Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1
Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät 1.8.2017 alkaen Mukana maakunnan kaikki kunnat (paitsi Kruunupyy ja Isokyrö) Budjetti: 500 000 valtionavustus myönnytettiin 11.1.2017. Kunnilla ja osatoteuttajilla 2 omarahoitusosuus.
Pohjanmaan LAPE-muutosagentti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen muutosagentti Toiminta-aika1.5.2017-31.12.2018 Mukana maakunnan kaikki kunnat, pl. Isokyrö (vaihtaa maakuntaa) Budjetti 2017-2018: 267854 3
Ketkä osallistuivat hankkeeseen? Rahoitus kahdelle 100 % projektityöntekijälle (käytännössä 3 osin osa-aikaista työntekijää) Osatoteuttajia: Suomen mielenterveysseura Vaasan Ensi- ja turvakotiyhdistys Familar Oy Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Sosiaalialan osaamiskeskukset: SONetBOTNIA ja FSKC Kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät 4
Mitkä olivat hankkeen kehittämiskohteet? Erityispalvelujen vahvistaminen, esim. lastensuojelun kehittämisen kautta Palveluiden lapsilähtöisyys, esim. vahvistaa lasten ja perheiden osallisuutta ja osallisuusosaamisen lisääminen Maakunnallisten yhteisten toimintamallien kehittäminen osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita Tasavertainen palvelutarjonta koko maakunnassa. 5
Muutosagentin kehittämiskohteet Perhekeskustoimintamallin ja kouluvarhaiskasvatus hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuuksien edistäminen Vahvistaa yhteistyötä eri lasten- ja perheiden palveluiden tuottajien (kunta-maakunta) välillä (esim. kuntien LAPE-ryhmät) Osallistuminen sosiaali- ja terveyspalveluuudistuksen (SOTE) valmisteluun (yhteys valtakunnalliseen LAPE-ohjelmaan) 6
Yhteys maakunta-sote -valmisteluun Muutosagentti mukana maakunnan väliaikaishallinnossa mm. SOTE-ryhmässä Muutosagentti fasilitaattorina keväällä -18 valmisteluryhmissä: Sosiaalipalvelut Lapset, nuoret ja perheet Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma 7
Yhteys maakunta-sote -valmisteluun Hanketyöntekijät mukana valmisteluryhmissä: Lapset, nuoret ja perheet Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tutkimus-kehittämis- ja innovointipalvelut Hankeaikana on koottu yhteen maakunnan LAPE-toimijoita kokoamaan ylikunnallisia kehittämistarpeita ja vastaamaan niihin 8
Kehittämistyön organisointi LAPE Pohjanmaa Maakunnassa oli kuusi LAPEkehittämisryhmää: Perhekeskus-toimintamallin kehittäminen M Eropalveluilla kohti sovinnollista eroa H Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen M Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena M H Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen H Osaamis ja tukikeskuspalvelut H Päävastuu: M=Muutosagentti H=Hanketyöntekijät 9
Lastensuojelun kehi5ämisen organisoin: Lastensuojelussa oli kolme teemaryhmää (laitoshoidon kehittäminen, tehostettu perhetyön kehittäminen sekä nuorten kehittämisryhmä) Lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto (tiimityöskentely). Koulutuksia: perhearviointi, palaset kohdalleen ja tietoon perustuvia työpajoja sekä osallisuuden prosessiverkosto 10
Muuta kehittämistoimintaa Seminaareja ja tilaisuuksia esim. Lapset puheeksi Koulun ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen Lapsiperheiden sosiaalityö ja arviointi Lapsivaikutusten arviointi (LAVA) Teemaryhmiä esim. Viranomaisten välinen yhteistyö kun epäillään lapseen kohdistunutta väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä 11
Osallistamisen tavat Kuntien nuorisovaltuustot sekä yhteiset maakunnalliset tilaisuudet Sijaishuollon nuorten kehittäjäryhmä Erityislasten vanhempien ryhmä (kokemukset palveluista) Lasten- ja perheiden palveluita koskeva kysely Kokemusasiantuntijuus 12
Hankkeen tulokset Käsikirja Pohjanmaan maakunnalle, missä on kuvattu hyviä käytäntöjä lapsi- ja perhepalveluiden suunnitteluun Lastensuojelussa: Systeemistä tiimityöskentelyä kokeiltu lastensuojelussa Laitoshoidon laatukriteerejä laadittu osallistaen nuorten kanssa Tehostetun perhetyön periaatteet kehitetty ja kuvattu Perhehoidon tukipaketti on kuvattu ja arvioitu 13
Hankkeen tulokset Osallisuusmenetelmiä on otettu käyttöön tai/ja kokeiltu sekä osallisuusmittari testattu Kokemuksia yhteiskehittämisestä (esim. hankeessa on käytetty eri asiantuntijuutta, asiakkaan, työntekijöiden sekä tutkijoiden tietoa) Yhteys korkekouluihin esim. käytäntötutkimuksia ja prograduja tehty Kokeiltu monitoimijaisia (asiantuntija) ryhmiä lastensuojelussa Erolasten vertaisryhmätoiminta levinnyt maakunnassa 14
LAPE muutosagentin tulokset Kuntien LAPE-ryhmät perustettu kaikkiin kuntiin Maakunnan nuorisovaltuuston periaatteista sovittu Kiinteä osallisuus sote-maakunta (maku) valmistelun ydinryhmissä Laaja verkostoituminen maakunnassa Sivistys-SOTE koordinaatiorakenne edennyt 15
LAPE muutosagen6n tulokset Perhekeskuskehittäminen edennyt kansallisten linjausten pohjalta LAPE-palveluita koskeva laaja kysely toteutettu Koulu-varhaiskasvatus työryhmän työn tuloksena maakunnallisia mallinnuksia Digi-kokeilun toteuttaminen sosiaalipalvelussa 16
Tulosten merkitys ja hyöty Maakunnallisten ryhmien ja foorumeiden tuloksena sektoreiden yhteistyön mahdollisuudet ymmärretään paremmin Monitoimijaisuus vahvistunut ammattilaisten työssä Lapsi- ja perhelähtöisiä menetelmiä on otettu käyttöön, työntekijöiden osaaminen lisääntynyt Menetelmien juurtuminen näkyy asiakkaille ajan kanssa, ei ehditty arvioida hankeaikana 17
Tulosten merkitys ja hyöty Hankeaikana mallinnetut hyvät käytännöt voivat toimia päätösten pohjana Tietoon perustuvan työn merkitystä nostettu esiin, jatkossa vahvemmin johtamisen ja kehittämisen perustana Muutosagentin työn kautta luotu rakenteita yhteensovittavalle johtamiselle: sivistys-sote sekä kunta-maakunta 18
Mitä opimme? Erityis- ja vaativan tason työntekijät ovat kuormitettuja vähemmän mahdollisuuksia kehittämiseen Viestintä on tärkeä, miten kohdataan ja saadaan mukaan ammattilaiset ja asiakkaat? (korostuu erityis- ja vaativa taso) Isot kehittämiskokonaisuudet, joita kaikkia pyritty edistämään. Juurruttaminen vaatii jatkossa yhteistä johtamista maakunnassa Toimintakulttuurin muutos on käynnistynyt Tarvitaan strategista muutosjohtamista 19
Entä seuraavaksi? Pohjanmaan LAPE-jatkosuunnitelma laadittu (valtakunnallisten ja maakunnallisten tulosten perusteella), jatkokehittäminen riippuu SOTEvalmistelun etenemisestä Systeemisen toimintamallin jatkohanke toteutetaan ja arvioidaan vuonna 2019 Muutosagentin tuella sivistys-sote yhteistyön syventäminen jatkuu Lapsi- ja perhepalveluiden maakunnallinen käsikirja julkaistaan helmikuussa 2019 20