Kunnanhallitus 101 17.04.2012 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 44/1/172/2012 KHALL 101 Ympäristötarkastaja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Sotkamon kunnan lausuntoa Talvivaara Sotkamo Oy:n kai voksen laa jen nuksen ym pä ris tövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausuntoa pyyde tään 27.4.2012 men nessä. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskus toi mii yhteys vi ranomaisena YVA-menettelyssä, hankkeesta vastaa vana toi mii Talvivaara Sotkamo Oy ja YVA-konsulttina Ramboll Finland Oy. YVA-menettely YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja eri tahojen huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja vaikutusmahdollisuuksia. Menettely jakautuu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiohjelman, jossa kuvataan hankkeen keskeiset tiedot, arvioitavat vaihtoehdot, arviointialueen rajaus sekä esitetään menetelmät, joilla ympäristövaikutukset arvioidaan. Toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava selvittää YVA-ohjelmassa kuvatuin menetelmin hankkeen ympäristövaikutukset. Tiedot esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Aikataulu Arviointimenettely käynnistyi helmikuussa 2012, kun hankkeesta vastaava jätti Kainuun ELY-keskukselle YVA-ohjelman, jonka yhteysviranomainen on kuuluttanut. Kansalaisilla ja yhteisöillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä yhteysviranomaiselle kuulutusaikana. Yhteysviranomainen kokoaa muistutusten pohjalta lausunnon arviointiohjelmasta, jonka jälkeen käynnistyy ympäristövaikutusten arviointityö. Arviointityön tulokset kootaan YVAselostukseksi. Ympäristövaikutusten arviointityön tulosten perusteella jatketaan hankkeen suunnittelua. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat hankkeen vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto VE 0 Nykyisen ympäristöluvan mukainen toiminta. Nikkeliä tuotetaan nykyisen luvan mukaisesti 30 000 tonnia vuodessa nikkelisulfidina, joka viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Myös sinkin, kuparin ja koboltin tuotemäärät ovat nykyisen luvan mukaisia. Louhintaa tehdään Kuusilammen ja myöhemmin myös Kolmisopen alueella. Vaihtoehtoon sisältyvät luvitusvaiheessa olevat uraanin ja mangaanin talteenotto. Vaihtoehto VE 0+ Nikkeliä tuotetaan nykyisillä laitteilla ja nykyistä prosessia kehittämällä 50
000 tonnia vuodessa nikkelisulfidina, joka viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat samassa suhteessa. Uraanin vuosituotantomäärä ei kasva vaihtoehtoon VE 0 verrattuna. Louhintaa tehdään Kuusilammen ja myöhemmin myös Kolmi sopen alueel la. Vaihtoehto VE 1A Tuotantokapasiteetin laajennus. Nikkeliä tuotetaan 65 000 tonnia vuodessa sakkamuotoisena nikkelisulfidina, joka viedään kokonaisuudessaan jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat samassa suhteessa. Louhintaa tehdään Kuusilammen Vaihtoehto VE 1B Tuotantokapasiteetin laajennus ja osittainen oma nikkelin jatkojalostus. Nikkeliä tuotetaan 65 000 tonnia vuodessa, josta 25 000 tonnia vuodessa jalostetaan Talvivaarassa metalliseksi nikkeliksi ja 40 000 tonnia vuodessa viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat samassa suhteessa. Louhintaa tehdään Kuusilammen Vaihtoehto VE 2A Tuotantokapasiteetin laajennus. Nikkeliä tuotetaan 100 000 tonnia vuodessa sakkamuotoisena nikkelisulfidina, joka viedään kokonaisuudessaan jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuotemäärät kasvavat samassa suhteessa. Louhintaa tehdään Kuusilammen Vaihtoehto VE 2B Tuotantokapasiteetin laajennus ja nikkelin ja koboltin jatkojalostus. Nikkeliä tuotetaan 100 000 tonnia vuodessa ja koko määrä jalostetaan Talvivaarassa metalliseksi nikkeliksi. Sinkin, kuparin, koboltin, uraanin ja mangaanin tuote määrät kasvavat samassa suhteessa. Louhintaa tehdään Kuusilammen Liittyvät toiminnot Lisäksi tarkastellaan kaivostoimintaan liittyvinä toimintoina erikseen neljää toisistaan riippumatonta erillistä hanketta, jotka voidaan toteuttaa minkä tahansa tuotannon laajennusvaihtoehdon yhteydessä ja myös kaivoksen nykyisten lupien mukaisen toiminnan jatkuessa. Lisätietoa arviointiohjelmasta löytyy yhteysviranomaisen nettisivuilta: http://www.ely-keskus.fi/fi/uutiset/uutiset_alueilta/sivut/talvivaaranlaajenn uksenyvaalkaa.aspx Oheismateriaalina kunnanhallituksen jäsenille jaetaan esite: Talvivaaran Kai voksen laajennushanke 2012, Kuvaus hankkeesta ja ympäristövaikutusten arviointimenetelmistä. Kunnanjohtaja
Ehdotus Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan arviointiohjelmasta seuraavaa: Yleistä Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetään arvioitavaksi viittä eri vaihtoehtoa sekä nollavaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan vielä kaivos toimintaan liittyvinä toimintoina erikseen neljää toisistaan riippumatonta erillistä hanketta. Vaihtoehtojen runsas lukumäärä tekee arviointiohjelmasta laajan, paikoin vaikeaselkoisen ja vaikeasti hahmotettavan. Arviointiohjelmassa kiinnittää useassa kohtaa huomiota toteamus, että päästöjen, ke mikaalien ja veden kulutuksen kuvataan kasvavan vähäisessä määrin. Arviointiselostuksessa tulee esittää täsmällisesti, mitä tarkoittaa vähäisessä määrin. Tarkasteltavista vaihtoehdoista Nollavaihtoehtona VE 0 käytetään Talvivaaran kaivoksen nykyisen ympäristöluvan mukaista toimintaa. Nikkeliä tuotetaan nykyisen luvan mukaisesti 30 000 tonnia vuodessa nikkelisulfidina, joka viedään jatkojalostettavaksi asiakkaalle. Myös sinkin, kuparin ja koboltin tuotemäärät ovat nykyisen luvan mukaisia. Louhintaa tehdään Kuusilammen ja myöhemmin myös Kolmisopen alueella. Vaihtoehtoon sisältyvät luvitusvaiheessa olevat uraanin ja mangaanin talteenotto. Nollavaihtoehtona tulisi käyttää todellista nykytilan netta. Tuotanto ei kunnanhallituksen käsityksen mukaan ole lähelläkään ny kyi sen lu van mu kaista 30 000 tonnia vuodessa. Kolmisopen alueella ei teh dä lou hintaa, uraanin ja mangaanin talteenotto ovat vielä luvitus vai heessa, ei vätkä ny kyistä toimintaa. Arviointi ohjelmassa todetaan mm. man gaanin tal teenoton edel lyttävän mahdollisesti uusien kemikaalien käyttöönottoa ja li säävän joka tapauksessa kemikaalien kulutusta, kuljetusmääriä ja mahdolli sesti pääs töjä il maan. Arviointimenettelyyn osallistuminen Eri tahoille tarjotaan hyvin mahdollisuuksia päästä vaikuttamaan arviointityöskentelyyn: mm. ohjaus- ja seuraryhmät, yleisötilaisuudet ja eri kohderyh mille suunna tut työpajat. Arviointiselostuksessa sivulla 186 mainitaan, että lähi alueen asukkaille tullaan toteuttamaan ympäristön nykytilaa ja hankkeen vaikutuk sia selvittävä asukaskysely, lähialue on rajattu kartalle. Kysely on tarpeen kohdistaa koskemaan myös lähialueen loma-asukkaita. Lisäksi kyse ly tulisi jossakin laajuudessa suunnata koskemaan myös Vuoka tin ja Sotka mon taa jamien vakituisia asukkaita. Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät Vaikutusten arvioinnissa hyvänä asiana voidaan pitää mallinnuksien hyödyntämistä mm. vesistövaikutuksia arvioitaessa sekä ilmapäästöjen- ja melun leviämistä arvioitaessa. Arvioinnissa on myös valmistauduttava siihen, että aikanaan ympäristöluvassa on ehto riittävästä jatkuvasta seurannasta maaperään kertyvistä haitta-aineista. Näillä on pitkällä tähtäimellä selkeä vaikutus peltoviljelyn, puutarhatalouden ja metsätalouden harjoittamiseen Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella. YVA-ohjelmassa ei ole kaikilta osin selkeästi esitetty, mikä taho ja millä
asian tuntemuksella aiotut selvitykset ym. tullaan tekemään. Suurin osa vaiku tusten arvioinneista on asiantuntija-arviointeja, joten asiantuntijuus tulee osoittaa. Pintavedet Jormasjärven ja Nuasjärven rannoilla on runsaasti pysyvää ja loma-asutusta. Kyseiset järvet ovat virkistyskäytön ja matkailuelinkeinon vuoksi erittäin tär keitä Sotkamon kunnan kannalta. Arviointiohjelmassa sivulla 171 kuvassa 8.3. on esitetty Talvivaaran kaivoksen velvoitetarkkailupisteet ja LVT:n kaivos piirin laajennusalueen tutkimuksen pisteet. Huomionarvoista on, että Jor masjärvellä on vain kaksi velvoitetarkkailupistettä. Nuasjärvellä kuvan mu kaan on vain yksi velvoitetarkkailupiste järven eteläosassa. Talvivaaran toi minnasta on aiheutunut laajoja vesistövaikutuksia, minkä vuoksi huoli jär vien ti lasta on suuri. Yleisen edun kannalta niin velvoitetarkkailupisteitä kuin pe rusti laseurantapisteitä tulee olla Jormas- ja Nuasjärvellä esitettyä enem män. Tuhkajoen suulle Jormasjärven päähän tulisi arviointivaiheessa asen taa jat kuvatoiminen sähkönjohtokyvyn mittari. Arviointiselostuksessa tulee esittää, millä perusteilla nykyiset ja mahdolliset uudet näytepisteet on valit tu. Arviointiohjelmassa ainakin vaihtoehdossa VE 1A (kaivoksen tuotannon kaksinkertaistaminen) todetaan, että Oulujoen vesistöalueelle johdettaville ylijäämävesille toteutetaan uusi jälkikäsittely-yksikkö. Arviointiohjelmassa todetaan edelleen, että altaina jälkikäsittely-yksikössä hyödynnetään sekä luontaisia maa-altaita että rakennetaan patoamalla lisäaltaita. Kunnanhallitus toteaa, että jatkossa jälkikäsittelyaltaiden suunnittelussa tulee lähteä siitä, että jälkikäsittelyyn rakennetaan omat altaat. Nykyi sin käy tössä ole vilta jäl ki kä sit te ly-yk si köiltä, jot ka ovat käy tännössä luon taisia suolam pia, irtoaa mm. or gaanista ainetta ja suu rena vaa rana on, että jälkikä sitte ly-yk siköiltä pääsee hallitse matto masti eteen päin vesistöihin myös hai talli sempia aineita. Pöly Ilmaan pääsevän pölyn vaikutuksia tulisi arvioida myös terveyden kannalta. Tämä vaatii mm. hengitettävän pölyn (PM10) immissiotasojen mittauksia. Laskeumamittauksilla pystytään arvioimaan lähinnä pölyn haittoja viihtyvyyteen. Rakentamisen vaikutukset Kaivostoiminnan laajentaminen vaatii massiivisia maanrakennustöitä. Rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia melu-, pöly-, tärinä- ja vesistövai kutuksia tulee käsitellä tarkemmin ja omana erillisenä kokonaisuutena. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Arviointiohjelmassa sivulla 193 kohdassa 8.11. on käsitelty yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Arviointiohjelman mukaan yhteisvaikutuksia ei tulle olemaan. Tarkennuksena arviointiohjelmaan halutaan todeta, et tä Jormasjärven ete lä osas sa si jait se viin Mus tin lah teen ja Tal vi lah teen tu lee ve siä Nau ris suo-ve nehei ton tur ve tuo tanto alu eelta. Mus tin lah teen pää tyy myös Mon do Minerals Oy:n Uute lan kaivok sel ta tule via ve siä. Kunnanhallitus Päätös Juha Mustosen ehdotuksesta kunnanhallitus päätti yksimielisesti lisätä lau-
suntoon kohtaan: "Arvioitavat vaikutukset ja arviointimenetelmät" ensimmäisen kappaleen jälkeen seuraavan tekstin: Arvioinnissa on myös valmistauduttava siihen, että aikanaan ympäristöluvassa on ehto riittävästä jatkuvasta seurannasta maaperään kertyvistä haitta-aineista. Näillä on pitkällä tähtäimellä selkeä vaikutus peltoviljelyn, puutarhatalouden ja metsätalouden harjoittamiseen Talvivaaran kaivoksen vaikutusalueella. Lisäksi kunnanhallitus päätti muuttaa lausunnon konditionaalikohdat imperatiivimuotoon, esim. tulee osoittaa, ei tulisi osoittaa. Muutoin kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Otteet Kainuun ELY-keskus, Kalliokatu 4, 87100 Kajaani Ympäristötarkastaja Taina Huttunen Ympäristö ja tekninen lautakunta