KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.5.2011,

FI FI FI

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2011 K(2011) 2875 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.5.2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta FI FI

PERUSTELUT 1. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Huoneilmastointilaitteilla on EU:ssa huomattavia ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti käyttövaiheen sähkönkulutuksesta. Vuonna 2005 vuotuiseksi sähkönkulutukseksi arvioitiin 30 terawattituntia, mikä vastaa 14 miljoonan CO 2 -ekvivalenttitonnin päästöjä. Neuvoston direktiivin 92/75/ETY 1 täytäntöönpanemisesta kotitalouksien ilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta 22 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla komission direktiivillä 2002/31/EY 2 luotiin erityinen energiamerkintäjärjestelmä, jotta kuluttajien olisi ostopäätöstä tehdessään helpompi päätyä energiatehokkaampiin ilmastointilaitteisiin. Direktiivin mukaisessa järjestelmässä ilmastointilaitteiden energiankulutus ilmoitetaan vakiomuodossa, jossa tuotteet on luokiteltu asteikolla A G. Tämän delegoidun asetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön uudet, tiukemmat energiatehokkuusluokat, jotta ne voidaan saattaa tekniikan kehityksen tasalle ja järjestelmän toimivuutta voidaan parantaa. Se täydentäisi mahdollista komission asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta. Yleinen tausta Tärkein syy tehokkuudeltaan alhaisten huoneilmastointilaitteiden myynnin tasaiseen jatkumiseen on se, että loppukäyttäjät tekevät ostopäätöksensä tuotteen hankintahinnan eivätkä elinkaarikustannusten perusteella. Tätä tilannetta ei helpota nykyinen käytäntö, jossa ympäristökustannuksia ei kokonaisuudessaan sisällytettyä energian hintaan. Lisäksi huoneilmastointilaitteita ostavien henkilöiden saatavilla on vain rajallisesti tietoa laitteiden energiatehokkuudesta, eli tiedotus on epäsymmetristä. Tämän vuoksi loppukäyttäjän kannalta kustannustehokkaat parannusmahdollisuudet eivät useinkaan toteudu. Toinen ongelma ovat ristiriitaiset kannustimet, jolloin esimerkiksi kiinteistön omistaja, joka ostaa ja asentaa ilmastointilaitteen (useimmat tuotteet ovat asennettuja, eivät siirrettäviä), pyrkii mahdollisimman alhaisiin hankintakustannuksiin, jolloin vuokralainen puolestaan joutuu maksamaan suurempia sähkölaskuja. Näihin ongelmiin on osittain puututtu viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana kotitalouksien ilmastointilaitteiden energiamerkinnästä annetulla komission direktiivillä 2002/31/EY perustetulla merkintäjärjestelmällä, jonka avulla energiatehokkuus parantui noin 20 prosenttia vuosina 2002 2008. Nykyinen merkintäjärjestelmä toimii jatkossakin tärkeänä energiatehokkuusparannuksiin ohjaavana välineenä yksikanavaisten ja kaksikanavaisten laitteiden osalta, mutta muiden huoneilmastointilaitteiden, jotka edustavat 93 prosenttia huoneilmastointilaitteiden markkinoista, merkintäasteikossa ei tehdä ero tehokkaiden ja erittäin tehokkaiden laitteiden välillä, eikä sen avulla ole onnistuttu edistämään kaikkein tehokkaimpien laitteiden myyntiä. 1 2 EYVL L 297, 13.10.1992, s. 16. EUVL L 86, 3.4.2002, s. 26. FI 2 FI

Tämän seurauksena EU:n markkinoilla on saavutettu eräisiin EU:n ulkopuolisiin markkinoihin verrattuna huomattavasti alhaisemmat keskimääräisen ja viitetehokkuuden tasot 3. Huoneilmastointilaitteita koskeva taustaselvitys ja vaikutusten arviointi osoittavatkin, että ellei nykyisiä energiatehokkuusluokkia tarkisteta, jo saavutettu energiatehokkuuden rajallinen parantuminen tulee lopulta hidastumaan. Tämä johtuu pääasiassa merkintäjärjestelmän nykyisestä rakenteesta. Vaikutusten arvioinnin mukaan käytössä olevat 31 miljoonaa huoneilmastointilaitetta kuluttivat vuonna 2005 EU-27-alueella 30 terawattituntia sähköä. Ilman lisätoimia (eli nykyistä merkintäjärjestelmää käyttämällä) kulutuksen arvioidaan kasvavan 73 terawattituntiin vuonna 2020. Kasvu johtuu pääasiassa laitteiden myynnin jatkuvasta kasvusta. Ehdotuksen tavoitteena on rajoittaa näiden laitteiden energiankulutuksen muutoin odotettavissa olevaa kasvua. Arvioiden mukaan mahdolliset uudet ekosuunnitteluvaatimukset ja tässä delegoidun asetuksen luonnoksessa määritelty tarkistettu merkintäjärjestelmä johtaisivat yhdessä 11 terawattitunnin säästöihin vuoteen 2020 mennessä. Voimassa olevat aiemmat säännökset Mahdollisen ekosuunnitteluvaatimuksia koskevan täytäntöönpanotoimenpiteen lisäksi huoneilmastointilaitteiden ympäristötehokkuutta käsitellään seuraavissa säädöksissä: komission direktiivi 2002/31/EY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2002, kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 22 päivänä syyskuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/75/ETY täytäntöönpanemisesta; komission päätös 2007/742/EY 4, annettu 9 päivänä marraskuuta 2007, ekologisista arviointiperusteista yhteisön ympäristömerkin myöntämiseksi sähkökäyttöisille, kaasukäyttöisille ja absorptiolämpöpumpuille; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY 5, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY 6, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 842/2006 7, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Energiatehokkaiden huoneilmastointilaitteiden markkinaosuuden kasvattaminen uusien energiatehokkuusluokkien ja mahdollisten ekosuunnitteluvaatimusten avulla edistää osaltaan energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (KOM(2006) 545) ennakoitujen 20 prosentin energiasäästömahdollisuuksien toteutumista vuoteen 2020 mennessä. 3 4 5 6 7 Esimerkiksi vuonna 2007 split-laitteiden jäähdytystehon viitetehokkuustaso oli Japanissa SEER 7,1, kun EU:n viitearvo oli SEER 5,1. EUVL L 301, 20.11.2007, s. 14. EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24. EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19. EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1. FI 3 FI

Direktiivin 2010/30/EU 8 täytäntöönpano edistää myös EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkaiden huoneilmastointilaitteiden markkinoille tulon edistäminen on linjassa Lissabonin strategian ja uudistetun kestävän kehityksen strategian kanssa, sillä se kannustaa investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen ja luo tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille. Se on myös kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintaohjelman (KOM(2008) 397) mukaista. Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa (KOM(2008) 800) energiatehokkuus mainitaan yhtenä tärkeimmistä painopistealoista. Erityisesti korostetaan sellaisten tuotteiden nopean käyttöönoton edistämistä, joihin liittyy merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia. Tällaisia ovat juuri esimerkiksi ilmastointilaitteet. Se edistää myös Eurooppa 2020 -strategian (KOM(2010) 2020) lippulaivahankkeessa Resurssitehokas Eurooppa asetettua tavoitetta katkaista talouskasvun ja luonnonvarojen käytön välinen yhteys. 2. SÄÄDÖKSEN HYVÄKSYMISTÄ EDELTÄNEET KUULEMISET Intressitahojen kuuleminen Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Kansainvälisiä ja EU:n sidosryhmiä ja jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuultiin heti taustaselvityksen alusta lähtien, ja ekosuunnitteluvaatimusten ohella myös energiamerkinnöistä keskusteltiin ekologisen suunnittelun puitedirektiivillä 2009/125/EY 9 perustetussa ekologisen suunnittelun kuulemisfoorumissa. Kuulemisfoorumi koostuu jäsenvaltioiden asiantuntijoista ja siinä on tasapuolinen edustus myös eri sidosryhmillä kuten ympäristö- ja kuluttajajärjestöillä, vähittäismyyjillä ja laitevalmistajilla. Komission henkilöstö esitteli 22. kesäkuuta 2009 ja 23. huhtikuuta 2010 järjestetyissä kuulemisfoorumin kokouksissa valmisteluasiakirjan, jossa ehdotetaan huoneilmastointilaitteiden ekosuunnitteluvaatimuksia ja energiatehokkuusluokitusta. Kaikki asiaa koskevat valmisteluasiakirjat toimitettiin asiantuntijoille ja sidosryhmille ja julkaistiin komission CIRCA-tietokannassa kirjallisesti saatujen sidosryhmien kommenttien kanssa. Aloitteesta keskusteltiin myös useaan otteeseen komission henkilöstön ja sidosryhmien ja jäsenvaltioiden edustajien kokouksissa ja myös kansainvälisten kumppaneiden kuten Japanin, Kiinan, Australian ja Yhdysvaltojen kanssa. Delegoidusta asetusluonnoksesta ilmoitettiin Maailman kauppajärjestölle WTO:lle kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa, että toimenpide ei aiheuta kaupan esteitä. Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Sidosryhmät ja jäsenvaltiot suhtautuvat yleisesti ottaen myönteisesti uudelleenlaaditun 8 9 EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1. EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10. FI 4 FI

energiamerkintädirektiivin mukaiseen huoneilmastointilaitteiden energiamerkintäjärjestelmään. Ehdotuksen pääkohdista saatiin seuraavia kommentteja: Soveltamisala ja luokittelu Säädöksen soveltamisalaan kuuluvat antoteholtaan enintään 12 kilowatin ilma-ilmahuoneilmastointilaitteet, jotka pystyvät jäähdyttämään ja/tai lämmittämään huonetta tai huoneen osaa. Huoneilmastointilaitteita, joilla on erityisominaisuuksia, ovat kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet, jotka on erityisesti suunniteltu tilanteisiin, joissa ei voida käyttää ulkoyksikköä, sekä yksikanavaiset huoneilmastointilaitteet, jotka ovat siirrettäviä ilmastointilaitteita, jotka jäähdyttävät vain tiettyä osaa huoneesta. Teknisten erityispiirteidensä vuoksi nämä ilmastointilaitetyypit ovat yleensä vähemmän tehokkaita kuin muut huoneilmastointilaitteet. Energiamerkinnän asteikko Aluksi useat jäsenvaltiot ja ympäristö- ja kuluttajajärjestöt esittivät yhden energiamerkintäasteikon luomista kaikille teknologioille. Vaikka yksikanavaisten ja kaksikanavaisten laitteiden nykyisiin energiamerkkeihin voidaan lisätä uusia luokkia uudelleenlaaditun direktiivin 2010/30/EU 11 artiklan mukaisesti, tämä ei ole mahdollista muiden huoneilmastointilaitteiden osalta, koska nykyistä A-luokkaa vastaavat laitteet olisi poistettava markkinoilta ekosuunnitteluvaatimusten nojalla 10. Lisäksi sidosryhmät pyysivät, että näiden huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuuden laskennassa käytetään uutta menetelmää 11, joka vastaa standardoinnin viime aikaista kehitystä. Tästä syystä näiden laitteiden tehokkuus ilmoitetaan uudella tavalla. Ajoitus Valmistajat ja vähittäismyyjät korostivat, että energiatehokkuuden uuden laskenta- ja mittausmenetelmän vuoksi tarvitaan aikaa kaikkien huoneilmastointilaitteiden, yksikanavaisia ja kaksikanavaisia laitteita lukuun ottamatta, (uudelleen-)testaukseen ja niitä koskevien tarvittavien tietojen hankkimiseen. Siirtymäkausi on tarpeen myös siksi, että voidaan siirtyä vanhasta merkistä uuteen, koska näiden laitteiden luokitus väistämättä muuttuu. Tämä siirtymäkausi sisällytettiin delegoituun asetusluonnokseen. Suorat kasvihuonekaasupäästöt Sidosryhmät pyysivät, että suoria kasvihuonekaasupäästöjä käsiteltäisiin joko ekosuunnittelua tai energiamerkintää koskevassa säädöksessä tai molemmissa. Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin mahdollisuutta lieventää vähimmäisenergiatehokkuutta ja/tai energiamerkintää koskevia vaatimuksia sellaisten laitteiden osalta, joissa käytetään lämmitysvaikutuspotentiaaliltaan alhaisia kylmäaineita. Tällöin ekosuunnitteluvaatimuksia koskevassa säädöksessä otettaisiin käyttöön bonus, jolla alennettaisiin huoneilmastointilaitteiden vähimmäisenergiatehokkuutta koskevia vaatimuksia. Laitteiden tehokkuutta koskevien 10 11 Ekosuunnitteluvaatimuksissa SEER-arvoksi on asetettu 3,6 tai 4,3, kun nykyisen A-luokan EER-arvo on 3,2, mikä vastaa SEER-arvoa 2,9 4,0 laitteen erityispiirteistä riippuen. Vuotuinen kylmäkerroin (SEER) ja lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) pysyvän tilan kylmäkertoimen (EER) ja lämpökertoimen (COP) sijaan. FI 5 FI

vertailutietojen läpinäkyvyyteen liittyvistä syistä energiamerkinnän luokitukseen ei sisällytetty bonusta. Asiantuntijatiedon käyttö Tieteellinen asiantuntemus Tarkistetun energiamerkintäjärjestelmän perustamisen tueksi tarvittava tekninen, taloudellinen ja markkina-analyysi esitettiin taustaselvityksessä ja vaikutusten arvioinnissa. Ne toteutti ulkopuolisten konsulttien konsortio komission energian pääosaston (DG ENER) puolesta. Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu Taustaselvitys toteutettiin avoimena prosessina, jossa otettiin huomioon lausunnot asianosaisilta sidosryhmiltä, kuten laitevalmistajilta ja niiden järjestöiltä, ympäristöjärjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä, vähittäiskaupan järjestöiltä, EU:n ja ETA:n jäsenvaltioiden asiantuntijoilta sekä kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten kansainväliseltä energiajärjestöltä IEA:lta. Asetusluonnoksesta ilmoitettiin WTO:lle kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen mukaisesti. Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista Peruuttamattomia seurauksia aiheuttavia vakavia riskejä ei havaittu. Vaikutusten arviointi Merkintöjä on tarkasteltava yhdessä muiden mahdollisten toimintavaihtoehtojen kuten itsesääntelyn tai suorituskykyä (energiatehokkuutta) koskevien vähimmäisvaatimusten asettamisen kanssa. Vaikutusten arviointi suoritettiin direktiivin 2005/32/EY 15 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti, ja sen yhteydessä tarkasteltiin myös merkintävaihtoehtoa. Seuraavat vaihtoehdot hylättiin jo varhaisessa vaiheessa: ei EU:n toimia (voimassa olevaa lainsäädäntöä ei muutettaisi, uutta lainsäädäntöä ei annettaisi). Tämä vaihtoehto hylättiin, koska sen avulla ei saavutettaisi ekologisen suunnittelun ja energiamerkinnän puitedirektiiveissä asetettuja tavoitteita; tuetaan toimialan vapaaehtoista sitoumusta. Tämä vaihtoehto hylättiin, koska toimiala ei ehdottanut tällaista sitoumusta; hyväksytään ainoastaan ekosuunnitteluvaatimukset. Tämä vaihtoehto hylättiin, koska nykyistä A-tasoa tiukemmat ekosuunnitteluvaatimukset olisivat mitätöineet nykyisen merkintäjärjestelmän ja lievemmillä vaatimuksilla ei olisi voitu saavuttaa odotettuja säästöjä; tarkistetaan ainoastaan nykyistä merkintäjärjestelmää (ilman ekosuunnitteluvaatimuksia). Tämä vaihtoehto hylättiin, koska sen avulla ei saavutettaisi odotettuja säästöjä. Näistä syistä valittiin vaihtoehto, jossa samanaikaisesti hyväksytään ekosuunnitteluvaatimukset ja tarkistetaan nykyistä merkintäjärjestelmää, koska näin saavutetaan suurimmat säästöt. Se oli myös kaikkien sidosryhmien parhaana pitämä FI 6 FI

vaihtoehto. Näin voidaan varmistaa seuraavien tavoitteiden saavuttaminen: jo saavutettu energiatehokkuuden parantuminen jatkuu; tasapuolinen kilpailu ja tuotteiden eriyttäminen parantaa energiatehokkuutta entisestään; kustannustehokas energiankulutuksen taso saavutetaan; kestävien tuotteiden EU-sisämarkkinoiden laajentuminen tukee alan kilpailukykyä; tavarantoimittajille, mukaan lukien pk-yritykset, ei aiheudu kohtuuttomia rasitteita, koska siirtymäkausissa otetaan huomioon tuotekehityssyklien kesto; EU:n työllisyyteen ei kohdistu kielteisiä vaikutuksia. 3. DELEGOIDUN SÄÄDÖKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Toimenpiteessä vahvistetaan uudet pakolliset tietovaatimukset tavarantoimittajille, jotka saattavat huoneilmastointilaitteita markkinoille, sekä vähittäismyyjille, jotka tarjoavat näitä laitteita ostettaviksi myyntipisteessä tai etämyyntinä postimyyntiluetteloiden tai internetin kautta. Toimenpiteen soveltamisala on sama kuin mahdollisessa ekosuunnitteluvaatimuksia koskevassa täytäntöönpanotoimenpiteessä, jossa vahvistetaan huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuutta, melua ja ilmoitettavia tietoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä huonetuulettimien tietovaatimukset. Laitteiden energiatehokkuusluokituksessa noudatetaan edelleen direktiivissä 2002/31/EY säädettyä perusrakennetta, eli tehokkuusluokat on määritelty tuotteiden kolmelle erityiselle alaryhmälle. Uusia luokkia lisätään yksi- ja kaksikanavaisten laitteiden merkintäluokkien yläpuolelle. Nykyisten A-luokkaan kuuluvien huoneilmastointilaitteiden, pois lukien yksi- ja kaksikanavaiset laitteet, uudelleenluokittelu on kuitenkin välttämätöntä kahdesta syystä: sovelletaan uutta kausittaista energiatehokkuuden laskentamenetelmää (SEER/SCOP), jotta tulokset vastaisivat paremmin todellisessa käytössä saavutettavaa tehokkuutta. Uusi menetelmä ei mahdollista suoraa vertailua direktiivin 2002/31/EY mukaisiin tehokkuustasoihin; ekosuunnitteluvaatimuksia koskevassa direktiivissä asetetut vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset (SEER 3,60/4,30) ovat korkeammat kuin nykyisessä A-luokassa (EER 3,20), vaikka tasojen tarkka vertailu ei olekaan mahdollista erilaisista energiatehokkuuden laskentamenetelmistä johtuen. Yksi- ja kaksikanavaisten laitteiden olemassa olevaa energiamerkintäasteikkoa (EERarvoon perustuva) laajennetaan lisäämällä uusia luokkia nykyisen A-luokan yläpuolelle uudelleenlaaditun direktiivin säännösten mukaisesti. Luokkien rajat FI 7 FI

määritellään kuitenkin siten, että ainoastaan luokka A+ on saavutettavissa parhaalla nykyisin saatavilla olevalla teknologialla, kun taas muut huoneilmastointilaitteet voivat saavuttaa aina luokan A+++ energiatehokkuuden, kun niitä on markkinoilla saatavilla. Yksi- ja kaksikanavaisten laitteiden COP-arvot on määritelty valmistajilta vaikutusten arvioinnin yhteydessä kerättyjen tietojen perusteella. Eräät valmistajat ilmaisivat aikovansa mahdollisesti saattaa markkinoille ainoastaan lämmitykseen soveltuvia laitteita. Yksi huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnän erityispiirre on se, että se palvelee yhtä hyvin asentajien ja muun kuin asuinrakennussektorin ostajien kuin tavallisten asiakkaiden tarpeita. Tämä johtuu siitä, että useimmat laitteet voidaan ostaa ja asentaa ainoastaan ammattihenkilöiden, kuten asentajien, avustuksella. Siksi on tärkeää, että merkinnässä on tietoja, joista on hyötyä molemmille käyttäjätyypeille: tavallisille käyttäjille ja ammattilaisille. Vaikka käytetyn energiatehokkuuden mittausmenetelmän (SEER/SCOP tai EER/COP) ilmoittamisesta ei olekaan juuri hyötyä tavallisille kuluttajille, ammattilaiset saavat siitä helposti käsityksen eräästä näiden laitteiden keskeisestä ominaisuudesta. Tämä tieto on tärkeä myös valmistajille, jotka haluavat mainostaa kausitoimisia laitteitaan, joilla saavutetaan suurempi energiatehokkuus ja alhaisemmat käyttökustannukset, mikä hyödyttää sekä ympäristöä että kuluttajia. Vastuslämmityksen, jota harvoin käytetään huoneilmastointilaitteissa, ominaistehokkuutta ei ilmoiteta merkinnässä, koska sen mahdollinen vaikutus otetaan huomioon lämmityskauden lämpökertoimen (SCOP) laskennassa ja mittauksessa. Lisäksi vastuslämmityslaitteita koskevia vaatimuksia käsitellään muissa tulevissa ekosuunnittelusäädöksissä. Mahdollisessa ekosuunnitteluvaatimuksia koskevassa täytäntöönpanotoimenpiteessä käytettäisiin samoja mittausmenetelmiä ja tarkastusmenettelyä markkinavalvontaa varten kuin tässä delegoidussa asetuksessa. Oikeusperusta Delegoidulla asetusluonnoksella pannaan täytäntöön direktiivi 2010/30/EU ja erityisesti sen 10 artikla. Toissijaisuusperiaate Delegoidulla asetusluonnoksella pannaan täytäntöön direktiivi 2010/30/EU sen 10 artiklan mukaisesti. Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä toimenpiteessä ei ylitetä sitä, mikä on tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Täytäntöönpanotoimenpide on muodoltaan delegoitu asetus, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Näin varmistetaan, ettei EU:n eikä jäsenvaltioiden hallinnoille aiheudu kustannuksia täytäntöönpanosäädöksen FI 8 FI

saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnista ei aiheudu lisäkustannuksia nykytilanteeseen verrattuna, sillä energiamerkintä on jo pakollinen. Valmistajille aiheutuu lisäkustannuksia uuden vuotuisen energiatehokkuuden mittausstandardin soveltamisesta muihin kuin yksi- ja kaksikanavaisiin huoneilmastointilaitteisiin, mutta tällä ei arvioida olevaan merkittävää vaikutusta tuotteiden hintoihin. Sääntelytavan valinta Ehdotettu sääntelytapa: delegoitu asetus. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET 409 Ehdotuksella ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon. LISÄTIEDOT Lainsäädännön kumoaminen Delegoidulla säädöksellä kumotaan voimassa oleva direktiivi 2002/31/EY. Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke Luonnos sisältää tarkistuslausekkeen. Euroopan talousalue Ehdotettu toimenpide koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta. FI 9 FI

DELEGOITU KOMISSION ASETUS (EU) N:o /..., annettu 4.5.2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EY täydentämisestä huoneilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon energiaan liittyvien tuotteiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin 19 päivänä toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU 12 ja erityisesti sen 10 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Direktiivin 2010/30/EU mukaan komission on annettava delegoituja säädöksiä sellaisten energiaan liittyvien tuotteiden merkinnöistä, joihin liittyy merkittäviä energiansäästömahdollisuuksia ja joiden suoritustasoissa on huomattavia eroja, vaikka niissä on samankaltaiset toiminnot. (2) Huoneilmastointilaitteiden energiamerkintöjä koskevia säännöksiä on annettu neuvoston direktiivin 92/75/ETY täytäntöönpanemisesta kotitalouksien ilmastointilaitteiden energiamerkinnän osalta 22 päivänä maaliskuuta 2002 annetulla komission direktiivillä 2002/31/EY 13. Täytäntöönpanodirektiivissä vahvistetaan eri merkintäluokat erilaista teknologiaa käyttäville ilmastointilaitteille, ja energiatehokkuuden määritys perustuu ainoastaan täydellä kuormalla tapahtuvaan käyttöön. (3) Huoneilmastointilaitteiden käyttämä sähkö muodostaa merkittävän osan kotitalouksien ja kaupallisen sektorin kokonaissähkönkysynnästä unionissa. Huoneilmastointilaitteiden energiankulutusta voidaan jo saavutettujen energiatehokkuusparannusten lisäksi vielä huomattavasti alentaa. (4) Direktiivi 2002/31/EY olisi kumottava ja tässä asetuksessa olisi vahvistettava uudet säännökset, jotta voidaan varmistaa, että energiamerkintä kannustaa dynaamisella tavalla valmistajia edelleen parantamaan huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuutta ja nopeuttamaan markkinoiden suuntautumista energiatehokkaampaan teknologiaan. (5) Tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava ilma-ilma-huoneilmastointilaitteisiin, joiden jäähdytysteho (tai lämmitysteho, jos laitteessa on ainoastaan lämmitystoiminto) on enintään 12 kilowattia. 12 13 EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1. EYVL L 86, 3.4.2002, s. 26. FI 10 FI

(6) Teknologian kehitys on johtanut huoneilmastointilaitteiden energiatehokkuuden nopeaan paranemiseen viime vuosina. Tämän vuoksi useat EU:n ulkopuoliset maat ovat voineet ottaa käyttöön tiukkoja vähimmäisenergiatehokkuusvaatimuksia ja kausittaiseen suorituskykyyn perustuvia uusia energiamerkintäjärjestelmiä. Nykyiset laitteet, mukaan lukien yksi- ja kaksikanavaiset huoneilmastointilaitteet, jotka saavuttavat korkeimmat tehokkuustasot, ovat suurelta osin ylittäneet direktiivillä 2002/31/EY vahvistetut A-luokan tehokkuustasot. (7) Tällä asetuksella otetaan käyttöön kaksi energiatehokkuusasteikkoa, jotka perustuvat laitteen päätoimintoon ja kuluttajien kannalta tärkeisiin erityispiirteisiin. Koska huoneilmastointilaitteita käytetään pääasiassa osakuormaolosuhteissa, tehokkuustestauksessa olisi siirryttävä kausittaiseen tehokkuusmittausmenetelmään, lukuun ottamatta yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita. Kausittaisessa mittausmenetelmässä otetaan paremmin huomioon vaihtosuuntaajakäyttöisen teknologian edut sekä olosuhteet, joissa näitä laitteita käytetään. Uusi tehokkuuden laskentamenetelmä ja ekosuunnittelua koskeva täytäntöönpanotoimenpide, jossa vahvistetaan nykyistä A-luokkaa tiukemmat vähimmäisenergiatehokkuusvaatimukset, johtavat yhdessä näiden laitteiden uudelleenluokitukseen. Tästä syystä split-laitteilla ja ikkunaan tai seinään asennettavilla huoneilmastointilaitteilla olisi oltava uusi energiatehokkuuden luokitusasteikko A G, johon lisätään + -luokka aina kahden vuoden välein, kunnes saavutetaan luokka A+++. (8) Yksi- ja kaksikanavaisiin huoneilmastointilaitteisiin olisi edelleen sovellettava pysyvän tilan energiatehokkuuden suorituskykyindikaattoreita, koska vaihtosuuntaajayksiköitä ei tällä hetkellä ole markkinoilla. Koska näiden laitteiden uudelleenluokitus ei olisi asianmukaista, yksi- ja kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden luokitusasteikkona tulisi olla A+++ D. Nämä luonnostaan split-laitteita vähemmän tehokkaat laitteet voivat saavuttaa korkeintaan energiatehokkuusluokan A+ asteikolla A+++ D, kun taas tehokkaammat split-laitteet voivat saavuttaa energiatehokkuusluokan A+++. (9) Tällä asetuksella olisi varmistettava, että kuluttajat saavat tarkempia vertailutietoja huoneilmastointilaitteiden tehokkuudesta. (10) Tässä asetuksessa säädetyn energiamerkinnän ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY täytäntöönpanemisesta huoneilmastointilaitteiden ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta annetun asetuksen 14 odotetaan yhdessä johtavan 11 terawattitunnin säästöihin vuotuisessa sähkönkulutuksessa vuoteen 2020 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa mitään toimenpiteitä ei toteutettaisi. (11) Huoneilmastointilaitteen melutaso voi olla merkittävä näkökohta loppukäyttäjän kannalta. Jotta käyttäjät voisivat tehdä perusteltuja valintoja, tuotemerkinnässä olisi oltava tietoa myös huoneilmastointilaitteiden melutasosta. (12) Merkinnässä annettavat tiedot olisi hankittava luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittausmenettelyillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt mittausmenetelmät, mukaan luettuina teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 14 [Ei vielä hyväksytty]. FI 11 FI

annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY 15 liitteessä I lueteltujen eurooppalaisten standardointielinten hyväksymät yhdenmukaistetut standardit, jos niitä on saatavilla. (13) Tässä asetuksessa olisi määriteltävä huoneilmastointilaitteiden merkinnälle yhdenmukainen ulkoasu ja sisältö. (14) Lisäksi tässä asetuksessa olisi määriteltävä huoneilmastointilaitteiden teknistä dokumentaatiota ja tuoteselostetta koskevat vaatimukset. (15) Tässä asetuksessa olisi edelleen määriteltävä vaatimukset tiedoista, jotka on annettava huoneilmastointilaitteiden kaiken tyyppisessä etämyynnissä, mainonnassa ja teknisessä myynninedistämismateriaalissa. (16) Tämän asetuksen säännöksiä olisi tekniikan kehittyessä tarkasteltava uudelleen. (17) Jotta siirtyminen direktiivistä 2002/31/EY tähän asetukseen olisi helpompaa, tämän asetuksen mukaisesti merkittyjen huoneilmastointilaitteiden olisi katsottava olevan direktiivin 2002/31/EY mukaisia. (18) Jos tavarantoimittajat haluavat saattaa markkinoille huoneilmastointilaitteita, jotka täyttävät korkeampien energiatehokkuusluokkien vaatimukset, heidän olisi voitava käyttää nämä luokat osoittavia merkkejä jo ennen kuin näiden luokkien osoittamien tulee pakolliseksi. (19) Direktiivi 2002/31/ETY olisi näin ollen kumottava, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tällä asetuksella vahvistetaan tuotemerkintöjä ja täydentävien tuotetietojen antamista koskevat vaatimukset verkkosähköä käyttäville huoneilmastointilaitteille, joiden nimellisteho on enintään 12 kilowattia jäähdytyksen osalta tai lämmityksen osalta, jos tuotteessa ei ole jäähdytystoimintoa. 2. Asetusta ei sovelleta: a) laitteisiin, joissa käytetään muita energialähteitä kuin sähköä; b) ilmastointilaitteisiin, joissa ei käytetä ilmaa lämmönsiirtoaineena joko lauhdutin- tai höyrystinpuolella tai molemmissa. 15 EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37. FI 12 FI

2 artikla Määritelmät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/30/EU 16 määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan 2 artiklassa vahvistettujen (1) huoneilmastointilaitteella laitetta, joka pystyy jäähdyttämään tai lämmittämään sisäilmaa tai tekemään näitä molempia sähkökompressorikäyttöisen höyrypuristusjäähdytyskierron avulla, mukaan lukien ilmastointilaitteet, joissa on lisätoimintoja, kuten kosteuden poisto, ilmanpuhdistus, ilmanvaihto tai ilman lisälämmitys sähkövastuksilla, sekä laitteet, joissa voidaan käyttää vettä (joko höyrystinpuolella syntyvää kondenssivettä tai ulkopuolelta lisättyä vettä) höyrystettäväksi lauhduttimessa, edellyttäen, että laite pystyy toimimaan myös ilman lisättyä vettä pelkkää ilmaa käyttäen; (2) kaksikanavaisella huoneilmastointilaitteella huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen tai höyrystimen tuloilma johdetaan ulkoilmasta yksikköön yhtä kanavaa pitkin ja poistetaan ulkoilmaan toista kanavaa pitkin ja joka on asennettu kokonaan ilmastoitavaan tilaan seinän läheisyyteen; (3) yksikanavaisella huoneilmastointilaitteella huoneilmastointilaitetta, jossa jäähdytyksen tai lämmityksen aikana lauhduttimen tai höyrystimen tuloilma otetaan tilasta, jossa yksikkö sijaitsee, ja poistetaan tämän tilan ulkopuolelle; (4) nimellisteholla (P rated ) yksikön höyry-puristusjäähdytyskierron jäähdytys- tai lämmitystehoa nimellisolosuhteissa; (5) loppukäyttäjällä kuluttajaa, joka on ostamassa tai jonka oletetaan olevan ostamassa huoneilmastointilaitetta; (6) myyntipisteellä paikkaa, jossa huoneilmastointilaitteita on näytteillä tai tarjolla ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksulla ostettaviksi. Liitteessä I vahvistetaan lisämääritelmiä liitteiden II VIII soveltamiseksi. 3 artikla Tavarantoimittajien velvollisuudet 1. Tavarantoimittajien on toteutettava a g alakohdassa kuvatut toimet: a) kunkin huoneilmastointilaitteen mukana toimitetaan painettu merkki, jossa esitetään liitteen II mukaiset energiatehokkuusluokat. Merkin on oltava ulkoasultaan ja sisällöltään liitteen III mukainen. Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, mukana on toimitettava painettu merkki vähintään ulkoyksikön pakkauksessa ainakin yhdestä sisä- ja ulkoyksikön yhdistelmästä, jonka tehosuhde on 1. 16 EUVL L 153, 18.6.2010, s. 1. FI 13 FI

Muista yhdistelmistä tiedot voidaan vaihtoehtoisesti antaa vapaasti käytettävissä olevalla internetsivustolla; b) saataville asetetaan liitteen IV mukainen tuoteseloste. Huoneilmastointilaitteiden, lukuun ottamatta yksikanavaisia ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, mukana on toimitettava tuoteseloste vähintään ulkoyksikön pakkauksessa ainakin yhdestä sisä- ja ulkoyksikön yhdistelmästä, jonka tehosuhde on 1. Muista yhdistelmistä tiedot voidaan vaihtoehtoisesti antaa vapaasti käytettävissä olevalla internetsivustolla; c) liitteessä V määritelty tekninen dokumentaatio asetetaan pyynnöstä jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission saataville sähköisessä muodossa; d) tiettyä huoneilmastointilaitemallia koskevassa mainonnassa on mainittava energiatehokkuusluokka, jos mainonnassa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja. Jos useampi kuin yksi energiatehokkuusluokka on mahdollinen, tavarantoimittajan tai valmistajan, tapauksen mukaan, on ilmoitettava lämmityksen energiatehokkuusluokka vähintään lämmityskaudella Keskimääräinen. Tapauksissa, joissa loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän esiteltävää tuotetta, annettavat tiedot esitetään liitteessä VI; e) tiettyä huoneilmastointilaitemallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan mallin erityisiä teknisiä ominaisuuksia, on mainittava kyseisen mallin energiatehokkuusluokka liitteen II mukaisesti; f) saataville asetetaan käyttöohjeet; g) yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita on kutsuttava siirrettäviksi ilmastointilaitteiksi pakkauksessa, tuotteen dokumentaatiossa ja kaikessa mainosmateriaalissa, sekä sähköisessä että painetussa. 2. Energiatehokkuusluokka on määritettävä liitteen VII mukaisesti. 3. Huoneilmastointilaitteen, lukuun ottamatta yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, merkin on oltava ulkoasultaan liitteen III mukainen. 4. Huoneilmastointilaitteissa, lukuun ottamatta yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita, on oltava ulkoasultaan liitteen III mukainen merkki seuraavan aikataulun mukaisesti: a) yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A, B, C, D, E, F tai G, merkin on oltava liitteessä III olevan 1.1 kohdan mukainen kaksitoimisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 2.1 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 3.1 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä huoneilmastointilaitteissa; b) yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2015 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A+, A, B, C, D, E tai FI 14 FI

F, merkin on oltava liitteessä III olevan 1.2 kohdan mukainen kaksitoimisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 2.2 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 3.2 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä huoneilmastointilaitteissa; c) yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2017 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A++, A+, A, B, C, D tai E, merkin on oltava liitteessä III olevan 1.3 kohdan mukainen kaksitoimisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 2.3 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 3.3 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä huoneilmastointilaitteissa; d) yksi- ja kaksikanavaisia huoneilmastointilaitteita lukuun ottamatta huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2019 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A+++, A++, A+, A, B, C tai D, merkin on oltava liitteessä III olevan 1.4 kohdan mukainen kaksitoimisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 2.4 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 3.4 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä huoneilmastointilaitteissa. 5. Kaksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A+++, A++, A+, A, B, C tai D, merkin on oltava ulkoasultaan liitteessä III olevan 4.1 kohdan mukainen kaksitoimisissa kaksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 4.3 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä kaksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 4.5 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä kaksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa. 6. Yksikanavaisten huoneilmastointilaitteiden, jotka on saatettu markkinoille 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen ja jotka kuuluvat energiatehokkuusluokkaan A+++, A++, A+, A, B, C tai D, merkin on oltava ulkoasultaan liitteessä III olevan 5.1 kohdan mukainen kaksitoimisissa yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa, liitteessä III olevan 5.3 kohdan mukainen pelkästään jäähdyttävissä yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa ja liitteessä III olevan 5.5 kohdan mukainen pelkästään lämmittävissä yksikanavaisissa huoneilmastointilaitteissa. Jälleenmyyjien on varmistettava, että 4 artikla Jälleenmyyjien velvollisuudet a) myyntipisteessä olevissa huoneilmastointilaitteissa on ulkopinnalla etuosassa tai päällä selvästi näkyvillä tavarantoimittajan 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittama merkki; b) ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksukauppaan tarjottuja huoneilmastointilaitteissa, joiden osalta loppukäyttäjän ei voida olettaa näkevän FI 15 FI

esiteltävää tuotetta, markkinoitaessa annetaan tiedot, jotka tavarantoimittajan on toimitettava liitteen V ja VI mukaisesti; c) tiettyä huoneilmastointilaitemallia koskevassa mainonnassa viitataan energiatehokkuusluokkaan, jos mainonnassa annetaan energiaan liittyviä tai hintatietoja. Jos useampi kuin yksi energiatehokkuusluokka on mahdollinen, tavarantoimittajan/valmistajan on ilmoitettava energiatehokkuusluokka vähintään ilmastoalueella Keskimääräinen ; d) tiettyä mallia koskevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, jossa kuvataan huoneilmastointilaitteen teknisiä parametreja, viitataan kyseisen mallin energiatehokkuusluokkaan (-luokkiin) ja tavarantoimittajan tarjoamiin käyttöohjeisiin. Jos useampi kuin yksi energiatehokkuusluokka on mahdollinen, tavarantoimittajan/valmistajan on ilmoitettava energiatehokkuusluokka vähintään ilmastoalueella Keskimääräinen ; e) yksikanavaisia huoneilmastointilaitteita on kutsuttava siirrettäviksi ilmastointilaitteiksi pakkauksessa, tuotteen dokumentaatiossa ja kaikessa myynninedistämis- tai mainosmateriaalissa, sekä sähköisessä että painetussa. 5 artikla Mittausmenetelmät Tämän direktiivin 3 artiklan mukaisesti annettavat tiedot on hankittava luotettavilla, tarkoilla ja toistettavissa olevilla mittausmenettelyillä, joissa otetaan huomioon yleisesti parhaana pidetyt laskenta- ja mittausmenetelmät liitteessä VII esitetyllä tavalla. 6 artikla Tarkastusmenettely markkinavalvontaa varten Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä VIII säädettyä menettelyä arvioidessaan ilmoitetun energiatehokkuusluokan, vuotuisen tai tuntienergiankulutuksen, tapauksen mukaan, ja äänitason paikkansapitävyyttä. 7 artikla Uudelleentarkastelu Komissio tarkastelee tätä asetusta uudelleen tekniikan kehityksen valossa viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Uudelleentarkastelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota erityyppisten laitteiden markkinaosuuksissa tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin. 8 artikla Kumoaminen Kumotaan direktiivi 2002/31/EY 1 päivästä tammikuuta 2013. FI 16 FI

9 artikla Siirtymäsäännös 1. Huoneilmastointilaitteiden, jotka saatetaan markkinoille ennen 1 päivää tammikuuta 2013, on täytettävä direktiivissä 2002/31/EY asetetut vaatimukset. 10 artikla Voimaantulo ja soveltaminen 1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä 4.5.2011. Komission puolesta Puheenjohtaja José Manuel BARROSO FI 17 FI