Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Vetovoimatekijöiden analyysi Matkailukohteiden toimintaympäristö Tuotetarjonta ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Kokonaiskilpailukyky (matkailukonseptin analyysi) Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin
Möhkön karttoja Tekijänoikeuksien vuoksi löydät Möhkön kartan helpoiten google kartoista hakusanalla Möhkö. Toinen tapa on hakea hakusanalla Möhkö googlen kuvahausta, jolloin 1. riville ilmestyy maastokartta Möhköstä. Metsähallituksen sivuilta löytyy Metsähallituksen kartta, joka ilmaisee paikan matkat Pohjois-Karjalan muihin tärkeisiin kohteisiin. http://www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/petk eljarvi/kartatjakulkuyhteydet/sivut/default.aspx
(Ilomantsin Museosäätiö 2013)
Toimintaympäristö Möhkö, Suomen itäisin kylä, sijaitsee Ilomantsissa noin 20 km kunnan keskustasta itärajalle päin. Venäjän raja on vain noin 2 km päässä kylästä. Kylän ja lähiympäristön kohteiden saavutettavuus on heikohko (kesällä kylälle pääsee vain omalla autolla tai tilausliikenteellä, talvella koululaisbussissa 2x pävässä). Kylässä asuu noin 120 ympärivuotista asukasta, mutta väestö moninkertaistuu kesälomalaisten ja mökkiläisten ansiosta. Kylän halki virtaa Koitajoki, jossa sijaitsee jossa sijaitsee Möhkönkosken virkistyskalastusalue nuotiopaikkoineen. Kylän asujaimisto keskittyy vanhan kylänraitin varsille ja Koitajoen pohjoispuolelle vaarojen etelärinteille heti kylän lähettyville. Itse kylän matkailutoiminnot rakentuvat Möhkön ruukin alueen: ruukkimuseon, masuunien raunioiden ja entisöidyn kanavan sekä kesäteatterialueen ympärille.
(Ilomantsin Museosäätiö 2013)
Toimintaympäristö Alueella on myös sotahistoriaan liittyviä taistelupaikkoja ja kohteita Lähellä sijaitsee 1956 perustettu Petkeljärven kansallispuisto, jonka vesi- ja harjureitit soveltuvat hyvin luontomatkailuun (pinta-ala 6 km²). Kylästä alkaa Susitaival retkeilypolku, jota kautta pääsee Petkeljärvelle. EUn itäisin piste sijaitse noin 60 km päässä Möhköstä Virmajärvellä ja parhaiten sinne pääsee Ilomantsista suoraan Hattuvaaraan, mutta myös Möhkön kautta. Koivusuon luonnonpuisto noin 60 km päässä ja Patvinsuon kansallispuisto noin 100 km päässä tietä pitkin kujljettaessa. Koitajoki laskee Nuorajärveen ja Koitere on lähialueen suurin järvi linnuntietä 50 km päässä. Ilomantsin kunta on vahvasti ollut mukana tukemassa kylien ja maaseudun kehittämistä.,mm. Ilomantsin Museosäätiön kautta. Kylän muut palvelut: Kylätalo Ruajetupa, Mielenpesä Oy (tehostetun palveluasumisen yksikkö).
Toimijat Toimivat tai kylällä vaikuttavat yhdistykset/osuuskunnat: Möhkön matkailuyhdistys ry (perustettu 2007): Jäsenistö Ilomantsin Museosäätiö, kahvila Möhkön Manta/Mantan luontopalvelut huoneistohotelli Rajakartano, Petkeljärven retkeilykeskus, Kaisa Guide, Möhkön kyläyhdistys ry ja Ilomantsin näyttämökerho ry. Möhkön kyläyhdistys ry (perustettu 1999). Ilomantsin Näyttämökerho ry. Vastaa Möhkön kesäteatterin toiminnasta. Ilomantsin Museosäätiö. Hallinnoi ja kehittää Möhkön Ruukkimuseon aluetta. Oinassalmen Erä, Möhkön Erä. Möhkön arbrotumin ystävät ry. Museovirasto (korjannut rakenteita).
Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Möhkön järvimalmia jalostaneen rautaruukin historia alkoi 1830-luvulla, mutta kukoistukseen se nousi 1850-luvulta alkaen, jolloin Nils Ludvig Arppe osti sen ja hänestä tuli ruukin patruuna. Ruukin mahdollisti halpa puuhiili, vesitie kuljetuksia varten sekä Möhkönkosken antama vesivoima. Parhaimmillaan Möhkön ruukki tarjosi toimeentulon 2 000 ihmiselle. Tuotanto oli huipussa vuosina 1876 1877 (kaksi masuunia ympäri vrk käytössä). Ruukin toiminta loppui 1908 ja se siirtyi W. Gutzeit Co:lle, jolloin siitä tuli savotta-ajan pääkonttori aina 1960-luvulle saakka. Ilomantsi-seura ylläpiti ruukin pytinkiä museona vuodesta 1978 ja vuonna 1998 perustettu Ilomantsin Museosäätiö alkoi huolehtia museotoiminnasta vuonna 2000. Möhkössä on toiminut kylätoimikunta 1979-luvun lopulta lähtien. Kylätoimikunta rekisteröityi Möhkön kyläyhdistykseksi vuonna 1999. Matkailu alkoi kehittyä 1990-luvulla kun Museoviraston avustuksella kunnostettiin ruukin rakenteita ja aluetta. Hankestarttina toimi 2000-2003 toteutettu Rautaisa Möhkö, Perinteestä voimaa. Ilomantsi oli talvi- ja jatkosodan merkittävä taistelupaikka, josta omaa tarinaa kertovat monet taistelupaikat juoksuhautoineen ja muistomerkkeineen. Kunnostettuja kohteita on Petkeljärvellä ja Kaatiolammella.
Kylän matkailu- ja kehityshistoriaa Möhkön matkailuyhdistys rekisteröitiin 2007, joka tekee tiivistä yhteistyötä Möhkön kyläyhdistyksen ja Möhkön teatterin kanssa. Möhkön v. 2003 aloittaneen kesäteatterin paikallishistoriatrilogiassa vuosien 2003-2009 ylitettiin viimeisessä osassa 10000 katsojan raja. Möhkön alueen matkailutoiminta käynnistyy voimallisemmin aina toukokuun alusta, jolloin avataan mm. Petkeljärven Retkeilykeskus, Kahvila Manta ja Ruukkimuseo. Ruukkimuseossa vuosina 1980-2009 on käynyt kaikkiaan 183827 henkeä (keskim. 6127 henkeä/vuosi). Möhkön toimijat ovat hyödyntäneet erittäin tehokkaasti hankerahoitusta kohteen kehittämiseksi. Möhkössä on ollut vuosina 1997-2011 yhteensä 14 eri EU hanketta (pääasiassa Leader rahoituksella) ja sen toimintaympäristössä myös muita kohdetta tukevia hankkeita kuten Museoviraston kunnostushankkeita ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen alueelle rakentama silta. Yhteensä EU -rahaa ja muuta kehittämisrahaa alueelle on käytetty matkailun kehittämiseen noin 3 100 000 euroa näinä vuosina ja tämä summa ei sisällä vielä yritysten omia investointeja.
Möhkön Ruukin kävijämäärät (Ilomantsin Museosäätiö 2013)
Vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Koitajoki, Petkeljärven kansallispuisto, Ilomantsin muut keskeiset luontokohteet (Koitere, Koivusuo, Patvinsuo, Kesonsuo), Möhkönkosken virkistyskalastusalue, Möhkön arboretum. Kulttuurivetovoima: Elävä ruukkimuseo palveluineen ja Möhkön vaiheikas historia (näyttelyt ruukissa Raudan tie, Metsien Möhkö sekä Möhkö sodassa) lisäksi kulttuurihistorialliset teemanäyttelyt ja taidenäyttelyt kesäisin, Möhkön teatteri eli Ilomantsin näyttämökerho ja sen vetovoimaiset näytelmät, Venäjän rajan läheisyys, Talvijatkosodan taistelupaikat, jotka ovat ainoita tosia tapahtumapaikkoja Suomessa, vanha asuntoproomu Möhkön Manta joen rannassa. Majoitus- ravitsemus ja liikennepalvelut: Möhkön Rajakartano käynnistyi v. 2002 (huoneistohotellimajoitus 22 hengelle, kokoustilat 20 hengelle), jolla myös oheispalveluja (mm. tilauspohjaiset ravitsemuspalvelut 40 hengelle, savusauna ja lemmenkylvetys saunomisohjelma), Petkeljärven Retkeilykeskus (ruokailu, kahvila- ja ravintolatoiminta, välinevuokraus, saunominen sekä kesäaikaiset majoitustilat 48 hengelle) ja sen yhteydessä leirintäalue peruspalveluineen, Möhkön Karhumajat keskellä kylää (mökkimajoitus ja ravitsemuspalvelut), Kuuksenkaari (majoitus- ja juhlatila), Mantan majatalo (avattu ent. koululle 2010, majoitus ja pitopalvelut. Möhkön Puttiikki ja serviisi, avattu entiselle koululle 2012, kesäkauppa, kahvila.
Vetovoimatekijät Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Rajakartanon ohjelmapalvelut, Kaisa Guide (opastetut retket, tulkkaus), Mantan räätälöidyt luontopalvelut (mm. Koitajoen lauttaristeilyt, opastetut erä- ja vaellusretket), tapahtumia kylällä ovat mm. Kansainvälinen museopäivä toukokuussa, kesäkuun luonto-ohjelmaviikko, Sepän työnäytökset, Juhannusyön vaellus, Möhkön rantakalailta elokuussa, elokokko tanssit ennen koulujen alkua, syyskuun Valon yö tapahtuma, Ruukin vanhan ajan joulu ja uusi vuosi. Lintutorni Koitajoen varressa. Möhkön Vappujuhlat, Mantan Äitienpäivälounas, Euroopan kansallispuistopäivä, Juhannusjuhlat, Akkojen Vappaa, Möhkön kuutamokirkko.
Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Möhkön Ruukin alue (pinta-ala on 10 ha). Päärakennus eli Pytinki, sepän paja, masuunit eli malmin sulatusuunit, kanava, arboretum eli puulajipuisto, Lemmenpolku sekä Lotinankosken silta. Savottakahvila Manta (vanha laiva), juhlalava, kesäteatteri sekä Möhkön lomakylä. Petkeljärven kansallispuisto ja EUn itäisin piste Möhkön Ruukkipäivä ja Möhkön Joulutapahtuma. Kehittyvät kärkituotteet: Sotaan liittyvät tuotteet, monipuolisesti rajaseutuun liittyvät luontoretkeilytuotteet. Erityisosaamisalueet: Ruukkitoiminta, Idän luonto- ja kulttuurileirikoulut. Mantan luontopalvelujen esteettömät palvelut. Perusta: Ilomantsin vetovoima yleensä matkailukuntana (mm. Pogostan hiihto, ortodoksinen kulttuuri ja sen tapahtumat, Hermannin Viinitila, Parppeinpirtti. Ilomantsin luonnonsuojelukohteet. Ydin alueen kulttuuri- (kulttuurihistoria) ja luontoyhdistelmässä.
Tuotekysyntä (asiakkaat) Vuonna 2009 Ruukkimuseossa kävi noin 4000 henkilöä ja Möhkön Mantassa n. 15000 kävijää Petkeljärvellä käy vuosittain 15000 20000 kävijää. Kotimaiset: Tulevat pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomen lääneistä, Pohjois-Karjalan maakunnasta ja muualta Itä-Suomesta. Kävijöistä lähes 60% on Möhkössä ensimmäistä kertaa, mutta paikalla on myös vahva kanta-asiakaskunta. Keski-iältään kävijät ovat vanhempaa väkeä (> 50), joilla on lapset mukana. Ulkomaiset; Möhkössä käy myös jonkun verran ulkomaisia asiakkaita, mutta tieto heistä on vajavaista. Osa heistä on ulkosuomalaisia eli kotoisin Suomesta, mutta asuvat ulkomailla. (Liimatainen 2010)
Tuotemyynti Tieto Möhköstä matkailukohteena saadaan pääasiassa esitteistä, lehtiilmoituksista, internetistä (etenkin ulkomaiset asiakkaat) sekä viidakkorummun kautta. Jakelu pääasiassa suoramarkkinoinnin avulla, Karelia Expertin nettikauppa, sähköinen uutiskirje käytössä, sosiaalisessa mediassa yhdessä Ilomantsin Näyttämökerhon kanssa. Möhkön Matkailuyhdistyksen puhelin myynnin suoranumerona. Aktiivinen Möhkön yritysten myyjä Möhkön Manta oman myynnin lisäksi. Vähemmän matkanjärjestäjämyyntiä, mutta bussifirmat hyviä myyjiä. Suuri osa suomalaisista rymistä tulee suoraan. (Liimatainen 2010)
Matkailukonsepti - vahvuudet Taustalla pitkä taloushistoria, jolloin ns. polkuriippuvuus suotuisa kylän kehitykelle (on ollut aina uusiutuvat ja kehittyvä). Kylällä hyvä yhteishenki ja tahto toimia oman kylän ja matkailun kehittämisen eteen (pieni, mutta pippurinen kyläyhteisö). Pieni kylä- ja yrittäjäyhteisö on organisoitunut yhteisen asian taakse. Kanta-asiakkaita kohtuullisen paljon asiakkaista (Möhköön on oltu tyytyväisiä). Joustava konsepti (perheistä individualisteille) löytyy palvelutarjontaa. Möhkö nimeä on poikkeuksellinen ja mielenkiintoa herättävä ( tuonne on päästävä ainakin kerran fiilis ), josta voi tulla brändinimi. 10 vuotta kasattua konseptia ja sen perusteet alkavat olla kunnossa.
Matkailukonsepti - heikkoudet Kohteen heikko saavutettavuus (myös huonot opasteet). Kohteen tunnettavuus vielä laajemmin heikohko (markkinoinnissa vielä parannettavaa). Pysyvät kauppapalvelut puuttuvat (kesäkauppa on). Ryhmämatkailuun kohteena majoitustilojen kapasiteetti rajallinen. Matkailukysynnän sesonkiluoteisuus. Riittääkö kohteen vetovoima, palvelutaso, brändi ja logistiikka kestävään kilpailukykyyn kun syntyy uusia kylämatkailukohteita ympäri Suomea. Kiristyvä kilpailu asettaa jatkuvia paineita uusiutumiselle, mutta miten kylä- ja matkailutoimijoiden taloudelliset ja henkiset resurssit riittävät siihen pitkällä aikajänteellä? Myyntitoiminta ja jakeluketju (kuten niin monilla muillakin yritysryhmillä ja yrittäjillä voisi olla paljon vahvempi). Miten löytää kohderyhmät ja järjestää tehokas myyntitoiminta. (Liimatainen 2010)
Matkailukonsepti - uhkat Perustuotteisto on kunnossa, mutta miten saadaan järjestettyä tehokas markkinointi- ja myyntoiminta hankkeiden jälkeen? Miten riittää energia kylä- sekä matkailutoimijoilla yhteiseen kehittämistyöhön jo läpikäydyn pitkähkön kehittämisen alkuvaiheen jälkeen kun toiminta on jo suhteellisen vakiintuntta? Matkailun kehittäminen, mm. viipymän pidentäminen, vaatii aina taloudellisia investointeja ja onko niitä riittävästi, jos halutaan kehittää matkailua jatkossakin. Perusinfrastruktuurin puutteet (mm. teiden kunto, joista Petkeljärven tien kunnostus on tulossa lähiaikoina, laaja-kaistayhteydet, jotka tulevat myös parin vuoden sisällä). Ruukkimuseoalueen vetovoiman säilyttäminen jatkossakin. Mikä on Ilomantsin maaseudun tulevaisuus? Jatkuuko kunnan resurssien niukkeneminen, toimintojen keskittäminen ja yleensä maaseutualueiden taantuminen, jolloin Möhkön suhteellisen asema kehittämistoiminnassa saattaa heiketä. Mahdollinen kuntaliitos on myös yksi uhkista.
Kilpailukyvyn osatekijät Luonnonympäristö ja valtakunnan rajan itäinen eksotiikka. Omaleimainen Suomen itäisin erämaaruukki, jonka toiminta liittynyt järvimalmin hyödyntämiseen. Matkailun kehittämistoiminta on jo vakiintunutta. Riittävä peruspohja matkailun palveluyrityksiä. Sijainnin omaleimaisuus Suomen idässä ( etäisyyden eksotiikka ja juurtuminen persoonalliseen paikallishistoriaan sekä kulttuuriin. Kylämäinen ja vieraanvarainen ilmapiiri sekä ystävällinen henkilökohtainen palvelu (möhköläiset ihmisinä). Kulttuurilla vahva sija kylä- ja matkailun kehityksessä. Möhkö on itsensä näköinen, ei suurellinen ja meluisa, vaan rauhaa huokuva ja intiimi. Möhkö brändi jo melko vahvana olemassa (mieleenpainuva nimi). Möhkö myös olennainen osa Ilomantsin matkailubrändiä.
Matkailukonsepti - potentiaali Nykyisten vahvuuksien vahvistaminen ja tuotteiden pitäminen kunnossa. Möhkö toiminnan jatkaminen pidemmälle syksyyn. Talvituotteiden kehitys. Rajan ylitykset. Historian harrastajat ja luontomatkailijat. Hiljaisuusmatkailu rajan pinnassa. Kaukana kaikesta retriitit. EU markkinointi. Pohjoisen Euroopan itäisin piste Venäjän Karhun kainalossa. Liittyminen laajempiin eurooppalaisiin kylämatkailuverkostoihin. Teemallisuuden vahvistaminen (luonto, ruukki ja raja) ja mahdolliset uudet yllättävät yhdistelmät. Yhteisöllisen median hyödyntäminen markkinoinnissa. Uudet sähköiset jakelutiet (osa hyvää varausjärjestelmää). Laajempi tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyö (esim. Idän Taiga yhdistys Kainuussa). (Liimatainen 2010)
Visio Möhköstä Möhkö ruukkeineen on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä kulttuurimatkailukohteista. Möhkön ruukkimuseo on korkeatasoinen, toiminnallinen ja tunnettu museo. Möhkön alueen yrittäjät ja muut toimijat toimivat yhteistyössä käyttäen hyväkseen seudun rikasta kulttuuriperintöä. Möhkön kylä on elävä ja viihtyisä asuinympäristö. (Ilomantsin Museosäätiö 2013)
Matkailukonsepti Möhkö on hyvin sympaattinen, pieni ja itäinen valtakunnanrajakylä, jossa kilpailuetua on haettu Vuonislahden tapaan valjastamalla niukat resurssit kyläyhteisön ja yritystoimijoiden hyvässä yhteistyössä yhteisen kehittämistavoitteen taakse. Arvoketjut ovat kylän sisäisesti lyhyitä ja hyvin hallittavissa tiiviin sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Kylä- ja matkailutoimijat pystyvät näin tuottamaan käytettävissä olevilla suhteellisen niukoilla resursseilla parhaita mahdollisia palveluja houkuttelevan arvon tuottamiseksi potentiaalisille asiakkaille. Kylän matkailun olemassaolo ei perustu puhtaaseen hintakilpailuun, ei markkinoinnin ylivoimaan, muita erityisesti parempaan tietotaitoon (muuhun kuin paikallisten olosuhteiden ja museotoiminnan) tai johonkin muuhun taloustieteissä perinteiseksi katsottuihin kilpailutekijöihin, vaan sellaiseen intuitiiviseen ihmisläheiseen palveluun ja ystävällisyyteen, joka näkyy palvelusisällöissä aitoutena ja myönteisenä yhteisöllisyytenä. Siksi se asiakas tuntee saavansa jotain erikoista arvoa ja palaa myös tarpeen mukaan takaisin haistelemaan Möhkön ilmapiiriä sekä kuluttamaan kohteen palveluja riippumatta siitä, että matka on pitkä ja palvelut osin puutteellisia.
Matkailukonsepti Mitään ylivoimaista kilpailuetua Möhköllä ei ole kun sitä tarkastellaan Suomen tai maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Matkailun kehittämistä edistää se, että kylän matkailuyrityksillä on jo jonkin verran kanta-asiakkaita ja kylällä sellaisia ystäviä ja kumppaneita, jotka suosittelevat sitä tai muuten haluavat edistää sen elinvoimaisena säilymistä. Kylällä on olemassa uutta kehittyvää matkailupotentiaalia, mutta matkailutoiminta kaiken kaikkiaan on kylän toimintaympäristössä vasta sen verran nuorta, että on enemmän keskityttävä olemassa olevan tarjonnan ylläpitämiseen. Ruukki- ja kyläkulttuuriin sekä luontomatkailuun perustuvalla kylämatkailukonseptilla on potentiaalia kehittyä edelleen tunnetummaksi brändiksi, mutta toisaalta samaan aikaan kehittyvät vastaavat kylämatkailu(luonto- ja kulttuuri)kohteet, joka edellyttäisi uusia investointeja, satsauksia osaamiseen, myynti- ja markkinointitoiminnan kehittämiseen jne. Onko kylän asukkailla ja sen matkailuyrittäjillä jatkuvan kehittämisen prosessimyllyn pyörittämiseen taloudellisia resursseja, fyysistä ja henkistä voimaa sekä löytyykö tähän tukea myös muilta alueen toimijoilta kuten esimerkiksi Ilomantsin kunnalta. Tämä haaste on hyvä tunnistaa ja jos tahtoa sekä resursseja löytyy, jatkettava vahvasti sekä entistä osaavammin sekä innovatiivisemmin persoonallisen luontoon ja kulttuuriin tukeutuvan kylämatkailun kehittämisen tiellä.
Suomen ruukkeja Matkailutarjonnassa kilpailevia eteläsuomalaisia ruukkeja. (MTV 3 25.5.2011)
Johtopäätökset Möhkö Möhkössä yhdistyvät toisiinsa kylä-, luonto-, kulttuuri- ja maaseutumatkailu sekä kylän kehittäminen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Matkailun elinkeinolliset ja työllistävät vaikutukset ulottuvat koko kylän kehittämiseen ja päinvastoin. Matkailun kokonaiskonsepti koostuu useista toisiinsa kytkeytyvistä pienistä palveluista, joita paikalliset yrittäjät ja yhdistystoimijat yhdessä tuottavat sekä markkinoivat. Kyse on tiheästä, palapelin palasia yhteen sitovasta, sosiaalisesta (yhteisöllisestä) verkostosta, jonka takatuuppareita ovat vanhat jo toimivat ei-matkailulliset yhdistykset ja toisaalta uudempi matkailuyhdistys. Vaikka kyseessä on verkosto, se tarvitsee jonkun kokoavan paikan fokuksekseen (paikallisen matkailukohteen), jonne investoinnit pääasiassa kohdistuvat ja jonka ympärille brändi rakentuu. Möhkön kohdalla se on vanhan Ruukin miljöö, joka on koko kylän matkailun sielu miljöineen ja palveluineen hienolla paikalla Koitajoen kosken äärellä, jonne myös kesäteatteri, Möhkön Manta ja osa matkailuyritysten palveluista sijoittuu.