Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1, 00240 Helsinki PL 100, 00066 HSY puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Taneli Mäkelä, mittausinsinööri taneli.makela@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Ilmanlaadun seuranta 5 3 Säätila vuonna 2018 7 4 Hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden raja- ja ohjearvot 9 5 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet 10 6 Pienhiukkasten pitoisuudet 13 7 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet 15 8 Yhteenveto ja johtopäätökset 19 Liite 1. Pitoisuudet ja tunnusluvut... 20 Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi... 23

1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Mittauksia tehdään HSY:n jätehuollon toimeksiannosta. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Ämmässuon ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti Internetissä HSY:n kotisivuilla www.hsy.fi (Asiantuntijalle Jätehuolto Ekomo - Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ämmässuon ympäristö Ilmanlaatu ja sääolot). Jätteenkäsittelykeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. Rikkiyhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä ja yhdisteestä riippuen. Hajuhaittoja arvioidaan hajutuntien lukumäärän avulla. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuus on yli 3 µg/m 3. TRS-mittausten tavoitteena on selvittää yleisiä pitoisuustasoja jätteenkäsittelykeskuksen alueella, arvioida pitoisuuksien kehitystä, kartoittaa mahdollisia hajulähteitä sekä erilaisten kaatopaikkatoimintojen vaikutusta pitoisuuksien muodostumiseen. Hiukkasmittauksella pyritään selvittämään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutusta pitoisuuksiin. Hiukkaspäästöjä syntyy jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun muassa kuorma-autojen ja työkoneiden suorista pakokaasupäästöistä sekä liikenteen ilmavirran maasta nostattamana. Mittaustuloksia on verrattu yhdyskuntailmalle annettuihin kansallisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä tarkasteltu pitoisuuksia suhteessa EU:n määrittelemiin ilmanlaadun raja-arvoihin. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetut raja- ja ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi alueilla, joilla asuu tai oleskele ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi täten suoraan verrata raja- ja ohjearvoihin.

2 Ilmanlaadun seuranta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella seurataan ilmalaatua jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla. Mittausasema 1 (Äms1) sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien välissä. Asema 2 (Äms2) sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä. Vuonna 2018 asemalla 1 mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja säätekijöitä. Asemalla 2 mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Jatkuvavoimiset ilmanlaadun mittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella aloitettiin vuonna 2002 mittausasemalla 1. Asema sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien väissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. TRS-pitoisuuksia ja sääparametreja on mitattu vuodesta 2002 alkaen. Asemalla on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuosina 2002 2004 ja 2007 2010, sekä pienhiukkasten pitoisuuksia vuosina 2007 2010. Hengitettävien hiukkasten mittaukset siirrettiin vuosiksi 2005 2006 kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaalle. Vuonna 2016 Laitamaalla samassa paikassa mitattiin kesä-elokuun aikana PM10-pitoisuuksia ja mittauksista on tehty erillinen raportti. Vuoden 2011 alussa vanhan kaatopaikan länsirinteelle perustettiin uusi mittausasema (asema 2), joka sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. Asemalla mitataan hiukkaspitoisuuksia (PM10 ja PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Laitamaa Äms1 Kaatopaikka (S1-alue) Äms2 Vanha kaatopaikka Kompostointi- ja biokaasulaitos Kuonankäsittely (S2-alue) Louhekenttä Materiaalinkäsittelykenttä Kuva 1. Ilmanlaadun mittausasemien sijainti Ämmässuolla. Ilmakuva vuodelta 2017 (kartta.hsy.fi).

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 1:n ympäristö on tasaista ja avointa kenttää. Mittausaseman läheisyydessä ei ole rakennuksia tai muita ilmavirtauksiin vaikuttavia tekijöitä. Mittausaseman itäpuolella alle sadan metrin etäisyydellä on viherjätekenttä ja biojätteen kompostointikenttiä. Biojätteen kompostointilaitos sijaitsee alle 300 m etäisyydellä mittausasemasta kaakkoon. Ämmäsvuori eli vanha kaatopaikka sijaitsee mittausasemasta lounaaseen noin 500 metrin etäisyydellä. Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan (Ämmäsvuoren) länsipuolella terassitiellä säätöasema 5 vieressä. Aseman ympäristö on tasaista avointa rinnettä. Mittausaseman länsipuolella on jätteentäyttöalue. Laitamaan mittausasema sijaitsi vuosina 2005-2006 noin 1 km etäisyydellä mittausasemasta 2 länteen.

3 Säätila vuonna 2018 Ämmässuolla mitatut lämpötilat ovat hyvin lähellä Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan lentoasemalla mittaamia lämpötiloja (kuva 2). Sademäärissä on paikallisia eroja (kuva3). Toukokuu ja kesäkuukaudet olivat poikkeuksellisen lämpimiä ja lähes koko vuosi oli vähäsateinen. Ämmässuolla mitattuja säätietoja on verrattu Helsinki-Vantaan säädataan (Ilmatieteen laitos, verkkosivut 1/2019). Kuva 2. Keskilämpötila Ämmässuolla ja Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2018. Kuva 3. Sademäärät Ämmässuolla ja Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2018. Ämmässuolla sääparametreja on mitattu vuodesta 2002 mittausasemalla 1. Säämaston korkeus on noin 10 metriä maanpinnasta. Kuvissa 4 5 on verrattu vuoden 2018 mittausdataa vuosien 2002-2017 keskiarvoon. Kuva 4. Kuukauden keskilämpötilat Ämmässuolla. Kuva 5. Sademäärät kuukausittain Ämmässuolla.

Kuvissa 6 ja 7 on havainnollistettu tuulensuutien jakautumista. Hallitseva tuulensuunta on lounassektorilta. Kuva 6. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla 2018. Kuva 7. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla vuosina 2014 2018 (asteikko 0 10 %).

4 Hiukkasten ja haisevien rikkiyhdisteiden raja- ja ohjearvot Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksiensa mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi on määritelty raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvot sekä kriittiset tasot. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhdiste Ilmanlaadun raja-arvot hiukkasille. Aika Raja-arvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Hengitettävät hiukkaset PM 10 vuosi 40 vrk 50 35 vrk/vuosi Pienhiukkaset PM 2,5 vuosi 25 Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi suunnittelijoille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua, ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Epäpuhtauksien tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot on annettu terveydellisin perustein. Ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot hiukkasille ja haiseville rikkiyhdisteille. Yhdiste Aika Ohjearvo, µg/m 3 Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset PM 10 vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Kokonaisleijuma TSP vuosi 50 vuosikeskiarvo vrk 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Haisevat rikkiyhdisteet TRS vrk 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, TRS ilmoitetaan rikkinä

5 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekoitushiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa. Vuonna 2018 Ämmässuo 2 -asemalle vaihdettiin hiukkasten mittalaite. Aiemmin käytössä on ollut Grimm 180 -analysaattori, jonka mittaus perustuu optiseen menetelmään. Vuoden 2018 alusta tilalle vaihdettiin TEOM 1405D -analysaattori, jonka mittaus perustuu värähtelevään mikrovaakaan. Vuonna 2018 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 12 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin suurimassa osassa muista HSY:n mittausasemista (10 24 mg/m 3 ). Edellisvuosiin verrattuna Ämmässuo 2 -asemalla oli vuonna 2018 mittaushistorian korkein mitattu vuosipitoisuus (kuva 8) mutta pitoisuudet olivat raja-arvojen alapuolella. Tämä johtunee ainakin osittain aivan aseman lähiympäristössä tehdyistä, vanhan kaatopaikan maanrakennustöistä. Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Korkein vuorokausipitoisuus oli 106 µg/m 3 (15.10.2018). Raja-arvotason ylittäviä vuorokausipitoisuuksia mitattiin yhteensä kahtena vuorokautena vuonna 2018. Ämmässuo 2 -mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä on mitattu harvoin (vuosittain 0 2 kpl) (kuva 9). Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2018. Kuva 9. Pölyisten päivien lukumäärät (PM10-vrkpitoisuus yli 50 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002 2018. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 48 µg/m 3 mitattiin lokakuussa, eikä ohjearvo ylittynyt (kuva 10). Korkein kuukausipitoisuus 18 µg/m 3 mitattiin touko- ja heinäkuussa (kuva 11). Kuvassa 12 on esitetty PM10- kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2018. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat aiempia vuosia korkeammalla mutta kuitenkin matalampia kuin mittausasemalla 1 suoritetuissa mittauksissa. Korkein hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuus 492 µg/m 3 mitattiin 15.10.2018 klo 18 (kuva 13). Lokakuussa tehdyt kuonan käsittely ja seulonta aiheuttivat useampana päivänä lokakuussa hyvin korkeita tuntipitoisuuksia.

Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vrk-ohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018. Kuva 11. Hengitettävien hiukkasten -kuukausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018. Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2002 2018. Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018.

Tarkasteltaessa PM10-tuntipitoisuuksien jakautumista eri tuulensuunnille vuonna 2018 (kuva 14 ja kuva 15) havaitaan että korkeimmat pitoisuudet ovat itä-, lounas- ja eteläsektoreilta. Ämmässuo 2 -aseman itäsektorilla on Ämmäsvuori eli vanhan kaatopaikan alue, jossa on tehty maarakennustöitä vuonna 2018 ja lounas- ja eteläsektorilla on S2-alue (kuva 1), jossa on mm. kuonan käsittelyalue. Kuva 14. PM10-tuntipitoisuuden jakautuminen (keskiarvo) eri tuulen suunnille (µg/m3) vuonna 2018. Kuva 15. PM10-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2018.

6 Pienhiukkasten pitoisuudet Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet ovat Suomessa yleensä matalia. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä, kuten liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Vuonna 2018 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 6,2 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin muilla HSY:n pääkaupunkiseudun mittausasemilla (5,7 8,7 mg/m 3 ). Edellisvuoteen verrattuna Ämmässuolla PM2,5 pitoisuudet nousivat, vuonna 2017 vuosikeskiarvo oli 5,2 µg/m 3 mutta edellisvuosiin verrattuna pitoisuus on hyvin samaa tasoa (kuva 16). Pienhiukkasten vuosipitoisuuksiin vaikuttaa voimakkaasti kaukokulkeuma ja pitoisuudet ovat olleet viimeisinä vuosina pääkaupunkiseudulla yleisesti matalia. Korkein pienhiukkasten kuukausipitoisuus 9,3 µg/m 3 mitattiin helmikuussa (kuva 17). Kuvassa 18 on esitetty PM2,5-kuukausikeskiarvot vuosilta 2007 2018. Kuukausipitoisuuksissa ei havaita eroa eri mittausasemien välillä. Pienhiukkaspitoisuudet olivat hyvin samaa tasoa kuin HSY:n kaupunkitaustaa kuvaavalla mittausasemalla Kalliossa, jonka vuosikeskiarvo oli 6,5 µg/m 3 (kuva 19). Täten myös Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Kuva 16. Pienhiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2007 2018. Pienhiukkasten vuosiraja-arvo on 25 ug/m3, mikä on kuvassa mustalla viivalla. Kuva 17. Pienhiukkasten kuukausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018. Kuva 18. Pienhiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2007 2018.

Kuva 19. Pienhiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla ja Kallion kaupunkitausta-asemalla vuonna 2018. Kuvasta 20 nähdään, että pienhiukkasten pitoisuuksien jakautuminen tuulensuunnan mukaan on hyvin vastaavanlainen kuin hengitettävien PM10-hiukkasten osalta. Suurimmat yksittäiset pienhiukkasten pitoisuuspiikit tulevat etelästä ja lounaasta (kuva 21). Kuva 20. PM2,5-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla vuonna 2018. Kuva 21. PM2,5-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2018.

7 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Vuonna 2018 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvot olivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemilla 0,2 ja 0,3 µg/m 3 (mittausasema 1 ja mittausasema 2). Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman pienemmät (0,3 ja 0,5 µg/m 3 ). TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittää 3 µg/m 3. Vuonna 2018 hajutunteja mitattiin 34 ja 184 kpl (mittausasema 1 ja mittausasema 2). Edellisvuoteen verrattuna (49 ja 336 kpl) hajutuntien määrä oli selvästi matalampi. TRS -pitoisuudet olivat siis matalat ja samaa tasoa kuin vuonna 2016. Kuvassa 22 on esitetty Ämmässuolla mitattujen TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot. Mittausasemalla 2 pitoisuudet ovat olleet korkeammat kuin asemalla 1. Kuva 22. TRS-vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2018. Kuva 23. Hajutuntien lukumäärät (TRS tuntipitoisuus yli 3 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002 2018. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 1,2 µg/m 3 mitattiin lokakuussa. Mittausasemalla 2 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli 2,6 µg/m 3, joka mitattiin tammi- ja joulukuussa (kuva 24). Korkein kuukauden keskiarvopitoisuus 0,9 µg/m 3 mitattiin tammikuussa mittausasemalla 2 (kuva 25). Suurin kuukausittainen hajutuntimäärä 79 kpl mitattiin tammikuussa asemalla 2 (kuva 26). Kuva 24. TRS-ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018. Kuva 25. TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2018.

Kuva 26. Hajutuntien määrät eri kuukausina Ämmässuolla 2018. Kuvassa 27 on esitetty TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2018. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat korkeampia kuin mittausasemalla 1 vastaavana aikana mitatut pitoisuudet. Kuva 27. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ämmässuon mittauksissa 2002 2018. Asemalla 1 korkein tuntipitoisuus 11 µg/m 3 mitattiin maaliskuussa, vastaavasti mittausasemalla 2 korkein tuntipitoisuus oli 24 µg/m 3 ja se mitattiin tammikuussa. (kuva 28). Kuva 28. TRS-tuntipitoisuudet Ämmässuolla 2018. Tarkasteltaessa mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuksien keskiarvoja eri tuulen suunnilla (kuvat 29-30) havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet ovat kaakkoissektorilla, jolloin tuuli puhaltaa viherjätekentän ja kompostointiaumojen puolelta. Yksittäiset tuntipitoisuudet tulevat lounaasta eli kaatopaikalta päin.

Mittausasemalla 2 selvästi korkeimmat pitoisuudet havaitaan länsisektorilla, jolloin tuuli puhaltaa jätteen vastaanottokentän ja uuden kaatopaikka-alueen puolelta (kuvat 31 32). Kuva 29. TRS-tuntipitoisuuksien jakautuminen eri tuulen suunnille (keskiarvo) Ämmässuo 1 -mittausasemalla vuonna 2018. Kuva 30. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 1 mittausasemalla vuonna 2018. Kuva 31. TRS-tuntipitoisuksien jakautuminen eri tuulen suunnille (keskiarvo) Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2018. Kuva 32. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2018. Kuvissa 33 ja 34 on esitetty TRS-mittausten vuodenaikaisvaihtelu eri kuukausien välillä sekä pylväsgraafissa eri vuosien kuukausikeskiarvot vuosilta 2011 2018. Eri vuodenaikoina pitoisuuksissa on hyvin paljon vaihtelua eri vuosina mutta yleisesti kesäkuukausina pitoisuudet ovat matalammat molemmilla asemilla.

Kuva 33. Vuodenaikaisvaihtelu asemalla 1 mitatuista TRS-pitoisuuksista sekä kuukausikeskiarvot eri vuosilta. Kuva 34. Vuodenaikaisvaihtelu asemalla 2 mitatuista TRS-pitoisuuksista sekä kuukausikeskiarvot eri vuosilta.

8 Yhteenveto ja johtopäätökset Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2018 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mittausasema 1 (Äms1) sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien välissä. Asema 2 (Äms2) sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Vuonna 2018 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 12 µg/m 3. Vuoden 2017 vastaava luku oli 8 µg/m 3 eli vuonna 2018 oli pölyisempää. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. PM10-vuorokausirajaarvotaso ylittyi kahtena päivänä. Korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus mitattiin syyskuussa, pitoisuuden ollessa 48 µg/m 3, täten ohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään kuukautena. Korkeimmat PM10-tuntipitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa S2-alueelta päin, jossa on mm. kuonan käsittelyalue. Vuonna 2018 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 6,2 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingin tausta-asemalla Kalliossa (6,5 µg/m 3 ). Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Vuonna 2018 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia seurattiin molemmilla mittausasemalla. Vuosipitoisuus oli 0,2 µg/m 3 mittausasemalla 1 ja 0,3 µg/m 3 mittausasemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna pitoisuudet olivat hieman matalammat. Hajutunteja mitattiin 34 kpl asemalla 1 ja 184 kpl asemalla 2. Myös hajutuntien määrä laski selvästi molemmilla asemilla. Varsinkin kesällä asemalla 2 pitoisuustaso oli hyvin alhainen, mikä näkyi vuosikeskiarvopitoisuudessa. Suurin TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvoon (10 µg/m 3 ) verrattava pitoisuus 2,6 µg/m 3 mitattiin tammi- ja lokakuussa mittausasemalla 2. Mittausasemalla 1 pitoisuudet olivat selvästi ohjearvoa matalampia, suurin ohjearvoon mitattu pitoisuus oli 1,2 µg/m 3. Mittausasemalla 1 korkeimmat TRS-pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa kaakosta asemalle päin. Kaakon suunnassa on mm. viherjätekenttä ja biojätteen käsittely. Mittausasemalla 2 korkeimmat pitoisuudet havaittiin länsisektorilla, jossa sijaitsee nykyinen kaatopaikka.

Liite 1. Pitoisuudet ja tunnusluvut Taulukko 1. Kuukausi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018, µg/m 3. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 9.0 6.9 0.4 0.9 2 10.0 9.3 0.3 0.2 3 9.1 5.8 0.2 0.2 4 9.3 6.2 0.3 0.1 5 17.9 5.7 0.2 0.1 6 13.9 3.8 0.1 0.1 7 18.4 8.3 0.1 0.1 8 14.2 5.2 0.2 0.2 9 11.7 5.4 0.2 0.3 10 16.5 7.1 0.2 0.5 11 9.5 5.3 0.2 0.5 12 5.5 5.1 0.3 0.3 Keskiarvo 12.1 6.2 0.2 0.3 Taulukko 2. Mittausten ajallinen edustavuus Ämmässuolla vuonna 2018, %. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 94 94 100 100 2 93 93 100 100 3 96 96 99 99 4 63 63 100 77 5 100 100 96 100 6 98 99 99 99 7 99 100 100 100 8 100 98 99 100 9 99 100 99 100 10 98 98 100 99 11 95 95 99 98 12 99 99 100 100

Taulukko 3. Vuorokausiohjearvoihin* verrattavat pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2018, µg/m 3. Kuukausi Hengitettävät hiukkaset (PM10) TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 24.3 1.1 2.6 2 19.3 1.1 0.7 3 16.7 0.8 0.7 4 17.3 0.7 0.3 5 40.6 0.7 0.2 6 32.4 0.4 0.3 7 44.3 0.2 0.2 8 33.8 0.6 0.7 9 24.8 0.5 1.1 10 47.8 1.2 2.6 11 29.1 0.6 1.8 12 10.1 1 1.3 *PM 10 vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. *TRS vuorokausiohjearvo on 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Taulukko 4. Hajutuntien* lukumäärä Ämmässuolla vuonna 2018, kpl. Kuukausi TRS, Ämmssuo 1 TRS, Ämmässuo 2 1 6 79 2 0 3 3 7 6 4 6 2 5 5 0 6 0 0 7 0 0 8 1 8 9 1 11 10 4 32 11 4 30 12 0 13 *Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jolloin TRS-pitoisuus ylittää 3 µg/m 3.

Taulukko 5. Ilmansaasteiden vuosikeskiarvot Ämmässuolla vuosina 2002 2018, µg/m 3. Hengitettävät hiukkaset (PM10) Pienhiukkaset (PM2,5) TRS Vuosi Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 Laitamaa Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 2002 26 1.1 2003 24 1.0 2004 22 1.4 2005 13 1.8 2006 15 0.9 2007 22 6.1 0.9 2008 21 5.9 0.7 2009 21 7.2 0.5 2010 21 8.3 0.5 2011 11 6.4 0.4 0.9 2012 8 4.9 0.6 1.6 2013 8 4.4 0.7 1.7 2014 9 6.4 0.4 1.1 2015 9 5.7 0.2 1.3 2016 6 4.1 0.2 0.4 2017 8 5.2 0.3 0.5 2018 12 6.2 0.2 0.3

Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi Mittalaitteet Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5): Hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella TEOM 1405D -analysaattorilla, jonka toiminta perustuu värähtelevään vaakaan. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS): Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella Thermo 43i ja Thermo 43c rikkidioksidianalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu UV-fluoresenssiin. Meteorologinen mittausaineisto: Sääparametrien seuraamiseen käytetään Vaisalan antureita, jotka ovat kytketty Vaisalan MAWS 110 mittausyksikköön. Tuulen nopeus ja suunta-anturi (optinen, WMT700) on sijoitettu säämastoon 10 m korkeuteen. Maston alaosassa noin 2 m korkeudessa on lämpötilan ja kosteuden mittaus sekä auringon kokonaissäteilyanturi (CM14). Sääaseman yhteydessä on myös ilmanpaineen, lämpötilan ja sademäärän (OTT Pluvio2, 400 cm2) mittaus. Sääasema on uusittu ja otettu käyttöön 2012. Kalibrointi ja huolto HSY laatii vuosittain mittaus- ja laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan mittausten standardien mukaisuus. Mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritetään keskeiset laadunvarmennustoimet eri mittausmenetelmille. Mittalaitteet kalibroidaan mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritellyin väliajoin ja huolletaan säännöllisesti työohjeiden mukaisesti. Sääaseman anturit ovat huoltovapaita. Niiden huolto, korjaus ja kalibrointi suoritetaan tarvittaessa.