Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet Vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta koulutus 6.3.2019, THL, Helsinki Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1
YK:n vammaissopimuksen merkitys YK:n vammaissopimus ratifioitiin eli hyväksyttiin lakina virallisesti 10.6.2016 osaksi kansallista oikeusjärjestystämme Valtioita oikeudellisesti sitova ja velvoittava sopimus Laaja syrjintäkielto ja esteettömyys läpileikkaavina periaatteina Vammaisten osallistuminen heitä koskevaan päätöksentekoon ja yleissopimuksen täytäntöönpanoon Vammaisia koskevissa asioissa valitaan kahdesta mahdollisesta oikeudellisesta vaihtoehdosta paremmin vammaisen ihmisoikeuksia toteuttava vaihtoehto; ihmisoikeusperusteinen laintulkinta Tietoisuuden lisääminen Seuranta- ja valvontajärjestelmä 2
YK:n vammaissopimuksen tarkoitus art. 1 Edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista (art. 1) Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Paradigman muutos; objektista subjektiksi! Vammaisuus on kehittyvä käsite Kaikissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksissä, pitää osallistaa vammaiset henkilöt (art. 4.3) 3
Kaikenlainen syrjintä on kielletty - YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki Välitön syrjintä: kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Välillinen syrjintä: jos näennäisesti yhdenvertainen sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun muita epäedullisempaan asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella, paitsi jos säännöllä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Ohje tai käsky syrjiä/ Vastatoimien kiellot Häirintä: Henkilön ihmisarvoa tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaava käyttäytyminen on häirintää, jos loukkaava käyttäytyminen liittyy esim. vammaisuuteen ja käyttäytymisellä luodaan mainitun syyn vuoksi henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri. Kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta erityinen syrjinnän muoto; epäämisellä tarkoitetaan sitä, että vammainen lähtökohtaisesti esittää pyynnön mukautuksista, mutta niistä kieltäydytään 4
Positiivinen erityiskohtelu sallittu YK:n vammaissopimuksessa art. 5 Positiivinen erityiskohtelu merkitsee poikkeusta yleisestä syrjintäkiellosta ja on sallittu YK:n vammaissopimus art. 5.4 Erilainen kohtelu on sallittu, jos on olemassa asianmukaiset perusteet vammaisten ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi Vammaispalvelut ja niiden järjestäminen positiivisena erityiskohteluna yksilöllisen tarpeen mukaan Vammaiset henkilöt osallistetaan vammaispalveluiden järjestämistavan vallinnassa ja käytössä koko prosessin ajan Heitä pitää siis kuulla ja heidän kanssaan neuvotella, kun järjestetään vammaispalveluja, olipa järjestämistapa mikä hyvänsä Luottamus on ansaittava ja vammaispalvelut järjestettävä asiakaslähtöisesti ottaen huomioon vammaisen ihmisen yksilöllinen avuntarve 5
Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä YK:n vammaissopimuksen art. 19 Itsemääräämisoikeus: vammaisella henkilöllä tarvittaessa tuetusti on oikeus päättää henkilöään ja elämäänsä liittyvistä asioista, jotta vammasta huolimatta hän voi elää omaehtoista ja omannäköistä elämää Art. 19: edellytetään yhteiskunnan toimia mm. kotona asumisen turvaamiseksi sopivilla palveluilla ja tukitoimilla. Henkilökohtainen apukin mainitaan tässä yhteydessä palveluna YK:n vammaiskomitea on antanut yleisen suosituksen tämän artiklan kansallisesta soveltamisesta Kansallinen lainsäädäntö ja käytännöt eivät saa johtaa siihen, ettei vammainen voi käyttää itsenäisen elämän ja osallistumisen varmistavaa ihmisoikeutta Vammaisten henkilöiden oikeussuojakeinojen käyttöön on kiinnitettävä huomiota Vammaisjärjestöjen yhteinen Ei myytävänä! kansalaisaloite on käsitelty eduskunnassa; mm. asiantuntijatyöryhmän perustaminen 6
Itsenäisen elämän ja osallisuuden vaatimus Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä ja valinnanvapaudet (art. 19) Asuinpaikka ja asumisjärjestelyt Asumisessa tarvittavat palvelut ja apuvälineet Henkilökohtainen apu Esteettömyys ja yhdenvertaisuus ovat edellytyksiä vammaisen itsenäiseen elämään ja osallisuuteen Esteettömyys Vammaisen henkilön itsenäinen elämä ja osallisuus Yhdenvertaisuus 7
KIITOS! Henrik Gustafsson Lakimies, ry, Yhteiskuntasuhteet Mannerheimintie 107 00280 Helsinki Puh. 044 7650693 E-mail henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi Twitter Twitter: @HenGustafsson #YKvammaissopimus YK:n vammaissopimuksen käsikirja: http://www.invalidiliitto.fi/files/attachments/julkaisut/yk_toolkit_2 016_low.pdf 8