OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA

OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA Eläinlaji: Poro

Ohje eläinten hyvinvoinnin arviointiin eläimiin perustuvassa matkailussa Suomessa Eläinlaji: Poro Matkailu on kasvanut jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja siitä on tullut Lapin ja muiden Suomen pohjoisten alueiden yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Eläimillä on ollut erittäin tärkeä rooli tämän kasvun tukemisessa. Eläimiin perustuvat aktiviteetit ovat sekä erittäin suosittuja matkailijoiden keskuudessa, että myös yksi Pohjois-Suomessa vierailun syistä. Tämän lisäksi eläimistä kuten rekikoirista, poroista ja suomenhevosista on tullut tärkeä brändielementti Lapissa ja muissa pohjoisen matkailukohteissa. Tämä asiakirja on yksi neljästä asiakirjasta, joiden tarkoitus on ohjata paremmin eläinten hyvinvointiin liittyviä arvioinnin ja viestinnän prosesseja Suomen eläimiin perustuvassa matkailussa. Niiden fokus on kolmessa pääeläinlajissa: rekikoirissa, poroissa ja kylmäverisissä hevosissa. Asiakirjat ovat erittäin relevantteja nykyään, kun matkailuun liittyvää eläinten hyvinvointia edistetään kuluttajien vaatimusten takia. Vaikka monet matkailijat kokevat, että läheinen vuorovaikutus eläinten kanssa on jännittävä tapa viettää lomaa, he ovat myös entistä tietoisempia matkailun mahdollisista kielteisistä vaikutuksista eläimiin. Tämän seurauksena eläinten hyvinvoinnista on tulossa kriittinen kriteeri, jota matkanjärjestäjät käyttävät valitessaan toimittajiaan. Tämä asiakirja tarjoaa ryhmän erityisiä teemoja sekä kohdennettuja kysymyksiä matkailutoimintoihin osallistuvien porojen hyvinvoinnin arviointiin. Tässä yhteydessä asiakirjassa tunnustetaan poron luonto puolivillinä eläinlajina, jonka tarpeet poikkeavat kesyistä eläinlajeista. Siinä kiinnitetään huomiota myös porojen hyvinvointiin kahden taloudellisen sektorin, eli matkailun ja poronhoidon yhtymäkohdassa. Asiakirja pyrkii auttamaan eläimiin perustuvan matkailun yrityksiä, kohdemarkkinointiyrityksiä, matkanjärjestäjiä sekä muita eturyhmiä tunnistamaan sellaisia seikkoja, joita tulee harkita, kun halutaan taata suomalaisessa matkailussa toimivien porojen hyvinvointi. Tämän lisäksi tämä asiakirja rakentaa kestävää pohjaa eläinten hyvinvoinnin kriteerien kehittämiselle auditointijärjestelmissä, sertifioinnissa ja muissa vastaavissa arviointityökaluissa, jotka keskittyvät poroihin matkailualan työeläiminä. Tämän asiakirjan sisältämät teemat ja kysymykset ovat tulosta projektin Eläimet ja vastuullinen matkailu: eläinten hyvinvointi liiketoiminnan kilpailutekijäksi puitteissa suoritetusta toimintatutkimuksesta, jota rahoitti Business Finland Euroopan aluekehitysrahaston (ERDF) piirissä. Julkisen rahoituksen lisäksi 10% projektin budjetista tuli kymmeneltä suomalaiselta matkailualan yritykseltä: Lapland Safaris, Harriniva Hotels & Safaris, Ranua Wildlife Park, Arctic Reindeer, Arctic Husky Farm, Hetta Huskies, Lapland Husky Safaris, OFF-Piste Adventures, Polar Lights Tours, ja Ruska Laukka. Projekti toteutettiin Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa (MTI) 01.08.2016-31.07.2018. Kymmenen rahoittavan yrityksen lisäksi toimintatutkimukseen osallistui useita eläinten hyvinvoinnin ja vastuullisen matkailun asiantuntijoita. Käsillä olevan asiakirjan kehittämiseen osallistuivat seuraavat asiantuntijat: Vicki Brown (Responsible Travel), Mia Halmén (Reilun Matkailun Yhdistys), Tiina Kauppinen (Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus EHK), Satu Raussi (Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus EHK), Kati Pulli (Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto), Anne Ollila (Paliskuntain yhdistys) ja Meike Witt (Exploring Iceland). Sisarprojekti Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa (Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) on vaikuttanut suuresti tämän tutkimuksen kehitykseen tarjoamalla tietoja porojen hyvinvoinnista. Nämä tiedot perustuvat paikallisten poromatkailuyrittäjien haastatteluihin sekä Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden tietoihin porojen hyvinvoinnista. Tutkimusprosessissa ja asiakirjassa on käytetty tietoja myös seuraavista lähteistä: Paliskuntain yhdistyksen verkkosivusto https://paliskunnat.fi/reindeer-herders-association/ ja Poroverkon julkaisut https://issuu.com/poroverkko/stacks. Ottaen huomioon, että käsillä olevan asiakirjan tarkoitus on 2

toimia helposti luettavana oppaana eläinten hyvinvoinnin arviointiin eikä akateemisena julkaisuna, tekstissä ei tehdä jatkuvia viittauksia yllä mainittuihin lähteisiin. Asiakirja edustaa dialogia tekstipohjaisten tietolähteiden, projektin Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa empiirisen aineiston sekä tutkimustiimin poromatkailuyrittäjien kanssa käymien keskusteluiden ja tiloilla suoritettujen osallistujahavaintojen välillä. Projektin toteutti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) yhdessä Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan (Lapin ammattikorkeakoulu) kanssa vuosien 2016 ja 2018 aikana. Sen on rahoittanut Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EAFRD) puitteissa. Asiakirjan ovat kirjoittaneet ja koonneet tutkija Tarja Salmela ja projektijohtaja José Carlos García-Rosell, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin yliopisto, Suomi. 3

Sisältö 1. Poronhoito...5 1.1 Pitopaikka...5 1.1.1 Aitaukset... 5 1.1.2 Tolpat ja puut... 6 1.2 Asuminen aitauksien ulkopuolella...7 1.3 Vasonnan aika ja elinympäristö...7 2. Kirjanpito...8 3. Porojen terveys...9 3.1 Terveystiedot...9 3.2 Madotus ja kastraatio...9 3.3 Eläinlääkärin tarkastukset...9 3.4 Turkin ja kynsien hoito...9 3.5 Muut porojen terveyden arvioinnit...9 3.6 Stressiin liittyvät terveyskäytännöt...10 3.7 Onnettomuudet ja sairaudet (katso myös 9.2. Tapaturmasuunnitelma)...11 4. Syöttö ja juotto... 12 4.1 Ruokinta...12 4.2 Juottaminen...13 5. Työolosuhteet... 14 5.1 Koulutus...14 5.2 Työtunnit...14 5.3 Muita työhön liittyviä asioita...15 5.4 Tarvikkeet...15 6. Elinaika ja taloudellinen suunnittelu... 17 7. Henkilöstö... 18 8. Asiakas... 20 8.1 Asiakkaiden koulutus...20 8.2 Kieli...21 8.3 Aktiviteettien suunnittelu asiakastietojen mukaan...21 8.4 Arviointi...22 9. Liiketoiminnan ja rekiajelujen hallinta... 23 9.1 Rekiajeluiden ja liiketoiminnan suunnittelu ja tarjonta...23 9.1.1 Pororekiajeluiden sisältö ja pituus... 23 9.2.2 Reittisuunnittelu... 24 9.2.3. Rekiajeluiden suunnittelu: muita porojen hyvinvointiin liittyviä seikkoja... 24 9.2 Tapaturmasuunnitelma...25 9.3 Porojen kuljetus...25 4

1. Poronhoito Minkä kokoinen yrityksesi on? Montako poroa matkailutoiminnassasi työskentelee? Kuinka kauan yrityksesi on toiminut? Minkä tyyppisiä poroaktiviteetteja tarjoat? 1.1 Pitopaikka 1.1.1 Aitaukset Kuinka suuria ovat porojen ryhmäaitaukset? Onko niissä riittävästi tilaa poroille liikkua ja päästä pois toistensa seurasta, mikäli tarpeen? Jos ruokinta tapahtuu porojen ollessa yhdessä vapaina aitauksessa, tarjoaako aitaus riittävästi tilaa jokaiselle porolle rauhassa syömiseen? Porot eivät tarvitse suojaa talvella, sillä ne ovat tottuneet ankariin sääoloihin. Ne kasvattavat syksyllä rasvakerroksen ihon alle, niiden turkki on erittäin paksu ja karvat onttoja, jotka tarjoavat hyvän eristyksen talvella. Porot pärjäävät melko alhaisissa lämpötiloissa, jos niillä on riittävästi hyvää ravintoa. Mistä materiaalista aitausten pohja on tehty? Hiekasta, jostain muusta? Miten porojen turvallisuus ja mukavuus on otettu huomioon aitauksia suunniteltaessa? Onko aitauksista poistettu kaikki mahdolliset vaaranpaikat, kuten isot kuopat, pettävät kohdat ja terävät oksat tai muut poroille mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat asiat? Ovatko porot köytettyjä aitauksissa ollessaan? Missä aitauksissa? Missä valjastetut porot oleilevat aitauksissa? Onko aitaus järjestetty ja suunniteltu siten, että köydet eivät voi jäädä kiinni puihin tai pensaisiin tai pahimmassa tapauksessa kiertyä poron ympärille? Miten suunnittelu ja järjestely tehdään käytännössä? Millaiset aidat aitauksissa on? Ovatko ne poroille turvalliset, eli porot eivät voi jäädä niihin kiinni tai loukata itseään muutoin? Esimerkiksi aitojen terävien reunojen/kapeiden kulmien puute. Ovatko vasojen aitausten aidat erilaisia johtuen vasojen pienemmästä koosta? Oletko tukkinut aitojen alareunat, jotta porojen sorkat eivät jää jumiin aidan alle? Onko aitaukset suunniteltu siten, että muut eläimet, matkailijat tai asiattomat henkilöt eivät pääse niihin ilman valvontaa? Miten estät porojen lepoaitauksessa tapahtuvan hätääntymisen aiheuttamat tapaturmat? Esimerkiksi pelästyneet porot, jotka voivat juosta aitaa kohti ja loukkaantua vakavasti hätätilanteessa. Onko sinulla erillinen aitaus sairauksista kärsiville/paranemassa oleville/loukkaantuneille poroille, jossa ne voivat toipua? Jos sinulla ei ole erillistä aitausta, sidotko muista erotettavia poroja tolppiin tai puihin kiinni? Kuvaile tekemiäsi valintoja miksi käytät tolppia aitauksen sijasta? Miten varmistat, että porot voivat liikkua, syödä ja täyttää sosiaaliset tarpeensa toipumisaikana? 5

Onko sinulla useampia aitauksia porojen erotteluun sosiaalisista tai ruokavalioon liittyvistä syistä? Mitä syitä sinulla on erotella poroja eri aitauksiin? Miten pidät kirjaa samaan aitaukseen sopivista poroista? Miten jaat tämän tiedon työntekijöillesi? Miten toimit muille poroille ongelmia aiheuttavien aggressiivisten porojen kanssa? Onko poroilla mahdollisuus hieroa sarviaan puita ja oksia vasten aitauksissa ollessaan? Myöhään syksyllä porot hierovat sarviaan kovia pintoja kuten puita vasten irrottaakseen nahkaa. Veriset sarvet ovat siis normaaleja. Aitauksissa olevat puut ja pensaat kannustavat poroja käyttämään niitä hieromiseen aitojen/verkkojen sijaan, jolloin ne eivät myöskään jää sarvistaan kiinni. Kuka saa mennä vaatimien aitaukseen vasonnan aikana sekä ennen vasontaa, että sen aikana? Miten rajoitat pääsyn muilta kuin henkilöstön jäseniltä? Onko poroilla mahdollisuus vetäytyä vieraiden näköpiiristä tarpeen vaatiessa? Miten tämä on toteutettu? 1.1.2 Tolpat ja puut Sidotko poroja tolppiin ja puihin? Kuvaile tämän menettelyn tarkoitusta ja käytännön seikkoja. Poroja sidotaan tolppiin osana koulutusta, jolla poroja totutetaan ihmisiin ja tilaympäristöön. Anna tarkkoja tietoja koulutuksesta/totutuksesta, jossa poroja sidotaan tolppiin tai puihin. Minne sijoitat koulutettavat ja tolppaan tai puuhun sidotut porot tilallasi? Miten suunnittelet tolpan/puun sijainnin? Minne sijoitat porot, jotka ovat tottuneet olemaan sidottuina puuhun/tolppaan ja ohi kulkeviin asiakkaisiin, kuvien ottamiseen ym.? Mitä muita syitä sinulla on koulutuksen lisäksi porojen sitomiseen puuhun tai tolppaan? Onko sinulla tiettyjä poroja, joita pidät sidottuina puuhun/tolppaan useammin? Miksi? Onko pisintä määritettävissä olevaa aikaa, jonka poro voi olla sidottuna tolppaan tai puuhun? nuoremman poron koulutuksen aikana: yhtäjaksoisesti (määritä myös koulutuksen kesto). kun poro on jo töissä ja koulutettu: yhtäjaksoisesti. Jos maksimiaikaa on vaikea määrittää, selitä noudattamasi periaatteet sitoessasi poroja tolppaan/ puuhun. Voitko vaihtoehtoisesti määrittää tiettyä kellonaikaa, jolloin kaikki sidotut porot on vapautettu sidonnasta tolppaan/puuhun? Kun koulutus on suoritettu, vältätkö porojen sitomista pönkkiin/pylväisiin/puihin pidemmäksi aikaa kuin on tarpeen? Tässä tulee ottaa huomioon porojen sosiaalinen luonne, ja niiden tarve vaeltaa ympäriinsä muiden porojen parissa. Ollessaan sidottuna tolppaan pidemmän aikaa, porolla ei ole mahdollisuutta itsenäiseen fyysiseen liikkeeseen tai lajityypillisten tarpeidensa täyttämiseen. Kun pidät poroa sidottuna, oletko varmistanut seuraavat: Onko poro vaarassa satuttaa itseään tolppaan/puuhun? Onko lähellä muita tolppia tai puita, jolloin poro voi kiertää niiden ympäri ja pahimmassa tapauksessa sotkeutua köyteen? Onko köysi riittävän pitkä, jotta poro voi verrytellä jalkojaan, kävellä ja käydä makuulle lepäämistä varten? Kuinka pitkää köyttä käytät poroille, jotka ovat jo tottuneet sidottuna olemiseen?»» Huomaa! Oletko varmistanut tulevia matkailualan poroja kouluttaessasi, että köysi on riittävän lyhyt, jotta nuoret ja kokemattomat porot eivät voi katkaista niskojaan tottumattomuuttaan? Kuinka pitkää köyttä käytät nuorille koulutuksessa oleville poroille? 6

Onko poroilla pääsy puhtaaseen veteen tai lumeen, ja jos ei ole tolpan/puun välittömässä läheisyydessä, tuodaanko vettä poron luo? Kuka on vastuussa veden viemisestä sidottujen porojen luo? Päätätkö kyseisen vastuuhenkilön työaikatauluja suunnitellessasi? Onko tolppa/puu sellaisessa paikassa, jossa muut vapaana olevat porot eivät voi lähestyä sidottua poroa? Jos pidät poroja sidottuina tolppiin/puihin esimerkiksi koulutustarkoituksessa, yksi vaihtoehto on rakentaa aita suuremman sidonta-alueen ympärille, jolloin vapaana kulkevat porot eivät voi häiritä sidottuna olevia poroja. Käytätkö tällaista aitausta tolppien/puiden kanssa? Voiko tolppaa/puuta lähestyä matkailija, muut ihmiset kuin henkilökunta tai muut eläimet ilman valvontaa? Kauanko porot ovat valjaissa ja valmiina viemään asiakkaat ajelulle? Mikä on pisin aika, jonka pidät poroja valjastettuina ennen kuin vapautat ne jälleen aitauksiinsa? 1.2 Asuminen aitauksien ulkopuolella Missä porosi elävät kesäisin? Päästetäänkö kaikki porot metsään vai pidetäänkö niitä aitauksissa? Miten toimit verta imevien hyönteisten eli räkkien esiintymisen huippuaikana parantaaksesi porojen mukavuutta niiden ollessa tilalla metsän sijaan? Oletko rakentanut räkkäsuojia? Onko niissä hiekkapohja vai jokin muu pohja? Missä ne sijaitsevat? Avoimessa maastossa, jossa tuuli käy voimakkaana? Onko sinulla erilliset aitaukset (a) vasoille ja vaatimille sekä (b) ajokkaille? Käytätkö esimerkiksi hyttyskierukoita auttamaan poroja hyönteisten kanssa? Miten varmistat porojen laajojen laidunmaiden saatavuuden? Pidätkö kirjaa laitumista ja niiden kunnosta (ovatko ne kulutettuja/ravinneköyhiä?) säännöllisesti, jotta voit varmistaa porojen riittävän ravinnonsaannin sekä mahdollisen lisäruokinnan? Pidätkö kirjaa laitumien populaatioista valvomaan ylikansoitusta? Miten hoidat sen, että matkailualan porot tottuvat ihmisiin ja autoihin ja ovat näin ollen alttiimpia auto-onnettomuuksille loma-aikanaan? 1.3 Vasonnan aika ja elinympäristö Miten olet vuorovaikutuksessa vaatimien kanssa? Kuten tiedät, vaatimet ovat erittäin herkkiä häiriöille vasonnan aikana, joten toimitko päivittäisissä askareissasi varovaisemmin vaatimien lähettyvillä? Miten minimoit vaatimien stressin vasonnan aikana? Miten teet ne tietoisiksi siitä, että niiden vasat eivät ole uhattuina esimerkiksi ruokinnan ja juottamisen aikana? 7

2. Kirjanpito Millaista kirjaa pidät poroistasi? Porot korvamerkitään, ja matkailualan poroilla käytetään omia pilttoja jotka sisältävät porojen parissa työskenteleville selviä numerosarjoja, mutta monet matkailijat eivät ole tietoisia tästä järjestelmästä. Tätä merkintäjärjestelmää koskevien tietojen tarjoaminen on siis arvokasta sekä asiakkaille että muille asiasta kiinnostuneille. Onko sinulla muita tapoja pitää kirjaa poroistasi? Näitä voivat olla esimerkiksi valokuvat, nimet, sukupuolimerkinnät, syntymäajat, tuntomerkit, muut erityisominaisuudet, tiedot porojen edistymisestä reen vedossa sekä yksilön paras paikka raidossa. Koska korvamerkintä suoritetaan? Kerro jotain prosessista sekä sen kestosta. Mitä tapahtuu poroille, jotka eivät enää toimi virallisina matkailuporoina? 8

3. Porojen terveys 3.1 Terveystiedot Pidätkö järjestelmällisesti kirjaa jokaisen poron terveydestä, mukaan lukien: syntymävuosi madotustiedot painotiedot (punnituspäivä ja paino) kirurgisten toimenpiteiden tiedot tiedot sairauksista ja vammoista tunnetut ja epäillyt lääkeaineallergiat teurastuspäivämäärä, teurastuksen syy? 3.2 Madotus ja kastraatio Saavatko porot matolääkettä säännöllisesti? Kuinka usein? Kaksi kertaa vuodessa? Koska annat sitä? Käytätkö eläinlääkäriä hirvaan ajokkaiden kastraatiossa kipu- ja nukutuslääkkeineen? Jos suoritat kastraation itse, kuvaile kipulääkkeiden käyttöä. Kuka suorittaa toimenpiteen? Minkälaista ammattitaitoa hän tarvitsee tämän toimenpiteen suorittamiseen? 3.3 Eläinlääkärin tarkastukset Järjestätkö säännöllisiä eläinlääkärin tarkastuksia porojen yleisterveyden tarkkailemiseksi? Kuinka usein tilallasi käy eläinlääkäri katsomassa poroja? Käytkö porojen terveystiedot tai lääkintälokit läpi eläinlääkärin kanssa tarkastusten yhteydessä? Entä pyynnöstä käynnit? Kuinka usein pyydät eläinlääkäriä käymään keskimäärin vuodessa? Onko sinulla vakiintunut suhde eläinlääkärin kanssa? Tarjoatko säännöllistä hammashoitoa, sisältäen hampaiden ja ikenien rutiinitarkastuksen? 3.4 Turkin ja kynsien hoito Miten järjestät porojen kynsien hoidon? Miten se tehdään käytännössä? Kuka sen suorittaa? 3.5 Muut porojen terveyden arvioinnit Onko työnteko rajattu vain terveille ja hyväkuntoisille poroille? Miten varmistat, että sairaita tai väsyneen oloisia poroja ei laiteta töihin? 9

Miten arvioit porojen terveyttä käytännössä? Kuvaile tapoja, joilla olet oppinut lukemaan poroja sekä viestimään niiden kanssa. Koska ne ovat saaliseläimiä, porot ovat hyviä kätkemään sairautensa tai huonovointisuutensa mahdollisimman pitkälle. Osaavatko kaikki henkilökunnan jäsenet arvioida porojen käytöstä? Tietävätkö kaikki esimerkiksi sen, mitä poro tarkoittaa nostaessaan häntäänsä? Porot nostavat häntäänsä paetessaan näyttääkseen sen valkean alapuolen. Muut porot seuraavat tätä merkkiä, jolloin lauma pysyy koossa. (Katso muut tähän liittyvät asiat kohdasta Henkilöstö.) Tarkkailetko porojen turkkia jatkuvasti, jotta voit arvioida saavatko porot riittävästi kivennäisaineita? Tarkkailetko porojen vatsan toimintaa päivittäin lantaa tutkimalla (onko se kiinteää, löysää)? Seuraatko porojen painon muutoksia, nesteytystä, jalkojen kuntoa, käytöstä, asennetta ja työhalukkuutta? Miten, selitä? Jos sinulla on suuri porotila, onko sinulla hyvin organisoitu järjestelmä, jossa vastuu porojen seuraamisesta on jaettu tiettyjen henkilöstön jäsenten kesken? Seuraatko porojen henkistä hyvinvointia ja työhalukkuutta järjestelmällisesti? Muutoksia käytöksessä? Mitä teet tilanteen korjaamiseksi? Miten tarkkailet asiakkaiden ja muiden vierailijoiden kantamien tarttuvien tautien riskiä, joka voisi vaarantaa porojen terveyden? Miten varaudut tähän riskiin? Tarttuvien tautien riskiä voidaan vähentää rajoittamalla omiin vaatteisiinsa pukeutuneiden vieraiden pääsyä poroaitauksien tai muiden porojen oleskelu-, ruokailu-, ym. alueiden lähelle. 3.6 Stressiin liittyvät terveyskäytännöt Miten havaitset stressin merkkejä poroissa? Miten minimoit käytännössä uhkat, häirinnän, pelon, jännityksen ja liiallisen rasituksen porojen stressin aiheuttajina? Stressi on tärkeä seikka, joka tulee ottaa vakavasti porojen terveyden ylläpidossa, sillä liiallinen stressi altistaa porot sairauksille. Kun havaitset stressin merkkejä yhdessä tai useammassa porossa, tarjoatko sille tai niille kunnollista lepoa? Puhdasta vettä ja riittävästi energiaa? Kuinka pitkiä tällaiset lepoajat ovat, ja miten mahdollisesti muutat ruokintaa? Miten rauhoitat kiihtyneen poron käsittelyn jälkeen? Kasteletko esimerkiksi sen turkin vedellä, jotta se jäähtyisi paremmin? Käsitteletkö poroja aina hellästi ja rauhallisesti, jotta vältät käsittelyn aiheuttaman ylimääräisen stressin? Miten stimuloit porojen mielenterveyttä? Käytätkö porojen kiinni ottamiseen muita keinoja kuin suopunkia? Suopunki voi aiheuttaa porolle ylimääräistä stressiä sekä kipua sen sarvissa kesällä ja verisarviaikana. Käytätkö esimerkiksi poroihin kiinnitettyjä länkiä tai köysiä niiden vaeltaessa aitauksessaan, jotta kiinniotto olisi stressittömämpää? 10

Kirurgisten toimenpiteiden tapauksessa yksi vaihtoehto on ottaa poro kiinni jalka-ansalla tässä menettelytavassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ansa ei aiheuta porolle kipua tai vammoja. 3.7 Onnettomuudet ja sairaudet (katso myös 9.2. Tapaturmasuunnitelma) Onko sinulla valmis menettelyohje tapaturmien varalle? Kuka arvioi eläinlääkärin kutsumisen tarpeen? Onko sinulla kirjallinen menettelyohje, jota henkilöstösi voi noudattaa? Onko sinulla suunnitelma poron saamiseksi kotiin, jos onnettomuus sattuu kauempana? Pidätkö aina porojen kanssa työskennellessäsi mukanasi sopivia työkaluja liinojen tai muiden välineiden leikkaamiseen hätätapauksissa? Pidätkö kirjaa (kirjallisessa muodossa) kaikista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista? Pidätkö kirjaa (kirjallisessa muodossa) kaikista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sellaisten asioiden parantamiseksi/korjaamiseksi, jotka ovat olleet tapaturman syynä? Miten toimit tilanteissa, joissa poro saa tarttuvan taudin? Erotatko poron muista poroista ja asiakkaista erilliseen aitaukseen? Miten varmistat, että sairaan poron ulosteet eivät kulkeudu henkilökunnan kenkien mukana muiden porojen luo ruokinnan yhteydessä? Yksi vaihtoehto on erillisten ruokintakenkien käyttö, kun ruokitaan sairasta ja erillään olevaa poroa. Kysytkö aina tarttuvan taudin hoito-ohjeita eläinlääkäriltä? Vai onko tilanteita, joissa voit reagoida sairauksiin itsenäisesti? Onko sinulla vastuuhenkilö, joka tarkkailee sairaita/loukkaantuneita poroja päivällä/yöllä? 11

4. Syöttö ja juotto 4.1 Ruokinta Minkälaista ravintoa tarjoat poroille? Heinää, rehua, muuta? Mikä on perusravintoa, ja minkälaista lisäravintoa annat poroille? Miten varmistat, että porot saavat valkuaisaineita? Minkälaisia ovat porojen kesälaitumet alueellasi? Onko niillä suota, hieskoivuja, peltoja, hakkuualueita? Onko niillä runsaasti ravinteita poroille? Seuraatko/jäljitteletkö eri ravintoaineiden luonnollista saatavuutta vuodenaikojen mukaan esimerkiksi vähentämällä valkuaisaineiden määrää syksyllä? Annatko poroille seleeniä lisäravinteena? Miten valvot sen annostelua? Liiallinen seleeni voi aiheuttaa myrkytystilan. Miten järjestät porojen yksilöllisen ruokinnan? Miten järjestät ruokinnan, jos porot ovat useamman yksilön laumassa? Jaatko ruokaa ripottelemalla sitä pitkin aitaa? Jos teet näin, miten hoidat aggressiiviset ja isottelevat porot, jotka tulevat syömään joka paikasta? Jos syötät poroja yhdestä paikasta, miten hoidat porojen hierarkian ja varmistat, että jokainen poro saa ruokansa? Käytätkö tolppia, joihin porot sidotaan ruokinnan ajaksi? Miten hoidat tämän haittapuolet, eli poron liikkumisen rajoittamisen pieneen tilaan? Rajoitukset muiden porojen kanssa seurusteluun? (katso myös: 1. Pitopaikat) Onko ruokaa saatavilla koko ajan, jotta porot voivat syödä luonnollisella tavalla? Miten huomioit eri porojen eri ruokailurytmit ja ruokahalut? Miten varmistat, että jokainen saa osansa, myös hitaimmat tai työn jälkeen ja ennen syömistä lepoa tarvitsevat porot? Tarjoatko esimerkiksi ylimääräistä ruokaa suoraan aitauksiin matkailusesongin huippuaikana muun kuten esimerkiksi automaattiruokinnan lisäksi? Minkälainen on porojen ruokinta-aikataulu tilallasi? Milloin tarjoat ruokaa aitauksiin, automaateista ym., vai onko sitä saatavilla kaiken aikaa? Milloin täytät automaatit/ruokintapaikat? Kuinka usein siivoat porojen ruokinta-alueen? Miten otat huomioon porojen herkän reagoinnin ravintoonsa? Pienetkin muutokset rehussa voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia, esimerkiksi voimakkaan ripulin muodossa. Tarjoatko poroille riittävästi aikaa syömiseen ja märehtimiseen, myös kiireisinä aikoina? Onko sinulla tiettyjä käytäntöjä, joilla varmistat porojen pötsin toiminnan? Syötätkö esimerkiksi poroille jäkälää hyvissä ajoin aamulla ja annat niille riittävästi aikaa syödä ja märehtiä. 12

4.2 Juottaminen Kiinnitätkö erityistä huomiota porojen puhtaan veden tarpeeseen niiden ollessa aitauksissa, ruokittavina ja töissä asiakkaiden parissa? Saavatko ne puhdasta vettä tai lunta kaikkina aikoina? Miten tarjoat poroille vettä käytännössä? Entä jos lunta ei ole? Miten hoidat pakkaset ja veden saannin talvella? Käytätkö lämmitettyjä vesiastioita, jotta voit taata veden saatavuuden lumettomina aikoina? Kuinka usein puhdistat vesiastiat? Miten teet sen? Desinfioitko ne? Kuinka usein vaihdat astioissa olevan veden? Miten valvot porojesi nesteytystä? Miten porot nesteytetään kesäkuukausina? Miten ruokinta ja juottaminen on järjestetty mahdollisilla yli yön kestävillä retkillä? Miten ruokinta ja juottaminen on järjestetty mahdollisen matkustamisen/kuljetuksen aikana? 13

5. Työolosuhteet 5.1 Koulutus Mitä koulutusvaiheita porot käyvät läpi rekiporoiksi tullakseen? Huomaa, että vain hirvas koulutetaan vetämään rekiä. Koulutus kestää 4 5 vuotta. Minkä ikäisinä porot liittyvät koulutukseen? Miten porot tottuvat ihmiskontaktiin/ihmisen läsnäoloon/tolppaan tai puuhun sidottuna olemiseen? Miten palkitset poroja koulutuksen aikana? Käytätkö kokemuksesta oppimisen menetelmää, jossa nuoret porot saavat oppia kokeneemmilta poroilta? Miten otat huomioon porojen yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet koulutuskäytännöissäsi? Minkä ikäisenä porot alkavat vetää rekiä joissa on asiakkaita? Käytätkö pieniä matkailijaryhmiä kokemattomien porojen koulutukseen? Kuka suorittaa koulutuksen käytännössä? Miten takaat kaikkien henkilöstön jäsenten sitoutumisen koulutukseen? Miten varmistat, että koulutustapasi eivät aiheuta pelkoa, hätää tai kipua poroille? Mitä koulutukselle tapahtuu kiireisimmän sesongin aikana (kun täytyy keskittyä asiakkaisiin ja jo töissä oleviin poroihin)? Miten alat valmistella rekiporoja talvikautta varten? Koska valmistelut alkavat? Kauanko ne kestävät? Annatko poroille helpon alun, ottaen huomioon lihasvoiman heikentymisen sesongin ulkopuolella? Mitä käytännössä teet porojen kanssa, kun ne aloittavat koulutuksen kesän jälkeen? Miten varmistat, että porot saavat helpon alun sesongin alussa? Suunnitteletko asiakasvirtauksesi tämän mukaisesti? Annatko poroille helpon alun myös silloin, kun ne palaavat sairaslomalta/ovat toipuneet vammasta? Selitä miten teet tämän. Miten varmistat fyysisen toipumisen safarien jälkeen ja porojen lihasvoiman ylläpidon? Porojen itsenäisen liikunnan salliminen aitauksissa (toisin kuin tolppiin/puihin sitominen) antaa niille mahdollisuuden sekä sosialisointiin että fyysisen kunnon ylläpitoon/toipumiseen omatoimisesti. Jos poroja pidetään sidottuna tolppiin/puihin pidempiä aikoja sesongin aikana, varmistatko että ne saavat säännöllisen mahdollisuuden fyysiseen liikuntaan muutenkin kuin vain rekiä vetämällä? Miten olet järjestänyt tämän? Millaista tämä fyysinen aktiviteetti on? 5.2 Työtunnit Miten suunnittelet porojen työtunnit/vapaapäivät/lomat? Miten suunnittelet työtunnit siten, että porot eivät vietä koko päivää vetämällä samaa lyhyttä reittiä, jossa asiakkaat vaihtuvat jatkuvasti? 14

Onko sinulla paperinen tai elektroninen menettely, jolla pidät kirjaa porojen työaikatauluista? Kuka vastaa menettelyn tarkkuudesta? Sisältääkö se tietoja vammoista/sairauksista ja toipumispäivistä? Kuinka usein poroilla on vapaapäivä? Mitä vapaapäivä tarkoittaa käytännössä? Mitä ne tekevät vapaa-aikanaan? Kuinka paljon poro tekee enintään töitä päivissä/tunneissa kiireisimmän sesongin aikaan? Onko poroillasi mahdollisuus lomaan kesäaikaan? Pidetäänkö porot tilalla vai päästetäänkö ne metsään? Porot eivät hikoile, joten niiden täytyy läähättää kuten koirien. Ne voivat lämmetä liikaa, jos ne joutuvat vetämään tai tekemään muuta työtä kesällä. Kieltäydytkö käyttämästä porojasi marginaaliolosuhteissa, jotka saattaisivat aiheuttaa vahinkoa niiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille? Miten varmistat, että poroja ei ajeta pidemmälle kuin niiden halukkuus, kyvykkyys tai kunto sallii? Lisäkysymyksiä työtunneista osana reittisuunnittelua kappaleessa 9. 5.3 Muita työhön liittyviä asioita Tunnistatko porojen eri persoonallisuudet niiden työtapoihin ja rekien vetämiseen liittyen? Miten otat ne huomioon käytännössä? Puhutko niistä asiakkaidesi kanssa? Miten päätät köysien pituudet porojen ollessa raidossa? Käytätkö eripituisia köysiä eri poroille, riippuen esimerkiksi niiden iästä ja kokemuksesta? Minkälaisia turvallisuuteen liittyviä näkökohtia on otettu huomioon köysien kanssa? Selitä. Poistatko valjaat, kun porot eivät ole työssä? Jätätkö osan varusteista porojen päälle, kuten esimerkiksi länget? Selitä. Varmistatko, että poroja ei ajeta niiden luonnollisten rajojen yli käyttämällä huumeita tai lääkkeitä suorituskyvyn parantamiseksi? Käytätkö kipu- ja tulehduslääkkeitä vain eläinlääkärin ohjeiden mukaan? 5.4 Tarvikkeet Mitä varusteita käytät porojen kanssa työskennellessäsi? (reet, ahkiot, kuljetuskalusto, länget (valjaat), (ajo)hihnat, aisat ) Miten valitset porojen valjaat, länget ja muut varusteet siten, että varmistat niiden hyvän laadun ja sopivuuden? Mitä ominaisuuksia pidät tärkeinä varusteita valitessasi? Onko valjaat sovitettu joka porolle yksilöllisesti? Miten valvot valjaiden säätöjä kauden aikana porojen lihasvoiman ja koon muuttuessa? Nimeätkö valjaat, jotta henkilökunnan jäsenet voivat tietää mitkä valjaat kuuluvat millekin porolle? Tästä on paljon apua myös kausityöntekijöille. Missä säilytät tarvikkeita? 15

Miten arvioit varusteiden kuntoa? Suoritatko säännöllisiä tarkastuksia, vai onko sinulla suunnitelma kaikkien varusteiden läpikäymisestä vaihe vaiheelta? Tarjoatko tiedot varusteista kirjallisena kaikkien saataville ja valvottavaksi? Arvostatko korkealaatuisia varusteita, tietäen että huonot länget voivat etenkin nuorilla poroilla aiheuttaa pahimmillaan vakavia vammoja? Miten varmistat, että välineesi eivät aiheuta epämukavuutta tai vammoja? Onko sinulla rekien huoltokäsikirja? 16

6. Elinaika ja taloudellinen suunnittelu Suoritetaanko poroillasi suunniteltua jalostusta? Kuvaile sen käytännön seikkoja. Jos jalostusta on suunniteltu, miten valitset jalostettavat eläimet? Kauanko jalostukseen käytettävää vaadinta käytetään? Teetkö tarkkoja laskelmia jokaisen poron hoitoon vaaditusta rahamäärästä, jotta voit suunnitella kassavirtasi? Kuka tekee laskelmat? Lasketko aktiivisten vuosiensa jälkeen porotilalla olevien eläköityneiden/vanhojen porojen sekä rahaa tuottavien nuorten porojen koulutuksen välistä tasapainoa? Mitä tapahtuu poroille, jotka ovat liian vanhoja toimiakseen enää matkailuporoina? Minkä ikäisenä niistä tulee liian vanhoja? Pysyvätkö porot tokkansa/kumppaniensa luona vaikka niitä ei enää käytetä ajeluilla? Käytätkö eläköityneitä poroja muihin kuin rekiin liittyviin matkailuaktiviteetteihin? Annatko vanhojen matkailuporojen kokea luonnollisen kuoleman metsässä? Lopetatko eläköityneitä poroja, jotka ovat liian vanhoja työhön ja kärsivät sairaudesta? Miten päätät koska poro lopetetaan? Kuka poron lopettaa? Onko tällaisilla henkilöillä riittävä kompetenssi ja todistus riittävästä kompetenssista eläimen lopettamiseen ilman tarpeetonta kipua, hätää tai kärsimystä (Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009, 21. artiklan mukaisesti)? 17

7. Henkilöstö Onko sinulla porotilapäällikköä? Onko hän ammattilainen? Onko sinulla komentoketjua? Kuka vastaa eläinlääkärin kutsumisesta, sairaan tai loukkaantuneen poron tarkkailun järjestämisestä ym.? Miten henkilökuntasi on koulutettu? Minkälaista koulutusta henkilöstösi saa ollessaan töissä/aloittaessaan työt yrityksessäsi? Kuuluuko turvallisuuskoulutus henkilöstösi koulutusohjelmaan? (katso myös kohdat 3.6. ja 9.2.) Ovatko kaikki uudet työntekijät perillä porojen ja matkailijoiden kanssa tehtyjen töiden sisältämistä riskeistä? Muista, että taidoton ja oman työnsä riskejä tuntematon henkilöstön jäsen on itse kävelevä turvallisuusriski! Järjestätkö säännöllisiä koulutuspäiviä, joilla päivitetään henkilöstön turvallisuuteen ja porojen hyvinvointiin liittyviä tietoja? Laitatko uudet työntekijät töihin kokeneempien henkilöstön jäsenten kanssa, jotta he voivat oppia kaiken poroista sekä tilalla työskentelystä? Huono porojen ja prosessien tuntemus voi aiheuttaa vaaratilanteita tilalla! Kiinnitätkö erityistä huomiota ruokintaan liittyviin käytännön seikkoihin uusia työntekijöitä kouluttaessasi? Väärän tyyppinen ruokinta voi johtaa poron kunnon ja työkyvyn romahtamiseen, joten on erittäin tärkeää antaa uusille työntekijöille selvät ohjeet siitä, minkä tyyppistä ravintoa kukin poro syö ja kuinka paljon. Kiinnitätkö erityistä huomiota porojen yksilölliseen ja erityisominaisuudet huomioon ottavaan esittelyyn uusille henkilöstön jäsenille? Jos porolla on esimerkiksi tapana tökkiä ihmisiä ja muita poroja sarvillaan, työntekijälle on tärkeää tietää tämä, jotta hän voi opastaa asiakkaita tässä asiassa ja välttää näin vaaratilanteiden syntymistä. Kerrotko henkilökunnallesi selkeästi, jos jotkin porot eivät ole töissä tällä hetkellä? Miten teet tämän? Miten varmistat, että jokainen eri vuorojen työntekijä tietää tämän? Miten hoidat tilanteet, joissa uusi työntekijä ei tiedä kaikkien porojen nimiä ja jolloin ei voida luottaa työaikatauluihin? Onko henkilökunnallasi tiettyjä vastuualueita, joilla varmistetaan, että kaikista asioista on huolehdittu eikä vastuiden sekaannuksia tai väärinkäsityksiä ole syntymässä? Käytätkö erityistä kirjanpitoa päivittäisiä tehtäviä ja suunnittelua koskien mitä tulee tapahtumaan päivän aikana, mitä on tehty päivän aikana, mitä muita havaintoja on tehty päivän aikana? Onko sinulla erityistä kirjanpitoa porojen lääkehoitoa koskien sekä selkeät ohjeet siitä, miten poroja tulisi hoitaa? (kuka antaa lääkkeen, milloin, kuinka pitkä kuuri on, koska hoito on aloitettu) Selitä. Onko työkulttuurisi avoin kaikille uusien ja kokeneiden työntekijöiden mahdollisille kysymyksille? Miten hoidat tätä avoimeen ja rehellisyyteen perustuvaa työkulttuuria? 18

Koska yleensä annat uusien henkilökunnan jäsentesi tehdä töitä yksin? Kuinka kauan he tekevät töitä kokeneempien työntekijöiden kanssa saadakseen riittävästi tietoa voidakseen tehdä työt yksin? Kuinka hyvin henkilökuntasi tuntee porojen luonnollista käyttäytymistä? Minkä kokemuksen kautta? Koska porojen luonne poikkeaa muista meille tutuista työ- ja kotieläimistä, porojen luonnollisen käyttäytymisen tuntemus on tärkeää porojen kanssa työskenneltäessä. Miten arvioit henkilökuntasi kyvykkyyttä porojen kanssa työskentelyyn? Miten varmistat, että henkilöstölläsi on riittävästi kärsivällisyyttä porojen koulutukseen? Tämä koskee erityisesti nuoria poroja, joiden kanssa vaaditaan pitkäjänteisyyttä, jotta vältetään traumojen mahdollisuus ja luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Onko henkilöstölläsi pätevyys tunnistaa lämpörasituksen ja muiden porojen hyvinvointia vaarantavien tilojen tunnusmerkit? Kohteleeko henkilöstö poroja yksilöinä? Esimerkiksi mikä poro pitää silityksestä tai kaipaa rauhaa? Käytätkö vapaaehtoisia työntekijöitä? Mistä he yleensä tulevat/mikä on heidän taustansa? Minkä tyyppistä työtä vapaaehtoiset tekevät? Miten tarkastat ja valvot heitä? Tarjoatko heille majoituksen ja ruokaa? Kauanko he ovat työssä keskimäärin? Tarjoatko henkilöstöllesi mahdollisuuden puhua vapaasti ja kriittisesti? Kannustetaanko heitä ilmaisemaan mielipiteensä? Puhuuko henkilökuntasi englantia? Tunteeko henkilöstösi reittien ja alueen historian, maantieteen, kulttuurin (kansantarut) hyvin? Entä poronhoidon ja sen perinteet? Pyritkö aktiivisesti parantamaan henkilöstösi osaamista näissä asioissa? Jakaako koko henkilöstösi samat periaatteet, esimerkiksi sen, että poroille tulee puhua rauhallisesti eikä huutaa? 19

8. Asiakas 8.1 Asiakkaiden koulutus Kerrotko asiakkaillesi poroista, niiden koulutuksesta ja hoidosta? Kerrotko asiakkaillesi, miten porot selviytyvät kylmillä keleillä? Kerrotko asiakkaillesi, miten porojen turkki uusiutuu joka kevät? Paksu talviturkki vaihtuu kesäkarvaan keväisin. Se irtoaa isoina tukkoina, ja paljastaa pehmeän alla olevan kesäkarvan. Porot näyttävät takkuisilta turkin vaihtuessa, mutta tämä on täysin normaalia. Paksu talviturkki alkaa kasvaa jälleen elokuussa. Kerrotko asiakkaillesi porojen hyvästä hajuaistista? Opetatko heille, miten porot käyttäytyvät luonnossa etsiessään jäkälää? Kerrotko asiakkaille porojen näköaistin erityispiirteistä? Entä siitä, miten porot työntävät kielensä ulos kasvattaakseen haihtumispinta-alaa, tai siitä, miten porot hierovat sarviaan puihin jolloin sarvet veristyvät? Kerrotko asiakkaille porojen sosiaalisesta luonteesta niiden tarpeesta elää laumassa? Puhutko märehtimisen tärkeydestä poroille? Annatko asiakkaiden silittää poroja (vaikka porot eivät yleensä pidä siitä)? Jos porojasi saadaan silittää, tehdäänkö sitä ennen vai jälkeen ajelun? Jollain tiloilla on käytäntö, jonka mukaan poroja saa silittää vain ajelun jälkeen. Tämän tarkoitus on varmistaa helppo siirtymä rekiin ja ajelun aloitus ilman ylimääräistä stressiä. Tämä on hyvä käytäntö, varsinkin jos asiakkaiden parissa työskentelee uusia ja/tai nuoria poroja. Näytätkö asiakkaille tilaasi, ja esitteletkö heille esimerkiksi tilalla asuvia eläköityneitä poroja? Ovatko tilan päivittäiset toimet (esim. ruoan valmistelu, porojen lääkintä) näkyviä asiakkaillesi? Pääsevätkö asiakkaasi joka paikkaan tilallasi? Onko tilallasi alueita/aikoja joille/jolloin asiakkaat eivät pääse, kuten poroaitaukset ja toipumassa tai vaatimien paikat? Onko sinulla käytöskoodisto asiakkaita varten? Kerrotko heille mikä on sallittua ja mikä ei porojen kanssa toimittaessa? Porojen ruokinnan tulisi olla ehdottomasti kiellettyä. Onko sinulla sairaita eläimiä, hoitoa, työtunteja koskeva ilmoitustaulu, joka on asiakkaiden nähtävillä? Puhutko turvallisuudesta? Tarjoatko asiakkaille ajoköyden ajelun ajaksi joka on kiinnitetty poron pankaan sen leuan alla? Missä yhteyksissä tarjoat tällaista köyttä asiakkaillesi? Miksi tarjoat sitä? Jos tarjoat tällaisen köyden, kerrotko asiakkaille, että sitä ei tule vetää tai heiluttaa tarpeettomasti tai varomattomasti? Teetkö asiakkaille selväksi, että köyden väärinkäyttö valppaan ja samalla herkän poron kanssa voi aiheuttaa vaaratilanteita? Poro voi reagoida ja paeta, eli lähteä juoksuun täydellä nopeudella jolloin sitä on vaikea pysäyttää! Kerrotko asiakkaillesi, miten poroja tulee lähestyä?»» Poroja ei saa lähestyä takaa, vaan rauhallisesti edestäpäin. Poron takana tapahtuvat asiat voivat pelästyttää sen ja ajaa sen pakosalle. 20

Selitätkö, että huutamista tai juoksemista porojen läheisyydessä tulee välttää? Selitätkö, että reessä seisominen tai hyppiminen on kiellettyä, sillä se voi aiheuttaa vakavan vaaran itse asiakkaalle, porolle sekä muille ryhmässä olijoille? Selitätkö, että poron pään ja etenkin sarvien koskeminen on kiellettyä, sillä porot pitävät tätä epämukavana? Tämä on tärkeä seikka myös siksi, että poro voi vetäytyä tilanteesta päätään ravistamalla ja vahingoittaa näin asiakasta tahattomasti. Takaa tulevat porot voivat kulkea erittäin lähellä rekeä raidossa peräkkäin kulkiessaan. Ne voivat kulkea jopa reen vieressä tai lepuuttaa päätään reen takaosassa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää muistuttaa asiakkaita siitä, että pään ja sarvien koskemisen kielto tulee ottaa vakavasti, sillä poro voi ravistaa päätään ja vahingoittaa asiakkaita. Selitätkö, että valokuvien ottaminen salaman kanssa voi aiheuttaa huomattavaa epämukavuutta poroille, ja sitä tulee siksi välttää? Tärkeä seikka, varsinkin pimeinä aikoina! Teetkö asiakkaille selväksi, että poro ei käyttäydy kuten hevonen eikä se siksi ole vastaanottavainen ohjausliikkeille (etenkin jos asiakas ei edes tiedä mitä on tekemässä!)? Tarjoatko tietoa köyden oikeasta käytöstä, jos poro pysähtyy kesken ajelun? Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan on tehtävät selkeitä sivulta sivulle -liikkeitä köyden kanssa, sillä poro ei välttämättä tunne köyttä, mutta näkee liikkeen sivulla/takana, ja lähtee sen takia uudelleen liikkeelle. Teetkö selväksi, että köysi ei ole jarru? Jos köydestä vedetään, poro ei välttämättä pysähdy vaan vetää sen sijaan vastaan, joka voi tehdä poron liikkeestä vaikeampaa (asiakas itse asiassa kuristaa poroa!). Opastatko asiakkaille mitä tehdä, jos poro juoksee kovaa vauhtia ja mutka lähestyy? Käyttäessäsi poroja ringissä, käytätkö vain kokeneita ja asiakkaiden ohjaksilla tekemiin virheisiin tottuneita poroja? Vältätkö kokemattomien ja nuorten porojen käyttöä tällaisissa aktiviteeteissa? 8.2 Kieli Miten toimit kieliongelmien tapauksessa? Miten varmistat, että asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa tiedon ajelua tai tilalla käyntiä varten? Käytätkö esimerkiksi videoita (asiakkaiden äidinkielellä tekstitettyinä, jos mahdollista) eläimiä ja aktiviteetteja koskevien tietojen jakamiseksi, mukaan lukien käytännön ohjeet eläinten kanssa toimimiseen? Opetatko ja käytätkö käsimerkkejä aktiviteetin ja sen valmistelujen aikana? Käytätkö ilmoitustauluja opastaaksesi asiakkaita, miten tilallasi tulee käyttäytyä? Näkevätkö asiakkaat niitä ennen tilalle tuloa/tilalle oleilun aikana? Kuka tekee ajelun varauksen? Onko heillä riittävästi kokemusta ennakkotietojen kysymisestä asiakkailta? 8.3 Aktiviteettien suunnittelu asiakastietojen mukaan Miten valitset sopivan poromäärän tulevaa matkailijaryhmää varten? Saatko yleensä tietoja tilallesi tulossa olevien aikuisten ja lasten määrästä? Kun asiakkaat varaavat safarinsa, kysytkö asiakkailta heidän painostaan, jotta voit helpommin järjestää raidot (mitkä porot vetävät, porojen valinta)? Onko sinulla painorajaa? Mikä on yhdessä reessä olevien ihmisten maksimimäärä? Päästätkö asiakkaita ajeluille alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina? 21

Ovatko oppaasi vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa suoralla ja aidolla tavalla, jotta taataan eläinten hyvinvointi sekä asiakkaiden turvallisuus joka tilanteessa ilman poikkeuksia? Käsitteletkö ja selitätkö mahdollisten ongelmien syyt ja niiden hoitamiseksi suoritetut toimet heti paikalla asiakkaiden läsnäollessa? Läpinäkyvyys voimaannuttaa asiakkaita, sillä he voivat tällöin tietää mitä tapahtuu ja esimerkiksi eläimen loukkaantumisen tapauksessa mitä eläimelle tulee tapahtumaan sekä sen, kuka hoitaa eläintä ja milloin. 8.4 Arviointi Onko sinulla kyselylomaketta, jonka avulla asiakkaat voivat arvioida eläinten hyvinvointia tilallasi? Jos ei, mitä työkaluja sinulla on palautteen saamiseen? Järjestätkö tapaamisia henkilöstösi kanssa, joissa parannetaan asioita, joihin on kohdistettu kritiikkiä? 22

9. Liiketoiminnan ja rekiajelujen hallinta 9.1 Rekiajeluiden ja liiketoiminnan suunnittelu ja tarjonta 9.1.1 Pororekiajeluiden sisältö ja pituus Kuinka pitkiä ajelut ovat? Mikä on ajeluidesi minimipituus? Entä maksimipituus? Määritetäänkö tämä matkan pituutena vai kestona? Kuinka pitkiä etäisyyksiä porot vetävät rekiä näiden ajeluiden aikana? Kauanko nämä ajelut kestävät? Kauanko porot vetävät rekiä yhtäjaksoisesti ennen taukoa? Mitä porot tekevät taukojen aikana? Saavatko ne levätä rauhallisessa paikassa, ilman ihmiskontaktia/kosketusta? Onko sinulla ajelun minimi-/maksimipituutta ohjaava perusperiaate, joka perustuu porojen hyvinvointiin ja jota noudatat, vaikka kysyntää olisi lyhyemmille/pidemmille ajeluille? Tarjoatko yli yön kestäviä ajeluita? Missä porot yöpyvät? Entä asiakkaat? Varmistaako ympäristö, että porot saavat levättyä kunnolla? Onko lepopaikassa puhdasta vettä tai lunta? Tarjoatko mahdollisuuden pidempiin, esimerkiksi viikon kestäviin vierailuihin, joiden aikana asiakkaat osallistuvat maatilan jokapäiväiseen elämään? Mitä asiakkaat käytännössä tekevät? Miten asiakkaita valvotaan heidän työskennellessään/viettäessään aikaa porojen kanssa? Tarjoatko asiakkaille non-stop -ajeluita? Eli porot vetävät rekiä lyhyen matkan (esim. 400 metriä) koko päivän ajan aina, kun asiakkaita saapuu paikalle? Tunnistatko lyhyiden reittien vetämisen poroille aiheuttaman fyysisen ja henkisen rasituksen, etenkin raskaan kuorman vetämisen alkuvaiheessa? Miten hoidat lyhyiden reittien tarjoamisen tuottamat haasteet? Vaihdatko lyhyttä reittiä vetäviä poroja päivän aikana? Kuinka usein? Miten vaihto tapahtuu käytännössä eli miten suunnittelet porojen vaihdon etukäteen? Aikataulutukseen perustuvaa suunnitelmaa noudattamalla? Kuinka usein porosi kiertävät jengan yhden työvuoron aikana, eli ennen kuin ne saavat levätä? Mikä on pisin poron työaika yhden vuoron aikana? Missä porot lepäävät safariryhmien välillä? Onko ne sidottu tolppiin tai puihin? Saavatko ne jäkälää tai muuta rehua? Kuinka pitkiä lepoajat ovat? Ovatko ne riittävän pitkiä märehtimiseen? 23

9.1.2 Reittisuunnittelu Miten suunnittelet reittisi? Kuvaile suunnittelun käytännön seikkoja. Miten otat huomioon porojen kyvyn vetää rekeä valitulla reitillä? Onko mahdollista, että moottorikelkat käyttävät samoja reittejä/kulkevat reittien välittömässä läheisyydessä, aiheuttaen mahdollista vaaraa poroille ja asiakkaille? Miten varmistat reittien turvallisuuden? Onko reiteilläsi vaarallisia risteyksiä, kuten maantie-, rautatie- tai muita risteyksiä? Jos on, miten varmistat, että ne eivät muodosta tapaturmariskiä? Jos olet suunnitellut esimerkiksi reitin, jolla on joitain sellaisia vaaroja joista kokeneet työntekijät selviävät, miten varmistat, että kaikki työntekijät, myös kausityöntekijät, pystyvät selvittämään riskit ja suorittamaan vaaditut tehtävät ilman pelkoa tunnustettujen riskien aiheuttamasta mahdollisesta tapaturmasta? Vaativatko tietyt reitin osat matkailijoiden erityistä huomiota (kuten lähestyvä moottorikelkkareitti), ja kerrotko niistä asiakkaille selkeästi? Miten tarkastat reittien olosuhteet? Onko reitillä puita tai oksia, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa poroille ja reille? Onko reitti riittävän leveä pehmeään vetämiseen? Käytätkö moottorikelkkoja reittien valmisteluun, jos niillä on runsaasti lunta? Noudatatko periaatetta, jonka mukaan ajeluita ei järjestetä, jos säätila asettaa suuria haasteita poroille ja muodostaa vaaran turvallisuudelle? Ajavatko rekiä asiakkaat vai oppaat? Onko tähän poikkeuksia/muutoksia ajelusta riippuen? Kuka varmistaa, että reet ja porot valitaan ja valmistellaan matkustajien määrän, painon, ym. mukaan? Miten varmistat, että porot pysyvät reitillä asiakkaiden ollessa ohjaksissa? Onko lyhimmällä reitilläsi (jolla asiakkaat saavat ohjata rekiä) aidat? Jos reittiä ei ole aidattu, onko sinulla ollut tilanteita, joissa poro on karannut reitiltä muille tilan alueille reen ja asiakkaiden kanssa? Miten olet reagoinut tähän? 9.1.3 Rekiajeluiden suunnittelu: muita porojen hyvinvointiin liittyviä seikkoja Vetävätkö porot samoja reittejä koko kauden, vai vaihteletko reittejä? Vaihdatko reittejä joka kaudella, vai pysytteletkö tutuilla reiteillä? Mitkä periaatteet ohjaavat reittien muuttamisen/ennallaan pitämisen tapojen valintaasi? Valjastatko porot ennen kuin asiakkaat saapuvat paikalle? Tällä vältetään porojen tarpeetonta stressiä, sillä valjaiden laitto suoritetaan rauhallisessa tilanteessa, jossa on läsnä vain porojen kanssa työskenteleviä ihmisiä. Miten varmistat, että ajeluilla töitä tekevät muutkin kuin vain parhaat porot? Kuka pitää kirjaa ajeluista joihin porot osallistuvat? Miten varmistat, että porot osallistuvat eri ajeluihin eivätkä vain esimerkiksi lyhyisiin ajeluihin? 24

Järjestätkö porojen työaikataulut siten, että ne eivät totu liikaa samoihin poroihin? Tämä liittyy nuorten porojen koulutukseen. Miten valmistaudut mahdollisiin porojen kilpailuihin ja tappeluihin reitillä (jos köydet ovat liian löysällä raidossa)? Miten otat huomioon poroilta vaaditut fyysiset suoritteet vedon aloittamisessa? Suunnitteletko porojen työaikataulut tavalla, joka ottaa huomioon jengassa työskentelyn vaatimat fyysiset suoritteet kun porojen täytyy aloittaa ajelu alusta useasti? Miten järjestät porojen raidot? Miten otat huomioon eri porojen vahvuudet ja heikkoudet suunnittelussa? Selitä. Onko sinulla B- ja C-suunnitelma valmiina siltä varalta, että reitille valittu vetotiimi ei voikaan hoitaa tehtäväänsä? Miten varmistat kassavirran kesäaikana? Tarjoatko vierailuja porotilallesi kesäisin? Millaisia ne ovat? Kauanko ne kestävät? Mitä asiakkaat tekevät näillä vierailuilla? Muutetaanko aktiviteettia sään mukaan (lyhyemmäksi, hitaammaksi)? Peruutatko rekiajeluja poroille mahdollista uhkaa/epämukavuutta aiheuttavien lumiolosuhteiden takia? 9.2 Tapaturmasuunnitelma Onko kaikilla oppailla voimassa olevat ensiaputodistukset (tulee uusia 2 vuoden välein) ja ensiapuvälineet? Hyvä kurssi erämaaoppaille on tämä: https://www.outwardbound.fi/kurssit-ja-koulutus/ammattilaiskurssit/ Onko sinulla järjestelmä, jolla opas saa yhteyden hätäpalveluihin kuuluvuusalueen ulkopuolella? Hätäraketit, satelliittipuhelin, hätäpaikannin, yksi opas jää ryhmän luo ja toinen hakee apua? Tuntevatko kaikki oppaat ja avustajat tämän suunnitelman? Onko sinulla varasuunnitelma loukkaantuneiden/sairaiden porojen korvaamiseksi? Kuljetus? Onko sinulla tämä suunnitelma kirjallisena? Selitä. Onko sinulla varasuunnitelma siltä varalta, että opas sairastuu aktiviteetin aikana? Onko sinulla tämä suunnitelma kirjallisena? Selitä. Onko sinulla aina saatavilla ensiapupakkaus sekä ihmisille että poroille? Pidätkö mukanasi lisävarusteita kylmän sään takia, etenkin pitkillä matkoilla joiden aikana sattuneilla tapaturmilla voi olla vakavia seurauksia? 9.3 Porojen kuljetus Kuljetatko vain kuljetuskelpoisia poroja (eläinlääkäriin kuljetusta lukuun ottamatta), eli siis et kuljeta poroja, joissa on merkkejä shokista, uupumuksesta, vakavasta vammasta tai sairaudesta, tai vaatimia, jotka vasovat pian tai ovat juuri vasoneet? Otatko huomioon porojen verisarvivaiheen porojen kuljetuksessa? Miten? Tänä aikana porojen sarvet ovat alttiita kivulle ja tapaturmille, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää porojen käsittelyyn alkukesällä, elo-syyskuussa sekä härkien tapauksessa myös myöhemmin. 25

Miten tarkalleen kuljetat poroja? Onko kuljetustila riittävän suuri, jotta porot voivat seistä ja maata mukavasti? Onko se riittävän pieni, jotta porot saavat tukea esimerkiksi vaunun seinästä? Minkälaiseen asentoon laitat porot kuljetusvaunuun/tilaan? Miten valitset samaan vaunuun tulevat porot, jotta vältät tappelut kuljetuksen aikana? Onko kuljetusajoneuvot tehty hyvin kestävistä materiaaleista ja pidetty kunnossa? Onko laatikoissa turvalliset salvat ja lukot, jotta porot eivät karkaa? Ovatko laatikot turvallisesti kiinni kuljettavassa ajoneuvossa? Onko laatikoissa riittävä ilmanvaihto? Miten järjestät porojen pääsyn puhtaaseen veteen kuljetuksen aikana? Miten järjestät porojen ruokinnan kuljetuksen aikana? Päästätkö porot pois laatikoista säännöllisesti kuljetuksen aikana, jotta voit varmistua että ne ovat hyvässä kunnossa ja hätääntymättömiä, ja että voit antaa niille vettä ja ruokaa sekä mahdollisuuden helpotukseen ja venyttelyyn? 26