Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö
Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS 2
Maan kasvukunnon osatekijät Biologinen C,H,O,N Kemiallinen ph,n,p,k,s,ca, Mg,Mn,Zn,Cu,B, Se,Si,Mo,Co Fysikaalinen O, H 2 O Mikä lohkolla on pielessä? Miten sitä voi mitata? Millä seurataan kehitystä? Millä korjataan? 3
Koelohkot Varsinais-Suomi: tiivistyneitä savimaita He: LUOMUsiementuotantoa, ongelmia peltokortteen kanssa Hy: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, märkä lohko Ju: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, siirtymä LUOMUun Kuva: Jukka Rajala 4
Koelohkot Satakunta: Erikoiskasvintuotantoa Kä: sipulintuotantoa, koelohkona uusi pelto, hapan, rakenteeton, ravinteet punaisella Lu: Avomaan tuotantoa hietamaalla, alhainen multavuus, alhainen vedenpidätyskyky, helposti tiivistyvä Kuva: Jukka Rajala 5
Koelohkot Etelä-Pohjanmaa: Erilaisia hieta- ja turvemaita Ha: rakenteeltaan helposti luhistuva, heikosti vettä läpäisevä turvemaa, LUOMUviljely Pa: LUOMUperunantuotantoa hietamaalla, vesitalousongelmia, tiivistynyt Sa: minimimuokkausta, kevätviljanviljelyä, kananlantaa, heikkorakenteinen hiesumaa Kuva: Jukka Rajala 6
Tunnistetut ongelmat Murukestävyys Lierojen määrä Labiili amino N Labiili C C:N suhde Solvita 24 h hengitys 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista Salaojituksen toimintahäiriö Vettä hidastava kerros Veden imeytymisnopeus Pohjamaan tiivistymä Zn Puute Mn Puute Cu Puute B puute S puute P puute K puute Korkea Mg ph korkea tai matala Alhainen KVK Ruokamullan tiivistymä Maan rakenne 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista 7 0% 20% 40% 60% 80% Ongelmia osuudessa lohkoista
Kokeillut ratkaisut Kalkitus: sammutettu kalkki Kipsi: Yara & luonnonkipsi Ammoniumsulfaatti Mangaanisulfaatti siemenen pintaan Lannoiteboraatti Kaliumsulfaatti Kananlanta Naudanlanta Syväkuohkeutus Pikakesanto kultivaattorilla Monilajiset viherlannoitusnurmet Biotiitti Biohiili Myyräojitus Ojien kunnostus Pellon tasaus Täydennyslannoitus Vetoletkulevitys Pintajännityksen poistajat 8
Miten mitattiin edistymistä? He Hy Ju Kä Lu Ha Pa Sa 9 Biologia Fysiikka Kemia Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, lierot Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, lierot Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, C:N Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, C:N Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Murukestävyys, veden imeytyminen Rakenne, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys P, B, kationit, P, Mn, kationit P, S, kationit ph, P, kationit KVK, B, P P, K, B KVK, K, B ph, P, Mn
Ju tiivistynyt savimaa Kuva: Jukka Rajala 2.12. Kuva: Jukka Rajala 2.7. 10 13.12. OSMO: Kasvukunnon kehittäminen
Ju tiivistynyt savimaa Lierot Veden imeytyminen mm/sek SLAN Tiivis kerros (cm) Solvita CO2 Rakenneongelmat (VESS) S 0 100 200 mg/l, tai kpl/m2 0 10 20 30 P 11 13.12. 0 20 mg/l 40 60 K Mg Ca OSMO: Kasvukunnon kehittäminen -1000-500 0 500 1000 1500 kg/ha
Ju - Mitä opittiin? Monilajinen maanparannuskasvusto + syväkuohkeutus + syysvilja toimii Kipsi korjaa Ca:Mg suhdetta Maa on herkkä uudelleentiivistymiselle Tiivis savimaa vaatii tiheän ja hyvin sorastetun salaojituksen Pinnanmuotoilu =>Syysviljan viljely mahdolliseksi Kuva: Jukka Rajala 2.7.2017 12
Kä-hapan uudismaa Kuva: Jukka Rajala 20.11. Kuva: Veera Manka 16.7. 13 13.12. OSMO: Kasvukunnon kehittäminen
Kä-hapan uudismaa Tiivis kerros (cm) Hiili SLAN Murukestävyys P 0 10 20 30 40 Solvita CO2 0 500 1000 1500 mg/l ph 0 5 10 mg/l 14 13.12. K Mg Ca -6000-4000 -2000 0 2000 OSMO: Kasvukunnon kehittäminen Kg/ha
Kä - Mitä opittiin? Pelto kypsyy, mutta siihen tarvitaan Aikaa (yli kolme vuotta) Kalkkia Lantaa Sekoittavaa muokkausta Maanparannuskasvien viljelyä Samalla menetetään Hiiltä Murukestävyyttä Mangaanin käyttökelpoisuutta Kuva: Jukka Rajala 16.7. 15
Lu-vähämultainen hietamaa Kuva: Jukka Rajala 27.11. Kuva: Jukka Rajala 3.7. 16
Lu-vähämultainen hietamaa Veden imeytyminen (cm) C:N Murukestävyys Rakenneongelmat (VESS) 0 5 10 15 SLAN Solvita CO2 B 0 50 100 150 mg/l, tai kpl/m2 KVK 0 2 mg/l 4 6 8 P 17 0 20 mg/l 40 60
Lu- Mitä opittiin? Biohiili lisää kationinvaihtokapasiteettia Boorilannoitus ei toimi kaikkialla samalla tavalla Salaojitusjärjestelmien etsiminen vaatii salapoliisityötä, arkistoidut kartat ovat loistava resurssi Kuva: Jukka Rajala 3.7. 18
Pa-tiivistynyt perunapelto Kuvat: Jukka Rajala 19.11. Kuva: Veera Manka 17.7. 19 13.12. OSMO: Kasvukunnon kehittäminen
Pa-tiivistynyt perunapelto Veden imeytyminen mm/min Murukestävyys C:N SLAN Rakenneongelmat (VESS) 0 10 20 30 40 B KVK Solvita CO2 0 50 100 150 mg/l 0 mg/l 5 10 K 20 13.12. OSMO: 0Kasvukunnon 10 kehittäminen mg/l 20 30 40
Pa - Mitä opittiin? Salaojajärjestelmän huolto on tärkeää, myös kaivot, alitukset, jne. Maan riittävä läpäisevyys tärkeä Pintavesien hallinta on haastavaa, pinnanmuodot, vaonpohjan kuohkeutus Boorilannoitus toimii useimmilla pelloilla Siirtymä nurmesta viljaan ja perunaan heikentää veden imeytymistä ja rakennetta, mutta voi kiihdyttää mikrobiaktiivisuutta Kuva: Jukka Rajala 19.9.2017 21
Miten kasvukuntoa kehitetään? Perusasiat ensin Kuivatus Tiivistymisriskit Viljelykierto Hyviä seurantavälineitä Viljavuusanalyysi Mikrobiaktiivisuus Murukestävyys Lapiodiagnoosi Tee kokeita, seuraa mitä tapahtuu, varaudu yllätyksiin Kuvat: Jukka Rajala Kuvat: Jukka Rajala 22
Lisätietoja Mattila ym: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? HY, Ruralia-instituutti. Raportteja 171. 36 s. 2017. Mattila ym: Miten valtan maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla. HY, Ruralia-instituutti. Raportteja 175. 41 s. Mattila ym: Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. HY, Ruralia-instituutti. Raportteja 179. 36 s.. Kinnunen ym: Uusia menetelmiä maaperästä vapautuvan typen määrän arviointiin. HY Ruralia-instituutti. Raportteja 188. Mattila ym: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään. HY Ruralia-instituutti. Raportteja 189. http://www.maan-kasvukunto.fi > Tutkimusraportit > Työkalut 23
Kuva: Jukka Rajala Kiitos! https://www.maan-kasvukunto.fi Kuva Jukka Rajala Kuva Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala 24