Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen

Samankaltaiset tiedostot
Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Turvemaaharvennusten kantavuusluokitus. Tore Högnäs, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Harri Lindeman & Teijo Palander, Joensuun yliopisto

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

Suometsien käsittelyn ja puunkorjuun uudet ratkaisut

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turv la korjuujälki ja ravinnetalous

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Turvemaaharvennusten korjuukelpoisuusluokitus. Tore Högnäs & Teuvo Kumpare, Metsähallitus Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Suometsien puunkorjuu

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Suometsien puunkorjuun ratkaisu koostuu useista osista

Vaihtoehtoisia alustarakenteita turvemaiden puunkorjuuseen

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Suometsien puunkorjuu tänään

Bioenergiapuunkorjuu kalusto ja laitteet sekä turvemaiden ratkaisut

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Turvemaiden metsätalouden uudet vaihtoehdot tutkimuksen tavoitteet ja toteutus

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

LIIKENNETILASTO KEMIN SATAMASSA

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Järvisen kannonnostolaitteen. päätehakkuukuusikossa

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

TAMMIKUU 2013 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI

Muokkausmenetelmän valinta

Suometsien puunkorjuun kehittämistavoitteet

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Metsätraktorin pehmeän maan ominaisuuksia parantavan telastoratkaisun testaus. Aaro Saarimäki Teuvo Kumpare

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsänhoidon muutokset ja ilmasto haastavat puunkorjuun

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

Metsätalouden vesiensuojelu

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Kuva 7.1 Instrumentointi poikkileikkauksessa , Nuortikon, Gällivare (Banverket 1996a).

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

MÄÄRÄYS Nro 1/2017. Päivämäärä Dnro 3512/ /2017. Voimassaoloaika toistaiseksi

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Kuivumismallit Metsätieteen päivät, Metsäteknologiklubi UEF Tutkimuksen tarve UEF

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

Puustovaurioiden määrittäminen ajouralle näkyvien vaurioiden perusteella

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Riistanhoitoyhdistyksen vuosikello

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 3. vuosineljännes

Introduction OSCAR soil impact seminar. Heikki Pajuoja

Sisältö. Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela

Metsäenergia Pohjanmaalla

Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

INTIAANIT JOTKA EIVÄT JÄTTÄNEET JALANJÄLKIÄÄN METSÄÄN

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Heikkotuottoiset ojitusalueet

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Älykkyyttä puunkorjuun suunnitteluun

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset

Integroitu aines- ja energiapuun korjuu turvemaalla sulan maan aikana korjuujälki ja ravinnetalous

Monilähdetietoa hyödyntävien karttaopasteiden tarve puunkorjuussa haastattelututkimus hakkuukoneenkuljettajille

Pehmeiden maiden koneellisen puunkorjuun nykytila

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2003

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Transkriptio:

Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen Metsätieteen päivät 26.11.2018 Tieteiden talo, Helsinki Jori Uusitalo Suometsien puunkorjuu Puunkorjuu suometsissä on ympäristötekijöiden kannalta sekä korjuuteknisesti hyvin haastava kokonaisuus Vaaditaan poikkeuksellisen paljon suunnittelua

Esityksen sisältö Turvemaaleimikon korjuutekniset omaisuudet kantavuuden komponentit Puunkorjuuoperaation hyvän suunnittelun periaatteet Metsäkoneen ominaisuuksien vaikutus korjuutyön laatuun 3 Jori Uusitalo Ajokokeet turvemailla 2009, 2010, 2013 4

Veden kosteuden mittaaminen (VWC) TDR 20 cm piikit Turvenäytteet ja laboratorioanalyysit Piikkisiipikaira juuriston lujuuden määrittämiseksi

Leikkauslujuuden ja juuriston kuivamassan korrelaatio Maatuneen turpeen lujuus

Turpeen leikkauslujuus 140 Amarjanin (1972) Leikkauslujuus, kn/m 2 120 Von Post 100 10 9 80 8 60 7 6 40 5 20 4 3 0 40 60 80 100 Turpeen kosteus (VWC), % Turvemaan rakenne Oja Elävä turvekerros Juuristokerros Maatunut turv F G F a FC Pohjaveden pinta Valunta, sadanta ja haihdunta Veden liikkeeseen vaikuttavat gravimetriset, adhessiiviset and kapillaariset voimat, joita säätelee turpeen tiheys ja turpeen maatumisaste

Puuston tilavuuden ja kosteuden yhteisvaihtelu 350 300 250 Tilavuus, m3 200 150 100 1 2 3 4 5 6 50 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Turpeen kosteus (VWC ) Suon kantavuuden komponentit Puuston tilavuus Juuriston määrä (suovarvut, alikasvos, puut) Turpeen kosteus Turpeen maatuneisuus (ja turvetyyppi) Hakkuutähteet 12

Otollisimmat ajankohdat suometsien puunkorjuulle 1. Sydäntalvi (helmi-maaliskuu) 2. Kuiva kesä (heinä-syyskuu) 3. Lumen peittämä maa (joulu-tammikuu) 4. Syksy (loka-marraskuu) 5. Kevät (huhti-toukokuu) 13 Teppo Tutkija Korjuun ajoitus - Pohjaveden korkeus Ojien sijainti ja korkeus Meteorologia-tiedot - Sadanta Hökkä et al 2016 malli pohjaveden korkeudelle: - Etäisyys ojaan - Puuston tilavuus - Päivä vuoden alusta (DOY) - Sadanta viimeiset 4 vk - Haihdunta viimeiset 4 vk 0 150 200 250 DOY 300-10 WTD, cm -20-30 -40 Data Model Conf_l Conf_u -50-60

Ajourat puustoisimpiin kohtiin Lentolaserkeilausdatan latvuskorkeusdatasta (CHM) johdettu latvuksen peittävyyskartta 15 Jori Uusitalo Leveämpi ajoura Ajouran leveyden lisäämisellä useampia rengasuria ja pienempi raiteen maksimisyvyys (myös lisää hakkuutähdettä renkaiden alle) (Uusitalo et al. 2015)

Kaikki hakkuutähteet ajouralle 17 Jori Uusitalo Ilahduttavaa kehitystyötä telojen ja teliratkaisujen kanssa

Turvemailla korostuvat telojen ominaisuudet Kantavat telat Yleistelat 19 Paineen jakautuminen koneen, pyörän tai telojen alla BOUSSINESQ n yhtälö paineen jakautumisen laskentaan 20 Jori Uusitalo

Paineen jakautuminen koneen, pyörän tai telojen alla Teoreettinen laskelma (BOUSSINESQ n yhtälö) paineen jakautumisesta keskimmäisen telalapun alla Kantava Yleistela 16 2 16 2 16 8 16 8 16 8 140 120 Laskennallinen paine, kpa 100 80 60 40 20 Yleistela - paine keskimmäisen telalapun alla - 28t Kantava tela - paine keskimmäisen telalapun alla - 28t Yleistela - paine keskimmäisen telalapun alla - 40t Kantava tela - paine keskimmäisen telalapun alla - 40t 0 0 10 50 100 Etäisyys maan pinnasta, cm 21 Jori Uusitalo Ratkaisut suometsien puunkorjuuseen Pääajourat kantavimpiin kohtiin Hakkuutähteiden hyväksikäyttö Useita varastopaikkoja/pääajouria jokaiselle leimikolla Loppukesän kuivan kauden hyödyntäminen (Heinä- Syyskuu) Telavarustus Leveät ajourat 22