Tervetuloa Eväitä vanhemmuuden tukemiseen seminaariin! 6.3. Laurea AMK, Tikkurila

Tervetuloa Eväitä vanhemmuuden tukemiseen seminaariin! 6.3. Laurea AMK, Tikkurila

OHJELMA 9.00 9.15 Tervetuloa! 9.15 10.00 Mitä on eriarvoisuus? Näkökulmana vanhemmuuden haasteet 10.00 10.15 Tauko 10.15 11.45 Alaseminaarit I 11.45 12.30 Lounas 12.30 14.00 Alaseminaarit II 14.00 14.15 Tauko 14.15 15.00 Miten tulevaisuuden ammattilaisena kohtaan erilaisia perheitä 15.00 15.15 Seminaarin päätössanat

Alaseminaarit Kun vanhemmalla on kehitysvamma B302 Projektipäällikkö Taija Humisto, Kehitysvammaisten Tukiliitto Onko meidän kotona huumeongelma? Huumeet ja vanhemmuuden tuki päihdeperheessä B101 Projektipäällikkö Pia Pirhonen ja projektityöntekijä Johanna Nyyssönen, Irti Huumeista ry Perheillä pitäisi olla mahdollisuus loistaa B306 Projektipäällikkö Maisa Kosola, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Yhdessä irti arjesta perheleirielämä vanhemmuuden tukena B308 Hankekoordinaattori Kaisa Kyrö, Lasten Kesä ry

LOUNAS

Kaikille eväät elämään avustusohjelma eriarvoisuuden vähentämiseksi edistää lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja torjuu ylisukupolvista syrjäytymistä. Ohjelmassa on mukana 23 järjestöjen kehittämishanketta. Ohjelmaa rahoittaa STEA.

Video: Kaikille eväät elämään -avustusohjelma

Lastensuojelun Keskusliitto on keskusjärjestö, joka ajaa lasten oikeuksien toteutumista ja kehittää lastensuojelua. Keskusliitolla on 94 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä.

Etunimi Sukunimi 4.3.2019

Johdatus päivään 1. Huono-osaisuus ja eriarvoisuus Suomessa 2. Perheiden haasteet ja auttaminen asenteita ja seurauksia 3. Miten järjestöt torjuvat eriarvoisuutta?

Jokainen ymmärtää, että köyhän lapsen elämä on aika erilaista yksinhuoltajaperheessä Bronxissa kuin Ivalossa. Suhteellista köyhyyttä parempi mittari onkin toimeentulo. Vähemmän otsikoita on silti näkynyt siitä, että toimeentulovaikeuksia kokeneiden kotitalouksien määrä väheni 60 000:lla vuodesta 2016, ja niiden osuus on koko 14-vuotisen mittausjakson pienin. www.lskl.fi

140 000 Pienituloisten lasten määrä eri pienituloisuusrajoilla 120 000 100 000 80 000 Mittarin luonteesta johtuen sama aste voidaan mitata Monacossa ja Etelä-Sudanissa 40 % koko väestön mediaanitulosta 50 % koko väestön mediaanitulosta 60 000 60 % koko väestön mediaanitulosta 40 000 20 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Lasten pienituloisuusaste 2017 joissain EUmaissa 35,0 35 32,2 30,0 28,3 30 25,0 24,5 25,7 26,4 25 20,0 18,6 19,1 20,3 20,7 21,3 20 16,5 15,0 14,4 15,2 15 10,0 10,0 10,2 10 5,0 5 0,0 Tanska Suomi Alankomaat Saksa Viro Ruotsi Ranska EU Portugali UK Kreikka Liettua Italia Espanja Romania 0

Suhteellinen köyhyys Usein köyhien perheiden lasten kulutusmahdollisuuksien puutetta vähätellään huomauttamalla, että hyvin pärjättiin minunkin lapsuudessa ilman älypuhelimia ja tietokoneita. Lapsi elää nyt eikä 1960- tai -70-luvulla. Lapsilla ei ole myöskään sellaisia sosiaalisen ympäristön valinnanmahdollisuuksia kuin aikuisilla. Kuluttaminen on osa lasten arkea ja siihen sisältyy tiettyjä odotuksia. Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Niillä lapsilla, joilla taloudelliset resurssit ovat selvästi muita heikommat, on muita suurempi riski joutua kiusatuksi. (Esa Iivonen 31.5.2017)

Suhteellinen köyhyys Kaikille eväät elämään -ohjelman kyselyssä (1000 vastaajaa): Ulkona syöminen on mahdollista 85 % perheistä Huvipuistossa tai kylpylässä käyminen 76 % Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2018 -kyselyssä (1706 vastaajaa): 15 % arvioi perheensä vähävaraiseksi 69 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa kiusatuksi (40 % hyvin toimeentulevista)

www.lskl.fi

Lapsilisät / lapsi 2000 2017 (vuoden 2017 rahana) 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Huono-osaisuus on todellista, mutta ei niin massamittaista, kuin jostain voisi päätellä

Suomalaisten asenteista perheiden auttamiseen (Kaikille eväät elämään ohjelma, 1001 vastaajaa)

Haitallisuus lapselle ja auttamisen tärkeys 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Vanhemmalla on vakava sairaus tai vamma Vanhemmalla on mielenterveysongelma Vanhemmalla on kehitysvamma Vanhemmalla on päihderiippuvuus Vanhempi käyttää runsaasti alkoholia Lapselle erittäin haitallista Perheen auttaminen erittäin tärkeää

Päihderiippuvuus on seurausta ihmisen omista valinnoista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 5 täysin samaa mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 1 täysin eri mieltä EOS

Perheitä kuormittavat tekijät (Kohortti 1997 - tutkimus, THL)

Perheitä kuormittavat tekijät (Kohortti 1997) 1. Matala koulutus: Molemmat vanhemmat ovat ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa (vuonna 2014) 2. Pitkäaikainen toimeentulotuen saanti: Jompikumpi tai molemmat vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea vähintään kuusi kuukautta vuoden aikana vuosina 1997 2015. 3. Psykiatrinen diagnoosi: Vähintään toisella vanhemmista on todettu psykiatrinen diagnoosi lapsen syntymän ja 18-vuotispäivän välillä. 4. Muutokset perheolosuhteissa: Vanhemmat ovat eronneet avioliitosta tai vähintään toinen lapsen vanhemmista on kuollut aiemmin kuin tämä on täyttänyt 18 vuotta.

Perheitä kuormittavat tekijät ja lapsen sijoitus (Kohortti 1997) www.lskl.fi

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on jäseninä 1,3 miljoonaa suomalaista Alan järjestöissä vapaaehtoisena toimi vuodessa noin 500 000 ihmistä Heidän panoksensa vastaa 21 000 henkilötyövuotta SOTE-järjestöissä palkattua henkilöstöä noin 50 000 henkilöä (SOSTE) Sotejärjestöt vastaavat 37 % kolmannen sektorin työvoimasta (Helander) STEA (ent. RAY) tukee sosiaali- ja terveysalan järjestöjä (+säätiöitä) 360 000 000 eurolla vuodessa

Sujuva arki kodin ulkopuolella, erityisesti päivähoidossa ja koulussa, voi suojata lasta silloin, kun kotona on ongelmia. Lisäksi tulisi panostaa ehkäisevään sosiaali- ja terveydenhuoltoon, tarjota matalan kynnyksen palveluita ja taata riittävän nopea avun saanti sekä lapsille että pikkulasten vanhemmille. Koulutus-, työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi huomioida perhetilanne kokonaisuutena. Nykyiset kirjavat tukipalvelut pyrkivät usein auttamaan joko lapsia tai vanhempia, mutta tukijärjestelmä, jossa huomioitaisiin koko perhetilanne, puuttuu monin paikoin. Helsingin Sanomat 3.3.2019

Eriarvoisuuden kentät (Saari 2019) Erot vaikuttamismahdollisuuksissa kuten Erot neuvottelutilanteissa Syrjintä vamman yms. perusteella Rakenteellisia valtaeroja Ylisukupolviset ongelmat kuten Perustelemattomia statuseroja Eriarvoisuus on yhteiskunnallisesti merkittävää, mikäli siihen kytkeytyy Mahdollisuuksien epätasa-arvoa kuten Osattomuus yhteiskuntaan Eriarvoista kohtelua Poliittista epäreiluutta Varallisuuden periytyminen Perustelemattomat Erot tulonsiirroissa kuten kuten Eroja eri ryhmien äänestysaktiivisuudessa Perustelemattomat erot palveluissa Merkittäviä eroja vaalibudjetissa

Kiitos!

Alaseminaarit Kun vanhemmalla on kehitysvamma B302 Projektipäällikkö Taija Humisto, Kehitysvammaisten Tukiliitto Onko meidän kotona huumeongelma? Huumeet ja vanhemmuuden tuki päihdeperheessä B101 Projektipäällikkö Pia Pirhonen ja projektityöntekijä Johanna Nyyssönen, Irti Huumeista ry Perheillä pitäisi olla mahdollisuus loistaa B306 Projektipäällikkö Maisa Kosola, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Yhdessä irti arjesta perheleirielämä vanhemmuuden tukena B308 Hankekoordinaattori Kaisa Kyrö, Lasten Kesä ry

Miten voin tulevaisuuden ammattilaisena tukea perheitä?

Terveiset alaseminaareista: Kun vanhemmalla on kehitysvamma Onko meidän kotona huumeongelma? Huumeet ja vanhemmuuden tuki päihdeperheessä Perheillä pitäisi olla mahdollisuus loistaa Yhdessä irti arjesta perheleirielämä vanhemmuuden tukena

Miten päivä sujui? Kerro se meille!