2015 / Levikki 70 000 kpl Kustantaja: Euro Tv-News Oy www.jarmojuntunen.fi

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

MISSÄ ASUN? Katu? Kaupunginosa? Kunta? Kaupunki? Maakunta? Maa?

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Sote- ja maakuntauudistus sekä valinnanvapauden lisääminen voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

ÄÄNESTÄ SUOMI TAKAISIN

VAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari

Tasa-arvoa terveyteen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Lähidemokratia on kuntien keskeisin tehtävä kuntien tehtäviä ei tule siirtää valtiolle

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

Tilannekatsaus Harri Jokiranta

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Tutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Soten elinkeinopoliittinen ulottuvuus kunnassa. Susanna Kallama, elinkeinoasioiden Kuntamarkkinat 13.9.

Hyvän mielen valtuusto Turkuun

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Mihin tarvitaan omistajia?

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

Kaupunginvaltuusto

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin erikokoisissa yrityksissä vuosina Yritykset kantavat Suomea ja lisäävät hyvinvointia

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen

Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8809/ /2017

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Vähemmän velkaa parempaa elämää joka päivälle. Keskustan 365-vaihtoehto hallituksen budjettiesitykseen

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

Sote-asiakastietojen käsittely

Lausuntopyyntö STM 2015

Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät

EUROOPAN PARLAMENTTI

Maailman laajin selvitys

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

SYNNINPÄÄSTÖ KUNNANVOUDILLE

Kuntien tehtävien eriytyminen - perustuslain asettamia reunaehtoja koskeva selvitystyö

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Työllisyys on ykkösasia

Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Vammaispalvelulaki uudistuu

Työllistymisen kumppanuusfoorumi Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Osatyökykyisille tie työelämään

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella ?

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Niukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

Perustuslakivaliokunnan lausunto

PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE

Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä Suomen uudistaminen ei onnistu ilman yrityksiä

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

Transkriptio:

2015 / Levikki 70 000 kpl Kustantaja: Euro Tv-News Oy www.jarmojuntunen.fi LAPIN TULEVAISUUS Suomi on Kreikan tiellä Lääkkeitä talouden pelastamiseksi FAKTAA: Ensisijaisesti on asetettava teollisuuden kilpailukyky ja yrittäjyys etusijalle. Työpaikkoja ei synny ilman työnantajia. Verotusta keventämällä lisätään ostovoimaa, silloin palvelut ja tavara menee kaupaksi. SIVU 3 Suomeen eläkekatto? Eläkekatto on voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa. Norjassa eläkekatto on noin 5000 euroa kuukaudessa ja Ruotsissa 4000 euroa kuukaudessa. SIVU 5 Rovaniemi kyllästyi perintäyhtiön rahastukseen Rovaniemen kaupunki on luopumassa monikansallisen perintätoimisto yhtiö Lindorffin laskujen perintäpalveluista. Valtion ja kuntien turhia menoja on leikattava ja verotusta kevennettävä, jotta suomalaisilla on varaa elämän perusasioihin, kuten asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon, perustelee Jarmo Juntunen. Soinin ja Juntusen tervehdys lappilaisille Ole mukana ja äänestä SIVU 2 Jarmo Juntusen vaaliteemat SIVU 4 SIVU 7 Juntunen: SOTE olisi vienyt Suomen sata vuotta taaksepäin SIVU 7 Pienyrittäjyyttä on tuettava Tällä toimintamallilla autetaan kasvumahdollisuuksia omaavien yksinyrittäjien taivalta kasvun tielle. SIVU 5

SIVU 2 PÄÄKIRJOITUS: Hyvä lappilainen, Suomalaisten hyvinvointi kunniaan Päätoimittaja Mika Mikkonen Viime vuosien aikana hallituspuolueet ovat ajaneet Suomen märkään suohon. Kokoomusvetoisen hallituksen aikana valtion velka tuplaantui lähes 50 miljardilla eurolla ja työttömien määrä on kasvanut historiallisen suureksi. Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen on määrätietoisesti ja rohkeasti puolustanut sitä, että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei saa vahingoittaa eikä tuhota. Hän on julkisesti vaatinut, että kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet pitää turvata myös huonossa taloustilanteessa. Juntunen on myös perus- ja ihmisoikeuksien vahva puolustaja. Hänen unelmansa on, että jokaiselle ihmiselle turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Hän edellyttää, että yhteiskunnalliset päätökset tulee olla demokraattisia, luotettavia ja läpinäkyviä. Kansalaisten on luotettava siihen, että turvaverkko toimii tarpeen tullen ja ihminen ei jää yksin hädänkään hetkellä. Juntunen on vaatinut oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista. Tällä hän tarkoittaa oikeusturvan toteutumista sekä oikeudenmukaista tulonjakoa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita ovat perusterveydenhuolto, riittävä sosiaaliturva kaikissa elämän vaiheissa, hyvä peruskoulutus ja monipuolinen elinkeinorakenne. Työ ja yrittäminen on hyvinvoinnin lähde. Jos Suomeen halutaan luoda yksityiselle sektorille uusia työpaikkoja, työn verotusta ja sitä kautta työn hintaa yrittäjälle on laskettava. Uusia työpaikkoja ei synny, jos työn teettäminen samalla kallistuu. Juntusen mukaan työntekoa rajoittavat käytännöt pitäisi raivata. Tällä hän tarkoittaa muun muassa sitä, että työtön voi ottaa vastaan pätkätöitä ilman, että työttömyysturva hautautuu katkolle byrokratian rattaisiin. Pätkätyön vastaanottamisesta ei pidä työtöntä rangaista. Juntunen nostaa esille myös pienituloisten eläkeläisten ja omaishoitajien aseman yhteiskunnassamme. Omaishoitajien työpanoksella yhteiskunta säästää satoja miljoonia euroja vuodessa. Juntusen näkemyksen mukaan yhteiskunnan on vastavuoroisesti tuettava omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista, unohtamatta hoidettavaa. Arvostan kansanedustajaehdokas Jarmo Juntusen arvomaailmaa. Tiedän, että se ei ole myytävänä. Juntunen on huomioinut, että toimiva, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta on investointi tulevaisuuteen. Olen Juntusen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää saattaa kunniaan. Perussuomalaiset on väkevä voima suomalaisten puolesta. Kentän ja kannattajien työllä ja äänillä voitamme vaalit. Ole mukana ja äänestä. Timo Soini Puolueen puheenjohtaja Perussuomalaiset Pitkään jatkunut talouden kriisi ja epävarmat tulevaisuudenkuvat ovat saaneet monet päättäjät vaikenemaan yksittäisten ihmisten arkeen liittyvistä ongelmista. Minä en vaikene. Minun unelmani on, että jokaiselle ihmisille turvataan ihmisarvoisen elämän edellytykset. Äänestä omatuntosi mukaan. Jarmo Juntunen kansanedustajaehdokas ROVANIEMEN Ympäristöhuoltopalvelut meiltä! puh. 016-314169 / e-mail: toimisto@roi-ekoteam.fi Kaksi lajiketta yhdellä käynnillä! Nykyaikaisella kaksilokeropakkaajalla saadaan noudettua kaksi eri lajiketta yhdellä käynnillä. www.roi-ekoteam.fi

SIVU 3 Suomi on Kreikan tiellä Suomen valtion velka ylittää pian sadan miljardin euron rajan. Asiantuntijoiden mukaan olemme Kreikan tiellä. Millä lääkkeillä talous tasapainotetaan? Lääkkeitä talouden pelastamiseksi Suomen talous paranee kun ryhdytään tukemaan työllisyyttä Suomen valtion velka ylittää pian sadan miljardin euron rajan. Asiantuntijoiden mukaan olemme Kreikan tiellä. Millä lääkkeillä talous tasapainotetaan? Kansanedustajaehdokas Jarmo Juntusen mukaan on olemassa lääkkeet Suomen kilpailukyvyn saamiseksi ja valtiontalouden tasapainottamiseksi. - Ensisijaisesti on asetettava teollisuuden kilpailukyky ja yrittäjyys etusijalle. - Työpaikkoja ei synny ilman työnantajia. - Suomalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa pitää tehdä kilpailukykyä heikentämättä, linjaa Juntunen. Maahanmuuton kustannuksia voidaan karsia 300 miljoonaa ja kehitysapua 500 miljoonaa. Lisäksi puolitetaan Suomen nettojäsenmaksut EU:lle. - Lisää säästökohteita löytyy valtiohallinnon IT -kuluista, tehottomista yritystuista ja tuulivoiman syöttötariffeista. - Näistä voidaan saada helposti yli kahden miljardin euron säästöt, sanoo Juntunen. Juntusen mukaan Suomen talous paranee kun ryhdytään tukemaan työllisyyttä, talouskasvua ja kotitalouksien ostovoimaa. - Turvallisuudesta ei ole syytä tinkiä. - Talouskasvua rajoittavaa turhaa byrokratiaa ja sääntelyä tulee myös vähentää, jätevesiasetus on kumottava, vaatii Juntunen. Oikeudenmukaisuutta menoleikkauksiin Puolueet ovat julkistaneet leikkauslistansa Suomen talouden kohentamiseksi. - Kävin läpi kokoomuksen ja keskustan leikkauslistoja ja minulla nousi huoli pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja lapsiperheiden hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. - Leikkauslistojen tavoitteena näyttää olevan, että leikataan jostakin ja, että kaikilta leikataan jotakin, sanoo Jarmo Juntunen. Leikkauslistat herättävät kysymyksen oikeudenmukaisuudesta. Mistä leikata, jos ei ole mistä ottaa? - Olisi mieletöntä, jos tuleva hallitus ryhtyisi leikkaamaan esimerkiksi siivun pienistä eläkkeistä ja työttömyysturvasta. - Yhtä mieletöntä olisi leikata myös muita sosiaaliturvaetuuksia, joiden vähimmäistaso ei täytä edes EU:n sosiaalikirjan vaatimuksia, Juntunen toteaa. - Mielestäni valtion ja kuntien turhia menoja on leikattava ja verotusta kevennettävä, jotta suomalaisilla on varaa elämän perusasioihin, kuten asumiseen, ruokaan ja terveydenhoitoon. Verotusta keventämällä lisätään ostovoimaa ja palvelut ja tavara menee kaupaksi. Lisäksi kova verotus aiheuttaa työttömyyttä, joka vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, perustelee Juntunen. Juntusen mukaan oikeudenmukaisuuden nimissä voitaisiin myös asettaa lakisääteisille eläkkeille 4000 euron eläkekatto Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti. - Pieniä eläkkeitä on korotettava inhimilliselle tasolle, vaatii Juntunen. Valtion lähes 100 miljardin euron velka ja puolen miljoonan suomalaisen massatyöttömyys kasvaa joka päivä. Työttömyyden ja köyhyyden pitäisi olla poliittisille päättäjille keskeisin yhteiskunnallinen ongelma, koska se tuottaa ihmisten elämään välitöntä epävarmuutta ja huolta, huomauttaa Juntunen Oikeudenmukaista on myös se, että pidetään koko Lappi asuttuna, lisää Juntunen. - Tulevan eduskunnan on huomioitava Lapin mahdollisuudet eli varmistaa hyvät liikenneyhteydet, karsitaan turha sääntely ja tuetaan yrittäjyyttä ja työllisyyttä tukevia hankkeita. - Lisäksi tulee myös varmistaa kattava oppilaitosverkosto sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus. - Lapin tulevaisuuden kannalta nyt saa riittää palveluiden siirtäminen ja keskittäminen Etelä-Suomeen, jyrähtää Juntunen.

SIVU 4 Juntunen: Nyt riittää Missä järki? Ensin oli suo, kuokka ja Jussi, sen jälkeen konkurssi. - Suomen talouskasvu on romahtanut. - Sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi on tosiasia. - Raharikkaat pakenee Suomesta kuin rotat uppoavasta laivasta! Eräs torikauppias sanoi minulle, että tätä menoa Suomi huutokaupataan. Tämä on jo osin totta! Valtion kannattavia yrityksiä on myyty ulkomaille. Soklin miljardiomai- suus meni eurolla norjalaisille. - Maksamme tuplaten omaa ja lisäksi muiden EU-jäsenmaksuja. Suomi jakaa rahaa Kreikkaan ja kehitysapuun miljardeja euroja. Velkarahaa. Kaikki eurot revitään suomalaisten selkänahasta ja voiteena haavoille saamme seurata poliittista pelleilyä! On korkea aika ryhtyä pelastamaan Suomi ja suomalaiset! Juntunen: Terveydenhuolto on väärä paikka säästää! Taloudelliset säästöt heikentävät terveydenhuoltoyksiköiden henkilöstömitoituksia. Sairaaloissa ja kotihoidossa henkilöstön resursseilla on suuri merkitys hoitajien ja potilaiden hyvinvointiin. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaalla tavalla mutta tilanteissa, joissa potilaiden määrä vaihtelee, huomataan henkilöstömitoitus usein riittämättömäksi. Hoitotyön määrän lisääntyminen kysyy voimavaroja henkilöstöltä ja potilaalta. Monissa yksiköissä ei ole riittävästi varauduttu henkilöstön sairaus poissaolojen aiheuttamiin tilanteisiin. Silloin potilaiden määrä hoitajaa kohden kasvaa ja potilaan kanssa vietetty aika vähenee. Kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen on huolestunut hoitajapulasta terveydenhuoltoyksiköissä ja kotihoidossa. - Nyt säästetään väärässä paikassa. Hoitajien määrää pitää lisätä, sanoo Juntunen. Omaishoidontuki verovapaaksi Juntusen mielestä vanhuksille on turvattava hyvä hoito ja ihmisarvoinen elämä kotona tai muussa tarkoituksenmukaisessa hoitopaikassa. On tärkeää, että ikääntyneellä henkilöllä on myös mahdollisuus toimintakykynsä ylläpitämiseen. Myös omaishoitajuutta tulee kehittää, tukea ja edistää muuttamalla omaishoidontuki verovapaaksi ja Kelan maksettavaksi, vaatii Juntunen.

SIVU 5 Pienyrittäjyyttä on tuettava Juntusen mielestä yksinyrittäjien yritysten kasvattamisen merkittävä ongelma on taloudellinen kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tätä kynnystä madaltamaan on yksinyrittäjän ensimmäisen työtekijän palkkausta tuettava. Nyt on korkea aika parantaa yksinyrittäjien taloutta sekä myös edistää heidän mahdollisuutta työllistää. Arvonlisäveron alarajan nosto madaltaisi myös itsensä työllistämisen kynnystä. Uusien yksinyrittäjien kautta valtion ja kuntien verotulot kasvaisivat, sanoo Tällä toimintamallilla autetaan Juntunen. kasvumahdollisuuksia omaavien yksinyrittäjien taivalta Yksinyrittäjien sairaustapaukkasvun tielle, toteaa Juntunen. sissa sairauspäiväraha pitää Ratkaisulla tuotetaan yhteis- muuttaa ensimmäisestä saikunnalle kasvavien yritysten rauspäivästä alkavaksi. Nykyikautta taloudellista menestystä nen usean päivän karenssi on sekä helpotetaan työllisyyttä. yrittäjän jaksamista ajatellen todella kohtuuton rangaistus Juntunen vaatii yksinyrittäjien itsensä työllistävälle yrittäjälle. tukemista myös verotuksellisin keinoin. Yksinyrittäjille tulisi Yksinyrittäjien tukeminen arvonlisäveron alarajaa nos- edistäisi toiminnan kannattaa nykyisestä 8 500 eurosta tavuutta, tekisi yrittäjyyden vähintään 50 000 euroon asti. aloittamisen helpommaksi ja Arvonlisäveron alarajan nos- pienentäisi taloudellista riskiä, tamisesta hyötyisivät etenkin huomauttaa Juntunen. palvelualojen yksinyrittäjäyritykset, joissa suurimmat kulut ovat palkkoja, eikä vähennettävää arvonlisäveroa siten synny. Suomeen eläkekatto? Rovaniemeläiset Reino Martti ja Hilkka Kotila-Martti Eläkekatto on voimassa kaikissa Euroopan maissa paitsi Suomessa, Virossa, Tanskassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Portugalissa. Norjassa eläkekatto on noin 5000 euroa kuukaudessa ja Ruotsissa 4000 euroa kuukaudessa. Monet eläkkeensaajat eivät voi ymmärtää, että Suomessa joku saa jopa lähes 70000 euroa kuukaudessa eläkettä. Suomessa kaksi kolmannesta lisäeläkkeen määrästä maksetaan yhteisestä tasausrahastosta. Sadan eniten työeläkettä saavan eläkkeen keskiarvo oli 17 400 euroa kuukaudessa. Kysymys on lähes 200 miljoonasta eurosta. Se on tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille, sanoo perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen. Ylisuurille eläkkeille pitää asettaa katto. - Mielestäni yli 4000 euron eläkkeet on leikattava ja pienituloisten eläkkeet on korotettava inhimilliselle tasolle, vaatii Juntunen. Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, joista maksetaan eläkettä 1,5 miljoonalle kansalaiselle. Kaikkein pienituloisimpia ovat reilu 100 000 eläkkeensaajaa, jotka saavat valtion verovaroista maksettavaa pientä kansaneläkettä. Juntunen on myös kiinnittänyt huomiota valtioneuvoston päätökseen leikata eläkkeiden indeksikorotusta 1,1 %:sta 0,4 %:iin. Se heikentää eläkeläisten ostovoimaa ja vaikeuttaa pienituloisten eläkeläisten arjesta selviytymistä.

SIVU 6 Kymmenen vuotta yhdenvertaisten oikeuksien puolesta Mikko Juntunen Kuvassa vasemmalta EOK:n kunniajäsen, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen, hallituksen puheenjohtaja varatuomari Petri Kankaansivu, toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen, valtuuston puheenjohtaja ja oikeustieteen tohtori Petter Kavonius, valtuuston varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Markku Antila ja yhteiskuntatieteen maisteri Pekka Matvejeff. (Kuva EOK:n 10-vuotisjuhlasta 2014) Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry on puolustanut ihmisten laillisten oikeuksien toteutumista perustamisvuodesta 2004 alkaen. Vuodet ovat vahvasti osoittaneet oikeusturvan edunvalvontajärjestön tarpeellisuuden. EOK on kasvanut suurimmaksi kansalaisten oikeusturvan edunvalvontajärjestöksi Suomessa. Oikeusturvan edunvalvontatyö ja sen jatkuva kehittäminen on arvokasta työtä, josta on hyötyä EOK:n jäsenistölle ja samalla koko yhteiskunnalle, sanoo EOK:n liittohallituksen puheenjohtaja, varatuomari Petri Kankaansivu. Oikeusloukkaus voi aiheuttaa kasvaessaan ihmisen elämän mittaisen kierteen. Yksi väärä päätös voi tuhota ihmisen elämän ja usein myös hänen läheisten elämän. Oikeusloukkaukset voivat aiheuttaa syrjäytymistä, köyhyyttä, työttömyyttä, yrityksien konkursseja, sairauksia ja jopa ennen aikaista kuolemaa, sanoo EOK:n perustajajäsen, toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen. Mitä ilmeisimmin, olemme kuluneiden vuosien aikana kyenneet pelastamaan tuhansia ihmisiä, perheitä ja yrityksiä vakavilta seurauksilta, Juntunen toteaa. Mistä oikeusloukkaukset syntyvät? Juntusen mukaan oikeusloukkaukset syntyvät kahdella tavalla. Lainsäädäntö voi itsessään olla perus- ja ihmisoikeuksia vaarantavaa. Toinen tapa on se, missä viranomainen soveltaa lakia omista asenteistaan ja ennakkoluuloistaan lähtien selvittämättä käsiteltävänään olevaa asiaa kunnolla. Valitettavan usein juuri tämä viimeksi mainittu tapa on se yleisin oikeusloukkauksiin johtava tie, sanoo Juntunen. Yksin on vaikea puolustautua oikeusloukkaajia vastaan, ja pelko on oikeusturvan toteutumisen suurin riski, muistuttaa Juntunen. EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen ja liittohallituksen puheenjohtaja Petri Kankaansivu tapasivat Äiti Amman hänen Suomen vierailun yhteydessä vuonna 2013. EOK myöntää oikeusturvan suojelusenkelimitaleja oikeusturvatyöstä Maailman rauhan ja rakkauden lähettiläs sekä kärsivien kansakuntien puolustaja Äiti Amma on yksi EOK:n kultaisen oikeusturvan suojelusenkelimitalin saaneista henkilöistä. EOK kunnioitti hänen pyyteetöntä ja merkittävää humanitaarista työtä koko ihmiskunnan puolesta luovuttamalla hänelle oikeusturvan suojelusenkelimitalin. EOK-viestintä

SIVU 7 Juntunen: SOTE olisi vienyt Suomen sata vuotta taaksepäin Aleksander Stubbin hallitus ajoi vaalikauden päätteeksi kiireessä eduskunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta. Perustusvaliokunta torppasi lakiehdotuksen täysin, sillä SOTE osoittautui vuosien valmistelun jälkeen perustuslain vastaiseksi. Miten lainvalmistelu epäonnistui näin pahoin hallitukselle ilmeisen tärkeässä asiassa? Asiantuntijat olivat huomauttaneet jo SOTE- uudistuksen alkuvaiheissa sen merkityksestä kunnallisen itsehallinnon säilymisen kannalta. Koko Suomen itsenäisyyden ajan perustuslaissamme on ollut kunnallinen itsehallinto takaamassa kansanvallan painoarvoa hallinnossa. Jokaisella äänioikeutetulla kuntalaisella on oltava vaikutusmahdollisuus kunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa, joista sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä osa. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat osa kansanvaltaa yhtä lailla kuin jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen äänioikeus ja oikeus osallistua vaaleihin ehdokkaana. Kansanvaltaiseen perustuslakiin on syytä suhtautua sen arvon ansaitsemalla kunnioituksella. Näin eduskuntavaalien alla tämän asian luulisi olevan hallituspuolueidenkin ajatuksissa päällimmäisenä. Kansa valitsee päätöksentekijänsä. Mutta näin ei hallituksessa ajateltu. Pääministeri Stubbin johdolla hallituspuolueet päättivät, että vähät kansanvallasta, on saatava säästöjä hinnalla millä hyvänsä. Pyrkimys parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta sekä säästää sen kustannuksia on tietenkin hyvä tavoite. Kansanvallan säilyminen on kuitenkin paljon tärkeämpää kuin rahassa mitattavat asiat. SOTE voidaan toteuttaa myös perustuslakia kunnioittaen. Rakenneuudistuksen valmistelussa on otettava huomioon kaksi keskeistä kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa periaatetta. Ensinnäkin kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on turvattava konkreettisesti. - Toisekseen ei voida sivuuttaa kunnan itsenäistä verotusoikeutta. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien konkreettinen turvaaminen tarkoittaa sitä, että päätöksentekoa sosiaali- ja terveyspalveluista ei voida siirtää monia kuntia käsittäviin kuntayhtymiin ilman, että kuntalaiset voivat valita sen toimielimen edustajat, jotka näitä päätöksiä tekevät. Maakuntamallissa ylimpänä päätöksenteosta vastaavana toimielimenä olisi oltava maakunnan tasolla valittava valtuusto. Se olisi valittava suoralla vaalilla kunnallisvaalien yhteydessä. Kunnan verotusoikeuden merkitys rakenneuudistuksessa on myös keskeinen. Koska kunta kerää kuntalaisilta veroja ja maksuja, kuntalaisten on saatava päättää, miten näitä kerättyjä veroja käytetään. SOTE:ssa valtionosuudet kattaisivat ainoastaan 26 prosenttia kuntien menoista. Muu osa menoista otettaisiin kunnallisverotuloista. Kuitenkin lakiehdotuksessa yli 180 kunnalla olisi ollut vain yhden prosentin osuus äänivallasta. Pienet kunnat olisivat käytännössä joutuneet vain rahoittajiksi suurempien kuntien päättäessä kaikkien kuntien yhdessä keräämien verotulojen käyttämisestä. Hallituksen ajama uudistus olisi ollut kansanvallan kannalta taantumista lähes sata vuotta taaksepäin tsaarin vallan aikaiseen virkamiesvaltaiseen hallinnointiin. Tavallisen kansalaisen päätösvalta olisi suurelta osin lakannut suurimmassa osassa Suomea. Suurissa ja vaikutusvaltaisissa kunnissa olisi voitu hetken ehkä iloita pienempien kuntien kustannuksella, mutta valtion vaikutusvalta olisi niissäkin jyrännyt käytännössä suurissa kysymyksissä ylitse kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien. Demokratiaa ja kansanvaltaa ei pidä uhrata lyhytnäköisten budjettitavoitteiden alttarille. Suomen kansalla on oikeus päättäjiin, jotka ovat aidosti kansan asialla, ja kunnioittavat perustuslain henkeä ja sen takaamia perusoikeuksia. Kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen (ps.) Rovaniemi kyllästyi perintätoimiston rahastukseen Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsen Jarmo Juntunen kannattaa perintälaskujen siirtämistä veroparatiisiyhtiöltä. Rovaniemen kaupunki on luopumassa monikansallisen perintätoimistoyhtiö Lindorffin laskujen perintäpalveluista. Kaupunginhallitus on yksimielisesti päättänyt selvittää, voisiko perintätoimet hoitaa Kuntien Taitoa Oy. Kaupunginkamreeri Jussi Päkkilän mukaan Rovaniemi käy parhaillaan neuvottelua taloushallinnon palvelusopimuksesta Kuntien Taitoan kanssa, joka on suomalaisten kuntien omistama yhtiö. Neuvottelujen kautta selvitetään, voiko kunnallinen yhtiö ottaa kunnan perintätoimen hoitaakseen. Mikäli se on mahdollista, Päkkilä esittää perinnän siirtämistä kunnan omistamalle yhtiölle, lausuu Päkkilä. Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsen ja perussuomalaisten hallitusryhmän puheenjohtaja Jarmo Juntunen pitää tärkeänä, että kaupunki pysyisi erillään kaikista Lindorffin kaltaisista perintäyhtiöstä. - Tämä on samalla viestini kaikille Lapin kunnille. - Kuntalaisten perintään menneet laskut lisäävät kotitalouksien maksuvaikeuksia ja kasvattavat toimeentulotukimenoja. - Tällainen härski veronmaksajien varojen siirtyminen veroparatiisiyhtiöille saa luvan loppua, Juntunen toteaa. Suomessa perintätoimisto Lindorff Oy on osa kansainvälistä konsernia. joka maksoi vuonna 2011 Suomeen veroja vain 60 704 euroa, mikä on 0,3 prosenttia 19,8 miljoonan euron liikevoitosta. Mikko Juntunen

SIVU 8 Juntunen: Nuorille koulutusta ja töitä Suomessa vallitseva lähes puolen miljoonan työttömän massatyöttömyys ja talouskriisi on kurjistanut jo yli miljoonan suomalaisen elämän edellytyksiä. - Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa on yli 50000 alle 25-vuotiasta työtöntä ja työttömien nuorten määrä jatkaa kasvuaan. On tärkeää, että Lapin alueen kuntapäättäjät ymmärtävät tukea ja kannustaa yrittäjyyttä sekä työllisyyttä ja koulutusta tukevia hankkeita, sanoo kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen. Kaikille lappilaisille nuorille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta. Yhtenä keinona Juntunen näkee oppisopimuskoulutuksen kehittämisen. On hyvä, että on olemassa yrittäjiä, jotka haluavat ottaa nuoria oppisopimuskoulutukseen. Nuori saa mahdollisuuden oppia ammatin palkan kera. Oppisopimuskoulutuksessa on eri yrityksissä Suomessa vuosittain 40 000-50 000 ihmistä. Nuorten osuus oppisopimuskoulutuksessa olevista on alle kymmenys. Autovero tiensä päässä Perussuomalaiset ajaa autoveron alentamista tai sen kokonaan poistamista, eikä sitä tule rahoittaa autonkäyttömaksun tai bensaveron korotuksella. Autonkäyttömaksun tai bensaveron korotukset olisivat vain uusia rangaistusmaksuja autoa työssään tarvitseville ja Lapin maakunnassa asuville ihmisille, sanoo kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen. Kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansalaisten perusoikeus ja välttämättömyys. Veron poiston seurauksena Suomen vanhentunut autokanta nuorenisi ja autoilun turvallisuus paranee, toteaa Juntunen. Autoveron tuotto on arvioitu vuoden 2015 budjetissa 993 miljoonaksi euroksi. Tilapäiseksi säädetyn autoveron tapaisten puhtaasti fiskaalisten verojen poistaminen on mahdollista, kun valtion budjetin menopuolelta poistetaan maailman parantamismenot ja ilmastointipolitiikalla rahastavien yrityksien tukeminen, sanoo Juntunen. Kehitysyhteistyöhön suomalaisia hyödykkeitä Kannatan kehitysyhteistyöhön uutta mallia, jossa kansalaiset voisivat itse päättää, paljonko he antavat kehitysyhteistyöhön omasta pussistaan valtion antaman perusrahoituksen lisäksi. - Velkarahalla ei tule tukea muita valtioita. - Lisäksi kehitysapuna voidaan tarjota suomalaiseen tuotantoon perustuvia hyödykkeitä, näin tuemme ja arvostamme sadoilla miljoonilla euroilla suomalaista työtä, sanoo kansanedustajaehdokas Jarmo Juntunen.