole juuri muuttuneet ja siikakanta on ollut koko 2000-luvun ajan heikko. Säijän- ja Sorvanselällä siikakanta oli vuosituhannen vaihteessa kohtalainen, jonka jälkeen se on taantunut ja alueen siikakanta on Vanajaveden tapaan heikko. Rauttun- ja Makkaranselälle on istutettu runsaasti siikaa, mutta kanta on pysynyt heikkona, eikä pyyntiä harrasteta runsaan sulkavakannan vuoksi. Kuhakannat ovat voimistuneet kaikilla tarkkailun osa-alueilla ja 2000-luvun yksikkösaaliit ovat selvästi suurempia kuin 1990-luvulla. Vanajanselällä sekä Rauttun- ja Makkaranselällä kuhakanta näyttäisi kasvavan edelleen. Muilla osa-alueilla yksikkösaaliit ovat tasaantuneet ja hetkellisesti jopa laskeneet. Koko tarkkailualueen kuhakantoja voi pitää kirjanpitoaineisoton perusteella voimakkaina. Hauen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet voimakkaasti niillä osa-alueilla, joissa aineiston määrä on jäänyt niukaksi. Vanajanselällä sekä Säijän- ja Sorvanselällä aineistoa on ollut runsaammin ja vuosittainen vaihtelu vähäistä. Kummankin osa-alueen haukikantoja voi pitää hitaasta voimistumisesta huolimatta edelleen melko heikkoina. Sulkavaa ei pidetä toivottuna saalilajina, mikä hyvin runsaana haittaa verkkokalastusta. Sulkavakantojen taantumista voidaankin pitää sekä kalastollisesti että kalastuksellisesti positiivisena kehityssuuntana. Viimeisten kymmen vuoden aikana sulkavakanta on yksikkösaaliiden perusteella voimistunut ainoastaan Kirkkojärven ja Toutosen osa-alueella. Muilla tarkkailun osa-alueilla sulkavakannat ovat joko taantuneet tai pysyneet ennallaan. Tarkastelun kohteena olevista saalislajeista mateen yksikkösaaliit ovat kaikkein pienimmät, koska verkkokalastuksen pyynti kohdentuu hyvin voimakkaasti muihin lajeihin. Runsaassa koko vuoden aineistossa yli 50 gramman yksikkösaaliista voi pitää vahvan madekannan merkkinä. Millään osa-alueella madekanta ei näyttäisi taantuneen tarkkailuhistorian aikana. Mateen yksikkösaaliit ovat suuremmilla selkäalueilla vaihdelleet 2000-luvulla 20-40 gramman välillä ja tarkkailualueen madekantoja voi pitää kohtaisina/hyvinä ja vakaina. Kalastuskirjanpitoaineiston perusteella tarkkailualueen osa-alueiden väliset erot ovat tasaantuneet. Ns. haitallisen lajin, sulkavan yksikkösaalistasot ovat pääosin pienemmät nyt kuin 1990-luvulla tai 2000- luvun alussa, joten kehitys on ollut positiivista. Tavoitelluimman saalislajin, kuhan yksikkösaaliit ovat puolestaan kaikilla osa-alueilla nousseet ja 2000-luvun yksikkösaaliit ovat selvästi korkeammat kuin 1990-luvulla keskimäärin. Kalakantojen kehitys siis on ollut tältäkin osin positiivista.

54 KVVY Tutkimus Oy Tekijä: Kalastotutkija Sakari Kivinen Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen Jakelu Valkeakosken kaupunki Valkeakosken kaupunki, Ympäristöpalvelut UPM Oyj Tervasaari Akaan kaupunki Lempäälän kunta Lempäälän kunta, Ympäristöosasto Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto Vesilahden kunta Pirkkalan kalastusalue, isännöitsijä Ismo Kolari Vanajanselän kalastusalue, isännöitsijä Petri Mäkinen Helsingin yliopisto, vapaakappaletoimisto Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Jakelu sähköisenä Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo, kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, jorma.kirjavainen@ely-keskus.fi Viitteet Mattila, M. 2016. Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailu vuonna 2016. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Julkaisu 764. 116 s. + liitteet