PÖYTÄKIRJA 16/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 17.12.2018 klo 08:35-09:45 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 211 Kokouksen järjestäytyminen 4 212 Vastaus maakuntavaltuuston toimenpidealoitteeseen koskien luottamushenkilöiden palkkioita 5 213 Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden 2019 hyväksyminen 7 214 Kansainvälisen toiminnan tilannekatsaus 12 215 Pietarin Helsinki-keskuksen toimintaa koskevan jatkosopimuksen hyväksyminen 216 Seudullisen matkailuneuvonta- ja markkinointiyhteistyösopimuksen hyväksyminen 217 LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland / CANEMURE -hankkeen perustaminen 13 15 18 218 BRIDGES-hankkeen toimintasuunnitelman vahvistaminen 20 219 Helsingin vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta; jäsenen sekä puheenjohtajan vaihtuminen 220 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta; varajäsenen vaihtuminen 221 Lausunto Raasepori, Horsbäck-Lepin osayleiskaavan kaavaehdotuksesta 222 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2011-2027 valmistelun käynnistäminen ja alueellisen valmistelun organisointi tiedoksi 23 26 28 35 223 Uudenmaan liitossa hallinnoitavien projektien yhteenveto 2018 tiedoksi 37 224 Valmistuneita julkaisuja 39 225 Kokousaikataulu tiedoksi 40
PÖYTÄKIRJA 16/2018 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen saapui klo 8.50 :n 211 kohdalla Hopsu Inka Jäsen saapui klo 8.45 :n 211 kohdalla Ihanus Jukka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja kokouksen puheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen saapui klo 8.40 :n 211 kohdalla Launiala Mimmi Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja Rautava Risto Jäsen Rissanen Laura Jäsen Salonen Pasi Jäsen saapui klo 9.10 :n 211 kohdalla Taipale Kaarin Jäsen pöytäkirjantarkastaja Vesikansa Sanna Jäsen pöytäkirjantarkastaja Räsänen Joona Varajäsen saapui klo 9.00 :n 211 kohdalla Ilonen Jarkko Varajäsen, strateginen kokous saapui klo 9.15 :n 211 kohdalla Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj saapui klo 9.00 :n 211 kohdalla Luhtanen Leena Valtuuston I vpj POISSA Markkula Markku puheenjohtaja ilmoittanut esteen Pahlman Irma Jäsen ilmoittanut esteen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Muurinen Seija Valtuuston II vpj ilmoittanut esteen Kanerva Inka Kehittämisjohtaja MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö Venäläinen Eero
PÖYTÄKIRJA 16/2018 3 ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 211-225 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Kaarin Taipale Sanna Vesikansa PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 27.12.2018
PÖYTÄKIRJA 16/2018 4 Maakuntahallitus 211 17.12.2018 Kokouksen järjestäytyminen MHS 17.12.2018 211 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa (Kaarin Taipale, Sanna Vesikansa). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valita pöytäkirjantarkastajiksi Kaarin Taipaleen ja Sanna Vesikansan. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Kansainvälisen toiminnan tilannekatsaus, maakuntajohtaja Ossi Savolainen ja kehittämispäällikkö Eero Venäläinen Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet 2019, kehittämispäällikkö Eero Venäläinen.
PÖYTÄKIRJA 16/2018 5 Maakuntahallitus 212 17.12.2018 Vastaus maakuntavaltuuston toimenpidealoitteeseen koskien luottamushenkilöiden palkkioita 664/00.01.01/2018 MHS 17.12.2018 212 Tiivistelmä Maakuntavaltuuston tekemän toimenpidealoitteen pohjalta maakuntahallitus tekee periaatepäätöksen siitä, että se tekee esityksiä luottamushenkilöiden palkkioihin ainostaan seuraavaa valtuustokautta koskien kuitenkin poikkeuksena maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisesta toteutumisesta johtuva huomattava tavanomaisesta poikkeava työmäärä. Seuraavalla valtuustokaudella palkkiot on mahdollista sitoa elinkustannusindeksiin. Maakuntahallituksen periaatepäätöksen myötä valtuuston aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 12.6.2018 20 tarkistaa Uudenmaan liiton palkkiosääntöä. Asian käsittelyn yhteydessä maakuntavaltuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen vasemmistoliiton esityksestä maakuntahallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen, joka kuului seuraavasti: "Tulevaisuudessa maakuntavaltuusto tekee päätöksiä luottamushenkilöiden palkkioista valtuustokauden lopulla siten, että ne koskevat aina seuraavaa valtuustokautta. Jatkossa on harkittava palkkiotason sitomista esimerkiksi ansiotasoindeksiin." Maakuntahallitus antaa toimenpidealoitteeseen seuraavan vastauksen: Maakuntahallitus tekee periaatepäätöksen siitä, että se tekee esityksiä luottamushenkilöiden palkkioihin ainostaan seuraavaa valtuustokautta koskien. Siten nykyiset luottamushenkilöt eivät ole itse päättämässä omasta palkkiotasostaan, mikä on omiaan vahvistamaan yleisön luottamusta liiton toimintaan. Samassa yhteydessä palkkioiden taso on syytä sitoa elinkustannusindeksiin, jonka perusteella palkkioita korotetaan automaattisesti kunkin kalenterivuoden alusta lukien. Mikäli maakunta- ja sote-uudistus toteutuu ja sitä koskeva lainsäändäntö tulee voimaan tällä valtuustokaudella, voi siitä kuitenkin aiheutua huomattavia työmääriä luottamushenkilöille jo tällä valtuustokaudella. Siten edellä mainitusta poiketen, maakuntahallitus voi tehdä luottamushenkilöiden palkkioita koskevia määräaikaisia esityksiä myös tällä vaalikaudella perusteena maakunta- ja sote-uudistuksesta johtuva työmäärän huomattava lisääntyminen. Maakuntahallitus tekee myöhemmin erikseen oikeudellisesti velvoittavat esitykset asiaan liityen. Asian taustat Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 12.6.2018 20 tarkistaa Uudenmaan liiton vuonna 2013 voimaan tullutta palkkiosääntöä 1.8.2018 alkaen. Samassa yhteydessä se päätti hyväksyä asiaa koskevan toimenpidealoitteen maakuntahallitukselle.
PÖYTÄKIRJA 16/2018 6 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle, että se päättää hyväksyä edellä esitetyn vastauksen vasemmistoliiton valtuustoryhmän maakuntavaltuustossa 12.6.2018 20 jättämään toimenpidealoitteeseen todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Paula Autioniemi 040 737 8050 Tero Suursalmi 050 569 3391 Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle, että se päättää hyväksyä edellä esitetyn vastauksen vasemmistoliiton valtuustoryhmän maakuntavaltuustossa 12.6.2018 20 jättämään toimenpidealoitteeseen todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua
PÖYTÄKIRJA 16/2018 7 Maakuntahallitus 213 17.12.2018 Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden 2019 hyväksyminen 472/07.00.04.00.00/2018 MHS 17.12.2018 213 Tiivistelmä Uudenmaan liitto ja Uusimaa2019-hanke ovat valmistelleet tavoitteet kevään 2019 hallitusneuvotteluja varten. Hallitusohjelmatavoitteet perustuvat päivitettyyn Uudenmaan tilannekuvaan ja ne tukevat Uudenmaan valmisteluvaiheen maakuntastrategian tavoitteita. Tavoitteita hyödynnetään yleisemmin maakunnan edunvalvonnassa ja esimerkiksi kevään 2019 valtion ja maakunnan välisissä toiminnan ja talouden neuvottelupäivillä. Asian yksityiskohtainen selostus Hallitusohjelmatavoitteita on valmisteltu kuullen muun muassa jäsenkuntia ja Uudenmaan kansanedustajia. Lisäksi tavoitteita on käsitelty kuntajohtajakokouksessa, maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunnassa sekä aluekehittämisen johtoryhmässä. Uusimaa esittää uudelle hallitukselle seuraavaa: Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 % prosenttiin Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan. Uusimaa on Suomen kansantalouden veturi. Täällä toteutettavat hankkeet vaikuttavat laajalti koko Suomen menestymiseen. Metropolimaakunnan kilpailukykyä tulee vahvistaa, jotta olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä myös jatkossa ja jotta voimme turvata kestävän kasvuun ja asukkaiden hyvinvoinnin maakunnassa. Hallitusohjelmatavoitteissa nostamme esille keskeisiä toimia innovaatio- ja elinkeino-, kaupunki-, liikenne- ja ilmastopolitiikkaan sekä nuorten hyvinvointiin liittyen. Uusimaa esittää uudelle hallitukselle seuraavaa: Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 % prosenttiin Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan Innovaatio- ja elinkeinopolitiikka Uudenmaan työllisyysaste on nostettava 78 prosenttiin. Uusimaa on Suomen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille. Uudenmaan kansainvälinen kilpailukyky on turvattava ja siihen vaikuttaa merkittävästi toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja yritysten kyky innovoida. Uusimaa on Suomen yrityselämän keskittymä: maakunnassa sijaitsee noin kolmannes maan työpaikoista ja syntyy 39 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Kansainvälinen kilpailu edellyttää jatkuvaa
PÖYTÄKIRJA 16/2018 8 elinkeinojen uudistumista sekä kilpailukyvyn ylläpitämistä. Tämän vuoksi Uudellamaalla tarvitaan yhä enemmän panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Uudellamaalla kuten muuallakin Suomessa työllisyyden kasvua ovat hidastaneet erityisesti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat. Kohtaanto-ongelmiin voidaan vastata panostamalla entistä voimakkaammin aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajien työllistymistä edistäviin palveluihin. Maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä Uudellemaalle ja siten myös koko Suomelle. Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella: Työlupaprosesseja on nopeutettava osaavan ulkomaisen työvoiman rekrytoimiseksi Työllisyysasteen nostamiseksi on panostettava osaamiseen sekä nuorten ja maahanmuuttajien työllistymiseen Valtioneuvoston yhteisen Talent Boost Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelman toimeenpanoa on jatkettava International House Helsingin (IHH) toiminta on vakiinnutettava pilotin jälkeen TKI-rahoituksen osuus alueellisesta BKT:sta on Uudellamaalla nostettava 4,5 prosenttiin Uudellemaalle on luotava uusi alueellisia innovaatioita ja kokeiluja mahdollistava rahoitusinstrumentti eurooppalaisten referenssialueiden aikaansaamiseksi (vrt. AIKO-rahoitus ja Smart &Clean) Uudellemaalle tarvitaan rahoitusta EU-rahoitushakuvalmistelun tueksi HUS:n piirissä oleva laajaa lääketieteellistä tutkimus- ja koulutustoimintaa on vahvistettava Kaupunkipolitiikka Uudenmaan kilpailukyky edellyttää kaupunkipolitiikan vahvistamista. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Viime vuonna Uudenmaan väestönkasvusta 90 prosenttia suuntautui pääkaupunkiseudun kuntiin. Keskittyvä väestönkasvu mahdollistaa työvoiman tarjonnan ja palvelujen kysynnän, mutta aiheuttaa alueellista ja väestöllistä eriarvoisuutta. Asuntojen muuta maata nopeampi hintojen nousu on osoitus Uudenmaan vetovoimasta, mutta se on myös merkittävä ongelma työvoiman saannille monilla aloilla. Uudellemaalle on valmistunut jo pitkään väestönkasvuun nähden liian vähän asuntoja. Uudenmaan väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä jopa 2,1 miljoonaan asukkaaseen. Asumisen kalleuden ohella Uudenmaan haasteena ovat myös työvoiman liikkuvuuden esteet. Pääkaupunkiseudulle pendelöi kotimaasta 115 000 työntekijää, joista 33 000 maakunnan ulkopuolelta. Lisäksi arvioidaan, että Virossa asuvia työntekijöitä on Uudellamaalla 20 000. Pääkaupunkiseudulla tehdyt liikkumisen parantamistoimenpiteet helpottavat myös maakunnan ulkopuolella asuvien elämää ja yritysten toimintaedellytyksiä. Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella: MAL-sopimuksessa sovitut liikennehankkeet on toteutettava työvoiman liikkuvuuden turvaamiseksi, asuntotarjonnan lisäämiseksi ja segregaation torjumiseksi
PÖYTÄKIRJA 16/2018 9 KUHA-ohjelman rahoitusta on kasvatettava sekä liityntäpysäköinnin kehittämisen ja joukkoliikenteen hankintamäärärahoja lisättävä Kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tulee Helsingin seudulla lisätä Asumistukijärjestelmää on uudistettava sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä Eduskunnan edellyttämässä kahdeksanvuotisessa Asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa tulee huomioida erityisesti pääkaupunkiseudulla ilmennyt asuinalueiden sosiaalisen segregaation lisääntyminen ARA:n asuntorahoitus keskittyy kasvavassa määrin Uudellemaalle ja on arvioitava, tulisiko rahoituksesta päättää alueella Kaupunkien rooli kehittämis- ja innovaatiotoimijoina tulee turvata mm. tulevan EU-ohjelmakauden kestävän kaupunkirahoituksen osalta Liikennepolitiikka Pääradan välityskyvyn parantaminen tulee olla keskeinen tavoite raideliikenneinvestoinneille. Uudellamaalla tehtävät raideliikenneratkaisut ja niiden pohjalta tehtävät investoinnit ovat edellytyksenä ja mahdollistavat myös muun Suomen raideliikenteen kehittämisen. Nyt valmisteltavana olevassa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitava keskeiset Uudenmaan raideliikennehankkeet: Pisara, Espoon kaupunkirata ja Lentorata. Hankkeet ovat myös edellytyksenä mm. Turun ja Tampereen suuntaan suunnitelluille Tunnin junille sekä nopealle Itäradalle ja mahdolliselle Helsinki-Tallinna tunnelille. Junien kulunvalvontajärjestelmä tulee uusittavaksi ensi vuosikymmenellä ja on mittaluokaltaan miljardiluokan investointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta raideliikenneinvestoinnit ovat avainhankkeita. Kansainvälinen saavutettavuus on merkittävä menestystekijä koko Suomelle. Helsingin satama nousi vuonna 2017 Euroopan vilkkaimmaksi matkustajasatamaksi 12,3 miljoonalla laivamatkustajallaan. Helsinki-Vantaan lentokentälle keskittyy puolestaan 94 prosenttia maamme kansainvälisestä lentoliikenteestä ja se palvelee 20 miljoonaa lentomatkustajaa. Henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava. Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella: On aloitettava Pasila-Riihimäen 2. vaiheen, Pisaran ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä Hanko-Hyvinkään radan sähköistäminen On aloitettava Lentoradan yleis- ja ratasuunnittelu Henkilöliikennesatamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminta- ja kehittymisedellytykset on turvattava Liikennejärjestelmän toimivuuden, työvoiman liikkuvuuden ja kuljetusten ennakoituvuuden kannalta tärkeät maantieliikennettä koskevat hankkeet on toteutettava (valtatie 25, Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Tattarisillan liittymä ja Lahdenväylän parantaminen) Hallituksen tulee selvittää uusia mahdollisuuksia liikenneinvestointien rahoitukseen (CEF, kunnat ja maanomistajat, muu yksityinen rahoitus) Ilmastopolitiikka Uudestamaasta on tehtävä ilmastotyön edelläkävijä. Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Teemme osuutemme ja enemmänkin. Uudellamaalla tehtävät teknologiset kokeilut ja ratkaisut voivat
PÖYTÄKIRJA 16/2018 10 olla esimerkkeinä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Useat Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, myös lisääntyvää panostusta julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yrityselämän osapuolilta. Uudenmaan liikenneratkaisut tukevat hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Parhaillaan laaditaan Hiilineutraali Uusimaa 2035 tiekarttaa, jossa määritellään uusmaalaisia tavoitteita ja toimenpiteitä kohti hiilineutraalia aluetta. Tarvittavia toimia hallituskaudella: Vähähiilisen liikenteen edistäminen tekemällä liikenneverotuksen kokonaisuudistus MAL- ja kasvusopimukset edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä Kannustavan energiatukijärjestelmän kehittäminen asuntojen korjausrakentamiseen Regulaation ja verotuksen ohjaaminen uusien energiaratkaisujen löytämiseksi Valtion tulee edistää omilla toimillaan hiilinielujen kasvattamista Nuorten hyvinvointi Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret on saatava osallisiksi yhteiskuntaan. Uusimaa haluaa panostaa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työ- ja elämäntilanteen kohentaminen välittyy laajalti maakunnan hyvinvoinnin edistämisen tehtäväkenttään terveyspalveluista asumiseen asti. Uusimaa haluaa olla EU:n hyvinvoivin alue 2030, siksi sen täytyy panostaa erityisesti nuoriin, syrjäytymisen ehkäisyyn ja asumisolojen parantamiseen. Uudellamaalla 25 64-vuotiaiden ikäluokassa toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut jo neljään prosenttiin. Myös työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten (NEET-nuoret) osuus on Uudellamaalla noussut 8,5 prosenttiin ja se on saatava puolittumaan hallituskaudella (vrt. saman tyyppiset eurooppalaiset kaupunkiseudut). Etenkin poikien ja maahanmuuttajataustaisten nuorien halukkuutta hakeutua toisen asteen koulutukseen täytyy edistää. Tarvittavia toimenpiteitä hallituskaudella: Hallituksen tulee laatia laaja, monivuotinen nuorten elämä- ja työelämätaitoja kehittävä ohjelma Valtion on lisättävä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen suunnattua rahoitusta Valtion on laajennettava maahanmuuttaja- ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattua projektitoimintaa kuten: Syrjäytymistä ehkäisevä harrastus-, kulttuuri- ja liikuntatoiminta (positiivinen diskriminaatio) NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti (KELA) Ohjaamo-toiminta Asian taustat Uudenmaan liitto ja Uusimaa2019-hanke ovat valmistelleet tavoitteet keväällä 2019 olevia hallitusneuvotteluja varten. Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet perustuvat päivitettyyn Uudenmaan tilannekuvaan ja ne tukevat Uudenmaan valmisteluvaiheen maakuntastrategian tavoitteita. Tavoitteita hyödynnetään
PÖYTÄKIRJA 16/2018 11 yleisemmin maakunnan edunvalvonnassa ja esimerkiksi keväällä 2019 pidettävissä valtion ja maakunnan välisissä toiminnan ja talouden neuvottelupäivillä. Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteita on käsitelty syksyn 2018 aikana seuraavissa kokouksissa: ALKE Johtoryhmä (työpaja) 18.9. Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta 2.10. Maakuntahallitus 5.10. (lähetekeskustelu) ALKE Johtoryhmä 30.10. Kuntajohtajat 31.10. Maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunta 12.11. Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta 20.11. ALKE Johtoryhmä 26.11. Uudenmaan liiton johtoryhmä 3.12. Tarkastuslautakunta 10.12. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet vuodelle 2019. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen 040 589 8415 Eero Venäläinen 040 525 1944 Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan tavoitteiden kirjaamisessa seuraavasti: Kaupunkipolitiikka toisen lauseen alku "Helsinki ympäristöineen" korvataan kuuluvaksi "Helsinki, Espoo ja Vantaa" muodostavat yhden Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. toimenpiteisiin viidennen bullet pointin loppuun lisätään "ja ilmastonmuutoksen torjuminen" Liikennepolitiikka toimenpiteisiin kolmanneksi bullet pointiksi lisätään: "Raideliikenteen kulunvalvontajärjestelmän uudistamisesta EU-standardeja vastaavaksi on tehtävä suunnitelma, toteutusaikataulu ja kustannusarvio." Nuorten hyvinvointi toimenpiteisiin kolmannen bullet pointin alkuun lisätään lause: "Kaupunkien segregaatiokehitys, esimerkiksi maahanmuuttajaväestön osuus, huomioidaan paremmin valtionosuuksien jakamisen kriteereissä." Maakuntahallitus päätti hyväksyä yksimielisesti Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet vuodelle 2019 kokouksessa muutetun esityksen mukaisesti. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Oheismateriaali Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet 2019 -kalvosarja, mhs 17.12.2018
PÖYTÄKIRJA 16/2018 12 Maakuntahallitus 214 17.12.2018 Kansainvälisen toiminnan tilannekatsaus 701/02.01.01.01/2018 MHS 17.12.2018 214 Tiivistelmä Maakunnan kehittämistyössä on kansainvälisillä yhteyksillä keskeinen merkitys. Kansainvälisen yhteistyön kautta toteutetaan maakuntastrategiaa ja se perustuu lakiin alueiden kehittämisestä (17 ). Kansainvälisillä yhteyksillä ja yhteistyöllä on suuri merkitys maakunnan kilpailukyvyn edistämisessä. Uudenmaan yhteistyö painottuu Itämeren ja EU:n alueelle. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat vastaavat alueet Itämeren ympärillä. Tärkeä osa toimintaa on aktiivinen jäsenyys eurooppalaisissa edunvalvontaja yhteistyöjärjestöissä, joiden toiminta on merkittävää myös tiedon hankinnan kannalta. Globaalin tason yhteistyöllä on jatkossa vahvasti kasvava merkitys. Kahdenväliset yhteistyösopimukset on solmittu Moskovan alueen, Kiinan Zhejiangin alueen, Valencian maakunnan sekä Puolan Masovian ja Länsi-Pommerin alueiden kanssa. Brysselissä sijaitseva Helsinki EU Office on tärkeä linkki EU:n päätöksentekoon ja Pietarin Helsinki-keskus avaa yhteyksiä Luoteis-Venäjälle. Asiaa koskeva tarkempi selostus annetaan maakuntahallituksen kokouksessa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä asian selostuksen tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen 040 589 8415 Janne Tamminen 50 558 6303 Maakuntahallitus päätti merkitä asian selostuksen tiedoksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali Kansainvälinen toiminta, mhs 17.12.2018
PÖYTÄKIRJA 16/2018 13 Maakuntahallitus 215 17.12.2018 Pietarin Helsinki-keskuksen toimintaa koskevan jatkosopimuksen hyväksyminen 663/02.05.03.01/2018 MHS 17.12.2018 215 Tiivistelmä Uudenmaan liitto on osallistunut Helsingin ylläpitämän Pietarin Helsinki-keskuksen toimintaan 10 vuoden ajan. Jatkosopimuksella Helsingin ja Lahden kaupungit sekä Uudenmaan liitto sopivat Helsingin ylläpitämän Pietarin Helsinki-keskuksen palvelujen ja resurssien käyttämisestä ja sen toiminnasta aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Liiton osakkuusmaksu on 150 000 euroa vuodessa korjattuna indeksillä. Asian yksityiskohtainen selostus Helsinki-keskus -yhteistyön avulla liitto voi saada ajantasaista tietoa Luoteis-Venäjästä, edistää tavoitettaan olla Itämeren alueen johtava metropolialue sekä vahvistaa Uudenmaan kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi keskuksen toiminta tukee muun muassa liiton työtä kansainvälisissä verkostoissa. Helsingin kaupungin omistamalla yhtiöllä, Helsinki Abroad Ltd Oy:llä, on Pietarissa edustusto (jäljempänä Helsinki-keskus), joka toimii Suomi-talossa osoitteessa ul. Bolshaja Konjushennaja 4-6-8. Helsinki-keskuksen tarkoituksena on palvella osapuolia ja edistää osapuolten yhteistyötä ja näkyvyyttä Venäjällä. Yhteistyössä on kyse kuntalain (410/2015) 49 :n mukaisesta kuntien yhteistoiminnasta. Yhteistyön puitteissa osapuolet (Helsingin ja Lahden kaupungit sekä Uudenmaan liitto) ja niiden yhteistyökumppanit (erityisesti HelsinkiBusinessHub ja Ladec) jakavat Helsinki-keskuksen toimitiloja ja muita resursseja, vaihtavat kokemuksia ja edistävät keskinäistä yhteistyötään Pietariin ja Luoteis-Venäjään, Moskovaan ja Moskovan alueeseen liittyvissä hankkeissa. Uudella sopimuksella Helsingin ja Lahden kaupungit sekä Uudenmaan liitto sopivat Pietarin Helsinki-keskuksen palvelujen ja resurssien käyttämisestä ja sen toiminnasta aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Osakkuusmaksut ovat seuraavat: Helsingin kaupunki Uudenmaan liitto Lahden kaupunki 150 000 / vuosi 150 000 / vuosi 70 000 / vuosi Vuoden 2019 jälkeen osakkuusmaksua korotetaan vuosittain määrittyvän Venäjän kustannusindeksin nousun mukaan. Sopimus tulee voimaan 1.1.2019 ja se on voimassa toistaiseksi, kuitenkin vähintään 31.12.2022 asti. Sen jälkeen sopimus voidaan päättää seuraavan kalenterivuoden alusta lukien irtisanomalla sopimus viimeistään kahdeksan kuukautta ennen kalenterivuoden päättymistä. Helsinki-keskus -yhteistyön avulla Uudenmaan liitto voi saada ajantasaista tietoa Luoteis-Venäjästä, edistää tavoitettaan olla Itämeren alueen johtava
PÖYTÄKIRJA 16/2018 14 metropolialue sekä vahvistaa Uudenmaan kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi keskuksen toiminta tukee liiton työtä kansainvälisissä verkostoissa, kuten BSSSC:ssa (Baltic Sea States Subregional Cooperation) mm. pohjoisen ulottuvuuden seuraamisessa ja liikenneyhteyksien parantamisessa sekä tarjoaa Uudenmaan kunnille mahdollisuuksia ylläpitää yhteyksiään Luoteis-Venäjälle. Asian taustat Maakuntahallitus on vuonna 2007 päättänyt Helsingin kaupungin pyynnön pohjalta Uudenmaan liiton osallistumisesta Pietari-talon perustamiseen. Muita osapuolia tuolloin olivat Tampereen ja Kotkan kaupungit.tämän jälkeen liitto on aktiivisesti osallistunut Pietari-keskuksen toimintaan. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan sopimuksen Pietarin Helsinki-keskuksen toimintaan osallistumisesta ja sen rahoittamisesta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen 040 589 8415 Janne Tamminen 50 558 6303 Tero Suursalmi 050 569 3391 Päätös: Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan ja allekirjoittamaan sopimuksen Pietarin Helsinki-keskuksen toimintaan osallistumisesta ja sen rahoittamisesta. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus
PÖYTÄKIRJA 16/2018 15 Maakuntahallitus 216 17.12.2018 Seudullisen matkailuneuvonta- ja markkinointiyhteistyösopimuksen hyväksyminen 661/07.00.04.00.01/2018 MHS 17.12.2018 216 Tiivistelmä Helsinki-Vantaan lentoaseman neuvontapisteen toiminnan jatkuminen nykytasolla ja edelleen kehittäminen on tärkeää Uudenmaan alueen vetovoimaisuuden ja matkailuelinkeinon kehittämisen kannalta. Markkinointia hoidetaan yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Business Finland/Visit Finlandin, Uudenmaan liiton ja Finavian kanssa. Asian yksityiskohtainen selostus Seudullisen matkailuneuvonta- ja markkinointiyhteistyösopimuksen uudistamista esitetään vuosille 2019-2020, vuosikustannus on 70 000 euroa. Rahoitusosuus kohdentuu kokonaisuudessaan seudullisen matkailuneuvonnan ylläpitoon, matkailumarkkinointitoimiin ja yhteistyön koordinointiin maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti. Pääkaupunkiseudun matkailun kehittämisohjelman tuloksena Helsinki-Vantaan lentoasemalle avattiin elokuussa 2009 seudullinen matkailun neuvontapiste, joka palvelee matkailijoita seudulliseen sekä myös Suomeen liittyvissä kysymyksissä. Seudullinen matkailuneuvontapalvelu ja markkinointiyhteistyö on jatkunut 10 vuotta ja sitä kehitetään edelleen muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusimaa on Suomen johtava ja vahvin maakunta matkailun vetovoimaltaan, kysyntäpotentiaaliltaan ja saavutettavuudeltaan, lähes 6,1 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä vuonna 2017. Pääkaupunkiseutu on maamme merkittävin matkailualue reilulla 5,3 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä ja Helsinki-Vantaan lentokenttä jatkaa kasvuaan nyt jo liki 19 miljoonalla matkailijalla. Uusimaa-ohjelma 2.0 sisältää maakunnan pitkän aikavälin vision 2050 sekä painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet tulevalle ohjelmakaudelle 2018 2021. Ohjelma on toiminut myös pohjana tulevaisuudessa aloittavan uuden maakunnan strategia- ja visiotyössä. Maakuntaohjelmassa matkailu on huomioitu paitsi luonnon, virkistyksen ja saavutettavuuden näkökulmasta niin myös yhtenä maakuntaidentiteetin kehittämisen asiana kansainvälisestikin. Seudullisen neuvontapalvelun sopimuskumppaneina ja rahoittajina ovat toimineet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan liitto ja Business Finland/Visit Finland (aiemmin Visit Finland, entinen Matkailun edistämiskeskus). Toimintaa operoi Helsinki Marketing (aiemmin Helsingin Markkinointi Oy, entinen Helsingin Matkailu Oy). Rahoittajat ovat kuuluneet Finavian ohella ohjausryhmään, joka on ohjannut ja valvonut neuvontapisteen toimintaa. Vuoden 2017 alusta käyttöön otettiin uusi kumppanuusmalli, missä lentoaseman kumppanuuteen sisällytettiin myös Daytrips from Helsinki -esite sekä #Helsingintekijät verkoston jäsenyys. Muutoksen ja tehostetun kumppanimyynnin ansiosta lentoaseman i-pisteen rahoitustilanne sekä näkyvyys paranivat merkittävästi. Muun muassa Slush -tapahtuman badge claim -piste on sijainnut neuvontapisteellä.
PÖYTÄKIRJA 16/2018 16 Matkailuneuvontakonseptin uudistus on tapahtunut asiakaslähtöisesti ja merkittävänä asiana nähdään palvelu erityisesti matkailijoiden saapumispisteissä, joita ovat lentoaseman lisäksi myös päärautatieasema ja satamat, Stockmannin tavaratalo sekä liikkuvaa neuvontaa (Helsinki Helpit) sesonkiaikoina Helsingin keskustassa, satamissa, lentokenttäjunissa ja suurtapahtumissa. Uudistuksen myötä Helsinki Marketing esitti, että Helsinki-Vantaan lentoaseman neuvontapisteen erillisrahoituksesta luovutaan ja kohdistetaan rahoitus jatkossa Helsinki Marketingin tarjoamaan seudulliseen matkailuneuvontaan kaikissa nykyisissä matkailuneuvontapisteissä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla (T2) on alkamassa suuret muutostyöt, jotka vaikuttavat myös matkailuneuvontapisteen toimintaan. Tässä uudistuksessa matkailuneuvontapisteen kehityksestä vetovastuu on Helsinki Marketingilla ja suunnittelutyö tehdään kiinteässä yhteistyössä rahoittajien ja Finavian kanssa, joka vastaa myös väistötilojen muutoskustannuksista T2 aulassa. Vuoden 2019 alusta aloittaa pääkaupunkiseudun matkailufoorumi, joka korvaa aiemmin kokoontuneen ohjausryhmän. Foorumi kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja siinä käsitellään seudullinen matkailuneuvonnan palvelun lisäksi tutkimusta ja tilastointia sekä seudullisen kehittämisen hankkeita. Foorumin vetovastuu on Helsingin kaupungin kanslian elinkeino-osastolla. Uudenmaan liitto osallistuu foorumin toimintaan muiden rahoittajien kanssa. Asian taustat Uudenmaan liiton matkailuneuvonta- ja markkinointiyhteistyösopimukset olivat toistaiseksi voimassa olevia vuosina 2009-2017. Vuoden 2018 alusta sopimus tehtiin yksivuotisena ennakoiden maakuntauudistuksen alkuperäistä toteutumisaikataulua 1.1.2019. Seudullisen matkailuneuvonnan muiden rahoittajien sopimukset ovat edelleen toistaiseksi voimassa olevat: Espoo Vantaa Business Finland/Visit Finland 40 000 /vuosi 40 000 / vuosi 40 000 / vuosi Helsinki Marketing rahoitusmalli on muuttunut siten, että kaupunki maksaa vuosittaisen avustuksen yhtiön toimintaan Helsingin rahoitusosuuden ollessa 381 600 euroa. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä matkailuneuvonta- ja markkinointiyhteistyösopimuksen uudistamista vuosille 2019-2020 maakunnallisen yhteistyön koordinoinnin ja kehittämisen vuoksi. Sopimuksen vuosikustannus 70 000 euroa ja se tehdään kaksivuotisena ennakoiden maakuntauudistuksen nykyistä aikataulua. Liiton rahoitusosuus kohdentuu kokonaisuudessaan seudullisen matkailuneuvonnan ylläpitoon, matkailumarkkinointitoimiin ja yhteistyön koordinointiin maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja kansainvälisesti. Liiton jäsenkunnat saavat 10 prosentin alennuksen matkailuneuvonnan kumppanuudesta, johon sisältyy esitepaikka ja näkyvyys lentoasemalla, keskustassa ja näkyvyys Daytrips from Helsinki -esitteessä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen seudullisesta matkailuneuvonnasta ja markkinointiyhteistyöstä
PÖYTÄKIRJA 16/2018 17 vuosille 2019-2020 yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Vastuujohtaja: Valmistelija: Juha Eskelinen 040 575 2993 Tarja Koistinen 044 352 2070 Päätös: Maakuntahallitus päätti valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen seudullisesta matkailuneuvonnasta ja markkinointiyhteistyöstä vuosille 2019-2020 yllä selostusosassa mainituin perusteluin. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Oheismateriaali Sopimus seudullisesta matkailuneuvonnasta ja markkinointiyhteistyöstäm mhs 17.12.2018 Matkailuneuvonta, tilastot, mhs 17.12.2018
PÖYTÄKIRJA 16/2018 18 Maakuntahallitus 217 17.12.2018 LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland / CANEMURE -hankkeen perustaminen MHS 17.12.2018 217 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus CANEMURE -hankeen tarkoituksena on toteuttaa konkreettisia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia osahankkeita hankkeen ydinalueilla, vahvistaa ilmastonmuutoksen hillintätyön jatkuvuutta ja verkostoyhteistyötä synnyttää uusia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia hankkeita ja prosesseja. CANEMURE -hanke on SYKE:n vetämä kuuden vuoden ja 20 miljoonan euron LIFE ip hanke. Kaiken kaikkiaan hankkeessa on yli 20 osatoteuttajaa. SYKE:n, LUKE:n, FMI:n ja Uudenmaan liiton lisäksi Uudeltamaalta Hyvinkää, Lohja, Helsinki, Porvoo ja Tammisaaren Energia. LIFE-ip hankeessa on vain suomalaisia partnereita. Hankkeen tarkoituksena on edistää alueellista ilmastotyötä sekä alueellisten hiilineutraalitiekarttojen laatimista ja toteuttamista. Uusimaan osuus hankkeessa on mm. alueellisen toimeenpanon ja yhteistyön edistäminen sekä tiekartan laatiminen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehtävinä on lisäksi vaikuttaminen alueen päätöksentekoon ja tietoisuuden lisääminen, toimijoiden aktivoiminen yhteistyöhön; mm. vuosittaiset alueelliset tilaisuudet, alueen toimien dokumentointi ja hankkeiden seuranta, rahoituksen mobilisointi ja uusien hankkeiden synnyttäminen, alueellisen toteutuksen suunnittelu jatkossa sekä käytännön neuvonta erityisesti alueen edelläkävijäkunnille (HINKU), jotka eivät ole CANEMURE:n hyödynsaajia. Työtä on tarkoitus tehdä läheisessä yhteistyössä ELY-keskuksen, HSY:n ja HSL:n kanssa. Lisäksi Uusimaa saa hiilineutraalitiekartan laatimiseensa työkaluja, palveluita ja arviointeja SYKEn, LUKEn ja muiden tutkimuslaitosten muodostamalta palvelukeskukselta. Saatava tuki tulee osittain käyttää täydentävän työvoiman palkkaamiseen hankeeseen, verkostoitumistilaisuuksien järjestämiseen, pilotointien tai selvitysten laatimiseen. Hanke tuo siten lisäresurssia Uusimaa hiilineutraalitiekartta 2035 työhön samalla kun hankkeen yhteydessä kansallisesti lisätään ilmastotyön tietopohjaa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimii suunnittelupäällikkö Olli Pekka Hatanpää. Hankkeen rahoitus Uusimaan osuus hankkeesta on yhteensä 600 000 eli projektin suuruus on vuosittain 100 000 euroa, johon liitto saa jälkirahoitteisesti EU:n LIFE-IP rahoitusta 50 prosenttia. Liiton oma panostus hankkeessa sisältää projektipäällikön osa-aikaisen työpanoksen (40%). Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää että Uudemaan liitto osallistuu LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland /
PÖYTÄKIRJA 16/2018 19 CANEMURE -hankkeeseen perustaa Uudenmaan LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland / CANEMURE -hankkeen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Juha Eskelinen 040 405 752 993 Olli Pekka Hatanpää 050 587 5508 Maakuntahallitus päätti että Uudemaan liitto osallistuu LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland / CANEMURE -hankkeeseen perustaa Uudenmaan LIFE-IP on climate change mitigation- Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland / CANEMURE -hankkeen velvoittaa hankkeen noudattamaan Uudenmaan liiton voimassa olevaa projektiohjetta. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus
PÖYTÄKIRJA 16/2018 20 Maakuntahallitus 218 17.12.2018 BRIDGES-hankkeen toimintasuunnitelman vahvistaminen 526/00.01.03.01/2018 MHS 17.12.2018 218 Tiivistelmä Älykkään erikoistumisen strategioilla on ollut toistaiseksi pieni vaikutus alueellisen innovaatiotoiminnan työpaikkojen määrän kasvuun. Haasteena ovat olleet vähäiset resurssit strategioiden toteuttamiseen. Osalla alueista haasteena on lisäksi älykkään erikoistumisen toimialojen ja tutkimuksen huono yhteensopivuus sekä tutkimustulosten heikko hyödyntäminen. Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liitto on mukana BRIDGES-hankkeessa (Bridging competence infrastructure gaps and speeding up growth and jobs delivery in regions) EU:n Interreg Europe -ohjelma rahoituksella. Hankkeessa jalkautetaan eurooppalaisia älykkään erikoistumisen strategioita. Osa hankkeen partnereista on innovaatioiden edelläkävijäalueita, osa vähemmän edistyneitä alueita. Uudellamaalla pyritään vahvistamaan alueen tutkimus- ja erikoistumisalueita. Hyviksi havaitut käytännöt jaetaan partnerien kesken ja niiden pohjalta laaditaan alueelliset toimintasuunnitelmat. Hanke kestää viisi vuotta (2016 2021) ja mukana on partnereita Puolasta, Kreikasta, Sloveniasta, Unkarista ja Espanjasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2 miljoonaa euroa. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy maaliskuun 2019 lopussa. Siihen mennessä kukin partnerialue laatii oman toimintasuunnitelmansa. Uudenmaan toimintasuunnitelma käsittää toimenpiteitä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälisyyden edistämiseksi ja hyvien käytäntöjen siirtämistä partnerialueiden välillä. Suunnitelma on valmisteltu ja toteutetaan yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteet tukevat Uusimaa 2.0 -ohjelman teemoja. Toimintasuunnitelma perustuu Spinverse Oy:n toteuttamaan ja paikallisten toimijoiden sidosryhmän hyväksymään selvitykseen, jossa kartoitettiin Uudenmaan innovaatiojärjestelmän nykytilaa erityisesti biotalouden osalta sekä kerättiin näkemyksiä kehitystarpeista ja -mahdollisuuksista. Selvityksen tuloksia käsiteltiin Uusimaa innovoi tie tutkimuksesta liiketoimintaan -seminaarissa maaliskuussa 2018. Raportti Tutkimuksesta liiketoimintaan -mallin edellytykset Uudellamaalla: BRIDGES-hankkeen innovaatioselvityksen tulokset julkaistiin liiton BRIDGES-sivuilla huhtikuussa 2018, ks. linkki. Myöhemmin raportti käännettiin ja osin muokattiin englanninkieliseksi versioksi Feasibility Study on Conditions for a Research-to-Business Model in the Helsinki-Uusimaa Region. BRIDGES-toimintasuunnitelma käsittää vuosille 2019-2020 suunniteltuja toteuttamistoimenpiteitä. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen ja kaupallistamisen lisäämiseksi liiton toimintaa uudistetaan nykyisen EU-palvelun pohjalta. Tavoitteena on Uudenmaan korkean TKI-osaamisen hyödyntäminen kansainvälisissä hankkeissa muiden Euroopan alueiden kanssa.
PÖYTÄKIRJA 16/2018 21 BRIDGES-projektissa on tarkoitus kehittää alueellista innovaatioketjua ja yritysten teknologiavalmiutta hyödyntäen Espanjan Valenciassa kehitettyä patenttipankkia (Patent and Knowledge Bank) sekä täydentää pk-yritysten innovaatiokapasiteettia. Tavoitteena on tuoda yhteen yliopistojen ja tutkimuslaitosten huippututkimusta ja yrityksiä, jotta teknologiaa voidaan siirtää yrityksiin teollisuudessa ja palvelualoilla. Tärkeässä roolissa on suurten tutkimuslaitosten palvelut pk-yrityksille. Siinä sovelletaan Baltic TRAM ja Science Link -projekteissa kehitettyä ohjelmaa, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön tutkimuslaitosten ja pk-yritysten välillä ja sitä on testattu menestyksellisesti Itämeren alueella. Ohjelmassa teollisuuden tutkimuskeskukset ja alueelliset kehitysyhtiöt pyrkivät yhdessä huomioimaan myös sellaisia pk-yrityksiä, jotka eivät sijaitse näiden läheisyydessä. Asian taustat BRIDGES-hankkeen tavoitteena on edistää eurooppalaisten Älykkään erikoistumisen strategioiden jalkauttamista. Hanke tukee osaltaan Uudenmaan RIS3-strategian toimeenpanoa. Uudenmaan liitto on yksi hankkeen kymmenestä partnerista. Muut partnerit ovat Puolasta, Kreikasta, Sloveniasta, Unkarista, Espanjasta ja Hollannista. Hanke kestää viisi vuotta (1.4.2016 31.3.2021.) ja sen kokonaisbudjetti on 2,0 miljoonaa euroa. Uudenmaan liiton budjetti on 239 975 euroa, josta 85 % saadaan Interreg Europe ohjelmasta. Jäljelle jäävästä 35 996 euron omarahoitusosuudesta enintään 70 % saadaan kansallisena vastinrahoituksena työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hankkeen vetäjä on Kainuun Etu. BRIDGES-hankkeessa Uudenmaan erityisiksi haasteiksi on tunnistettu tarve lisätä innovaatioita tuottavaa tutkimusta ja rahoitusvälineiden yhdistelyä. Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia on hyväksytty maakuntahallituksessa vuonna 2014, ja sitä on vuonna 2017 päivitetty vuosille 2018 2020. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää vahvistaa BRIDGES-hankkeen toimintasuunnitelman 2019-2021 oikeuttaa toimiston tekemään täsmennyksiä toimenpiteiden toteuttajiin ja teknisluonteisia muutoksia toimintasuunnitelmaan ennen sen julkaisua. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Juha Eskelinen 040 575 2993 Ari Lainevuo 050 363 1657 Maakuntahallitus päätti vahvistaa BRIDGES-hankkeen toimintasuunnitelman 2019-2021 oikeuttaa toimiston tekemään täsmennyksiä toimenpiteiden toteuttajiin ja teknisluonteisia muutoksia toimintasuunnitelmaan ennen sen julkaisua.
PÖYTÄKIRJA 16/2018 22 Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua Oheismateriaali BRIDGES toimintasuunnitelma (Action Plans. Overview and Helsinki-Uusimaa (PP4) Action Plan. December 2018), mhs 17.12.2018
PÖYTÄKIRJA 16/2018 23 Maakuntahallitus 219 17.12.2018 Helsingin vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta; jäsenen sekä puheenjohtajan vaihtuminen 585/00.00.00.02/2018 MHS 17.12.2018 219 Tiivistelmä Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat maakuntakaavan valmistelun tukena. Toimikunnissa tulee olla asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Maakuntahallitus päättää jäsenten nimeämisestä vaalien valmistelutoimikunnan pohjalta. Asian yksityiskohtainen selostus Risto Rautava (kok) Helsinki, on pyytänyt eroa Helsingin vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävistä 1.1.2019 lähtien. Hänen tilalleen jäseneksi sekä puheenjohtajaksi esitetään valittavaksi Laura Rissasta (kok) Helsinki. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaan: Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Vireillä oleva Uusimaa 2050 -kaava muodostuu neljästä vaihemaakuntakaavasta, koko Uudenmaan kattavasta rakennemaakuntakaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta. Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi-Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä-Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Uudenmaan vaalien valmistelutoimikunta on kokouksessaan 9.5.2017 päättänyt esittää, että Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan valitaan 25 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisesta Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan piiriin kuuluvasta kunnasta esitetään valittavaksi vähintään yksi jäsen. Espoosta ja Helsingistä esitetään valittavaksi 5 jäsentä ja Vantaalta 4 jäsentä. Kuntavaalien 2017 tulos huomioiden vaalien valmistelutoimikunta esittää paikkojen jakautumista puolueittain ja kunnittain seuraavalla tavalla: Kokoomus 8 paikkaa: Espoo 2, Helsinki 2, Hyvinkää 1, Kerava 1, Sipoo 1, Vantaa 1 Vihreät 6 paikkaa: Espoo 2, Helsinki 2, Kirkkonummi 1, Vantaa 1 SDP 5 paikkaa: Espoo 1, Helsinki 1, Pornainen 1 (varalla: Sipoo), Tuusula 1, Vantaa 1 SFP/RKP 1 paikka: Kauniainen, nainen (varalla: Espoo) Perussuomalaiset 2 paikkaa: Vantaa 1, Vihti 1 (varalla: Helsinki) Vasemmistoliitto 2 paikkaa: Järvenpää 1, Mäntsälä 1 (varalla: Helsinki)
PÖYTÄKIRJA 16/2018 24 Puolue Kunta M/ N Kokoomus Helsinki M Keskusta 1 paikka: Nurmijärvi (varalla: Mäntsälä) Maakuntahallitus on vaalien valmistelutoimikunnan esityksestä 11.9.2017 123 valinnut Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan edellä mainitut ehdot huomioiden seuraavat henkilöt sekä tehnyt toimikuntaan muutoksia 23.10.2017 150, 11.12.2017 185, 21.5.2018 88, 19.11.2018 206 : Jäsen Varajäsen M / N Kunta Risto Rautava, pj. Maarit Toveri N Helsinki 1.1.2019 lähtien Laura Rissanen N Kokoomus Helsinki N Maarit Vierunen Tuomo Luoma M Helsinki Kokoomus Espoo N Pirjo Kemppi- Timo Haukilahti M Espoo Virtanen Kokoomus Espoo M Kimmo Oila Diana Ponkkala N Espoo Kokoomus Hyvinkää N Riikka Komulainen Arto Latostenmaa M Hyvinkää Kokoomus Kerava M Anssi Ennevaara Riikka Siltanen N Kerava Kokoomus Sipoo M Juhani Rantala Mandi Alaterä N Sipoo Kokoomus Vantaa N Marianne Sipilä Vesa Pajula M Vantaa Vihreät Helsinki N Anni Sinnemäki Otso Kivekäs M Helsinki Vihreät Helsinki M Sameli Sivonen Pörrö Sahlberg N Helsinki Vihreät Espoo M Risto Nevanlinna Inka Hopsu N Espoo Vihreät Espoo N Tiina Elo, vpj. Rainer Lahti M Espoo Vihreät Vantaa M Timo Juurikkala Vaula Norrena N Vantaa Vihreät Kirkkonummi N Reetta Hyvärinen Tero Kovala M Kirkkonummi SDP Espoo N Merja Vuori Mikko Nummelin M Espoo SDP Pornainen M Raimo Ruotsalainen Eva Kuntsi N Sipoo SDP Tuusula M Päivö Kuusisto Ulla Palomäki N Tuusula SDP Vantaa N Tarja Eklund Hannu Kärkkäinen, M Vantaa 21.5.2018 lähtien Jari Sainio SDP Helsinki N Kaarin Taipale Jape Lovén M Helsinki SFP/RKP Kauniainen N Raija Rehnberg Fredrik Lindberg M Espoo PS Vantaa N Marja Parkkima, 11.12.2017 lähtien Marja Kyyrö Heikki Mikkilä, 11.12.2017 lähtien Johannes Nieminen M Vihti PS Vihti M Pasi Salonen Karin Zeiger N Vihti Vasemmistoliitto Mäntsälä N Auli Herttuainen, Mika Välipirtti M 19.11.2018 lähtien Liisa Tamminen Vasemmistoliitto Järvenpää M Ari Alapartanen Sanna Kerminen N Järvenpää Keskusta Nurmijärvi M Tapio Sivula Tapio Havula M Mäntsälä Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiot Uudenmaan liiton palkkiosäännön mukaan. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää myöntää eron Risto Rautavalle 1.1.2019 lähtien
PÖYTÄKIRJA 16/2018 25 valita Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan hänen tilalleen 1.1.2019 lähtien jäseneksi sekä puheenjohtajaksi Laura Rissasen, kok, Helsinki. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen 040 58 98 415 Janne Tamminen 050 55 86 303 Maakuntahallitus päätti myöntää eron Risto Rautavalle 1.1.2019 lähtien valita Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan hänen tilalleen 1.1.2019 lähtien jäseneksi sekä puheenjohtajaksi Laura Rissasen, kok, Helsinki. Täytäntöönpano: Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Päätösote: valitut jäsenet
PÖYTÄKIRJA 16/2018 26 Maakuntahallitus 220 17.12.2018 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunta; varajäsenen vaihtuminen 597/00.00.00.02/2018 MHS 17.12.2018 220 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat maakuntakaavan valmistelun tukena. Toimikunnissa tulee olla asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Maakuntahallitus päättää jäsenten nimeämisestä vaalien valmistelutoimikunnan pohjalta. Ari Pihlström (vihr) Lohja, on pyytänyt eroa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan varajäsenyydestä. Hänen tilalleen varajäseneksi esitetään valittavaksi Rolf Oinonen (vihr) Lohja. Maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaan: Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Vireillä oleva Uusimaa 2050 -kaava muodostuu neljästä vaihemaakuntakaavasta, koko Uudenmaan kattavasta rakennemaakuntakaavasta sekä kolmesta seudullisesta vaihemaakuntakaavasta. Seudut ovat: Helsingin seutu (Helsinki, Espoo Kauniainen, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Pornainen, Hyvinkää, Mäntsälä ja Sipoo) Länsi-Uusimaa (Siuntio, Inkoo, Hanko, Raasepori, Lohja ja Karkkila) Itä-Uusimaa (Pukkila, Myrskylä, Askola, Porvoo, Loviisa ja Lapinjärvi). Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikunnat toimivat valmistelun tukena. Varsinainen kaavoihin liittyvä päätöksenteko tapahtuu maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa. Uudenmaan vaalien valmistelutoimikunta on kokouksessaan 9.5.2017 päättänyt esittää, että Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan valitaan 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jokaisesta Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan piiriin kuuluvasta kunnasta esitetään valittavaksi vähintään yksi jäsen. Lohjalta esitetään valittavaksi 5, Raaseporista 3 ja muista kunnista yksi jäsen. Kuntavaalien 2017 tulos huomioiden vaalien valmistelutoimikunta esittää paikkojen jakautumista puolueittain ja kunnittain seuraavalla tavalla: SDP 4 paikkaa: Inkoo 1, Karkkila 1, Lohja 1, Raasepori 1 SFP/RKP 3 paikkaa: Hanko, Raasepori 2 Kokoomus 1 paikka: Lohja Vihreät 1 paikka: Lohja Vasemmistoliitto 1 paikka: Lohja Perussuomalaiset 1 paikka: Siuntio Keskusta 1 paikka: Lohja
PÖYTÄKIRJA 16/2018 27 Vaalien valmistelutoimikunnan esityksestä on maakuntahallitus 11.9.2017 125 valinnut Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan edellä mainitut ehdot huomioiden seuraavat henkilöt sekä tehnyt toimikuntaan muutoksia 23.10.2017 152, 11.12.2017 186: Puolue Kunta M/N Jäsen Varajäsen M/N Kunta Kokoomus Lohja M Kari Kyttälä 23.10.2017 lähtien N Lohja Päivi Kuitunen Vihreät Lohja N Paula Nordström Ari Pihlström, M Lohja 17.12.2018 lähtien Rolf Oinonen SDP Lohja M Matti Tukiainen, pj. Leena Levonperä N Lohja SDP Raasepori M Petri Kajander Pirjo Rautiainen N Raasepori SDP Karkkila N Marianne Boström Harri Lindfors M Karkkila SDP Inkoo N Soile Gustafsson Esko Juvonen M Inkoo SFP/RKP Raasepori M Sven Holmberg, vpj. Ann-Katrin Bender N Raasepori SFP/RKP Hanko M Björn Peltonen Barbro Wikberg N Hanko SFP/RKP Raasepori N Kerstin Ilander Björn Siggberg M Raasepori Perussuomalaiset Siuntio M Mika Savilahti 23.10.2017 lähtien Petri Palin, 11.12.2017 lähtien Paula Tuominen N Siuntio Vasemmistoliitto Lohja N Arja Ikäheimo Toni Hägg M Lohja Keskusta Lohja N Pirjo Sjögren Markku Lehtonen M Lohja Vaihemaakuntakaavojen ohjaustoimikuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiot Uudenmaan liiton palkkiosäännön mukaan. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää myöntää eron Ari Pihlströmille valita Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan hänen tilalleen varajäseneksi Rolf Oinosen (vihr) Lohja. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen 040 58 98 415 Janne Tamminen 050 55 86 303 Maakuntahallitus päätti myöntää eron Ari Pihlströmille valita Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikuntaan hänen tilalleen varajäseneksi Rolf Oinosen (vihr) Lohja. Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Päätösote: uusi jäsen