NAMMINERSORNERULLUTIK OQARTUSSAT. GRØNLANDS HJEMMESTYRE AALISARNEQ PILLUGU ATAATSIMIITITALIARSUAQ Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliuutersuutaa Februaari 2009
2
Imai Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup katitigaanera sulinerlu pillugu suliakkiissut...5 1. Suliakkiissutit...5 Ataatsimiititaliarsuup suliassai...7 Peqataasut...9 2. Allakkiaq 24. september 2008-imeersoq...10 4. Ataatsimiititaliarsuup ataatsimiinneri...12 5. Allat...12 Kapitali 1 Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissut...15 1.1 Aallaqqaasiut...15 1.2 Pingaarnertigut anguniagaq tunngavigisallu...15 Kapitali 2 Inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut tunuliaqutaasutut naatsorsuutigisat...19 Kapitali 3 Atlantikup avannaani aalisarnermi malittarisassaliornerit akiliisarnermillu aaqqissuussinerit...23 3.1 Aalisarnermik nakkutiginninnermut tunuliaqutaasut ilusillu...23 3.2 Aalisarnermi niuernermut assingusut sakkut...24 3.5 Norgemi aalisarneq pillugu inatsit tunngaviit pingaarnerit...45 3.6 Canadami aalisarneq pillugu inatsit tunngaviit pingaarnerit...54 Ilanngussaq 3.1...57 Kapitali 4 Aalisarnermik inuussutissarsiut aamma naalakkersuinikkut aalisarnermik ingerlatsineq...59 4.1 Aalisarnerup Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut pingaaruteqarnera...59 4.2 Pisortat aalisarneq pillugu malittarisassaliornerat...63 4.3 Aalisariutit aalisarnerullu aaqqissugaanera...67 4.4 Aalisakkeriviit...71 Ilanngussaq 4.1...73 Kapitali 5 Raajarniarnermi, qaleralinniarnermi saarullinniarnermilu aningaasaqarneq annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit tulaassuisussaatitaanerlu immikkut isigalugit...81 5.1 Aallaqqaasiut...81 5.2 Annertuumik ingerlatsinermi iluaqutaasinnaasunik aamma tulaassuisussaatitaanermik misissueqqissaarnermi toqqammaviusut...83 3
5.3 Raajarniarnermi, qaleralinniarnermi aamma saarullinniarnermi annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit...84 5.4 Tulaassuisussaatitaaneq aamma imminut akilersinnaaneq...90 5.5 Sinerissamut qanittumi aalisarnermi ajornartorsiutit aalisartut, piniartut aallaaniartullu...93 5.5.2 Qaleralinnik tunisineq...97 5.6 Raajarniarnermi aningaasaqarneq...100 5.7 Aalisarnermik inuussutissarsiummi aningaasaqarneq raajarniarnermik inuussutissarsiut ilanngunnagu...106 Ilanngussaq 5.1...107 Ilanngussaq 5.2...114 Ilanngussaq 5.3...120 Ilanngussaq 5.4...122 Kapitali 6 Sammisat pingaarnerit...125 6.1 Aallaqqaasiut...125 6.2 Annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit...126 6.3 Sinerissamut qanittumut avataasiorlunilu aalisarnerup agguarneqarnera...128 6.4 Piginnittuunerup aaqqissugaanera: isernissamut malittarisassat aamma eqiterussinissamut aalajangersakkat...132 6.5 Kalaallit raajarniarneranni Pisassiissutit Niuerutigineqarsinnaasut Nammineq pigisanik aaqqissuussineq...140 6.6 Pisassiissutinik nuussineq...143 6.7 Suliffeqarnermi pissutsit...145 6.8 Atuisut akiliutaat...148 6.9 Pisuussutinit iluanaarutit aamma pissuussutinut akiliut...149 Kapitali 7 Aalisarneq pillugu inatsisissamut tunngavissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliuutai...168 7.1 Aallaavigisani pingaarnerat...168 7.2 Ikaarsaariarnermi aaqqiissuussinerit pillugit tunngaviatigut isumaliutit...171 7.3 Ataatsimiititaliarsuup isumaliutigisai...173 7.4 Eqikkaaneq...190 Ilanngussaq 7.1...194 4
Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup katitigaanera sulinerlu pillugu suliakkiissut Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissut Naalakkersuisunit ulloq 20. december 2007-imi ilusilersorneqarpoq inaarutaasumillu ulloq 19. juni 2008-mi akuerineqarluni. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup siulittaasuanut allakkani 24. sep. 2008-meersuni Karlsenip suleqatigiissitaata kaammattuutaanit qulingiluaasunit pingasut ilanngunneqassasut ataatsimiititaliarsuarmut noqqaassutigineqarput: 1) sinerissamut qanittumi raajarniarnermi pisassiissutinik piginnittuunermi procentip 10 pct.- imiit minnerpaamik 15 pct.-imut qaffaanissaq, 2) angallatit angissusaasa nalinginnaasumik allanngortinnissaat aamma 3) angallammi tunisassiornissamut periarfissap sulinermut ilanngunneqarsinnaanera. Taakku saniatigut saqqummiunneqarpoq pisassiissutinik nuussisarneq ataatsimiititaliarsuup sulineranut ilanngunneqarsinnaasoq. Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmiit immikkoortut taakku ataatsimiititaliarsuup suliaanut ilanngunneqarput, tassa pisassiissutinik nuussisarneq toqqaannartumik ilanngunneqarmat, sammisalli allat pingasut suliakkiissummi pingaarnertigut akilersinnaassusermik isiginninneq aallaavigalugu toqqaannanngitsumik suliarineqarlutik. Allakkiaq suliakkiussap kingorna saqqummiunneqarpoq. 1. Suliakkiissutit Aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisissaannik nutaamik suliaqarnermi aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq aamma inuiaqatigiit kalaallit pillugit aningaasaqarnikkut isiginninnernik nalilersuinissamut suliakkiissut. Suliakkiissutit Tunuliaqutaq Inatsisartut aalisarnermut inatsisaata maannakkut atuuttup nutarterneqarnissaanut atatillugu aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik pilersitsisoqarnissaa arlalinnit kissaatigineqarsimavoq, ilaallutik aalisarnermik inuussutissarsiutillit kiisalu Naalakkersuisut. Inatsisartut 2007-imi ukiakkut ataatsimiinneranni aalisarneq pillugu inatsisissatut nutaatut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqarpoq. Siunnersuut taanna maannakkut Inatsisartut 5
Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaani suliarineqarpoq, inatsisissatullu siunnersuut 2009-mi Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinneranni suliareqqitassatut akuerineqartussatullu maannakkut naatsorsuutigineqarluni. Aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisissaattut nutaatut siunnersuut saqqummiunneqartoq annerusumik teknikikkut allannguutinik nutarterinernillu imaqarpoq, tangilinnilli aamma allannguuteqarpoq, Naalakkersuisut naliliinerat tunngavigalugu 2003-mi pissutsinut naleqqiullugit pisariaqartuusimasut, taamani raajarniarnermi pisassiissutit nammineq pigisat, piffissamut killiligaanngitsut, niuerutigineqarsinnaasullu atorunnaarsinneqarnissaat pillugit siunnersuutit pingasut, assigiimmik nipillit, Inatsisartuni saqqummiunneqarmata. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut naliliinerisigut, allannguutissatut siunnersuutigineqartut ilai, piffissami qanninnerusumi ungasinnerusumilu kalaallit aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnerisa ineriartorneranut ajortumik kinguneqartussaassapput. Taamaattumik aalisarnermik inuussutissarsiummut tunngatillugu soqutigisaqaqatigiinnik peqataaffigineqartumik aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmik Naalakkersuisut pilersitsipput, aalisarneq pillugu inatsisissatut nutaatut siunnersuutip nutarterneqarnerata suliareqqinnissaanut tunngavissanik pilersitsinermik suliaqartussamik, UPA 2009-mi saqqummiunneqartussatut naatsorsuutigineqartumik. Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaa aalisarneq pillugu inatsisip inaarutaasumik nutarternerani toqqammaviussaaq. Isumaliuutissiissut aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut nutaamut allannguinissamut pissutissaqartitsilissappat, siunnersuutip aappassaaneerneqannginnerani allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussisinnaapput. Anguniakkat tunngaviusullu pingaarnerit: Ataatsimiititaliarsuaq sulinermini aalisarneq pillugu naalakkersuinikkut pingaarnerusumik anguniakkat tunngavigisallu aallaavigissavai: Uumassuseqarnikkut nuiernermilu piujuaannartitsisinnnaaneq Aalisarneq pillugu naalakkersuinikkut ingerlatsineq aalisakkanik atuineq uumassuseqarnikkut piujuaannartitsisinnaasumik toqqammaveqassaaq, tamannalu aallaavigalugu aalisarnermik inuussutissarsiutip nalinginnaasumik niuernikkut atasinnaaneranut toqqammavigisassanik naleqquttunik pilersitsisoqarluni Aningaasaqarnikkut eqqarsaatigisassat Aalisarneq pillugu inatsit toqqammavissiissaaq imatullu aqunneqassalluni inuiaqatigiit kalaallit pisuussutinit uumassusilinnit iluanaaruteqarnerat sapinngisamik annertunerpaanissaanut tapertaassalluni. Tamatuma ilaatigut aalisakkanik pisuussutinik akilersinnaasumik akunnaatsumillu atuisinnaaneq ajornarunnaarsissavaa, suliffinnik ataavartumik aningaasaqarnikkullu pilerinartunik 6
angusaqarfiusumik aamma pisuussutinik inuussutissarsiortut aalisarsinnaanerannit inuiaqatigiinnut kalaallinut annertunerusumik iluanaarutaasumik. Nakkutiginninneq atuisunut piuminarsagaq pisariitsorlu Aalisarneq pillugu inatsit nakkutiginninnermut toqqammavissiissaaq, allaffissornikkut artukkiinerit innuttaasunut allaffeqarfimmullu sapinngisamik ajornaatsuutillugit, taamaalilluni marloqiusamik allaffissorneq sullisseriaatsillu oqimaatsut pisariaqanngitsut pinngitsoorneqarlutik. Ataatsimiititaliarsuup suliassai 1. Inuussutissarsiutip ineriartorneranut naalakkersuinikkut anguniakkat tunngaviillu pingaarnerit qulaani allaaserineqartut sapinngisamik pitsaanerpaamik sianigalugit inatsisitigut toqqammavigisassanik nassuiaasumik isummernissamut tunngavissiinissaq. 2. Ataatsimiititaliarsuaq ilaatigut aalisarnermik nakkutiginninnermi aalisarnermi aningaasaqarnikkut inuiaqatigiinnilu aningaasaqarnikkut isiginninnernik nassuiaaniassaaq, makkuninnga tunngaveqartunik: a. Sulisinnaasut aaqqissugaanernut inuiaqatigiinnut naleqqutinngitsunut aalajangersimaneqassanngillat, aalisarnermillu nakkutiginninneq imatut aaqqissugaassaaq, aalisarnermik inuussutissarsiummi aamma inuussutissarsiutinut allanut naleqqiullugu pisariaqartutigut aaqqissugaanikkut allannguinernut tapersersuilluni. b. Aalisarnermik inuussutissarsiutip iluanaaruteqarsinnaassusia tunisassiornermi inuiaqatigiinnit pituttuinerit sapinngisamik ikinnerpaajutillugit niuernermi piumasaqaatit tunngaviginerullugit nalinginnaasumik pitsaaninngortinniarneqassaaq, taakku piujuartitsinissamik tunngaveqarluni pisuussutinik iluaquteqarnissamik pissuteqanngippata. Tamanna pisuusutinit iluanaarutinit akitsuuteqarnikkut aamma/imaluunniit atuisut akiliisarnerisigut inuussutissarsiutip inuiaqatigiinnut toqqaannartumik tapersersuinissaanik naalakkersuinikkut kissaateqarnermut atatillugu isigineqassaaq. c. Aalisarnermik inuussutissarsiut aalisariuteqarnikkut naleqqussaanermut sapinngisamik nammineq aningaasalersuissaaq, taamaattumik aalisarneq pillugu nakkutiginninneq imatut ilusilerniarneqassaaq inuussutissarsiut pisariaqartumik nammineq aningaasaliinernut taakkununnga aningaasaatinik pisariaqartunik pissarsisinnaasunngorlugu. d. Aalisarnermut pisortat aningaasaliinerat imminut akilersinnaanngitsunut atorneqassanngillat, nakkutiginninnermili toqqammavigisassanik pilersitsinernut aamma ineriartornermi suliniutit ingerlanneqarnissaannut, immikkoortup aaqqissugaanerata ingerlaavartumik ineriartortinnissaa siunertaralugu. 7
Sammisat naleqquttut, suliamut ilanngukkusutat Taakku saniatigut Naalakkersuisut kissaatigaat sulinerup ingerlaqqinnerani ataatsimiititaliarsuup isumaliutaanut sammisat pissutsillu uku ilanngunneqassasut: Piginnittuuneq inuussutissarsiummilu aningaasaliisinnaanerit Aalisarnermik inuussutissarsiummi aningaasaliinissamut kajumissuseq periarfissaqarnerlu pillugit maannakkut aalisarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkanut tapersersuinermut akerliunermullu aningaasaqarnikkut tunngavilersuuteqarneq, tassunga ilanngullugu inuussutissarsiummi piginnittuunerup siaruartinnerunissaa anguniarlugu periarfissat isigalugit. Pisuussutinik aalisarsinnaanermut akiliuteqartarneq Maannakkut raajanut akitsuummut paarlaallugu imaluunniit saniatigut amerlanerusunit pisuussitinit iluanaarutinit akitsuuteqartitsinerup eqqunneqarnissaanut aningaasaqarnikkut kingunissat nassuiarlugit. Atuisunik akiliuteqartitsinermi aningaasaqarnikkut kingunissai nassuiarlugit, taamaalilluni aalisarnermik inuussutissarsiummut Kalaallit Nunaata aningaasartuutaanut inuussutissarsiut akiliuteqartalerluni, Nunatta Karsianit akilerneqarnatik. Akitsorterussisarnermi toqqammavigisat tunngavissallu nassuiarlugit, uku qulakkeerneqarnissai siunertaralugu Namminersornerullutik Oqartussat pisassiissutinik tunisineranni pisuussutinit iluanaarutinit akitsuuteqartitsineq imaluunniit atuisunik akiliuteqartitsisinnaaneq (money-up-front system). pisassiissutinit pigisat/ukiumut pisassiissutit nammineq pigisanik niuerutigineqarsinnaasunillu niuernermi piumasaqaatit. Aalisarnerup tunisassiornerullu aaqqissuunneranni toqqammavigisassat Aalisakkani allani raajaanngitsuni pisasiissutit nammineq pigisat niuerutigineqarsinnaasullu eqqunneqarsinnaanerinut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq aamma aningaasaqarnikkut kingunissat nassuiarneri, tassunga ilanngullugu piffissami misileraaffiusumi piffissamik killeqartitsisinnaaneq. Raajarniarnermi pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisanik aaqqissuussinermut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq. Angallatip angissusaa aallaavigalugu sinerissamut qanittumi avataanilu aalisarnerit immikkoortitsinermut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq nalinginnaasumik atorunnaarsittariaqarnerat, ingerlatseriaatsinut ataasiakkaanut atorunnaarsittariaqarneranut (assersuutigalugu pisasiissutit nammineq pigisat niuerutigineqarsinnaasullu) aamma/imaluunniit, ullumikkut taamatut immikkoortiterinerup allanngortittariaqarneranut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq. 8
Tunisassiorsinnaanermut akuersissutit pillugit maannakkut toqqammavigisanut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq aamma aningaasaqarnikkut kingunissat nassuiarneri. Aalisakkani aalajangersimasuni tulaassuisussaatitaanerup atatiinnarnissaanut tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq aamma aningaasaqarnikkut kingunissat nassuiarneri. Suliffeqarnermut tunngasut Inuttat katitigaanerat pillugu maannakkut toqqammavigisat pillugit tapersersuilluni akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq. Inuttani pissutsit pillugit aalisarneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat allanngortinnginnissaannut tapersersuillu akerliliillunilu tunngavilersuuteqarneq. Aalisarnermik inuussutissarsiummi suliffiit pilerinarnerpaat kalaallinit sulisinnaasunit ullumikkut annertunerusumik inuttalerneqartarnissaannut inuussutissarsiummi toqqammavigisatigut piumasaqaatit qanoq iluaqusiisinnaanerannut siunnersuuteqarneq. Aningaasaqarnikkut piviusuusaartitsinerit Aningaasaqarnerni annikitsuni piviusuusaartitsinerit Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmit raajarniarnermut kiisalu qaleralinniarnermut suliarineqarsimasut, kiisalu saarullinniarnermut aningaasaqarnerni annikitsuni piviusuusaartitsinerit maanna suliarineqalersut Ataatsimiititaliarsuarmut atugassanngortinneqarsimapput. Peqataasut Siulittaasoq ataaseq (Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik siulittaasumik toqqanissaminut pisinnaatitaaffeqarpoq). - Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortanit taaseeqataasinnaanatillu aggersagaasartunit tamanit ataaseq, (siullermeerluni ataatsimiinnginnermi peqataatitaqartussat namminneq toqqaassapput). - Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaanngitsunit taaseeqataasinnaanatillu aggersagaasarneq ajortuni kattuffinnit aalisarnermut attuumassuteqartunit tamanit ataaseq (siullermeerluni ataatsimiinnginnermi peqataatitaqartussat namminneq toqqaassapput, maannakkut NUSUKA kisimi peqataatitaqarpoq). - Grønlandsbankimiit ataaseq (siullermeerluni ataatsimiinnginnermi peqataatitassartik namminneq toqqassavaat). - Sparbank Vestimiit ataaseq (siullermeerluni ataatsimiinnginnermi peqataatitassartik namminneq toqqassavaat). 9
Allattoqarnikkut ikiorserneqarneq Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanernut Naalakkersuisoqarfik peqatigiillutik ataatsimiititaliarsuarmut allattoqarnikkut ikiorsiissapput, kiisalu ataatsimiiffissamik inissaqartitsissallutik. Aningaasartuutit Ataatsimiititaliarsuup siulittaasua tamanna pillugu isumaqatigiissut aalajangersakkallu malillugit akissarsiaqartinneqassaaq. Ataatsimiititaliarsuarmili ilaasortat sinneri aalisarnerup iluani soqutigisaqarnertik tunngavigalugu peqataassapput, akissarsiaqartinneqassanatillu. Piffissarititaasoq Suliaq naammassiniarneqassaaq, kalaallisut qallunaatullu avammut nalunaarutigineqassalluni 31. december 2008-mi. 2. Allakkiaq 24. september 2008-meersoq Naalakkersuisoqarfiup allakkiaq manna aqqutigalugu Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut siulittaasutut paasitinniarpaatit sinerissamut qanittumi raajarniarnermi siunissami aaqqissugaanissaa pillugu Karlsenip suleqatigiissitaata kaammattuutai Naalakkersuisunit tusaatissatut tiguneqartut. Sulinerup ingerlanera alloriarnerup tulliatut Naalakkersuisut aalajangerput Karlsenip suleqatigiissitaata kaammattuutai qulingiluat tamarmik immikkut naalakkersuisoqarfimmit nalilersornerinut naleqqiullugu suliniutit pisariaqartinneqartut aallartinneqassasut. Kaammattuutinit taakkunannga uku Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi suliareqqinneqartussatut innersuunneqarput: 1-imut tunngatillugu. 6-imut tunngatillugu. 8-mut tunngatillugu. Pisassiissutinit pigisanik piginnittuunermut procentip 10 %-imiit minnerpaamik 15 %-imut qaffanneqarnissaa Angallatit angissusaasa nalinginnaasumik allanngortinneri Angallammi tunisassiorsinnaanermut periarfissap eqqunneqarnera Taakku saniatigut immikkoortoq 5. Pisassiissutinik nuussisarnerup atatiinnarnissaa ataatsimiititaliarsuup suliaanut ilanngunneqarsinnaasoq eqqarsaatigineqarsinnaavoq, tassa immikkoortoq taanna pillugu naalakkersuisoqarfiup aamma Karlsenip suleqatigiissitaata akornanni isummat assigiinngimmata. 10
Qulaani allassimasut tunngavigalugit Naalakkersuisoqarfimmit qinnuigineqarputit immikkoortut taakku Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi piaarnerpaamik suliarineqassasut. Karlsenip suleqatigiissitaata kaammattuutai ilanngunneqarput. Allakkanut ukununnga apeqqutissaqaruit oqaaseqaatissaqaruilluunniit tamanna pillugu saaffiginnissinnaavutit. 3. Ataatsimiititaliarsuup katitigaanera Isumaliutissiissutip naammassinerani ataatsimiititaliarsuarmi makku ilaasortaapput: Naalakkersuisunit toqqarneqartoq: Christen Sørensen, professor Syddansk Universitet (siulittaasoq) Inuit uku ataatsimiititaliarsuarmut ilaasortaapput: Siverth Amondsen, KNAPK Kalaallit Nunaanni Aalisartut Piniartullu Kattuffiat Peter Beck, Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik Jess G. Berthelsen, S.I.K Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat Tønnes Berthelsen, AGF Arctic Green Food A/S Peter Hansen, Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfik Pâviâraq Heilmann, Royal Greenland A/S Holger Hovgaard, Pinngortitaleriffik John Jakobsen, Grønlandsbanken Anne-Grete Laursen, Sparbank Jens K. Lyberth, GA Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat Ole Aggo Markussen, NUSUKA Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiat Mads T. Nedergaard, KANUAANA Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaatitaanermut Nakkutilliisoqarfik Peder Munk Pedersen, Polar Seafood A/S Emanuel Rosing, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfik Ataatsimiititaliarsuup ilaasortai peqataasinnaanngikkunik allatigulluunniit peqquteqarlutik ataatsimeeqataasinnaanngikkunik sinniisoqarsinnaapput. Allattoqarfik: Jacob S. Isbosethsen, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfik Kunuk Holm, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Hedin Weihe, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik 11
Lars Hald Andersen ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortatut oktober 2008 tikillugu peqataavoq, taamani Peter Beckimit taarserneqarluni, marluullutik Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfimmeersut. Jan Nordstrøm ataatsimiititaliarsuarmi ilaasortatut oktober 2008 tikillugu peqataavoq, taamani Anne-Grete Laursenimit taarserneqarluni, marluullutik Sparbankimeersut. Joannis B. Danielsen aallaqqaammut allatsitut toqqarneqarsimavoq, august 2008-mi Kunuk Holmimit taarserneqarluni tamatumalu kingorna Jacob S. Isbosethsenimit. Kunuk Holm kingusinnerusukkut august 2008-mi allatsitut toqqarneqaqqippoq Hedin Weihe peqatigalugu allattoqarfimmi sulinermut ikiuutissallutik. Taakku saniatigut Julius Peedah kiisalu Torsteen Overgaard Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfimmeersut august 2008-mi pingajussaanik ataatsimiinnermi alaatsinaattutut peqataapput. 4. Ataatsimiititaliarsuup ataatsimiinneri Ataatsimiititaliarsuaq arfineq marloriarluni ataatsimiissimavoq: 7. april 2008 (Nuuk), 18. juni 2008 (Nuuk), 12. august 2008 (Nuuk), 17. september 2008 (Nuuk), 15. oktober 2008 (Nuuk), 12. november 2008 (Nuuk), 10. december 2008 (København). Ataatsimiititaliarsuup ataatsimut sulinini (kapitel 1-7) Nuummi 8. 9. januar amma 13. 14. januar 2009-mi isumasioqatigiinnermi naammassivaa. 5. Allat Ataatsimiititaliarsuup pilersinneqarnerata kingorna ilisimaneqalerpoq FN-ip Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititaliaa 24. oktober 2007-mi aalajangiinikkut, ataatsimiititaliap ilaasortaanit 18- iusunit amerlanerussuteqartut aqqaneq marluk isumaqartut Islandimi pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat pillugit eqqartuussivikkut suliap Innuttaasut Naalakkersuinikkullu Pisinnaatitaaffiit pillugit Nunat Tamalaat Isumaqatigiissutaat FN-imit suliarineqarsimasumi assigiinngisitsinnginnissaq pillugu artikel 26 unioqqutissimagaa. Isumaqatigiissut tassungalu atasut tapiliussat, ilaatigut isumaqatigiissut unioqqutinneqarsimanersoq pillugu Inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiititaliaata aalajangiinissamut piginnaatitaaffeqarneranik akuersissut Islandimit aamma Danmarkimit isumaqataaffigineqarpoq. 1. januar 2008- mi naalagaaffiit 160-it isumaqatigiissummut isumaqataapput, taakkunannga 95-it aamma tapiliussamut. Danmarkip isumaqatigiissummut tapiliussamullu isumaqataalernerani Kalaallit Nunaanut tunngasut nangaaffigineqanngillat, taamaattumik Island aamma Danmarki assigalugit Kalaallit Nunaat tassani assigiimmik pisussaaffeqarpoq. 12
Islandimi eqqartuussivikkut suliaq aalisartunit marlunnit, nammineq angallatiminnik pisisimasunit qaqinneqarpoq, kisiannili aalisakkanut pisassiissutitalinnut aamma pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisanik aaqqissuusseq malillugu aqunneqartunik pisassiissutinit pigisanik pissarsisinnaanngitsut, taakku allanit, ukiuni pingasuni 1. nov. 1980-imiit 31. okt. 1983-imut oqaluttuarisaanermi pisaasimasut tunngavigalugit 1984-imi aallaqqaammut pissarsiaqarsimasunit pisiarineqanngippata imaluunniit 1984-imi aallaqqaammut tunniussinerit kingorna nammineq taakkuninnga pisiaqanngippata. Aalisartut taakku isumaat malillugu tamanna FN-ip Innuttaasut Naalakkersuinikkullu Pisinnaatitaaffiit pillugit Nunat Tamalaat Isumaqatigiissutaani artikel 26-mi assigiinngisitsinnginnissamut akerliuvoq. Naak islandimi aalisarnermik nakkutiginninnermi aamma inatsisinut tunngavigineqartunut assigiinngitsoqaraluartoq Kalaallit Nunaanni raajarniarnerup iluani pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisanik aaqqissuussinermut arlalitsigut assigiittoqarpoq, ataatsimiititaliarsuaq isumaqarluni islandimi eqqartuussivikkut suliaq ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaanut ilaatinneqartariaqarluni. Ataatsimiititaliarsuup taamaattumik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik Islandimi eqqartuussivikkut suliamut atatillugu akissutissamik suliaqaqqullugu qinnuigaa. Akissut taanna eqqartuussissuserisoqarfimmit Poul Schmidtimit aamma kammeradvokat, advokat Michael Gregers Larsenimit aamma aallartitaqarfimmi pisortaasimasumit Einar Lemchemit suliarineqarpoq. Soorlu akissummit tassannga 2. dec. 2008-meersumit takuneqarsinnaasoq, www.nanoq.gl-imi ataatsimiititaliarsuup nittartagaani tamanut saqqummiunneqarsimasumi, islandimi eqqartuussivikkut suliaq suli naammassineqarsimanngilaq, tassa ataatsimiititaliaq aatsaat 2009-mi upernaakkut Islandip akissutaanut 6. juni 2008-mi nassiunneqarsimasumut isummernissaa naatsorsuutigineqarmat. Tamatuma soorunami kinguneraa eqqartuussivikkut suliap taassuma qanoq inaarneqarnissaa suli nalunarmat. Akissummi 2. dec. 2008-meersumi allanneqarpoq, Kalaallit Nunaanni raajanut pisassiissuteqartarneq eqqarsaatigalugu Islandimut eqqartuussivikkut suliatulli Ataatsimiititaliap angusaqarsinnaanera ilimanaateqarluarpoq. kiisalu Aalajangiinerulli kinguneqarfigisinnaasaanut atasunik nangaassuterpassuaqaraluartoq, malugeqqussavarput, aalisakkanut raajaanngitsunut allanut Kalaallit Nunaanni pisassiissuteqartarnernik aqutsinermut tunngatillugu ajornartorsiutit pinngorsinnaapput imaluunniit maannakkut malittarisassat atuuttut allanngortinnerisigut. Ataatsimiititaliap aalajangiinermini peqassutsit illersorneqarnissaannik eqqarsaatiginninnissaq akuersaaraluarpaa, pisassiissuteqartarnerlu taakkununnga sakkuusinnaasoq naleqquttoq. Kisianni aamma takuneqarsinnaavoq Ataatsimiititaliaq isumaqartoq aalisarnermik inuussutissarsiummut aalisartut nutaat, taakku naalagaaffimmiit aallaqqaammut akeqanngitsumik pissarsiarisimasaannik pisinnaatitaaffinnik tigusiniarnermi piginnittutoqqanut akiliiumanngitsut imalluunnit akiliisinnaanngitsut isernissamut qaqugumulluunniit mattunneqarnissaat eqqarsaatiginninnerup nammassisinnaanngilaa. 13
Ilaatigut tamanna tunngavigalugu akissummi allanneqarpoq: Assigiinngisitsineq pillugu oqaaseqarnissaq pinngitsoorniarlugu taamaattumik uatsinniit siunnersuutigineqassaaq raajaanngitsunut aalisakkanut allanut pisassiissutit aamma angallatinut akuersissutit pillugit malittarisassanik aqutsinermi Naalakkersuisut Ataatsimiititaliap paasinninnera eqqarsaatigissagaat. Tassunga atatillugu pingaaruteqartoq uatsinnit isigalugu tassaavoq piffissamut killeqartumut pisassiissutit aamma aalisarnermi pineqartumi manna tikillugu ingerlataqartunut akeqanngitsumik tunniussuunneqassanngitsut. Angallatit nutaat aalisalernissaannut akuersissutinut tunngatillugu angallammik pisoqaanerusumut piginnittumut, taassuma aalisariutiniit ilaajunnaarnissaanut, piginnittup ingasattumik akiliisariaqarnera eqqarsarnartoqarpoq. Aalisarneq pillugu inatsimmi nalunaarutinilu malittarisassat atuuttut allanngortinnerini aamma taamatut eqqarsaatiginninnissaq kaammattuutigaarput. Suliassarput tassaavoq Kalaallit Nunaanni pisassiissutinut malittarisassat isumaqatigiissummi artikel 26-imut akerliunerannik Ataatsimiititaliap isummersinnaaneranut aarlerinartoqarnersoq nassuiassallugu. Siunissami Kalaallit Nunaannut eqqartuussivimmi suliaasinnaasumi Ataatsimiititaliaq taamatut angusaqassappat tamanna qanoq kinguneqarumaarneranik nalilersuinissaq taamaalilluni suliassatta avataaniippoq. Soorlu allanneqartutut islandimi eqqartuussivikkut suliaq suli naammassineqanngilaq. Aamma taamaattumik Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup islandimi eqqartuussivikkut suliaq pillugu sianiginninnissamik erseqqissumik innersuussinissaq toqqarsimavaa. Ataatsimiititaliarsuulli isumaliutissiissutaa imatut ilusilersorneqarpoq tamatuma malittarineratigut aalisarneq pillugu inatsisip nutaap ilusilersornerani islandimi eqqartuussivikkut suliamiit isumaliutaasinnaasut naleqqussarlugit ilanngunneqarsinnaassapput. Tamanna aamma aalisarneq pillugu inatsisissamut nutaamut toqqammavigineqarsinnaasut annerusumik ataatsimiititaliarsuarmit misissoqqissaarneqarput. Akissutip taaneqartup saniatigut ataatsimiititaliarsuup nittartagaani aamma ataatsimiititaliarsuup sulinermi ilanngussimasai nalunaarusiat, misissuinerit assigisaalu arlallit tamanut saqqummiunneqarput taakkununnga innersuussisoqarluni. Soorlu suliakkiissummi allanneqartoq ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutini kingusinnerpaamik 2008-p naanerani tunniuttussaasimavaa. Allakkiakkut 6. januar 2009-meersukkut ataatsimiititaliarsuup piffissaliussaq taanna 2009-mi januarip naaneranut sivitsortippaa. 14
Kapitali 1 Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissut 1.1 Aallaqqaasiut Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissut ulloq 19. juni 2008-mi Naalakkersuisunit inaarutaasumik aalajangersarneqarpoq. Suliakkiissut naapertorlugu ataatsimiititaliarsuup nassuiaammini pingaarnertigut anguniakkat tunngavigisallu arlallit tunngavigisussaavai, tassa isiginiagassat aalajangersimanerusut assigiinngitsut aamma eqqarsaatigineqassammata, soorlu aamma sammisat arlallit annertunerusumik nassuiaaffigineqarnissaat kissaatigineqartoq. Tamatuma kingorna suliakkiissummik misissuinermi siunniunneqarpoq suliakkiissummit ataatsimiititaliarsuup paasisani pingaarnertigut najoqqutassiat nassuiaateqarfigissavai. Soorlu tamatigut taamaattuaannangajattoq anguniakkat arlallit imminnut akerleriissinnaasarput. Taamaattoqartillugu suliamut tunngasunik aaqqiissutissanik nassaassaqanngilaq. Anguniakkanik imminnut akerleriittunik eqqarsaatiginninneq naalakkersuinikkut ingerlatsinermi aalajangernissamik pisariaqartitsivoq. Anguniakkat imminnut akerleriiffigisai ataatsimiititaliarsuup uparuartorniarsimavai tassungalu atatillugu eqqarsaatigisassat illuanut aappaanullu sammiveqartut saqqummiussimallugit. 1.2 Pingaarnertigut anguniagaq tunngavigisallu Immikkoortumi tassani ataatsimiititaliarsuup qulaajaanermini tunngavigisimasai pingaarnertut eqqarsaatigisassat pingasut allanneqarsimapput: uumassuseqarnikkut niuernerpalaartumillu piujuartitsinissaq, aningaasarsiornermi eqqarsaatigisassat kiisalu atuisussamut piuminarsakkamik pisariitsumillu ingerlatsineq. Uumassuseqarnikkut piujuartitsinermi aallaavigineqartup isumaa tassaavoq aalisakkat killeqartillugit piffissani aalisarfiusuni tamani pisat killilersorneqassasut, tassa piffissami aggersumi aalisakkanut piffissami aalisarfigineqartumi aalisakkat taakkulu katitigaaneri apeqqutaassammata. Uumassuseqarnikkut piujuartitsisoqarnissaanik kissaateqarnermi isuma tassaavoq uumassuseqartunik ilisimasaqartuniit inassutigineqartut malillugit killilersuinerit taakku aalajangersarneqartassasut, taakku tassaanerussallutik Pinngortitaleriffimmiit, nunani assigiinngitsuni suleqatigiiffinni soorlu ICES-imi aamma NAFO-mi peqataasartut aamma Kalaallit Nunaata eqqaani imartani aalisarnikkut kaammattuutissanik ataatsimut aaqqissuussisartut. 15
Niuernerpalaartumik piujuartitsinissamut aamma aningaasarsiornermi eqqarsaatigisassanut atatillugu allanneqarpoq isumalluutinik uumassuseqartunik inuiaqatigiit kalaallit ataatsimut iluanaaruteqarnerat sapinngisamik annertunerpaajunissaanut aalisarneq pillugu inatsit iluaqutaassasoq, aamma aalisarnermik inuussutissarsiornermi ataavartumik aningaasarsiornikkullu pilerinartumik sulisoqarnissaq qulakkeerneqarluni. Soorlu takuneqarsinnaasoq qulaani allanneqarsimasuni inuussutissarsiortut aamma pisortat akornanni inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut inernerit agguarnissaannut najoqqutassat allanneqanngillat. Tassunga atatillugu ajornartorsiutit ataatsimiititaliarsuarmit nassuiarneqartussat sammisani, tassunga ilanngullugit pisuussutinit iluanaarutinit akiliutit aamma atuisut akiliutaat, ilanngunneqartussani allanneqarsimapput. Tamatuma saniatigut allanneqarpoq aalisakkanut pisuussutinut atuisinnaaneq inuiaqatigiit kalaallit annertunerusumik isertitaqarnissaannut iluaqutaassasoq. Eqqarsaatigisat taakku qanoq isumagineqarnissaannut apeqqutaassaaq pingaarnertigut isigalugu aalisarnermi atortorissaarutitigut ineriartorneq aamma aalisarnermi annertuumik ingerlatsisoqarneratigut iluaquteqartoqarsinnaanersoq. Pissutsit taakku aalisakkaniit aalisakkanut allanngorarsinnaapput. Qularutigineqarsinnaanngilaq aalisarnermi atortorissaaruteqarnerup iluani ineriartornerup kinguneriumaaraa pisat aalajangersimasumik annertussusillit inuttanit ikiliartuinnartunit tamakkerlugit aalisarneqalersinnaanissaat. Oqaluttuarisaanerup ineriartornerani taamaassimavoq, taamatullu ineriartornerup unitsinneqarnissaanut takussutissaqarnani. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaat immikkoorsinnaanngilaq tassa aalisakkanit tunisassiat pillugit nunarsuarmi niuerfiusuni akit aamma tamatumunnga takussutissaammata. Aalisarnermik inuussutissarsiornermi ataavartumik aningaasarsiornikkullu pilerinartumik sulisoqarnerup qulakkeerneqarnissaanik ataatsimiititaliarsuup allannera taamaattumik isumaqarpoq pisat annertussusaasa aalajangiussimanerisigut aalisarnermi sulisut ikiliartuinnassasut. Taamatut ineriartorneq aalisarnermi immikkuullarinngilaq. Inuussutissarsiutini atortorissaarutitigut annertuumik siuariartorfiusimasuni sulisut ikilisinneqarnissaat pisariaqarsimavoq. Tassani assersuutissaqqissuuvoq nunalerineq. Danmarkimi assersuutigalugu 1855-ip missaanik nunalerinermik inuussutissarsiummi sulisut innuttaasut 54 pct.-iisa missarisimavaat, 1950-ip missaanik 24 pct.-iusimallutik 2007-imilu 1 taamaallaat 3,2 pct.-iusimallutik. EU-p nunalerinerup iluani aaqqissuussineri siullermik tassaapput nunalerinermik inuussutissarsiutinut isertartut sukkanerpaamik ikilisinneqarnissaannut europami nunanut arlalinnut iluatsitsisoqarsimannginnerata kingunera, taamaalilluni illoqarfinni inuussutissarsiutini pissutsinut assingusunik nunalerinermi sulisut inuunermi atugaat allangortinneqarnatik. Taamaalilluni nunalerinermut tapiissutit eqqunneqarput, tamatumalu kingorna taakku atorunnaarsinneqarnissaat EU-mut ajornarsimalluni, naak EU-p nunalerinerup iluani aaqqissuussinerit atugarissaarnermut, avatangiisinut kiisalu WTO-mi isumaqatigiinniarnernut ajortumik kinguneqartunik nunat ineriartorfiusut nunalerinerannut annertuumik ajortumik kinguneqarsimagaluartut. Taamaattumik inuussutissarsiutinut pitsaasumik siunissami 1 Najoqqutaq: Danmarks Statistik: Statistisk Årbog 2008 qupperneq 124 kiisalu Statistikbanken. 16
periarfissaqartunut sukkasuumik naleqqussarnissaq pingaaruteqarpoq, tapiissuteqartarnerit aqqutiginagit taakkulu inuussutissarsiutinik naalakkersuinikkut ingerlatsinermut ataavartumik ilaatinneqarnatik. Tunisassiornermi aalajangersimasumi annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit ilaatigut kinguneraat immikkoortumi agguaqatigiissillugu aningaasartuutit aalajangersimasumik qaffasissuseqartut tunisassiornerup annertussusia peqatigalugu appartarnerat. Annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit atuukkunnaarsimanngippata tamanna tunngaviatigut isumaqassaaq immikkoortumi tunisassiortoq naggataatigut ataasiinnanngorsimassasoq. Tunisassiat assigiinngisitaartuuneri pissutigalugit unammillernermi pissutsit taamaalillutik atorunnaartarneri qaqutigoortuusarpoq. Kisermaassivinnerit qaqutigoortumik takuneqartarnerinut pissutaasoq alla tassaavoq, aamma tunisassiat annikitsuinnarmik assigiinngisitaartuugaluartuni, inerteqquteqarnikkut assigisaatigullu pisortat aaqqiissuteqarnerisigut tamatuma pinngitsoortinneqarsinnaanera. 2 Aamma pissutsini taamatut ingasatsiginngikkaluartuni tunisassiornermi pissutsit (pissutsini annerusuni) imaasinnaapput ingerlatsisut annikinnerusut aningaasarsiornikkut akilersinnaanatik imaluunniit aninguisinnaanatik. KNAPK-p aamma Royal Greenlandip ataatsimoorlutik nalunaarusiaanni Sinerissami qanittumi raajarniarneq. Raajarniarnermi aaqqissuussisut -mi nov. 2007- imeersumi annertuumik ingerlatsinermi iluaqutit pillugit apeqqut pingaartinneqarpoq. Taamaalilluni allanneqarpoq aalisarnermi imminut akilersinnaasumi aningaasarsiornikkullu napasinnaasumi pisariaqartoq minnerpaamik 1.500 tonsinik raajartassaqarnissaq (qupperneq 6), immikkoortumi agguaqatigiissillugu aningaasartuutit aalisariutit misissuiffigineqartut angissusiisa iluanni oqaluttuarisaanermi (qupperneq 10) naatsorsuutigineqartutullu (qupperneq 13) appariartorlutik. Tamanna tunngavigalugu nalunaarusiami allanneqarpoq sinerissami qanittumi raajarniarnermi pisassiissutit tamarmiusut Lomuritut angitigisunik aalisariutinit arfineq pingasunit - qulinit aalisarneqarsinnaassasut. Taamaalilluni peqatigisaanik sinerissami qanittumi TAC aalisariutip ataatsip pisassaanut qummut killiussaq 10-miit minnerpaamik 15 pct.-imut qaffanneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Suliakkiissut naapertorlugu aalisarnermi piginnittut annertunerusumik siaruarnissaat anguniarlugu periarfissat ataatsimiititaliarsuarmit nassuiaatigineqassapput. Annertuumik ingerlatsinermi iluaquteqarfiusuni akilersinnaasumik aalisarnerup aamma immikkoortut/aalisariutaatit amerlasuut akornanni akerleriittoqarsinnaavoq piginnittup maannakkut aalisarneq pillugu inatsimmi 6-imi paasineqartoq malillugu. Tamanna malillugu aalisarnermi annertuumik ingerlatsinermi iluaquteqarfiunngitsuni taamaallaat annertuumik siaruarsimasumik aalisartoqarnera akilersinnaassaaq. Piginnittuunermili siaruarsimaneq tamatigut imatut paasineqassanngilaq maannakkut aalisarneq pillugu inatsimmi 6-imi allassimasutut. Aalisarneq ingerlatseqatigiiffinnit ingerlanneqarpat, assersuutigalugu aktiaatileqatigiiffinnit aamma piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffinnit, 2 Raajarniarnermi aalisariutaatillit ataasiakkaat annertussusissaat sinerissami qanittumi TAC-p tamarmiusup 10 pct.- ianik qummut killeqartinneqarpoq aamma avataasiornermi TAC-p tamarmiusup 33½ pct.-ianut qummut killeqarluni. 17
aalisarnermik inuussutissarsiornermi piginnittut killeqanngitsumik amerlassuseqarsinnaapput, aamma annertuumik ingerlatsinermi iluaquteqarfiusuni, aktiaatillit/piginneqataasut aamma piginnittutut isigineqassappata. Royal Greenland innuttaasunit tamanit pigineqartutut ilaatigut isigineqarsinnaavoq. Taamatut nassuiaateqarneq tunngavigineqassanngippat annertuumik ingerlatsinermi iluaquteqarfiusumi aalisarnerni akilersinnaanerup aamma piginnittuunerup akornanni akerleriittoqassaaq. Taamaattoqarpallu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi eqqarsaatigilluarneqartariaqarpoq akilersinnaanerup aamma piginnittuunerup siaruartinneri qanoq ingerlanneqarnissaat eqqarsaatigineqassanersut. Tassunga atatillugu erseqqissaatigineqassaaq piginnittuunerup siaruartinnerata akilersinnaanera ataatsimiititaliarsuarmit salliutinneqarmat, tassa aalisarnermik inuussutissarsiummi piginnittuunerup annertunerusumik siaruartinnerata anguneqarnissaanut periarfissaq pillugu apeqqut suliakkiissummi sammisassatut ataasiinnartut taamaallaat allanneqarsimammat. Atuisussamut piuminarsakkamik pisariitsumillu ingerlatsinermik innuttaasunut allaffeqarfimmullu allaffissornikkut sapinngisamik ikittuinnarnik nammatassiisumik kissaateqarneq atukkat niuernerpalaarnerusut tunngavigalugit tunisassiornermilu inuiaqatigiinnit pituttuinerit sapinngisamik annikinnerpaatinnerisigut, tamannalu uumassuseqarnikkut piujuartitsinermik eqqarsaatiginnittariaqanngitsumik aalisarnermik inuussutissarsiutip ingerlanneqalernerata kingunissaanik ataatsimiititaliarsuup qulaajaanissamik suliassinneqarneranut atatillugu isigineqassaaq. Tamanna sammisanut arlalinnut atassuteqarpoq ilaatigut suliakkiissummi allanneqarsimallutik: 1) aalisarnermik inuussutissarsiummi aningaasaliinissamut kajumissuseqarneq periarfissaqarnerlu (piginnittuuneq), 2) sinerissami qanittumi avataasiorluni raajarniarnerup immikkoortinneqarneri, 3) tulaassuisussaatitaaneq aamma 4) inuttaqarnermi malittarisassat. Qulaani allanneqartutut aalisarnermi aalisakkanut pisuussutinut atuisinnaanermi pisuussutinit iluanaarutinit akiliutit eqqunneqarnerisa aningaasarsiornikkut kingunissai ataatsimiititaliarsuup nassuiaateqarfigissavai. Tassunga ilanngullugu taamatut akiliuteqartitsineq maannakkut raajanut akitsuummut taarsiullugu imaluunniit saniatigut ingerlanneqassanersoq eqqarsaatigineqassalluni. Tassunga atatillugu aalisarnermik inuussutissarsiummi Kalaallit Nunaata aningaasartuutaanut atuisut akiliuteqartalernerisa aningaasarsiornikkut kingunissai ataatsimiititaliarsuup aamma nassuiaateqarfigissavai. Uumassuseqarnikkut piujuartitsinerup piumasarisaanik aalisarnermik inuussutissarsiummi malittarisassiornermut atatillugu aalisakkanut tamanut Pisassiissutit Niuerutigineqarsinnaasut Nammineq pigisanik aaqqissuussineq qanoq ingerlasinnaanersoq 3 ataatsimiititaliarsuarmit nalinginnaasumik misissorneqassaaq. 3 Islandi nalinginnaasumik aaqqissuussinermik taamatut ittumik atuisuuvoq, naatsumik aamma PNN-imik aaqqissuussinermik taaguuteqartoq. 18
Kapitali 2 Inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut tunuliaqutaasutut naatsorsuutigisat 1990-ikkut aallartinneraniilli ukiullu kingulliit tikillugit suliffiit pigiinnarnissaat pilersinnissaallu pingaarnertut ajornartorsiutaasimasuniit maannakkut pissutsit mumipput, tassa sulisinnaasunik amigaateqalerneq qularnanngitsumillu Kalaallit Nunaat ataatsimut isigalugu siunissami sulisinnaasunik annertuumik amigaateqartoqalissalluni. Suliffissaqarniarnermili periarfissat Kalaallit Nunaanni tamani assigiimmik pitsaasuusseqanngillat, taamaattumik suliffinnik periarfissat nutaat annertunerpaamik inuiaqatigiinnit kalaallinit iluaqutiginissaannut annertunerusumik nuttarsinnaaneq tunngaviusussaalluni (nunami/suliatigullu). Tamanna aningaasarsiornermi naalakkersuinikkut ingerlatsinerup aaqqissuunneqarnerani aamma aalisarnerup naalakkersuinikkut ingerlanneqarnerani sunniuteqareersimavoq annertusiartuinnartumillu sunniuteqalerumaarluni. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup isumaliutiginninneranut aallaavittut siunissami ungasinnerusumi periarfissat maannakkut nunatsinni takuneqarsinnaasut eqikkarneqarnissaat naleqquttutut ataatsimiititaliarsuarmit isigineqarpoq. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuup pingaarnertut suliassaa tassaavoq aalisarneq pillugu inatsisip nutaap tunngavissaanik piareersaanissaq, aamma aalisarnermik inuussutissarsiut annertuumik aningaasaliiffiusarmat, inuussutissarsiortunut pingaaruteqartuuvoq inuussutissarsiutip ingerlanneqarnissaanut atukkatigut toqqammavigisassat sapinngisamik allanngorartuunnginnissaannut tatiginninnissaq. Ataatsimiititaliarsuup isumaliutiginninneranut taamaattumik pingaarpoq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit ineriartornerat erseqqissaaffiginiarneqarnissaa. Naalakkersuisut 2008-mut aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni kiisalu Sulisartut inuussutissarsiutinut siuariartorfiusunut nutaanut tulluussarnissaat pillugu nalunaarusiami Namminersornerullutik Oqartussat april 2008-mi saqqummersitaanni kiisalu Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaanni juni 2008-mi saqqummersinneqartumi sulisinnaasut amigaatigineqalernissaat pingaartumillu piukkunnaateqartut amigaatigineqalernissaat siunissami naatsorsuutigineqassasoq nassuiaatigineqarpoq. Naalakkersuisut 2008-mi aningaasaqarnikkut ingerlatsineq pillugu nalunaarutaanni tamatuma nanginneratut aamma nalunaarutigineqarpoq suliffiit attatiinnarnissaannut tapiissutit atorunnaarsinneqassasut. Sulisartut inuussutissarsiutinut siuariartorfiusunut nutaanut tulluussarnissaat pillugu nalunaarusiami ilaatigut kaammattuutigineqarpoq: Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissutit amerlanersaat piffissami pilersinneqarput, suliffissaqartitsiniarnermi siuarsaanermut aningaasat tunngavigalugit inuussutissarsiornermi ineriartortitsinissap pisariaqartinneqarfiani. Aqutsisoqatigiit inassutigaat, tapiissutit tamakku nalilersoqqinneqassasut, naatsorsuutigineqarmat ukiuni takkuttussani tamakkiisumik suliffissaqalersussaammat, taamaattumik tulluanngilaq sulisartut ilarpassui 19
inuussutissarsiutini aningaasarsiornikkut imminnut napatissinnaanngitsuni uninngatinniaannarnissaat. Aatsitassarsiulernissaq aamma uuliamik qalluinissaq kiisalu aluminiumileriffimmi nunatsinni erngup nukinganik isumalluutinik iluaquteqalernissaq taakkuupput sulisoqarnikkut pissutsit ilimagisallu allanngortinnissaannut tunngaviusut. Aatsitassani arlalinni minnerunngitsumillu uuliap akiata qaffannerata kinguneraa nunani assigiinngitsuni arlalinni ingerlatseqatigiiffiit maannakkut aamma Kalaallit Nunaanni aatsitassanik, uuliamik aamma erngup nukinganik iluaquteqarnermi aningaasarsiornikkut annertuumik periarfissaqarneranik takunnissimanerat, naak pilersitsinermi assartuinermilu annertuunik aningaasartuuteqarnissaq naatsorsuutigineqartariaqaraluartoq pingaartumik silap pissusaa tunngavigalugu. Tassunga ilanngutissapput sanaartornermik ingerlatsineq, ilaatigut ukiuni kingullerni pisortat inissianik pilersuinerisa aaqqiissuteqarunnaartarnerup aallartinnerata kingunerisaanik. Tassunga atasumik sanaartornermik ingerlataqarneq taamaalilluni annertungaatsiartumik annertusisimavoq maannakkullu sulisutigut annertuumik amigaateqarneq pissutigalugu tunuarsimatinneqarluni. Tamanna tunngavigalugu sulitsisut peqatigiiffiat suliffeqarfiit ilaasortami akornanni misissuinermit naliliivoq 2007-imi sanaartornerup iluani suliatigut ilinniarsimasut 500-it missaaniittut amigaatigineqartut. Tamatuma saniatigut isumaginninnerup, peqqinnissaqarfiup atuartitsinerullu iluini sulisunik ilinniarsimasunik annertuumik amigaateqartoqarpoq. Aamma aalisarnermi aalisakkerivinnilu sulisunik amigaateqartoqalereerpoq. Suliffeqarnikkut tatisimaneqarnerup annikillinissaa naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq naamerluinnaq. Tamanna aamma Danmarkimi atuuppoq aningaasarsiornikkut ingerlatsinerup naatsorsuutigineqartutut appariarnera pingaartumik sanaartornerup iluani sulisinnaasunik qallunaanik sulisussarsisinnaaneq ajornannginneruleraluarpalluunniit. Nunat allamiut sulisinnaasut allat aamma sulisussarsiarineqarsinnaassapput, tassa nunani killerni arlalinni ukiuni arlalinni aningaasarsiornikkut sanngiitsumik siuariartortoqarnissaa nalinginnaasumik naatsorsuutigineqarmat. Tamatumali suliffeqarnikkut tatisimannittoqarnera tunngaviatigut allanngortissanngilaa, tassa Kalaallit Nunaanni suliffeqarnikkut tatisimannittoqalerpat nunanit allanit aatsaat tikisitsisoqartussaassammat. Suliffeqarnikkut tatisimannittoqarneranut/annertuallaamik ingerlatsisoqarneranut pissutaasut pingaarnerit tassaapput aatsitassarsiornerup, uuliasiornerup kiisalu ilaatigut aluminiumileriffimmut erngup nukinganik iluaquteqarnissamut allanngortoqarnerata iluani maannakkut imaluunniit naatsorsuutigisatut suliffeqarnikkut periarfissat nutaat. Maannakkut Kalaallit Nunaani aatsitassarsiorfik ataasiinnaq ingerlanneqarpoq: Maniitsup eqqaani Seqinersuusaani olivinimik piiaaffik, ukiup 2008/2009 nikinnerani 35-t missaannik sulisoqartoq. Nanortallip eqqaani guultisiorfik ukiup 2008/2009-p nikinnerani matuneqarpoq, guulti siullermik naatsorsuutigisamit annikinnerullunilu piiaaffigineqarnissaa ajornakusoornerummat, taamaattumik imminut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq naatsorsuutigineqarsinnaanani. Naatsorsuutigineqar- 20
simagaluarpoq Uummannap eqqaani Marmorilimmi aqerlumik zinkimillu piiaaneq 2008-p naanerani ammaqqinneqarumaartoq. Nunarsuarmili maannakkut aningaasarsiornikkut ingerlanerliornerup kingunerisaanik aqerlup zinkillu akiisa apparsimaneri pissutigalugit ammarnissaa kinguartikkallarneqarpoq. Ammaqqinnissaanut sulineq amerlanertigut naammassineqarsimagaluarpoq, taamaattumik aqerlup zinkillu akii iluarseqqippata aatsitassarsiorfik piffissap sivikitsuinnaap iluani ammaqqinneqarsinnaassaaq. Aatsitassarsiorfiit taakku annikitsut sumiiffinnut taamaallaat pingaaruteqarlutillu sunniuteqartussaapput. Aatsitassarsiornermi suliniutit arlallit tassunga ilanngullugit ilai annertuut tullinnguupput. Taamaalilluni Tunup Avannaani Malmbjergip eqqaani molybdænimik piiaanissamut qinnuteqaat tunniunneqarsimavoq. Qinnuteqaat taanna qallunaat kalaallillu Ataatsimut ataatsimiititaliaanit aamma kaammattuutigineqarsimavoq. Molybdænimik piiaaffik ammarneqarpat naatsorsuutigineqarpoq piffissaq sanaartorfiusoq ukiut pingasuussasut, 600-it angullugit sulisoqarluni. Ingerlatsinerup nalaani naatsorsuutigineqarpoq inuit 400-500-it sulisorineqarumaartut. Taamaattoqassappat molybdænimik piiaaffik aatsitassarsiornikkut suliniutini manna tikillugu annertunerpaamik sulisoqartussaassaaq taakkulu Kalaallit Nunaanni pinngitsooratik nunassittariaqarnatik, tassa aatsitassarsiorfik maannakkut inoqarfiusuniit ungasissumiittuummat. Nunarsuarmi maannakkut aningaasarsiornikkut ingerlanerliornerup aamma kinguneraa Tunup Avannaani Malmbjergip eqqaani molybdænimik piiaaffiup pilersinneqarnissaata manna tikillugu kinguartikkallarneqarnera. Tamatuma saniatigut ukununnga tunngatillugu misissueqqaarnerit arlallit neriunaateqartuupput: 1) Kangerlussuup kujataani diamantit 500-nik sulisoqarnissaanut periarfissaqartoq, 2) Narsap eqqaani eudialyt 80-inik sulisoqarnissaanut periarfissaqartoq aamma 3) Nuup kujataani rubinit safirillu inunnik 40-nik sulisoqarnissaanut periarfissaqartoq. Taakku saniatigut Nuup Maniitsullu akornanni Isuani annertuumik savimineqarfiusumi misissueqqaarnerit aallartinneqarput. Suliniutit taakku piviusunngortinneqarnissaannut nunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajornartorsiorneq qanoq sunniuteqarumaarnersoq ilisimaneqanngilaq. Maniitsup eqqaani aluminiumimik suliniut piviusunngortinneqassappat 2015/16-imiit ingerlatsinerup nalaani Maniitsuinnarmi suliffiit nutaat 650-it missaaniikkumaarput sanaartornerullu nalaani amerlanerungaassallutik. Tamatumalu suliffeqarneq sukkasuumik annertusisissavaa, tassa sanaartornermi sulineq 2010/2011-mi aallartinneqareertussaammat. Suliniut taanna nunarsuarmi aningaasarsiornikkut maannakkut ajornartorsiornermit ilaatigut kinguartinneqarsinnaanera aamma avaqqunneqarsinnaanngilaq. Siunissami ungasinnerusumi uuliasiornissamut aamma periarfissaqarpoq, tassa maanna Qeqertarsuup Kitaani sumiiffinni arfineq pingasuni akuersissutinik uuliarsiorfinniit qinnuteqartoqareersimammat. Taakku saniatigut avannamut allorniusap 60-ip aamma 63-ip akornanni sumiiffiup 21
ammaffigineqartup kujataata tungaani ujaasinissamut akuersissutit marluk kiisalu Kitaata avataani ujaasinissamut akuersissutit marluk tunniunneqarsimapput. Aatsitassarsiornermili akit piffissap ingerlanerani nunarsuarmi aningaasarsiornerup ingerlanerliornerani ammukariartulersimapput, aningaasarsiornikkut ajornartorsiorneq ukiumik ataatsimik sioqqullugu aallartissimasoq september 2008-mi Lehman Brothersip akiliisinnaaunnaarneratigut annertuseriaqqissimalluni. Soorlu allanneqartutut tamatuma ilaatigut kinguneraa manna tikillugu suliniutit arlallit kinguartinneqarnerat. Ataatsimiititaliarsuup taamaattumik aamma avaqqussinnaanngilaa sulisoqarnikkut tatisimanninneq ukiualunni annikilliumaartoq, tamannali utaqqiisaasumik atuukkumaartoq tunngavigalugu. Nunarsuarmi aningaasarsiornikkut maannakkut ineriartorneq taamaattumik isumaqanngilaq tamanna pissutigalugu aalisarnikkut aqutsinermi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniakkat allanngortinneqartariaqartut, ikaarsaariarnermili eqaannerusumik aaqqissuussisoqarnissaanut pisariaqartitsisoqarumaartoq, soorlu ataatsimiiitaliarsuup tamanna kapitali 7-imi siunnersuutigigaa. Aalisarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmut suliakkiissummi allanneqarpoq inuussutissarsiut ingerlalluarneqassasoq. Ataatsimiititaliarsuup tamanna inuussutissarsiut niuernermi piumasaqaatit tunngavigalugit inuussutissarsiutini allani anguneqarsinnaasut assigalugit imaluunniit qaffasinnerusumik inuussutissarsiortut iluanaaruteqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat pillugu naalakkersuinikkut ingerlatsinermi kissaatigineqartutut paasivaa. Tamanna tunngavigalugu aalisarnermut inuussutissarsiutip piareersimaffigisariaqarpaa maannakkut inuussutissarsiummut tapiissutaasartut atorunnaarsinneqarnissaat, soorlu aamma inuussutissarsiutinit allaniit akissarsiatigut sulinermilu pissutsitigut inuussutissarsiutip tatisimaneqarnissaa naatsorsuutigisariaqartoq, minnerunngitsumik tassunga ilanngullugu inuussutissarsiutinit nutaaniit. Arctic Greenfoodip nunami tunisassiorfiinut tapiissutit sukkasuumik ikilisikkiartorneqarnissaat naammassineqassasoq Inatsisartut taamaalillutik 2008-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni aalajangerpaat. Tamatuma saniatigut Royal Greenland aningaasarsiorneq pissutigalugu nunami tunisassiorfimmini amigartoorfiusumik ingerlasunik unitsitsinissaa naatsorsuutigineqassaaq. Kiisalu innaallagissamut akit imermullu akit appasissumiitinnerisigut aalisakkerivinnut toqqaannanngitsumik maannakkut tapiissutaasartut maannakkutut annertutigitillugit ingerlaannarsinnaanngerat naatsorsuutigineqartariaqassaaq. 2009- mut aningaasanut inatsimmi tapiissutit 12½ mio. kr.-inik ikilineqarput, siunissamilu ungasinnerusumi innaallagissamut akit imermullu akit niuernerpalaartumik piumasaqaatit sullitanut annertuunik akikillisaaffiusunngorlugit aalajangersarneqartalernissaat naatsorsuutigineqartariaqarluni. Tapiissutit atorunnaarsinnerinut sulisullu pillugit unammilleqatigiinnermi kingumut tunngavigineqarpoq aalisarnermi aalisakkerivinnilu siunissami ungasinnerusumi aaqqissuussaanikkut arlalitsigut allannguisoqarnissaanik ataatsimiititaliarsuup isumaqarnera, kapitali 5-7 naapertorlugit. 22