VUODEN 2014 HAKUOHJEET Euroopan unionin nautaeläinpalkkiot (Nautapalkkio ja lypsylehmäpalkkio)
ISBN 978-952-453-832-9 (Painettu) ISSN 1797-402X (Painettu) ISBN 978-952-453-833-6 (Verkkojulkaisu) ISSN 1797-4429 (Verkkojulkaisu) Painopaikka: Edita Prima Oy Julkaisija: Maaseutuvirasto, PL 405, 60101 Seinäjoki, Puh. 020 77 2007, www.mavi.fi Seinäjoki 7/2014 Takakannen kuva: Comma Image Oy
SISÄLLYSLUETTELO 1 MUISTILISTA...4 2 MÄÄRITELMIÄ...6 3 EU:N NAUTAELÄINPALKKIOT...7 4 EU:N NAUTAELÄINPALKKION HAKEMINEN...7 4.1 Osallistumisilmoituksen jättäminen...8 4.2 Osallistumisilmoituksen myöhästyminen...8 4.3 Osallistumisilmoituksen muuttaminen...8 4.4 Osallistumisilmoituksen peruuttaminen...8 4.5 Ylivoimainen este...9 5 EU:N NAUTAPALKKIO...9 5.1 Sonnit ja härät...9 5.2 Emolehmät ja emolehmähiehot...9 5.2.1. Käyttötapa nautarekisterissä...9 5.2.2. Rotu... 10 5.2.3. Poikiminen ja tuotantotapa... 10 5.2.4. Emolehmähiehon ikä... 10 5.2.5. Palkkiokelpoisten emolehmähiehojen määrä korkeintaan 40 %... 10 6 EU:N LYPSYLEHMÄPALKKIO...11 6.1 Käyttötapa nautarekisterissä... 11 6.2 Rotu... 11 6.3 Tuotantotapa ja poikiminen... 11 7 PALKKION MYÖNTÄMISEN YLEISIÄ EDELLYTYKSIÄ...12 7.1 Maatalousmaan ilmoittaminen... 12 7.2 Täydentävät ehdot... 12 7.3 Kielletyt tai laittomasti hallussapidetyt aineet... 12 7.4 Eläinsuojelu... 13 7.5 Eläinten pito vain palkkion saamiseksi... 13 8 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI...13 8.1 Korvamerkit... 13 8.2 Rekisteröinti... 14 8.2.1. Syntymä... 14 8.2.2. Muut tapahtumat... 14 8.3 Nautaeläinluettelo... 14 8.4 Nautaeläimen rekisteröintikortti... 15 9 PALKKION MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSAMINEN...15 9.1 Palkkio tukikelpoisuuspäivien perusteella... 15 9.2 Ilmoitusaikojen vaikutus nautatukiin... 15 9.3 Palkkion suuruus... 16 9.4 Palkkioiden enimmäismäärät tukialueittain... 17 9.5 Rahoituskuri... 17 9.6 Aiheettomasti maksetut palkkiot... 17 10 KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO JA TILOJEN YHDISTÄMINEN...18 10.1 Eläinten omistukseen liittyviä erityistilanteita... 18 11 VALVONTA JA SEURAAMUKSET...19 12 LIITTEET...20 12.1 Liite 1. EU:n nautaeläinpalkkioita koskevat säädökset... 20 12.2 Liite 2. EU:n nautaeläinpalkkioihin liittyviä lomakkeita... 21 12.3 Liite 3. Lista maitoroduista... 22 3
1 MUISTILISTA UUTTA 2014 Modulaatiota ei enää sovelleta vuoden 2014 palkkioihin. Modulaatiota vastaava rahamäärä siirretään pysyvästi maaseudun kehittämisohjelman tukiin. Rahoituskuria sovelletaan viljelijälle maksettavien suorien tukien 2000 euroa ylittävältä osalta. Rahoituskurilla tarkoitetaan suorien tukien vähentämistä säädetyllä prosenttiosuudella. YLEISTÄ EU:N NAUTAELÄINPALKKIOISTA EU:n nautaeläinpalkkioilla tarkoitetaan EU:n nautapalkkiota ja EU:n lypsylehmäpalkkiota. EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioita haetaan lomakkeella 144 Osallistumisilmoitus nautarekisterin perusteella määrätyviin EU:n ja kansallisiin tukijärjestelmiin. Osallistumisilmoitus on jätettävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2014. Osallistumisilmoitusta ei tarvitse jättää vuonna 2014, jos viljelijä on osallistunut palkkiojärjestelmään vuonna 2010, 2011, 2012 tai 2013. Osallistuminen palkkiojärjestelmään on voimassa toistaiseksi palkkiojärjestelmän lakkauttamiseen saakka, ellei viljelijä lopeta tuotantoa tai viljelijää suljeta palkkiojärjestelmän ulkopuolelle. Viljelijä voi tarkistaa osallistumisen palkkiojärjestelmään Maatilalomakkeen 101A kohdasta 3. Kaikki viljelijän hallinnassa oleva maatalousmaa on ilmoitettava päätukihaun yhteydessä riippumatta siitä, haetaanko pinta-alalle tukea vai ei. Maatilan perustietoja ja maatalousmaan ilmoittamista koskevat lomakkeet on palautettava viimeistään 30.4.2014 (ks. luku 4). Täysi EU:n eläinpalkkio voidaan myöntää, jos kaikki naudat on merkitty ja rekisteröity nautarekisterisäädösten mukaisesti. EU:n eläinpalkkion myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eläintenpitäjä on rekisteröitynyt eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain mukaisesti. Nautaeläimen on oltava rekisteröity nautarekisteriin viljelijän tilatunnukselle. Nautarekisterin tietojen on oltava oikein ja ajan tasalla (ks. luku 8.2). Myöhästyneet ilmoitukset nautarekisteriin (viivepäivät) vähentävät viljelijälle maksettavan palkkion määrää. Viljelijän on tarkistettava nautarekisteriin ilmoitettujen tietojen perillemeno ja oikeellisuus (esim. Maatalouden Laskentakeskus Oy:n toimittamista nautaeläinluetteloista). Nautarekisterin tiedoissa havaitut virheet ja puutteet johtavat palkkioiden alennuksiin valvonnassa. Viljelijä on vastuussa myös kolmannen osapuolen toimittamien tietojen sisällöstä, esim. maitotilaneuvojan nautarekisteriin tekemistä ilmoituksista. Palkkiota ei voida myöntää, jos maatilalla ei pystytä suorittamaan valvontaa ja/tai maatilalla olevia eläimiä ei pystytä tunnistamaan viljelijästä tai hänen edustajastaan johtuvista syistä, ks. Pelto- ja eläintukien valvontaopas. Palkkiot maksetaan nautarekisteriin kalenterivuoden aikana kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Palkkiot maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan aikaisintaan joulukuussa 2014 ja toinen erä viimeistään kesäkuun 2015 loppuun mennessä. EU:n suoria tukia maksetaan viljelijälle, jos niiden yhteenlaskettu summa tukivuodelta ylittää 200 euroa. Nautaeläinpalkkiot ovat EU:n suoria tukia, joita koskee rahoituskuri. Nautaeläinpalkkioiden hakemiseen liittyvät alkuperäiset asiakirjat, joita ei toimiteta tukihakemuksen liitteenä, on säilytettävä hakuvuoden ja sitä seuraavien neljän kalenterivuoden ajan. Säilytettäviä asiakirjoja ovat mm. tilan nautaeläinluettelo ja eläimen kauppaan liittyvä sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja. EU:N NAUTAPALKKIO (sonnit, härät, emolehmät ja emolehmähiehot) Nautapalkkiota voidaan maksaa palkkioehdot täyttäville sonneille, härille, emolehmille ja emolehmähiehoille. Palkkiota maksetaan koko maassa. Eläinten merkintä- ja rekisteröintivaatimuksia on noudatettava. Sonnit ja härät Palkkiokelpoisia ovat lihantuotantotarkoitukseen kasvatetut vähintään 6 kuukauden mutta alle 23 kuukauden ikäiset sonnit ja härät. Tilalla on noudatettava tavanomaista tuotantotapaa. 4
Emolehmät ja emolehmähiehot Palkkiokelpoisen emolehmän ja emolehmähiehon on oltava vähintään 50 % liharotuinen. Emolehmähiehojen osuus palkkioehdot täyttävistä emolehmien ja emolehmähiehojen yhteenlasketusta keskimääräisestä eläinyksikkömäärästä voi olla enintään 40 %. Emolehmähiehot ovat palkkiokelpoisia, kun ne ovat vähintään 8 kk:n ikäisiä, mutta alle 4 vuoden ikäisiä. Tilan on harjoitettava emolehmien kasvatusta tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu mm. emolehmien säännöllinen poikiminen. Emolehmän on poi ittava vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneitä kahtena vuonna. Emolehmän käyttötapa nautarekisterissä on oltava emolehmä. Emolehmähieholla ei ole käyttötapavaatimusta nautarekisterissä. EU:N LYPSYLEHMÄPALKKIO Lypsylehmäpalkkiota maksetaan A- ja B -tukialueilla. Palkkio voidaan maksaa maidontuotantoon käytettävälle poikineelle vähintään 50 % maitorotuiselle naudalle. Tilan on tuotettava maitoa tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Lypsylehmätilan on toimitettava maitoa myyntiin tai jalostettava sitä. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu myös lehmien säännöllinen poikiminen. Emolehmän on poi ittava vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneitä kahtena vuonna. Lehmän käyttötapa nautarekisterissä on oltava maidontuotanto. Eläinten merkintä- ja rekisteröintivaatimuksia on noudatettava. 5
6 2 MÄÄRITELMIÄ Emolehmällä tarkoitetaan vähintään kerran poikinutta nautaeläintä. Emolehmän on oltava liharotuinen tai liha- ja maitorodun vähintään 50 % liharotuinen risteytys. Emolehmiä on käytettävä yksinomaan vasikoiden tuottamiseen. Emolehmän vasikoita on kasvatettava lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Nautarekisterissä emolehmän käyttötavaksi on merkitty emolehmä. Emolehmähieholla tarkoitetaan vähintään 8 kuukauden, mutta alle 4 vuoden ikäistä, emolehmäksi tarkoitettua poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä. Emolehmähiehon on oltava liharotuinen tai maito- ja liharodun vähintään 50 % liharotuinen risteytys. Emolehmähieholla ei ole käyttötapavaatimusta. Härällä tarkoitetaan urospuolista kuohittua (kastroitua) sonnia. Eläinsuojeluasetuksen mukaan naudan kuohinnan saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri. Lypsylehmällä tarkoitetaan maidontuotantoon käytettävää poikinutta nautaa, joka on maitorotuinen (Liite 3. Lista maitoroduista). Nautarekisterissä käyttötavaksi on merkitty maidontuotanto. Lypsylehmäpalkkiolla tarkoitetaan A- ja B-tukialueiden lypsylehmille maksettavaa palkkiota. Maatilalla tarkoitetaan kaikkia viljelijän yhden jäsenvaltion alueella johtamia tuotantoyksiköitä. Maatilan sijainnin määrittää sen tuotantoyksikön talouskeskus, josta maatilaa johdetaan. Mahdollisesti tukikelpoisella eläimellä tarkoitetaan eläintä, joka saattaa täyttää palkkiokelpoisuusedellytykset tuen saamiseksi kyseisen kalenterivuoden aikana. Nautaeläimellä tarkoitetaan kesynautaa, biisonia ja niiden risteytystä. Nautapalkkiolla tarkoitetaan sonnista, härästä, emolehmästä ja emolehmähiehosta maksettavaa palkkiota, jota maksetaan koko maassa. Nautarekisterillä tarkoitetaan ATK-pohjaista viranomaisrekisteriä, jonka teknisestä ylläpidosta vastaa Maatalouden Laskentakeskus Oy. Nautaeläinluettelolla tarkoitetaan Maatalouden Laskentakeskus Oy:n tilalle lähettämää tai Ammu&Elmer -ohjelmistosta tulostettua tilan nautaeläinluetteloa. Myös muulla Maaseutuviraston hyväksymän toimittajan toimittamalla ohjelmalla tulostettu nautaeläinluettelo on hyväksyttävä nautaeläinluettelo. Pitopaikalla tarkoitetaan kaikkia rakennuksia, laitoksia ja laitumia sekä kaikkia muita paikkoja, joissa eläimiä pidetään, kasvatetaan tai hoidetaan. Uusien pitopaikkojen rekisteröinti tai muutokset pitopaikoissa ilmoitetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) lomakkeella Eläinten pitopaikat, rekisteröinti- /muutosilmoitus. Poikimisella tarkoitetaan normaalin tiineysajan jälkeen tapahtuvaa nautaeläimen synnyttämistä tai vähintään 7 kuukauden tiineysajan jälkeen tapahtuvaa luomista. Sonnilla tarkoitetaan urospuolista vähintään 6 kuukauden mutta alle 23 kk ikäistä lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavaa nautaeläintä. Tukikelpoisuuspäivällä tarkoitetaan päivää, jonka nauta on ollut palkkiokelpoisena tilalla. Viljelijällä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostamaa ryhmää, joka omistaa maatilan tai hallitsee maatilaa ja joka harjoittaa nautakarjataloutta. Viljelijän on oltava viranomaisen rekisterissä, ts. viljelijän maatilalla on oltava viranomaisen antama maaseutuelinkeinorekisterin tilatunnus (TILTU). EU:n eläinpalkkioiden saaminen ei edellytä tilalla asumista. Viljelijän iällä ei ole vaikutusta EU:n nautaeläinpalkkioiden saamiseen. Viivepäivällä tarkoitetaan nautarekisterin ilmoitusajan (7 vrk) jälkeisiä ilmoitusten myöhästymispäiviä. Vain kulloinkin voimassa olevat säädökset ovat virallisia lähteitä.
3 EU:N NAUTAELÄINPALKKIOT Naudoille on maksettu vuodesta 2010 lähtien EU:n nautapalkkiota ja lypsylehmäpalkkiota. Nautapalkkiota maksetaan palkkioehdot täyttävistä sonneista, häristä, emolehmistä ja emolehmähiehoista Nautapalkkiota maksetaan koko maassa. Lypsylehmäpalkkiota maksetaan palkkioehdot täyttäville lypsylehmille A- ja B -tukialueilla. EU:n nautaeläinpalkkioiden hakuohjeet on postitettu vuodesta 2013 lähtien niille viljelijöille, jotka ovat tilanneet painetun hakuoppaan. Viljelijä on tehnyt tilauksen vuoden 2012 ja 2013 tukihaun yhteydessä lomakkeella 101A. 4 EU:N NAUTAELÄINPALKKION HAKEMINEN Jos viljelijä on palauttanut osallistumisilmoituksen EU:n nautaeläinpalkkiojärjestelmiin vuonna 2010, 2011, 2012 tai 2013 haku näihin palkkioihin on edelleen voimassa. Osallistumisilmoituksen voimassaolon voi tarkistaa lomakkeen 101A kohdasta 3. Ensimmäistä kertaa nautaeläinpalkkioita hakevan tai uuden viljelijän on haettava nautaeläinpalkkioita osallistumisilmoituksella 144 viimeistään 30.4.2014. Osallistuminen palkkiojärjestelmään on voimassa toistaiseksi sen vuoden alusta alkaen, kun osallistumisilmoitus on jätetty. Viljelijän ei näin ollen tarvitse hakea palkkiota joka vuosi, vaan palkkio maksetaan automaattisesti nautarekisteristä poimittujen palkkiokelpoisten eläinten perusteella. Osallistumisilmoituksen voimassaolo päättyy, jos palkkiojärjestelmä lakkautetaan, viljelijä lopettaa tuotannon tai viljelijä suljetaan järjestelmän ulkopuolelle esim. virheellisen ilmoituksen vuoksi. Viljelijä voi itse peruuttaa osallistumisensa palkkiojärjestelmään lomakkeella 124 Ilmoitus eläimen poistamisesta / pitopaikan muuttumisesta tilallapitoaikana / osallistumisen peruutuksesta. Viljelijä ei kuitenkaan voi peruuttaa nautatai lypsylehmäpalkkiosta yksittäisiä eläimiä (ks. luku 4.5). Jos viljelijä aloittaa naudanlihantuotannon tai lypsykarjanpidon esim. elokuussa 2014, hänen on jätettävä lomake 144 jo keväällä vuoden 2014 päätukihaun yhteydessä, jotta hänelle voidaan maksaa nautaeläinpalkkiot jo elokuulta 2014 lähtien. Jos palkkiojärjestelmään haluaa liittyä myöhemmin, se on mahdollista jättämällä lomake 144 ennen seuraavan vuoden päätukihaun päättymistä. Kun maatila jaetaan tai maatilat yhdistetään (esim. kuolinpesät, yhtymät), osallistumisilmoitus on annettava uudestaan. Osallistumisilmoitusta ei tarvitse antaa erikseen, jos: Ilmoitus koko tilan hallinnan siirrosta 156 on toimitettu kuntaan, toiminta jatkuu entisellä tilatunnuksella ja jos kysymyksessä on koko tilan sukupolvenvaihdos, kauppa, vuokraus tai koko tilan yhtiömuodon muutos. Viljelijän on ilmoitettava hallinnassaan oleva maatalousmaa joka vuosi riippumatta siitä hakeeko sille tukea vai ei (ks. luku 7.1). Maaseutuvirasto on lähettänyt EU:n nauta eläinpalkkioiden hakuohjeet vuonna 2014 niille nauta tiloille, jotka ovat tilanneet painetun hakuoppaan ja täyttöohjeen vuoden 2013 tukihaun yhteydessä. Lomakkeet ja hakuohjeen saa tarvittaessa myös kunnan maaseutuelinkeino viranomai selta tai ne voi tulostaa internetistä osoitteesta www.suomi.fi/lomakkeet. 7
4.1 Osallistumisilmoituksen jättäminen Osallistumisilmoitus on toimitettava hakuaikana sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jossa tilan talouskeskus sijaitsee. Osallistumisilmoitus voidaan jättää suoraan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai se voidaan lähettää postitse. Postitse lähetetty osallistumisilmoitus on saapunut ajoissa, jos se on leimattu postissa viimeisenä hakupäivänä maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna. Viljelijä on yksin vastuussa siitä, että osallistumisilmoitus on kaikilta osin huolellisesti täytetty ja toimitettu määräpäivään mennessä maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 4.2 Osallistumisilmoituksen myöhästyminen Osallistumisilmoituksen myöhästymisestä seuraa palkkiomäärän väheneminen (kyseisestä eläinpalkkiosta) 1 prosentilla myöhästynyttä työpäivää kohden. Työpäivällä tarkoitetaan arkipäiviä, lukuun ottamatta lauantaita. Osallistumisilmoituksen myöhästyminen alentaa sen vuoden palkkiota, jolloin se toimitetaan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maatilan perustietoja koskevien lomakkeiden ja maatalousmaan ilmoittamiseen liittyvien lomakkeiden myöhästymisestä seuraa eläinpalkkiomäärän väheneminen 1 prosentilla työpäivää kohden. Jos eläinpalkkiolomake tai muu pakollinen lomake myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, arki- ja pyhäpäivät mukaan lukien, se hylätään. Jos osallistumisilmoitusta ei ole voitu jättää määräajassa ylivoimaisen esteen vuoksi (ks. luku 4.6), ei palkkion määrää vähennetä. Ylivoimainen este on todistettava hyväksyttävällä tavalla. Ylivoimaisesta esteestä johtuvissa tapauksissa palkkio myönnetään, vaikka hakemus on myöhästynyt yli 25 päivää. Tiedot ylivoimaisesta esteestä ja osallistumisilmoitus on kuitenkin jätettävä 10 työpäivän kuluessa päivästä, jona viljelijä voi ne ilmoittaa; kuitenkin ennen ensimmäisen erän maksamista (ks. luku 4.6 ja Hakuopas 2014). 4.3 Osallistumisilmoituksen muuttaminen Viljelijä voi muuttaa osallistumisilmoitusta hakuaikana ja 25 kalenteripäivän kuluessa hakuajan päättymisestä. Kun viljelijä muuttaa osallistumisilmoitustaan, hän toimittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle uuden osallistumisilmoituksen. Uuden osallistumisilmoituksen jättäminen peruuttaa alkuperäisen osallistumisilmoituksen automaattisesti. Jos viljelijä muuttaa osallistumisilmoitusta hakuajan päättymisen jälkeen, kuluvan vuoden palkkiota vähennetään 1 prosentilla työpäivää kohti. Jos uusi osallistumisilmoitus myöhästyy yli 25 päivää hakuajan loppumisesta, uutta ilmoitusta ei huomioida. Esimerkki 1. Viljelijä on jättänyt osallistumisilmoituksen 144 koskien kansallista nautojen yksikkötukea. Lomakkeen palauttamisen jälkeen viljelijä huomaa, että hän olisi voinut hakea myös EU:n lypsylehmäpalkkioita. Viljelijä peruuttaa ensin jätetyn osallistumisilmoituksen ja jättää uuden osallistumisilmoituksen, josta on rastitettu molemmat edellä mainitut tuet. Jos hakuaika ei ole vielä päättynyt, uusi osallistumisilmoitus tulee voimaan ilman prosenttivähennyksiä. Jos jälkimmäinen osallistumisilmoitus on jätetty hakuajan päättymisen jälkeen, mutta ennen kuin on kulunut 25 päivää hakuajan loppumisesta, myöhästyminen aiheuttaa molempien tukien haun myöhästymisen. Yli 25 päivää myöhässä jätettyä uutta hakemusta ei huomioida. Kyseisessä esimerkissä viljelijä ei saa EU:n lypsylehmäpalkkiota. 4.4 Osallistumisilmoituksen peruuttaminen Viljelijä voi halutessaan peruuttaa osallistumisensa palkkiojärjestelmään. Palkkiota ei tällöin makseta yhdestäkään osallistumisilmoituksen eläimestä. Peruuttaminen on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 124. Peruuttaminen kohdistuu jättöpäivä- 8
määrän kalenterivuotta seuraavaan tukivuoteen. Tällöin viljelijälle maksetaan vielä kuluvan vuoden nautaeläinpalkkio. Mikäli viljelijä haluaa peruuttaa palkkionsa jo kuluvalta tukivuodelta, peruutus on tehtävä kirjallisesti vapaamuotoisella ilmoituksella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Tällöin peruuntuvat nautaeläinpalkkion molemmat erät. Vain toista erää ei ole mahdollista peruuttaa. 4.5 Ylivoimainen este Ylivoimaisiksi esteiksi hyväksytään mm. seuraavat tapahtumat: viljelijän kuolema; viljelijän pitkäaikainen työkyvyttömyys; vakava luonnononnettomuus, joka koskee merkittävää osaa tilan maatalousmaasta; kotieläintuotantoon tarkoitettujen tilan rakennusten tuhoutuminen onnettomuudessa; eläinkulkutauti, joka koskee viljelijän koko karjaa tai osaa siitä. Tiedot ylivoimaisesta esteestä ja osallistumisilmoitus on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 10 työpäivän kuluessa siitä, kun viljelijä voi ne ilmoittaa. Jos tyydyttäviä todisteita ylivoimaisesta esteestä ei ole toimitettu kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määräajassa, laiminlyönnistä seuraa palkkion alentaminen. Jos eläinmäärä vähenee ylivoimaisen esteen vuoksi, eikä sillä ole vaikutusta osallistumisilmoituksen jättämiseen, EU:n nautaeläinpalkkioissa ei tarvitse toimittaa kuntaan erillistä lomaketta. EU:n nautaeläinpalkkio maksetaan nautarekisteristä saatavien tietojen perusteella. Ilmoitus eläinten lukumäärän vähenemisestä on tehtävä nautarekisteriin 7 päivän kuluessa. Eläinten lukumäärän väheneminen on lisäksi kirjattava nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa. Viranomaiset päättävät tapauskohtaisesti, onko kysymyksessä ollut ylivoimainen este. 5 EU:N NAUTAPALKKIO Nautapalkkiota maksetaan vuoden 2014 aikana nautarekisteriin kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Palkkiota maksetaan koko maassa. Eläinyksiköt muodostuvat palkkioehdot täyttävistä sonneista, häristä, emolehmistä ja emolehmähiehoista, niiden päivien perusteella, jotka eläin on ollut viljelijän hallinnassa nautarekisterissä. Palkkion maksun edellytyksenä on, että eläintenpitäjä on rekisteröitynyt eläintenpitäjärekisteriin ja eläimet on merkitty ja rekisteröity nautarekisteriin voimassa olevien säädösten mukaisesti (ks. luku 8). 5.1 Sonnit ja härät Palkkiokelpoisia sonneja ja härkiä ovat lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavat tai kasvatetut vähintään 6 kuukauden mutta alle 23 kuukauden ikäiset eläimet. Viljelijän on noudatettava tilallaan tavanomaista tuotantotapaa. Myös jalostussonnit hyväksytään palkkikelpoisiksi eläimiksi, jos niiden käytön tarkoituksena on lihan- tai emolehmätuotannon lisääminen. 5.2 Emolehmät ja emolehmähiehot Palkkiokelpoisia ovat emolehmät sekä emolehmähiehot, jotka ovat vähintään 8 kuukauden, mutta alle 4 vuoden ikäisiä. 5.2.1. Käyttötapa nautarekisterissä Emolehmän käyttötapa nautarekisterissä on oltava emolehmä. EU:n nautapalkkiossa emolehmähieholla ei ole käyttötapavaatimusta. 9
5.2.2. Rotu Emolehmäksi ja emolehmähiehoksi hyväksytään nautaeläin, joka on: puhdasta liharotua. Naudan molemmat vanhemmat ovat puhdasta liharotua eli eivät kuulu maitorotuihin (Esimerkki 2). liha- ja maitorodun risteytys, jossa liharodun osuus on vähintään 50 %. Naudan vanhemmista vähintään toinen on puhdasta liharotua tai molemmat vanhemmat ovat vähintään 50 % liharotuisia (Esimerkki 3). Liharotuisia nautoja ovat muut kuin näiden ohjeiden liitteessä 3 mainitut maitorotuiset naudat. Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä todistamaan emolehmän ja emolehmähiehon polveutuminen. Esimerkki 2. Esimerkki 3. Poikiminen tarkastetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen on syytä ilmoittaa nautarekisteriin. EU:n nautapalkkiota (emolehmät ja emolehmähiehot) hakevan viljelijän on noudatettava tilallaan tavanomaista tuotantotapaa. Palkkioon oikeuttavan emolehmän on hoidettava (= imetettävä) vasikkaansa. Emolehmän vasikoita on kasvatettava lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen. Myös jalostusemolehmät hyväksytään palkkioeläimiksi, jos näiden eläinten tarkoituksena on lihan- tai emolehmätuotannon lisääminen ja nautarekisterissä käyttötavaksi on merkitty emolehmä. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu emolehmän säännöllinen poi ittaminen. Pääosan emolehmistä on poi ittava vuosittain. Säännöllisellä poi ittamisella tarkoitetaan sitä, että emolehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Jos eläin ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä siitä hetkestä alkaen, kun edellisestä poikimisesta tulee kuluneeksi 3 vuotta. Nauta ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se jatkossa poikii. Kun eläin poikii, se alkaa jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä. 5.2.4. Emolehmähiehon ikä Emolehmähieho tulee palkkiokelpoiseksi 8 kuukauden ikäisenä. Poikimaton emolehmähieho menettää palkkiokelpoisuutensa täytettyään 4 vuotta. Eläimen palkkiokelpoisuus palautuu, kun hieho poikii ensimmäisen kerran. LR liharotuinen MR maitorotuinen 5.2.3. Poikiminen ja tuotantotapa Emolehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta. 5.2.5. Palkkiokelpoisten emolehmähiehojen määrä korkeintaan 40 % Tilalla on oltava emolehmiä, jotta emolehmähiehoista saa EU:n nautapalkkiota. EU:n nautapalkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja emolehmähiehojen yhteenlasketusta keskimääräisestä eläinyksikkömäärästä emälehmähiehoja voi olla enintään 40 %. 10
Emolehmähiehojen keskimääräinen lukumäärä tilalla voi ylittää 40 % kokonaismäärästä, mutta palkkiota kerryttää vain 40 % osuus emolehmähiehoista (ks. Esimerkki 4). Tilan yhtä palkkiokelpoista emolehmää voi vastata enintään 0,66 palkkiokelpoista emolehmähiehoa. Palkkiokelpoisten hiehojen lukumäärä suhteessa emolehmien lukumäärään voidaan laskea laskentakaavalla. (emolehmien lukumäärä / 3) x 2 Esimerkki 4. Tilalla A on emolehmiä 10 ja hiehoja 10, eli yhteensä 20 kappaletta. Eläimet ovat tilalla koko vuoden. Tilalle kertyy EU:n nautapalkkiota kaikista 10 emolehmästä ja 6,66 emolehmähiehosta. Esimerkki 5. Tilalla B on vuoden aikana teuraaksi kasvatettavia sonneja 50 ja emolehmähiehoja 20. Tilalle B kertyy EU:n nautapalkkiota sonnien ruokintapäivien mukaisesti. Emolehmähiehoista tilalle ei kerry EU:n nautapalkkiota, koska tilalla ei ole emolehmiä. 6 EU:N LYPSYLEHMÄPALKKIO Lypsylehmäpalkkiota maksetaan A- ja B-tukialueilla. Palkkiokelpoinen lypsylehmä on maidontuotantoon käytettävä, poikinut nauta, joka on merkitty ja rekisteröity voimassa olevien säädösten mukaisesti (ks. luku 8). 6.1 Käyttötapa nautarekisterissä Lehmien käyttötapa nautarekisterissä on oltava maidontuotanto. 6.2 Rotu Palkkioon oikeutettu lypsylehmä on vähintään 50 % maitorotuinen. Maitorodut on lueteltu liitteessä 3. Viljelijän on tarvittaessa pystyttävä todistamaan lehmän polveutuminen. 6.3 Tuotantotapa ja poikiminen Lypsylehmäpalkkiota hakevan viljelijän on noudatettava tilallaan tavanomaista tuotantotapaa. Tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu lypsylehmillä maidontuotanto. Lypsylehmätilan on toimitettava maitoa myyntiin tai jalostettava sitä. Lisäksi tavanomaiseen tuotantotapaan kuuluu säännöllinen poi ittaminen. Säännöllisellä poi ittamisella tarkoitetaan sitä, että lehmä on poikinut vähintään kerran tukivuonna tai sitä edeltäneinä kahtena vuonna. Jos eläin ei ole poikinut säännöllisesti, sille ei kerry tukikelpoisuuspäiviä siitä hetkestä alkaen, kun edellisestä poikimisesta tulee kuluneeksi kolme vuotta. Nauta ei menetä palkkiokelpoisuuttaan pysyvästi poikimattomuuden takia, jos se jatkossa poikii. Kun eläin poikii, alkaa se jälleen kerryttää tukikelpoisuuspäiviä. Lypsylehmä on palkkiokelpoinen, kun se on poikinut vähintään kerran. Luominen katsotaan poikimiseksi, jos tiineys on kestänyt vähintään 7 kuukautta. Poikiminen tarkastetaan nautarekisterin tiedoista. Jos vasikka kuolee ennen korvamerkintää tai luominen tapahtuu tiineyden kestettyä vähintään 7 kuukautta, vasikan kuoleminen on syytä ilmoittaa nautarekisteriin. 11
7 PALKKION MYÖNTÄMISEN YLEISIÄ EDELLYTYKSIÄ EU:n rahoittamien eläinpalkkioiden myöntämisen ja maksamisen edellytyksenä on edellä kuvattujen ehtojen lisäksi myös tässä kappaleessa lueteltujen ehtojen noudattaminen. 7.1 Maatalousmaan ilmoittaminen EU:n rahoittamien suorien tukien ehtona on, että viljelijän on ilmoitettava kaikki hallinnassaan oleva maatalousmaa, riippumatta siitä hakeeko hän sille tukea vai ei. Viljelijän hallinnassa oleva maatalousmaa ja maatilan perustiedot on ilmoitettava päätukihaun yhteydessä, viimeistään 30.4.2014. EU:n eläinpalkkioiden myöntämisen edellytyksenä tukivuoden 2014 osalta on, että viljelijä palauttaa päätukihaun yhteydessä maatilan perustietoja koskevat lomakkeet (Maatilalomake 101A ja tarvittaessa Maatilan osalliset 101D) sekä hallinnassaan olevan maatalousmaan ilmoittamiseen liittyvät lomakkeet (Tukihakemuksen peruslohkolomake 102A ja tarvittaessa Peruslohkojen muutoslomake 102C) liitteineen. Vaikka tilalla ei olisi hallinnassa olevaa maatalousmaata, viljelijän on palautettava maatilan perustietoja koskevat lomakkeet (101A ja tarvittaessa 101D). Jos valvonnassa todetaan, että kaikkea maatalousmaata (erillisiä peruslohkoja) ei ole tukihaussa ilmoitettu ja ilmoitetun alan ja todetun alan (= ilmoitettu + niiden lohkojen ala, joita ei ole ilmoitettu) välinen erotus on yli 3 prosenttia, tullaan kaikkia EU:n kokonaan ja osittain rahoittamia pinta-alatukia leikkaamaan enintään 3 prosentilla. 7.2 Täydentävät ehdot Kaikkien EU:n rahoittamien suorien tukien, kuten nautapalkkio ja lypsylehmäpalkkio, saaminen vaatii täydentävien ehtojen noudattamista koko kalenterivuoden ajan. Täydentävät ehdot muodostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista. Täydentävät ehdot edellyttävät maatalousmaan säilyttämistä viljelyn ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista, jotka edellyttävät ympäristölainsäädännön sekä eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyvän lainsäädännön noudattamista. Täydentäviin ehtoihin kuuluvat myös eläintaudeista ilmoittaminen, eläinten hyvinvointi, rehujen turvallisuus, kasvinsuojeluaineiden käyttöä koskevat ehdot sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvät ehdot. Jos näiden ehtojen noudattamisessa havaitaan rikkeitä, aiheutuu seuraamuksia kaikkiin tilalle maksettaviin EU:n rahoittamiin suoriin tukiin. Täydentävistä ehdoista on kerrottu tarkemmin täydentävien ehtojen oppaassa Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi. Opas on saatavilla Eviran ja Mavin internet-sivuilta. Vuoden 2014 Hakuoppaassa on kerrottu mm. ehtoihin tulleista muutoksista. 7.3 Kielletyt tai laittomasti hallussapidetyt aineet Viljelijä ei saa käyttää nautakarjansa kasvattamisessa tai lihottamisessa EY:n eläinlääkintäalan säädösten tarkoittamia kasvuun vaikuttavia aineita (hormoneja tai beeta-agonisteja). Viljelijän hallussa ei myöskään saa olla näitä aineita, ellei eläinlääkäri ole niitä määrännyt eläinten hoitoa varten. Jos viljelijän eläimissä todetaan kiellettyjen aineiden jäämiä tai viljelijän tilalta löydetään, missä muodossa tahansa, kiellettyjä tai laittomasti hallussa pidettyjä aineita, viljelijälle ei sinä kalenterivuonna, jona havainto tehdään, makseta EU:n eläinpalkkioita. Viljelijä, jonka on todettu käyttävän eläinten kasvatukseen kiellettyjä kasvua edistäviä aineita tai tuotteita tai pitävän hallussa näitä aineita laittomasti kahdessa tarkastuksessa, suljetaan EU:n nautaeläinpalkkioiden ulkopuolelle tarkastusvuodeksi ja 4 tarkastusta seuraavaksi kalenterivuodeksi. 12
Kiellettyjen aineiden lista löytyy maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta 847/2008. 7.4 Eläinsuojelu Eläinten hyvinvoinnista on huolehdittava eläinsuojelusäännösten mukaisesti. Eläinsuojelusäädösten laiminlyönti aiheuttaa leikkauksia kaikkiin EU:n suoriin tukiin ja EU:n osarahoitteisiin tukiin täydentävien ehtojen kautta. Eläinten hyvinvointia valvotaan systemaattisesti osana täydentävien ehtojen valvontaa. Jos viljelijä on tuomittu eläinsuojelurikoksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon tai eläinsuojelurikkomuksesta ja samalla määrätty eläintenpitokieltoon, nautaeläinpalkkioita ei myönnetä eikä mahdollisesti jo myönnettyä palkkiota makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. EU:n nautaeläinpalkkioita ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta, jos viljelijä on tuomittu eläintenpitokieltoon. Kunnan maaseutuviranomainen keskeyttää kyseisten palkkioiden maksatuksen viljelijälle, kun asiasta on aloitettu syyteharkinta. Viljelijään rinnastetaan myös viljelijän kanssa yritystoimintaa harjoittava perheenjäsen. 7.5 Eläinten pito vain palkkion saamiseksi Tuotannon pitää vastata palkkiojärjestelmän tavoitteita. Jos todetaan, että viljelijä on keinotekoisesti ja palkkiojärjestelmän tavoitteiden vastaisesti luonut palkkioiden saamiseksi vaadittavat edellytykset, viljelijä menettää nautaeläimiin perustuvat palkkiot. Viljelijä voidaan sulkea järjestelmän ulkopuolelle tahallisuudesta tai vakavasta laiminlyönnistä aiheutuneen virheellisen ilmoituksen takia. 8 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI Jokaisen eläintenpitäjän on rekisteröidyttävä ennen eläinten pidon aloittamista eläintenpitäjärekisteriin. Rekisteröityminen tehdään eläintenpitäjän maatilan talouskeskuksen tai asuinpaikan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen eläinten pidon aloittamista. 8.1 Korvamerkit Kaikkien tilan nautaeläinten pitää olla asianmukaisesti merkittyjä Eviran hyväksymillä korvamerkeillä. Vasikat on merkittävä kahdella korvamerkillä 20 päivän kuluessa syntymästä. Merkitsemättömiä nautaeläimiä ei saa poistaa tilalta eikä ostaja saa vastaanottaa niitä. Jos eläimen korvamerkki putoaa, pudonneen merkin tilalle on välittömästi tilattava korvausmerkki, jossa on kyseisen eläimen EU-tunnus. Tilalle saapunut korvausmerkki on kiinnitettävä eläimen korvaan viivytyksettä. Vuoden 2006 aikana otettiin käyttöön ns. tilapäismerkit, joita eläintenpitäjä voi tietyin edellytyksin käyttää pudonneen korvamerkin korvaamiseen. Edellytyksenä tilapäismerkin käytölle on, että teurastarkoituksessa kasvatetun, pääsääntöisesti urospuolisen ja yli 12 kuukauden ikäisen nautaeläimen tunnistimen korvaamistarve on syntynyt ajallisesti niin lähellä suunnitellun teuraskuljetuksen lähtemistä pitopaikasta, ettei korvaavan tunnistimen toimittaminen pitopaikkaan ole enää mahdollista. Muista EU:n jäsenmaista tuodut naudat säilyttävät alkuperäiset korvamerkkinsä. Naudat rekisteröidään korvamerkissä olevalla alkuperäisellä EU-tunnuksella. 13
8.2 Rekisteröinti Tilan kaikki nautaeläimet on rekisteröitävä tilan tilatunnukselle nautarekisterissä ja tietojen on oltava ajan tasalla. Ilmoitukset nautarekisteriin mm. syntymistä, ostoista, poistoista ja siirroista on tehtävä 7 päivän kuluessa tapahtumasta. Viljelijän on korjattava nautarekisterissä havaitut virheet tai puutteet. 8.2.1. Syntymä Syntymätilan on rekisteröitävä vasikat nautarekisteriin 7 päivän kuluessa syntymästä. Nautaeläimiä ei saa poistaa tilalta ennen rekisteröintiä. Ostaja ei saa vastaanottaa rekisteröimättömiä vasikoita. Maatilalla syntynyt eläin, jonka syntymätapahtumaa ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu virheellisesti nautarekisteriin, voi aiheuttaa EU:n eläinpalkkion alentamisen. 8.2.2. Muut tapahtumat Kaikista nautaeläimiin kohdistuvista tapahtumista, kuten ostoista, myynneistä ja siirroista pitopaikasta toiseen, on tehtävä ilmoitus nautarekisteriin 7 päivän kuluessa tapahtumasta. Esimerkiksi kun nauta myydään toiselle tilalle eloon, sekä myyjän että ostajan on tehtävä oma ilmoituksensa tapahtumasta nautarekisteriin. Tilalle ostettu tai sieltä poistettu eläin, jonka tapahtumaa ei ole ilmoitettu tai on ilmoitettu virheellisesti nautarekisteriin, aiheuttaa EU:n eläinpalkkion alentamisen. 8.3 Nautaeläinluettelo Viljelijän on pidettävä tilallaan ajantasaista nautaeläinluetteloa. Viljelijä voi päivittää nautaeläinluettelon joko merkitsemällä eläimiä koskevat uudet tiedot Maatalouden Laskentakeskus Oy:n tilalle lähettämään nautaeläinluetteloon (suositellaan käytettäväksi maaliskuun nautaeläinluetteloa) tai syöttämällä vastaavat tiedot Maatalouden Laskentakeskus Oy:n ohjelmistoon (Mm. Ammu, TehoElmer, Pihvi). Ohjelmistosta on tulostettavissa luettelo otsikolla Nautaeläinluettelo. Merkinnät tilan nautaeläinluetteloon on tehtävä viimeistään 3 päivän kuluessa tapahtumasta. Myös eläimen syntymä on merkittävä nautaeläinluetteloon 3 päivän kuluessa syntymästä. Lisäksi asiakirjojen, kuten eläinten osto- ja myyntikuittien, on oltava nautaeläinluettelomerkinnän tukena 3 päivän kuluessa osto-/myyntitapahtumasta. Nautaeläinluettelon katsotaan olevan ajan tasalla ja kunnossa, kun siihen on merkitty kaikkien tilalla olevien nautaeläinten EU-tunnukset, syntymäajat, sukupuolet, rodut, käyttötavat, emojen EU-tunnukset, mahdolliset osto- ja poistopäivät sekä myyjän tai ostajan tunnistenumero tai nimi ja osoite. Tilojen välisestä eläinkaupasta on tehtävä kirjallinen sopimus, kuitti tai muu vastaava asiakirja, jossa mainitaan vähintään: eläimen EU-tunnus siirtopäivä tilalta toiselle sopimuksen päiväys kaupan osapuolten tilatunnukset nimet, osoitteet ja allekirjoitukset onko kyseessä osto vai vuokraus. Edellä mainittujen sopimusten ja kuittien katsotaan olevan osa tilan nautaeläinluetteloa ja ne tarkastetaan valvonnassa. Sopimusten ja kuittien avulla voidaan varmistaa, että nautaeläinluetteloon ja nautarekisteriin tehdyt merkinnät ovat oikein. Sopimukset ja kuitit on säilytettävä vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien 4 kalenterivuoden ajan. Viljelijän on korjattava nautaeläinluettelossa havaitut virheet tai puutteet. Oikeat tiedot on ilmoitettava nautarekisteriin. Nautarekisterin nautaeläinluettelot toimitetaan viljelijöille yhteensä 5 kertaa vuodessa. Tarkistuslistalle on tulostettu päivämäärä, jolloin korjaukset on viimeistään tehtävä. Tämä päivämäärä on pääsääntöisesti 20 päivää otteen tulostumishetkestä. Jos viljelijälle toimitetaan ainoastaan pelkkä nautaeläinluettelo, lasketaan nautaeläinluettelon tulostuspäivämäärästä 20 päivää korjauksen määräajaksi. Tulostuspäivämäärä näkyy nautaeläinluettelon etusivun ylälaidassa. Kirjeitse tehty ilmoitus katsotaan ajoissa tehdyksi, jos Maatalou- 14
den Laskentakeskus Oy:lle toimitettu korjausilmoitus on perillä Maatalouden Laskentakeskus Oy:ssä viimeistään tuona päivänä. Myöhässä tehty ilmoitus aiheuttaa palkkioiden alentamisen. Maaliskuussa lähetettävään nautaeläinluetteloon on tulostettu kaikki elossa olleet eläimet edellisen vuoden alusta lukien. Viljelijän on säilytettävä maaliskuun nautaeläinluettelo vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien 4 kalenterivuoden ajan. Muissa nautaeläinluetteloissa on tulostettuna vain ko. ajanjakson aikana elossa olleet eläimet. Näiden väliluetteloiden säilytysaika on seuraavan vuoden maaliskuun loppuun saakka. Jos viljelijä on tehnyt väliluetteloihin ylläpitomerkintöjä maaliskuun nautaeläinluettelon sijasta, ylläpitomerkintöjä sisältävä luettelo (luettelot) on säilytettävä vähintään hakuvuoden sekä sitä seuraavien 4 kalenterivuoden ajan. HUOM! Viljelijän on erittäin tärkeä tarkistaa nauta eläinluettelon mukana lähetettävät tapahtumalistaukset. Nautarekisterin tiedoissa havaitut virheet ja puutteet johtavat palkkioi den alennuksiin heti ensimmäisellä valvontakerralla. Valvonnan yhteydessä toistamiseen todetut nautaeläinluettelon tietojen virheelli syydet ja puutteellisuudet johtavat palk kion alentamiseen. Valvonnasta ja sen mahdollisista vaikutuksista maksettavaan nautaeläin palkkioon on kerrottu tarkemmin Pelto- ja eläintukien valvontaoppaassa. 8.4 Nautaeläimen rekisteröintikortti Nautaeläimen rekisteröintikortin tarkoituksena on helpottaa oikeiden eläintietojen kulkua viljelijältä toiselle. Välityseläimiä ostavien on huolehdittava siitä, että välityseläimen mukana tulee kyseiselle eläimelle kuuluva rekisteröintikortti, ts. rekisteröintikortissa on sama EU-tunnus kuin eläimen korvamerkeissä. Nautaeläimen rekisteröintikortti ei toimi viljelijän ilmoituksena eläimen poistosta teuraaksi vaan viljelijän on ilmoitettava poistosta muita ilmoitusväyliä käyttäen. Rekisteröintikortti ei ole virallinen asiakirja. 9 PALKKION MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSAMINEN 9.1 Palkkio tukikelpoisuuspäivien perusteella Palkkio määräytyy 1.1. 31.12. välisenä aikana (mainitut päivät mukaan lukien) nautarekisterin perusteella viljelijän hallinnassa olleiden palkkiokelpoisten emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien ja lypsylehmien keskimääräisten lukumäärien perusteella. Eläinyksiköt määritellään siten, että yksi emolehmä, emolehmähieho tai lehmä on 1 eläinyksikkö. Yksi sonni tai härkä on 0,6 eläinyksikköä. Palkkioon oikeuttavien eläinyksiköiden määrä saadaan laskemalla eläinryhmittäin yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 365 (karkausvuonna 366) eläinyksikön muuntokerroin huomioon ottaen. Eläinyksikkömäärä lasketaan 1 desimaalin tarkkuudella. 9.2 Ilmoitusaikojen vaikutus nautatukiin Myöhästyneet ilmoitukset (syntymä, osto, poisto, tuonti ja vienti) nautarekisteriin vähentävät viljelijälle maksettavan EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkion määrää. Palkkion perusteena olevia eläimiä koskevien ilmoitusten myöhästyminen vähentää naudalle kertyvien tukikelpoisuuspäivien määrää. Vähennystä ei kuitenkaan tehdä, jos ilmoitukset on tehty kyseisen nautaeläimen ensimmäiseen tukikelpoisuuspäivään mennessä (Huom. Ks. luku 11 ja Pelto- ja eläintukien valvontaopas). Edellisen omistajan myöhästyneet ilmoitukset eivät vähennä tukikelpoisuuspäiviä uudella omistajalla. 15
Esimerkki 6. Sonnivasikka syntyi 1.1.2014. Ilmoitus nautarekisteriin tehtiin 31.8.2014. Nauta tulee palkkiokelpoiseksi heinäkuun alussa 2014 (6 kk). Syntymäilmoitus on tehty myöhässä. Vasikan syntymän ja ilmoitusajan väliset viivepäivät vähennetään naudan tukikelpoisuuspäivistä. Koska viivepäiviä kertyy enemmän kuin tukikelpoisuuspäiviä, naudalle ei makseta ko. vuonna EU:n nautapalkkiota. Esimerkki 7. Sonnivasikka syntyi 1.1.2014. Ilmoitus nautarekisteriin tehtiin 1.6.2014. Nauta tulee palkkiokelpoiseksi heinäkuun alussa 2014 (6 kk). Ilmoitus on tehty myöhässä, mutta ennen kuin eläimelle alkaa kertyä tukikelpoisuuspäiviä. Nauta on palkkiokelpoinen, eikä vähennyksiä tule. Esimerkki 8. Palkkioehdot täyttävä lypsylehmä ostetaan tilalle 1.3.2014. Ostoilmoitus tehdään 31.3.2014. Ilmoitus on tehty myöhässä. Eläimen tukikelpoisuuspäivistä vähennetään 23 päivää (30 päivää tapahtumasta 7 päivän ilmoitusaika). Ilmoitusaikojen (7 pv) noudattamista valvotaan myös eläinten merkinnän ja rekisteröinnin täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä. Tekemätön tai virheellinen ilmoitus tai ilmoitus myöhässä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen johtaa eläimen hylkäämiseen valvonnassa. 9.3 Palkkion suuruus Tukivuoden palkkiot maksetaan 2 erässä. Ensimmäinen erä voidaan maksaa EU-säädösten mukaisesti aikaisintaan 1.12.2014 alkaen, mutta kuitenkin vasta kun valvonnat on suoritettu. Tukivuonna 2014 ensimmäinen erä määräytyy 1.1. 15.9.2014 nautarekisteriin kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Toinen erä määräytyy 16.9. 31.12.2014 välisenä aikana viljelijälle kertyneiden eläinyksiköiden perusteella. Palkkion toinen erä maksetaan, kun koko tukivuoden lopulliset eläinmäärät ovat tiedossa, ja valvonnat on saatu päätökseen, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Koska koko vuoden 2014 lopulliset eläinmäärät selviävät vasta vuonna 2015, lopullisia palkkiotasoja (e/eläinyksikkö) ei vielä tiedetä tarkalleen. Taulukko 1. Arvioitu palkkion määrä/eläinyksikkö (ey). Sonnien ja härkien ey-määrän laskennassa käytetään muuntokerrointa 0,6. Lypsyja emolehmien sekä emolehmähiehojen 1 ey = 1 eläin. Lypsylehmäpalkkio Nautapalkkio (emolehmät ja emolehmähiehot) Nautapalkkio (sonnit ja härät) Tukialueet A Tukialue C ja B 148 E/ey - 150 E/ey 85 E/ey 385 E/ey = 231 E/eläin 225 E/ey = 135 E/eläin Eläinyksikköä kohti maksettavaa palkkiota (Taulukko 1.) joudutaan leikkaamaan, jos enimmäistukimäärä (ks. luku 9.4) uhkaa ylittyä. Täysi palkkio maksetaan viljelijälle, joka on pitänyt palkkion ehdot täyttävää eläintä tilallaan koko vuoden. Palkkio maksetaan yhdestäkin palkkion myöntämisen edellytykset täyttävästä eläimestä. Esimerkki 9. Tila sijaitsee C-tukialueella. Viljelijä on hakenut nautapalkkiota sonneistaan. Tilan hallinnassa on nautarekisterin mukaan koko vuoden (1.1. 31.12.) 50 sonnia. Sonnit ovat kerryttäneet tilalla yhteensä (365 päivää x 50 sonnia) 18 250 tukikelpoisuuspäivää vuodessa. maksuerä määräytyy nautarekisterin 1.1. 15.9. perusteella. Määräytymisaika 258 vrk (258/365), eli noin 70 % vuodesta. Yhdelle sonnille kertyy tukea 1. erässä 135 E x 70 % = 94,50 E. 1. maksuerässä 50 sonnille tukea kertyy noin 4 725 E. 2. maksuerässä 50 sonnille tukea kertyy noin 2 025 E (jos palkkiotaso pysyy samana 2. erässä). 16
Taulukko 2. Esimerkin 9. kooste. 1 sonni 50 sonnia Erä 1. 94,50 E 4 725 E Erä 2. 40,50 E 2 025 E Palkkio yhteensä 135 E 6 750 E Esimerkki 10. Tilalla sijaitsee B-alueella, ja viljelijälle on kertynyt sonneista yhteensä 27 000 tukikelpoisuuspäivää 1. erän määräytymisjaksona. 27 000 tukikelpoisuuspäivää / 258 päivää = n. 104,65 eläintä (per tuen määräytymisjakso) maksettava summa/eläin = 70 % x 231 E = 161,70 E/sonni 1. maksuerässä palkkiota maksetaan näistä sonneista noin (104,65 x 161,70 E) 16 922 E. 9.4 Palkkioiden enimmäismäärät tukialueittain Tukialueittaiset palkkioiden enimmäismäärät tukialueittain on lueteltu taulukossa 3. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava nauta- tai lypsylehmäpalkkion määrä ylittää palkkion enimmäismäärän, yksikkötuen tasoa joudutaan alentamaan suhteessa ylittymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kyseistä palkkiota hakeneiden viljelijöiden palkkio alenee samassa suhteessa. Taulukko 3. Palkkioiden enimmäismäärät (miljoonaa euroa/tukialue) tukialueittain. Nautaeläinpalkkioiden määrä voi vielä muuttua eläinryhmien välillä tukialueiden sisällä. Lypsylehmäpalkkio Nautapalkkio (emolehmät ja emolehmähiehot) Nautapalkkio (sonnit ja härät) 9.5 Rahoituskuri Tukialueet A ja B 8,712 3,319 4,696 Tukialue C 7,387 18,212 EU:n budjettikaton noudattamisvaatimuksella eli rahoituskurileikkauksella kerätään rahoitusta maatalousalan kriiseihin varautumiseen. Rahoituskurileikkauksesta päätetään EU-tasolla vuosittain. Rahoituskurileikkaus kohdistuu suorien tukien yhteen lasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osuuteen. Tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketusta määrästä ei siten tehdä rahoituskurileikkausta ensimmäisen 2 000 euron osalta. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen leikkausprosentista maaliskuun loppuun mennessä. Leikkausprosentti vahvistetaan viimeistään 1.12.2014. Vuonna 2013 leikkausprosentti oli 2,453658. Lisätietoa rahoituskurista löytyy Hakuoppaasta 2014. 9.6 Aiheettomasti maksetut palkkiot Tukien takaisinperinnästä on kerrottu Hakuoppaasta 2014. 17
10 KOKO TILAN HALLINNAN SIIRTO JA TILOJEN YHDISTÄMINEN Koko tilan hallinnan siirrolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tilan kaikki eläimet, omistuksessa oleva peltoala ja tuotantorakennukset siirtyvät yhdelle uudelle haltijalle. Maatilojen yhdistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa koko tila siirtyy toisen tilan haltuun oston tai vuokrauksen kautta. Laajenevan tilan tilatunnus säilyy yleensä entisellään ja lopettavan tilan tilatunnus poistetaan käytöstä. Maatilojen yhdistämisellä voidaan myös tarkoittaa tilannetta, jossa kaksi tai useampi tila muodostaa maatalouden harjoittamista varten esimerkiksi maatalousyhtymän. Koko tilan hallinnan siirrot kannattaa toteuttaa aina, kun se on mahdollista alkuvuonna eli ennen tukivuoden ensimmäisten maksatusten alkamista. Jos luopuja ja jatkaja haluavat, että EU:n eläinpalkkiot maksetaan jatkajalle, hallinnan siirto on tehtävä viimeistään 1.9.2014. Hallinnan siirtoa koskevat selvitykset on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle lomakkeella 156 viimeistään 15.9.2014. Jotta koko tilan hallinnan siirtoa koskevia säännöksiä voidaan soveltaa, entisen haltijan on luovutettava koko tila yhdelle jatkajalle. Osaa eläimistä ei voi jättää luopujan hallintaan. Nautaeläinpalkkioiden molemmat erät maksetaan samalle viljelijälle. EU:n nautaeläinpalkkiot kertyvät uudelle tilalle siitä päivästä lähtien, kun eläimet on merkitty nautarekisterissä uuden tilan (tilatunnuksen) hallintaan. Ilmoitukset eläimen hallinnan muutoksesta on tehtävä nautarekisteriin 7 kalenteripäivän kuluessa. 10.1 Eläinten omistukseen liittyviä erityistilanteita Eläinten ristiinomistus ja vuokraaminen eivät ole suositeltavia, koska ne voivat aiheuttaa tukien ja palkkioiden menetyksiä ja ongelmia mm. verotuksessa. Palkkiota ei makseta, jos ristiinomistuksen tai vuokrauksen syyksi paljastuu palkkiolle asetettujen ehtojen kiertäminen. Viljelijän ei tarvitse omistaa eläimiä, joista hän on oikeutettu saamaan EU:n nautaeläinpalkkiota. Eläinten on kuitenkin oltava viljelijän hallinnassa nautarekisterissä. EU:n nautaeläinpalkkioon oikeutetulla viljelijällä on kuitenkin oltava käytössään tila, jonka haltija hän on. Viljelijä tekee tilaansa liittyvät taloudelliset päätökset ja vastaa tilallaan pitämiensä eläinten kasvatuksesta aiheutuvista taloudellisista tappioista tai voitoista. EU:n eläinpalkkiot maksetaan sen tukialueen mukaan, missä maatilan talouskeskus sijaitsee. Palkkion ulkopuolelle jätetään sellainen omistaja (yrittäjä, teurastamo, elintarviketehdas), jolla ei ole käytössään tuotantotilaa ja jonka eläinten kasvattamisesta huolehtivat muut maatalousyrittäjät kiinteää tai kokonaiskorvausta vastaan. Esimerkki 11: Tila A omistaa eläimet, mutta eläimet kasvatetaan tilalla B. EU:n nautaeläinpalkkio maksetaan joko tilalle B tai A sopimustyypin mukaan: Sopimustyyppi 1) Eläinten hallinta siirretään tilalle B eli eläimet rekisteröidään tilan B hallintaan. Tällöin tilan A on tehtävä poistoilmoitus nautarekisteriin ja poistomerkintä nautaeläinluetteloon sekä liitettävä poistoa koskevat asiakirjat nautaeläinluetteloon. Tilan B on tehtävä ostoilmoitus nautarekisteriin ja eläinten tilalle tulomerkinnät nautaeläinluetteloon. Nyt tila B hallitsee eläimiä. Eläimiä ei ole pakko myydä, vaikka nautarekisterissä tapahtumat ovat poisto ja osto. Osapuolten keskinäisellä sopimuksella ja asiaan liittyvillä kuiteilla yms. voidaan osoittaa, että osapuolten perimmäinen tarkoitus on eläinten vuokraus. Eläimet vuokrannut viljelijä, tila B, kantaa taloudellisen vastuun eläimistä ja on oikeutettu EU:n nautaeläinpalkkioihin (ja kansallisiin tukiin) hallintaansa rekisteröidyistä eläimistä. Sopimustyyppi 2) Tila A vuokraa parsipaikkoja tilalta B. Tilalla B olevat vuokratut parsipaikat ovat nyt vuokraajatilan A hallinnassa. Vuokrauksesta on tehtävä kirjallinen vuokrasopimus, jonka liitteenä on oltava luettelo niistä eläimistä, jotka on siirretty tilalta A tilalle B. Tilojen A ja B nauta- 18
eläinluetteloissa on myös oltava samat merkinnät siirtopäivistä, lisäksi merkintöjen on oltava kunnossa ja ajan tasalla. Tilan A on tehtävä nautarekisteriin siirtoilmoitus, jossa hän ilmoittaa siirtäneensä eläimet uuteen pitopaikkaan, joka on tilalla B. Eläimet ovat edelleen tilan A hallinnassa. Eläinten ruokinnasta, juottamisesta ja muusta hoidosta on tehtävä mahdollisia valvontatilanteita varten kirjallinen sopimus, joka osoittaa, että tila B tarjoaa vain hoitopalvelua, mutta ei ole taloudellisessa vastuussa kyseisen sopimuksen piiriin kuuluvista eläimistä, eikä siten voi hakea niistä palkkiotakaan. Sopimuksessa voi olla esim. maininta, että hoitosopimus ei kata eläinlääkintää, vaan tästä vastaa taloudellisen riskin kantava tila eli eläinten omistajatila A. Myös korvamerkkien ja nautaeläinluettelon ajantasaisuudesta vastaaminen on tällöin tilan A vastuulla. Valvottaessa tilaa A jatketaan valvontaa tilalla B kyseisessä paikassa olevien eläinten valvontana. Valvontaa voidaan laajentaa koskemaan tilaa B, jos tilan B eläimissä havaitaan tässä yhteydessä puutteita. Valvottaessa tilaa B, voidaan valvontaa laajentaa tilalle A, jos tilan A eläimissä havaitaan tässä yhteydessä puutteita. Koska tila A kantaa taloudellisen vastuun eläimistä, tila A on oikeutettu saamaan EU:n eläinpalkkiot tilan nimiin rekisteröidyistä eläimistä. 11 VALVONTA JA SEURAAMUKSET Nauta- ja lypsylehmäpalkkion valvonnassa tarkastetaan myös naudat, jotka eivät ole valvontahetkellä palkkiokelpoisia, mutta saattavat tukivuoden aikana tulla palkkiokelpoisiksi. Mahdollisesti tukikelpoiset naudat tarkastetaan samalla tavalla kuten valvontahetkellä palkkiokelpoiset naudat. Mahdollisesti tukikelpoisen eläimen hylkääminen aiheuttaa seuraamuksen tilalle maksettaviin nauta- ja lypsylehmäpalkkioon. Nautaeläinpalkkioiden valvonnasta on kerrottu tarkemmin Pelto- ja eläintukien valvontaoppaassa (http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/ viljelija/sivut/valvonnan-oppaat.aspx). 19
12 LIITTEET 12.1 LIITE 1. EU:N NAUTAELÄIN- PALKKIOITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Edellä esitetyt EU:n nautaeläinpalkkioiden hakuehdot ja hakuohjeet on annettu seuraavien säädösten perusteella. Vain kulloinkin voimassa olevat säädökset ovat virallisia lähteitä. Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 1310/2013, annettu 17 päivään joulukuuta 2013, eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 Komission asetus (EY) N:o 1121/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä sen IV ja V osastossa säädettyjen viljelijätukijärjestelmien osalta Komission asetus (EY) N:o 1122/2009 neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000 nautaeläinten tunnistusja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta Rikoslaki (39/1889 muutoksineen) Eläinsuojelulaki (247/1996 muutoksineen) Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010 muutoksineen) Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013 muutoksineen) Laki Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (193/2013) Eläinsuojeluasetus (396/1996 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin kokonaan rahoittamien eläintukien valvonnasta (592/2007 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta (118/2010 muutoksineen) Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmästä (242/2013) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavista lypsylehmä- ja nautapalkkioista, teuraskaritsan laatupalkkiosta, valkuais- ja öljykasvipalkkiosta sekä tärkkelysperunapalkkiosta (69/2014) Valtioneuvoston asetus maataloustukihakemuksen siirtämisessä vuonna 2014 noudatettavasta menettelystä (69/2014) Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä (1391/2006) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden lääkkeiden käytön kieltämisestä tai rajoittamisesta eläimille (847/2008 muutoksineen) Maaseutuviraston määräys Euroopan unionin nautaeläinpalkkioiden hakemisesta vuonna 2014 (x/2014) 20