NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo Widbom Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Tähän linkki selvitysraporttiin
Selvityksen sisältö 1. Johdanto 2. Saavutettavuuden ja aluekehityksen välinen yhteys (tukimuskirjallisuuskatsaus) 3. Itäradan merkitys eräillä tunnusluvuilla (datavisualisointi erilaisten tunnuslukujen perusteella) 4. Johtopäätökset ja hanketta puoltavat perustelut
Selvityksen tavoitteet 1. Nopeiden Itäratojen aluetaloudellisen merkityksen kuvaaminen tutkimuskirjallisuuden ja keskeisten laajaan aluekehitykseen liittyvien tunnuslukujen avulla 2. Tehdä paikkatietoon perustuvan datavisualisoinnin avulla näkyväksi Nopeiden Itäratojen merkitystä yleisesti laajan aluekehityksen ja erityisesti Itä-ja Kaakkois-Suomen tulevan kehittämisen, elinvoiman ja saavutettavuuden näkökulmista
Analyysin kohdealue Pietari
Viitekehyksenä alue- ja väestönkehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Positiivisen ja negatiivisen rakennemuutoksen alueet 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 8. Digitalisaatio 9. Villit kortit
Miksi tarvitaan Nopeat Itäradat? 1. Itä- ja Kaakkois-Suomen hitaiden junayhteyksien nopeuttaminen ja sujuvoittaminen saavutettavuuden parantamiseksi 2. Itä- ja Kaakkois-Suomen vahvempi kiinnittyminen kasvavaan pääkaupunkiseutuun ja Etelä-Suomeen sekä niiden laajenevaan työssäkäyntialueeseen 3. Itä- ja Kaakkois-Suomen potentiaaliin nähden alhaisten matkustajamäärien lisääminen sekä tavara- ja transitiovirtojen liikkuvuuden parantaminen 4. Kulkutapaan eli junaan liittyvän kysyntäpotentiaalin lisääminen kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan periaatteiden mukaisesti 5. Itäratojen vaikutusalueen väestön kysyntäpotentiaalin ja Pietarin metropolialueen potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen 6. Alueellisesti tasavertaisen ja kestävän kehityksen mahdollistaminen sekä tulevaisuususkon lisääminen, jossa huomioidaan koko maan voimavarojen hyödyntämisen
6 tärkeintä nostoa saavutettavuuden, aluekehityksen ja liikkuvuuden välisestä yhteydestä tutkimuskirjallisuuden perusteella 1. Liikenneverkolla, -yhteyksillä ja -investoinneilla on vahva yhteys laajaan aluekehitykseen 2. Liikenneinvestoinneilla ja -infralla on useita myönteisiä stimulointi- ja sykäysvaikutuksia muuhun alueen kehitykseen ja kehittämiseen 3. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen ovat elinehtoja muille myönteisille kerrannaisvaikutuksille 4. Alueliikkuvuuden (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) ja saavutettavuuden välillä on vahva keskinäisriippuvuus 5. Liikennekäytävästä kasvukäytävään ja vyöhykkeisyyteen sekä radan varrella olevien keskittymien toiminnalliseen kiinnittymiseen 6. Liikennehankkeiden yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta ja hyötyjä on tutkimusten perusteella vaikea osoittaa aukottomasti
Kansallisesti merkittävät 2020-2040- lukujen ratahankkeet SUOMIRATA 2,7 miljoonaa asukasta 1,2 miljoonaa työpaikkaa Lähde: Väylävirasto; Kartta: Timo Widbom 2019; Maanmittauslaitos; ESRI NOPEAT ITÄRADAT 1,9 miljoonaa asukasta 845 000 työpaikkaa TUNNIN JUNA 1,6 miljoonaa asukasta 740 000 työpaikkaa PIETARIN METROPOLI- ALUE 6 miljoonaa asukasta *HUOM! Rautatiet toimivat bufferina, joiden ympärille on muodostettu 20 + 20 kilometrin liikennekäytäväalue. Käytävän asukas- ja työpaikkamäärä on kuvattu jokaisen rataosan ja käytävän kohdalla erikseen
Itäratojen vaikutusalueen kansallinen merkitys eräillä tunnusluvuilla (Helsingin seutu mukana) 43,1 % väestöstä 46,4 % työpaikoista/avoin sektori 49,8 % BKT:sta 50,4 % valmistuneista asunnoista 54,6 % akateemisista 56,1 % T&K -menoista 63,2 % vieraskielisistä *Itäratojen vaikutusalueella ovat Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen, Sisä-Savon, Kuopion, Ylä-Savon, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Pielisen-Karjalan, Lappeenrannan, Imatran, Keski-Karjalan ja Joensuun seudut
Itäratojen vaikutusalueen kansallinen merkitys eräillä tunnusluvuilla (ilman Helsingin seutua) 14,9 % väestöstä 12,8 % työpaikoista/avoin sektori 12,9 % BKT:sta 9,8 % valmistuneista asunnoista 9,5 % akateemisista 7,9 % T&K -menoista 8,7 % vieraskielisistä *Itäratojen vaikutusalueella ovat, Porvoon, Kouvolan, Mikkelin, Pieksämäen, Sisä-Savon, Kuopion, Ylä-Savon, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Pielisen-Karjalan, Lappeenrannan, Imatran, Keski-Karjalan ja Joensuun seudut
Henkilöliikenteessä tehtiin noin 13 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa vuonna 2017
Henkilöliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet Savon ja Karjalan radoilla vuosina 2015-2017
Tavaraliikenteen kuljetusvirrat koko maan suurimmat Kouvolan ja Luumäen välillä sekä merkittävät Kainuusta rannikolle
Tavaraliikenne on kasvanut merkittävästi Kainuusta rannikolle sekä Kouvolasta itään ja pohjoiseen vuosina 2015-2017
Alueet eivät ole tasavertaisessa suhteessa nopeiden yhteysien osalta suhteessa Helsinkiin *Kartassa kuvataan nopeinta arkipäivän junayhteyttä Helsinkiin eri asemapaikkakunnilta ympäri Suomea
Rataverkon kilometrietäisyys suhteessa Helsinkiin
Itäratojen väestö on kasvanut kaupunkikeskittymien vaikutusalueella 2010-luvulla
Itäratojen työpaikkojen määrä on kasvanut radan läheisyydessä ja vaikutusalueella 2010-luvulla
Itäratoja puoltavat perustelut Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä koko maan näkökulmasta 1. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen on Itä-Suomen elinehto 2. Itä- ja Kaakkois-Suomen erityispiirteet, mahdollisuudet ja vahvuudet tuottavat lisäarvoa koko maalle 3. Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat portteja Venäjän, Pietarin ja Pietarin metropolialueen läheisyyden, mahdollisuuksien ja potentiaalin hyödyntämiseen 4. Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Venäjältä ja Kiinasta tulevien tavara- ja transitiovirtojen edistäminen hyödyttää koko maata 5. Ilmastomuutoksen torjunta tarvitsee myös idässä raideliikenteen kehittämistä 6. Alueellisesti tasavertainen kehitys koskee kaikkia alueita
Itäratoja puoltavat perustelut alueen kehittämisen kannalta 1. Fyysisen ja toiminnallisen yhteyden, vuorovaikutuksen ja kiinnittymisen syventäminen pääkaupunkiseudulle, Etelä- Suomeen ja Pietariin 2. Kerava-Lahti oikoradasta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja hyödyntäminen Itäratojen kokonaisvaltaisessa kehittämistyössä 3. Itäratojen alueella olevien työssäkäyntialueiden laajenemisen ja kasvun tukeminen 4. Itäratojen varrella olevien keskittymien ja solmupisteiden vahvistaminen ja niiden kasvukehän laajentaminen 5. Liikenne- ja kasvukäytäväkehityksen sekä vyöhykkeisyyden mahdollistaminen